Keskustelutilaisuus Turussa 25.2.2010

Timo Haara esiintyy haastattelutilaisuudessa Turussa torstaina 25.2 alkaen kello 18.00. Paikka on TVO Rehtorinpellonkatu 4 - 6 C.  Haastattelijana tilaisuudessa on Risto Mikkonen ja tilaisuuteen vapaa pääsy. Lopussa yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

 

Timo Haaraan voi tutustua Kannabisuutisista "Timo Haaran ajatuksia hampusta" ja  Voima-lehden haastattelusta.

 

Timo Haaran maanviljelysprojektia käsitellään virallisemmissa merkeissä 4.3.2010 klo 10 Itä-Suomen hovioikeudessa, salissa 2. Osoite on Minna Canthinkatu 64a, Kuopio. Asian diaarinro on R 09/525. Esittelijä Anne Karhu. Käsittely on julkinen.

Rikosprofessori: Huumeiden käyttäjiä ei pitäisi rangaista

Ilta-Sanomat, nettiversio 09.11.2009 10:21

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1755471

 

Matti Tolvanen, Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori, sähköistää huumausainekeskustelua.

 

Tolvanen sanoo Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa, että hän vähentäisi rajusti huumausaineiden käyttörikoksista rankaisemista.

 

Tolvasen mielestä huumausaineiden käytön sakottamisessa ei ole mitään järkeä.

 

- Käytöstä rankaiseminen on tehotonta ja se lisää viranomaistyötä, Tolvanen täsmentää Ilta-Sanomille.

 

 - Hallussapito ja myyntitarkoitus ovat tietysti eri asia. En ole ajamassa huumeita laillisiksi, vaan puutuin nimenomaan huumausaineiden käyttörikoksiin, hän sanoo.

 

Käyttörikoksista rankaiseminen ei vähennä Tolvasen mukaan huumausaineiden käyttöä.

 

Huumausainerikokset ovat lisääntyneet tänä vuonna noin 10 prosenttia.

 

Kasvu tulee valtaosin käyttörikoksista: poliisin tietoon tuli tammi-syyskuussa yli 8 200 huumausaineen käyttörikosta, mikä on runsaat 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

 

Vuoden 2001 jälkeen kaksi kolmesta huumausainerikoksesta on ollut käyttörikoksia.

SKY julkaisi rahoitustietonsa

Suomen poliittista kentää ravisuttelevan vaalirahakohun innoittamana SKY päätti julkaista tilinpäätöksensä vuodelta 2008. Epäilijöille tiedoksi: Meitä eivät kukkasrahastot tai mitkään "groupit" rahoita!

 

Tilinpäätös ja tase 2008

YLE: turhat kotietsinnät

YLE: Poliisin turhat kotietsinnät kuohuttavat

Poliisin turhat kotietsinnät kuohuttavat

Poliisi on viime aikoina etsinyt niin tehokkaasti huumeiden kotiviljelmiä, että moni syytönkin on joutunut kotietsinnän kohteeksi. Netissä aiheesta on käynyt vilkas keskustelu viime aikoina.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tulee valituksia kotietsinnöistä parikymmentä vuosittain. Nyt tammikuun aikana valituksia on tullut jo viisi.

Helsinkiläinen Mikko on koulutukseltaan kokki ja perheen etuoikeutettu ruoanvalmistaja. Hän kasvattaa kotona chiliä.

Syksyllä Mikko koki elämänsä yllätyksen lähtiessään puutarhakaupasta. Siviilipukuiset poliisit pysäyttivät hänet, tutkivat ostokset ja sen jälkeen ilmoittivat, että häntä epäillään huumausainerikoksesta. Mikko pääsi poliisikyydillä kotiin ja poliisi teki kotietsinnän.

- Se oli tavallinen päivä. Fillarilla kävin siellä Viherpeukussa ja ostin ph-jauhetta. Ulostullessa kaksi siviilipukuista poliisia sitten pysätti. Sitten ne halusivat nähdä, mitä täällä oikein kasvatellaan.

