Hollanti: Kannabiksen käyttö lisää psykoosiriskiä
- Tietoja
- Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006
- Osumat: 5753 5753
Hollanti
Kannabiksen käyttö lisää psykoosiriskiä
Lähde: British Medical Journal 1.12.2004 ja 1.1.2005, New Scientist, BBC 1.12.2004, Guardian 2.12.2004
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/rapidpdf/bmj.38267.664086.63v1?ehom
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/330/7481/11?ehom
http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99996745
http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/4052963.stm
http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,2763,1364392,00.html
Jotkin kannabista käyttävistä nuorista ovat todellisessa vaarassa saada psykoottinen mielisairaus uuden tutkimuksen mukaan.
2500 iältään 14 - 24 vuotiaita nuoria käsittänyt tutkimus osoitti, että säännöllinen kannabiksen käyttö lisäsi psykoosien kehittymisen riskiä 6%:lla neljän vuoden aikana.
Mutta kannabiksen käytöllä on vielä suurempi vaikutus niihin nuoriin, joilla on alttius psykooseille. Säännöllinen kannabiksen käyttö lisää heidän psykoosin kehittymisen riskin 25%:iin.
Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan psykiatreja pitkään vaivanneeseen ongelmaan. Psykoottiset ihmiset, joilla on hallusinaatioita, paranoiaa, outoja ääniä sekä vainoamistunnetta, käyttävät usein kannabista.
Mutta lääkärit eivät ole tienneet, käyttävätkö he kannabista oireittensa lievittämiseen vai onko kannabis ongelma.
Kannabis saattaa olla harmiton päihde suurimmalle osalle käyttäjistään ja sillä on lääkkeellisiä vaikutuksia toisille, mutta tämä tutkimus antaa lisää sytykkeitä laillistamiskeskusteluun.
Hollantilaisen tutkijaryhmän jäsen sanoo, että vaikka kannabis laukaisisikin psykooseja pienellä vähemmistöllä, on tämä hyvä syy sen laillistamiseen, ei kieltämiseen, jotta hallitus voisi jakaa tietoa siitä kuten alkoholista.
Jim van Os, psykiatrian ja neuropsykologian professori Maastrichtin yliopistosta Hollannissa, missä kannabis on laillista, sanoo kieltämisen olevan vaikeaa.
"Olisi hyvin vaikeaa käskeä koko Hollannin väestöä lopettamaan kannabiksen käyttö, koska se on pahasta ja siitä voi saada psykoosin. Ehkä olisi parempi kertoa, että jos sinulla on perherasitetta tai mielenterveydellisiä ongelmia, voit kokea kannabiksen käytön haittavaikutuksia."
"Saadaksesi viestisi läpi pitää nuorille puhua asiaa ja sallia heille enemmän keskinäistä sosiaalista valvontaa mieluummin kuin ottaa isoveli lähestymistapa."
Zerrin Atakan, psykiatrian instituutin vanhempi luennoija, sanoo kannabiksella olevan lääkinnällistä käyttöä ja, kuten alkoholi, ei sekään ole ongelma kohtuullisesti käytettynä. Hän korostaa kahden kannabiksen sisältämän aineen, THC:n ja CBD:n, erilaisista vaikutuksista aivoille. Korkea THC-pitoisuus tekee kannabiksesta vahvempaa ja mahdollisesti myös haitallisempaa, kun taas CBD saattaa aiheuttaa myönteisiä vaikutuksia.
"Uskon henkilökohtaisesti, että se tulisi laillistaa, jotta sitä voitaisiin säädellä tiukasti ja pakkauksen kyljessä ilmoitettaisiin, kuinka paljon THC:tä siinä on. Tällä hetkellä tilanne on vaikea, koska ihmiset luulevat sitä lailliseksi, siitä vallitsee sekaannus ja se on laittomissa käsissä. Tämä ei ole hyvä tilanne."
British Medical Journalissa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin Munchenissä, Saksassa, 2437 nuorta. Kaikista tehtiin alussa psykiatrinen tutkimus psykooseille alttiiden seulomiseksi. Neljä vuotta myöhemmin heiltä kysyttiin heidän kannabiksen käytöstään ja heidän mielenterveys arvioitiin jälleen. Säännöllisesti kannabista käyttävät, jotka oltiin arvioitu alttiiksi psykooseille, saivat psykooseja todennäköisemmin kuin muut.
Lontoossa sijaitsevan psykiatrian instituutin professori Robin
Murray sanoo vielä olevan paljon kysymyksiä vastausta vailla, kuten
"jos puolet ihmisistä polttaa kannabista, miksi he kaikki eivät ole
psykoosissa?" (Robin Murray on Britanniassa tunnettu kannabiksen
vastustaja. Toim. huom)
Keskustelu jatkuu
Lähde: BMJ 1.1.2005, The British Journal of Psychiatry (2005) 186
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/eletters/330/7481/11
http://bjp.rcpsych.org/cgi/content/abstract/186/1/18
British Medical Journalin nettiversiossa jo joulukuussa julkaistu tutkimus kannabiksen ja psykoosien yhteyksistä sai aikaan runsaan kirjetulvan lehden toimitukseen. Alan tutkijat sekä hoitoalan ammattilaiset ottavat kantaa sekä kertovat omista havainnoistaan kannabiksen aiheuttamista psyykkisistä ongelmista.
Tiedotusvälineiden nappaama johtopäätös, että kannabis aiheuttaa psykooseja, ei saa varauksetonta kannatusta tutkimukseen liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Psykooseille alttiiden kannattaa tämän tutkimuksen valossa jättää kannabiskokeilut, mutta tämä varoitus on annettu jo vuosia sitten ja pätee myös muihin päihteisiin. Samoin tutkimus kumoaa itselääkintähypoteesin. Sen sijaan tavalliselle käyttäjälle tutkimuksessa saatu riskikerroin on niin pieni, että se voi johtua tutkimuksen virhetekijöistä. Samoin tutkimuksessa käytetty psykoosin kriteeri oli niin väljä, että "tavallisetkin" ohimenevät häiriöt tulkittiin psykooseiksi. Keskustelu kannabiksen haitoista ja niiden tutkiminen eivät varmaan lopu tähänkään tutkimukseen.
The British Journal of Psychiatryn vuoden 2005 ensimmäinen numero on omistettu psykoosien tutkimiselle. Sosiaalisen ahdistuksen ja vetäytymisen on todettu ennustavan parhaiten tulevia psykooseja ja alttiutta skitsofrenialle. Kuitenkaan kaikki, joilla on altistavia tekijöitä, eivät sairastu.
Kannabiksen käyttö ja julkinen terveydenhoito
Lähde: BMJ 1.1.2005
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/extract/330/7481/49
Wayne Hall, Rosalie Liccardo Pacula (2003) Cannabis Use and Dependence.
Public Health and Public Policy. Cambridge University Press, ISBN 0521
80024 2
Kirjan Cannabis Use and Dependence tekijöillä on laaja kokemus huumeiden käytöstä ja huumepolitiikasta. Wayne Hall johtaa Australiassa Queenslandin yliopistossa biotieteiden instituutin julkishallinnon toimistoa ja Rosalie Liccardo Pacula on taloustieteilijä RAND yhtiössä sekä toimii tutkijana USA:n taloustutkimusvirastossa.
Kirja keskittyy kannabiksen viihdekäyttöön, siinä käsitellään laaja-alaisesti kannabikseen liittyviä asioita ja se tarjoaa kattavan yhteenvedon siitä, mitä tällä hetkellä kannabiksesta tiedetään. Kirja on pätevä lähde kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita kannabiksen vaikutuksista sekä siihen liittyvistä poliittisista kysymyksistä.
Kannabiksen käytöstä tuli viime vuosisadalla lääketieteellisen ja moraalisen väittelyn aihe. Laittomuudesta huolimatta kannabis on tupakan ja alkoholin jälkeen yleisimmin käytetty päihde nuorten aikuisten keskuudessa USA:ssa, Euroopassa ja Australiassa. Kirjassa tutkitaan terveyspolitiikan, julkisen terveydenhuollon sekä kannabiksen käyttöä koskevien lakien välisiä yhteyksiä. Siinä arvioidaan kannabiksen käytön laittomuuden vaikutuksia ja suhteutetaan tämä tuoreeseen politiikan analyysiin Australiassa, Britanniassa sekä muissa kehittyneissä maissa. Kirjassa arvioidaan tämän hetkistä keskustelua "turvallisesta käytöstä" sekä "haittojen vähentämisestä" sekä tutkitaan erilaisista ehkäisy-, hoito- ja valistustoimenpiteistä saatuja kokemuksia. Kahden johtavan huumeasiantuntijan kirjoittamana kirja on tärkeä lisä alalla.