Mikko ei ole aiemmin joutunut poliisin kanssa tekemisiin.

- Oli se oikeastaan ihan asiallista kohtelua, mutta lakipuoli ihmetyttää. Onko tämä ihan oikeasti sallittua, että näin heppoisin perustein voi tulla toisen kotiin elämää penkomaan, pohtii Mikko vieläkin.

Kotietsintään tarvitaan aina komisariotasoisen poliisin lupa. Pyynnöstä poliisin pitää toimittaa selvitys etsinnästä jälkikäteen parin viikon sisällä. Mikko sai sen yli kuukauden kuluttua useamman kerran sitä perättyään.

Mikon mielestä kokemuksesta jäi paha maku. Hänen mukaansa tuollaisessa tilanteessa poliisilla on selkeä ylivalta.

- Kyllähän siinä tuli sitten monta yötä valvottua ja mietittyä, miksi juuri minä.

Kotietsintä liittyi nyt jo lopetetun Viherpeukku-nimisen liikkeen poliisitutkintaan. Poliisi epäilee, että sen kaupoista Tampereella ja Helsingissä myytiin välineitä kannabiksen kasvattamiseen ja poliisi teki 150 kotietsintää.

Julkisuudessa tutkintaa on arvostelu monin tavoin yliampuvana. Ratsioitakin pidetään liioiteltuina, kun poliisin pitäisi sisäministeriön tavoitteiden mukaan keskittää voimansa järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

YLE Uutiset / Ritva Säilä

Suomen hampputeollisuuden juuret

Lähde: Annala, Vilho (1928) Suomen varhaiskapitalistinen teollisuus

Ruotsin vallan aikana. Helsinki.

OpenLibrary: Suomen varhaiskapitalistinen teollisuus Ruotsin vallan aikana.

 

Suomen varhaisimmasta teollisuudesta.pdf

 

Buldaani- l. hamppukangasteollisuus sai alkunsa Kustaa II Adolfin

toimesta, sillä hän perusti Tukholmaan purjekangasmanufaktuurin

ilmeisesti laivaston tarpeita varten.

 

Pellavan ohella hamppu oli tänä aikana tärkeä kutomateollisuuden

raaka-aine. Se asetettiin puuvillan yläpuolelle, koska se oli

kotimaista. Hamppukangas- l. buldaaniteollisuudella olikin hyvät

menestymisen mahdollisuudet, monin verroin paremmat kuin puuvilla- ja

pellavateollisuudella.

 

Tämä teollisuus oli kutomateollisuuksien joukossa lisäksi siitä

erikoinen, että se oli puhtaasti kapitalistinen. Tuotantopääomat

olivat yksinomaan kaupan synnyttämiä.

 

Buldaaniteollisuuden menestymisen selittää tuotteiden hyvä menekki.

Harva teollisuus meillä olikin niin luonnollinen kuin tämä. Eivät

ainoastaan monien rannikkokaupunkien kauppalaivastot, vaan myöskin

rannikkoseutujen talonpoikaisalukset tarvitsivat vuosittain suuret

määrät purjekangasta. Lisäksi armeijan tarpeiksi ostettiin ainakin

Porvoon manufaktuurista telttakangasta ja sotalaivastolle

purjekangasta. Vietiinpä täältä buldaania myöskin Ruotsiin, vieläpä

itse Tukholmaan.

 

OTSO syyskuu nr 3/2009

Julkaisija

Verohallitus, Johdon tuki ja viestintä

http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7325;754712

s 3/6

Johan Sederholm osasi muuttaa suunnitelmiaan ja

yritystoimintaansa sen mukaan, missä suotuisat tuulet

puhalsivat ja raha haisi. Hän perusti mm. Herttoniemen

saviastia- ja kaakeliuunitehtaan, buldaani- eli purjekangastehtaan

ja rakennutti laivoja, Jere Jäppinen

sanoo. Sederholm lopetti ns. rihkamakaupan uransa

aikaisessa vaiheessa ja keskittyi ulkomaille suuntautuneeseen

vientikauppaan.