Kannabisjatkeiden haittavaikutukset
Lähde: BMJ 2004;329:1306, ASH
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/329/7478/1306?ehom
http://www.ash.org.uk/html/policy/menlitrev.html#_Toc532898993
Edelleen suuri osa kannabiksenkäyttäjistä sekoittaa materiaalinsa tupakkaan. Varsinkin hasis mutta myös marihuana eli buda sekoitetaan ennen nauttimista laillisen päihteen eli tupakan kanssa. Laillisten päihteiden aiheuttamat fyysiset vauriot ovat ehkä niin ilmeisiä, että niiden aiheuttamiin psyykisiin vaurioihin ja haittoihin ei olla kiinnitetty huomiota samassa määrin kuin kannabiksen mielenterveydellisiin haittoihin. BMJ:ssa löytyy lyhyt juttu tupakan aiheuttamasta muistin heikkenemisestä.
Viranomaisten ollessa edelleen koukussa suuriin päihde- ja lääkeyhtiöihin jäänee tämäkin huoli kansalaisjärjestöjen harteille. Britanniassa toimiva ASH, Action on smoking and health, kertoo kotisivuillaan yhteenvetona pienestä määrästä aiheesta tehtyjä tutkimuksia, että tupakan polttaminen voi altistaa mielenterveyshäiriöille. Tupakoiminen lisää ainakin ahdistuneisuutta.
Norja: Norjalaiset päihdetutkijat valitsevat kannabiksen
- Tietoja
- Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006
- Osumat: 3695 3695
Norja
Norjalaiset päihdetutkijat valitsevat kannabiksen
Lähde: NRK 19.11., 8. ja 9.12.2004http://www.nrk.no/nyheter/innenriks/4332091.html
Norjalaisen NRK1:n (paikallinen YLE1) ohjelma 'Nautinnon ja kivun rajamailla' (Mellom nytelse og smerte) leikitteli teemaohjelmassaan päihteistä (8.12.2004) kysymyksellä "minkä päihteen valitsisit, jos yhteiskunnassa pitäisi olla vain yksi laillinen päihde?" Kysymys asetettiin kolmelle päihdetutkijalle.
Fanny Duckert on Oslon Yliopiston psykologian professori. Hän on tehnyt väitöskirjansa päihderiippuvaisten hoidosta. Hänen mielestään valinta ei olisi missään tapauksessa alkoholi, sillä se on selkeästi haitallisin päihde. Kannabis on hänen mielestään selkeästi haitattomin päihde, se ei aiheuta aggressioita eikä muita dramaattisia oireita. Duckertin mielestä kannabiksen laillistaminen on suorastaan välttämätöntä.
Hans Olav Fekjær on psykiatri ja Blå Korset järjestön johtaja. Blå Korset on raittiusjärjestö, jolla on hoitolaitoksia päihde- ja peliriippuvaisille ympäri Norjaa. Hänen mielestään laillisia voisivat olla rauhoittavat tabletit, kannabis ja khat. Niitä voidaan käyttää ilman suuria haittoja. Fekjerin mielestä kannabiksen laillistaminen ei ole välttämätöntä mutta hänen mielestään on kestämätöntä, että kannabiksen myynnistä saattaa saada Norjan lakien mukaan 21 vuotta vankeutta, kun taas alkoholia ja tupakkaa voi myydä vapaasti. Han Olav Fekjaer on julkaissut juuri kirjan 'Rus' (päihde), joka on mielenkiintoista luettavaa päihdeproblematiikasta kiinnostuneille.
Kolmas asiantuntija Jörg Mörland, lääkäri ja professori Kansanterveysinstituutista valitsisi rauhoittavat unilääkkeet ainoaksi päihteeksi. Ne häviävät nopeasti kehosta ja sivuvaikutukset ovat pieniä ja lisäksi yliannostus on lähes mahdoton.
Sveitsi: Jointtiprojekti kertoo nuorille kannabiksesta
- Tietoja
- Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006
- Osumat: 3495 3495
Sveitsi
Jointtiprojekti kertoo nuorille kannabiksesta
Lähde: Swissinfo 2.12.2004
http://www.swissinfo.org/sen/Swissinfo.html?siteSect=105&sid=5376553
Joka neljäs sveitsiläisnuori käyttää kannabista, mikä on sosiaalisesti hyväksytty Sveitsissä ja sitä pidetään yleisesti harmittomana. Baselissa nuorille kerrotaan kannabiksesta näyttelyllä "Kannabis - quo vadis".
Susan Schärrer, näyttelijä sekä Baselin kaupungin koulutusosaston sosiaalityöntekijä, on tehnyt huumeneuvontatyötä jo yli 15 vuotta.
"Me emme heristä sormeamme nuorille vaan tarjoamme hyödyllistä tietoa kannabiksen käytöstä", hän kertoo näyttelystä.
Schärrer kertoo näyttelyn olevan suunnattu 13 - 18 vuotiaille ja asiantuntijat vievät koululuokkia opastetuille kierroksille.
Vuorovaikutteista kannabistietoa
Näyttely on rakennettu vuorovaikutteiseksi, jotta kävijöitä rohkaistaisiin oppimaan miedosta huumeesta, sen vaikutuksista sekä laillisuuskysymyksistä ja kannabiksen käytön seurauksista.
Hans Martin Tschudi, Baselin kantonin kansanedustaja, kertoo näyttelyn olevan hyvä tapa ehkäistä nuoria kehittämästä itselleen huumetottumus. Hän kertoo näyttelyn aiheuttavan nuorissa myös kriittisempää asennetta kannabista sekä yleensä huumeita kohtaan.
"Näyttelyn nähtyään nuoret tietävät kannabiksen vaikutuksista, joten he voivat päättää käyttävätkö he sitä vai eivät," Schärrer sanoo.
Näyttely on osa käytön ehkäisykampanjaa "Koulu ja kannabis". Sen on koonnut joukko asiantuntijoita Saksasta, Ranskasta ja Sveitsistä.
Järjestäjät kertovat kaksikielisen näyttelyn valmistamisen alkaneen jo kaksi vuotta sitten ja se jatkaa seuraavaksi Ranskaan ja Saksaan.
"Näyttelyllä on ollut laaja suosio," kertoo Baselin kanotin virkamies Marc Fluckiger. "Yli sata luokkaa Baselista on ilmoittautunut."
Opettaja Werner Lachinger huomauttaa olleen oikea hetki hänen luokalleen tutustua aiheeseen.
"Monikaan oppilaistani ei polta tupakkaa mutta en tiedä moniko käyttää kannabista," hän selittää.
Hän lisää kannabiksen käytöstä puhuttavan koulussa, ja silloin tällöin jotkut oppilaista ovat sen vaikutuksen alaisina luokassa.
Jokapäiväinen sätkä
Sveitsiläisen alkoholi- ja huumeriippuvuuksien
ehkäisyinstituutin mukaan monet sveitsiläisistä nuorista polttaa
päivittäin kannabista. Vuonna 2000 suoritettu selvitys paljasti 25%:n
15 - 24 vuotiaista käyttävän kannabista säännöllisesti.
Näyttelyvieraita pyydetään nimettömästi kertomaan käyttävätkö he kannabista ja kuinka usein. Rohkaisemalla koululaisia osallistumaan asiantuntijat toivovat saavansa tietoa kannabiksen käytöstä teini-ikäisten keskuudessa Sveitsissä, Saksassa ja Ranskassa.
"Olen polttanut aikaisemmin kannabista," kertoo yksi oppilaista Swissinfolle, "yhtä lukuunottamatta kaikki luokallani käyttää kannabista."
Sveitsin ilmapiiriä pidetään suvaitsevana mietoja huumeita kohtaan Hollannin tyyliin.
Viime kesäkuussa parlamentti äänesti kannabiksen laillistamista vastaan, mikä olisi helpottanut huumeiden salakuljetuksen valvontaa.
Susan Schärrer on huomannut, että monet nuoret eivät tunne kannabiksen käyttöä ja hallussapitoa koskevia lakeja.
"Moni uskoo kannabiksen hallussapidon omaa käyttöä varten olevan laillista."
Mutta näyttely tekee selväksi sen, että "kannabiksen hallussapidosta, myymisestä tai kasvatuksesta tavattu henkilö voidaan ilmoittaa poliisille".EU: Parlamentti hyväksyi uuden huumestrategialuonnoksen
- Tietoja
- Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006
- Osumat: 3606 3606
EU
Parlamentti hyväksyi uuden huumestrategialuonnoksen
Lähde: EU:n parlamentti
http://www4.europarl.eu.int/registre/recherche/NoticeDetaillee.cfm?docid=112404&doclang=FI
Joulukuun 15. päivä EU:n parlamentti äänesti uuden huumestrategian luonnoksesta hyväksyen sen äänin 285 vastaan 271. Komission on otettava tämä huomioon laatiessaan uutta strategiaa.
Kyseessä on EU:n kolmas huumestrategia ja ilmeisesti edelliset tulivat tehtyä ideologisten silmälasien läpi, koska sivulla 12 perustelujen ensimmäisenä lauseena todetaan, että "Euroopan unionin huumausainestrategia ei voi perustua ideologiaan, vaan sen pitää ehdottomasti pitäytyä tieteellisissä arvioissa, jotta voidaan toteuttaa vakavasti otettavia toimia huumeiden leviämisen ja niihin liittyvän laittoman toiminnan torjumiseksi".
Ideologinen huumepolitiikka on perin tuttua meille suomalaisille, joten ainakin alku lupaa hyvää. Kannabiksen osalta uudessa huumestrategialuonnoksessa on kaksi kohtaa, jotka osoittavat parlamentin olevan hylkäämässä 1950-luvulta peräisin olevan huumeideologian:
s. 11 ad) Olisi lisättävä tutkimusta, joka kohdistuu nykyään laittomien tai ns. harmaaseen vyöhykkeeseen kuuluvien kasvien, kuten hampun, oopiumin ja kokan lehtien, käyttämistä lääkinnällisissä sovelluksissa, elintarviketeollisuustarkoituksissa, kestävässä maataloudessa, vaihtoehtoisten energialähteiden luomisessa, puu- tai öljypohjaisten tuotteiden korvikkeena ja muissa hyötytarkoituksissa;
s. 11 af) Olisi tehtävä tieteellinen tutkimus huumeiden valvontaa koskevien nykyisten poliitikoiden kustannuksista ja hyödyistä, johon sisältyisi erityisesti analyysi kannabiksesta sekä sen laillisista ja laittomista johdannaisista, niiden vaikutuksista, hoidollisista mahdollisuuksista sekä kriminalisointipolitiikan tuloksista ja mahdollisista vaihtoehdoista;
Pössöttelijöille täydet kansalaisoikeudet
EU-maiden on seuraavien kahden vuoden aikana hyväksyttävä uusi perustuslaki. Siihen sisältyy kannabiksen käyttäjien yhteiskunnallista asemaa suuresti koskettava asia eli kansalaisten kuuleminen heitä koskevissa asioissa. Viranomaisten tulee käydä avointa ja läpinäkyvää keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä tulisi järjestää kuulemistilaisuuksia kohderyhmien kanssa, kaikki aivan uusia asioita eritoten suomalaiselle huumepolitiikalle. Tämä perustuslain kohta on huomioitu uudessa huumestrategialuonnoksessa:
s 8: i) olisi luotava budjettikohta, jolla edistettäisiin jatkuvaa neuvonpitoa asianosaisten kansalaisjärjestöjen ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa huumausainepolitiikan vaikutuksista ruohonjuuritasolla;
Kansalaisjärjestö ei enää voi tarkoittaa niitä hysteerisiä kieltolakijärjestöjä, jotka ovat tähän mennessä rahastaneet yhteiskuntaa moraalisesti kyseenalaisilla sanomillaan ja pitäneet yllä nykyistä huumeongelmaa propagandallaan, vaan aidosti kannabiksen käyttäjien järjestöjä.
Eikä siinä kyllin. Nämä radikaalit ehdotukset pitää saada myös muun maailman tietoon:
s. 11, kohta 2: Kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja Eurooppa-neuvostolle sekä tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamentille, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle, Euroopan neuvostolle sekä Yhdistyneille kansakunnille sekä sen erityisjärjestöille.
Kannabis Euroopassa
Lähde: Drug Policy Alliance, ENCOD
http://www.encod.org/
rap-kaarteuropa.html
http://www.drugpolicy.org/docUploads/Cannabis_in_Europe.pdf
Suurimmassa osassa EU maita kannabislainsäädäntö ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Teoriassa yli 0.2% THC:tä sisältävän kannabiksen tuotanto, jakelu ja kulutus on kielletty kaikissa maissa, mikä perustuu YK:n huumesopimusten edellyttämään lainsäädäntöön. Käytännössä suuri osa EU maiden viranomaisista on pystyttänyt harmaan vyöhykkeen, minkä puitteissa yksittäinen poliisivirkamies tai tuomari saa soveltaa näitä lakeja.
Tämä harmaa vyöhyke on niiden eurooppalaisten kansalaisten saavutus, jotka huolimatta yli 40 vuotta jatkuneesta huumesotahulluudesta ovat pitäneet yllä uskoaan kannabiksen hyviin puoliin, eikä vain itselleen vaan koko maailmalle. He ovat 1960 luvun lopusta saakka väittäneet, että ainoa tapa tuoda esille näitä hyviä puolia ja vähentää mahdollisia haittoja on lopettaa kannabiksen kieltolaki. Mutta tätä ei yksikään Euroopan kansallisvaltio ole valmis tekemään.
Tästä on seurauksena harmaa vyöhyke, jonka yksityiskohtaisen kuvauksen löydät raportista muutaman valtion osalta. Raportti on kannabislainsäädännön ja käytännön yleiskatsaus, jonka ovat laatineet kansalliset huumereformiryhmät. Lukiessasi tätä raporttia pidä mielessä, että kannabis on yleisimmin käytetty laiton huume Euroopassa. EMCDDA:n tietojen mukaan 20 - 25% Euroopan aikuisväestöstä ilmoittaa käyttäneensä kannabista ainakin kerran eläissään. Joten joka neljäs aikuinen eurooppalainen on ollut tai on edelleen harmaalla vyöhykkeellä. Pidetään huolta siitä, ettei se muutu mustaksi.
EU: Kannabisongelma raameihinsa
- Tietoja
- Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006
- Osumat: 3738 3738
EU
Kannabisongelma raameihinsa
Lähde: EMCDDA vuosiraportti 2004http://annualreport.emcdda.eu.int/fi/home-fi.html
SKY on seurannut EU:n huumeseurantakeskuksen toimintaa alusta saakka. Huumesodan kuumina vuosinakin 1990-luvulla sen neutraalit ja asiapitoiset raportit täyttivät keskuksen lupauksen julkistaa luotettavaa tietoa yhteiskunnallisesti herkäksi koetusta aiheesta. Uusimmassa raportissa yhtenä erityisteemana on kannabiksen aiheuttaman hoidon tarpeen kasvu jäsenmaissa, mistä se johtuu ja miten ongelmaan pitäisi tarttua.
Kannabis on eniten käytetty ja eniten rikosoikeudellisia toimenpiteitä aiheuttava laiton huume, ja sen käyttö joko yleistyy useassa EU-maassa tai sen käyttö on saavuttanut korkean tason ja tasaantunut. Kannabikseen liittyvien rikosten osuus kaikista huumerikoksista vaihteli 34 prosentista (Ruotsi) 87 prosenttiin (Ranska).
Useimmissa jäsenvaltioissa kannabis on huumerikoksiin yleisimmin liittyvä laiton huume, mikä ei ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon, että se on myös yleisimmin käytetty huume. Erona muihin huumeisiin, kuten heroiiniin, on kuitenkin se, ettei kannabiksen käytön ja muiden rikosten välillä vaikuta olevan voimakasta kytköstä.
Uusin huolenaihe on se, että siitä on tullut toiseksi yleisin hoidon tarpeen aiheuttaja huomattavasti harvemmin käytetyn heroiinin jälkeen.
Kannabisongelman taustaa – miksi hoidontarve kasvaa Euroopassa?
Euroopan kannabista käyttävissä väestöryhmissä ilmenevien ongelmien
laajuudesta ja luonteesta ei ole vielä selvyyttä. Selvää ei ole
myöskään se, missä määrin hoidontarpeen kasvua koskevat tilastotiedot
heijastavat raportoinnin ja hoitoon ohjauksen käytännöissä tapahtuneita
muutoksia eivätkä hoitoa tarvitsevien henkilöiden määrän kasvua.
Kannabiksen käyttäjien kohtaamista ongelmista ei ole saatavilla
järjestelmällistä ja vertailukelpoista tietoa.
Kannabis on
eniten käytetty laiton huume Euroopassa, mutta vain pieni osa huumetta
käyttävistä henkilöistä hakeutuu hoitoon. Kannabis on tästä huolimatta
useissa maissa toiseksi yleisin päähuume, jonka takia annetaan
huumehoitoa. Erilaisista huumehoitopalveluista koottujen TDI-tietojen
(Treatment Demand Indicator) mukaan noin 12 prosentilla kaikista
asiakkaista ja 30 prosentilla uusista asiakkaista on päähuumeena
kannabis.
Useimmat kannabiksen käyttäjät tulevat hoitoon perheen ja ystävien,
sosiaalipalvelujen tai rikosoikeusjärjestelmän ohjaamana. Kannabiksen
käyttäjät tulevat muiden huumeiden käyttäjiä harvemmin hoitoon
oma-aloitteisesti. Tilanne on samankaltainen Yhdysvalloissa ja
Kanadassa, jossa marihuanaa pääasiallisena päihteenä käyttävät henkilöt
hakeutuvat harvoin itse hoitoon.
Asiakkaista, jotka saivat vuonna 2002 hoitoa kannabisongelmaan, vain 36
prosenttia käytti huumetta päivittäin ja vain 17 prosenttia käytti
kannabista useammin kuin kerran viikossa (2–6 kertaa viikossa), 15
prosenttia käytti huumetta enintään kerran viikossa, ja 28 prosenttia
käytti sitä satunnaisesti tai ei ollut käyttänyt sitä viimeisen
kuukauden aikana. Hoidossa olevista opiaattien käyttäjistä sen sijaan
84 prosenttia käyttää huumetta päivittäin.
Lisäksi useimmat maat raportoivat, että hoidossa olevat asiakkaat,
joiden päähuumena on kannabis, ovat usein huumeiden sekakäyttäjiä. Tämä
saattaa johtua raportointivirheestä, jos esimerkiksi huumeiden
sekakäyttäjät on käytännöllisyyden vuoksi kirjattu kannabiksen
käyttäjiksi.
Kannabista päähuumeena käyttävät asiakkaat ilmoittavat
toissijaiseksi päihteeksi useimmiten alkoholin (32,9%) ja piristeet
(25%), joskin jakaumassa on eroja maiden välillä. Jotkut hoidossa
olevat kannabisasiakkaat myöntävät käyttävänsä myös injektiohuumeita,
ja jotkut ilmoittavat käyttäneensä injektiohuumeita ainakin kerran,
vaikka he eivät nykyään käytä muita huumeita kuin kannabista.
Koko EU:ssa, jossa on yhteensä 301 miljoonaa 15–64-vuotiasta, päivittäisiä käyttäjiä olisi noin 3 miljoonaa.
Kannabisriippuvuuden tai kannabiksen väärinkäytön vaikutukset
näyttäisivät olevan lievempiä kuin muiden huumeiden. Useimmat
kannabista runsaasti käyttävät henkilöt vaikuttavat olevan melko hyvin
yhteiskuntaan sopeutuneita nuoria, joilla on suurempana riskinä muut
sosiaaliset ongelmat (liikenneonnettomuudet, koulunkäynnin
keskeytyminen tai perheen hajoaminen) kuin muu rikollinen toiminta, ja
tämä pitäisi ottaa huomioon toimenpiteissä, jottei ongelmia tai
syrjäytymistä pahenneta.
Kannabiksen käyttöön on puututtu Alankomaissa perinteisesti
henkilökohtaisella ja suoralla lähestymistavalla, jota kuvastaa hasis-
ja marihuanaviikko (Hash and Weed Week), jolloin kannabiksen
suurkäyttäjät pitävät ryhmätapaamisia, joissa he keskustelevat runsaan
käytön seurauksista ja mahdollisista muutoksista käytöksessä.
Näillä lähestymistavoilla pyritään jossain määrin paitsi ehkäisemään käyttöä myös vähentämään haittoja. Vaikka tupakoinnin ja hengitysteiden sairauksien välinen kytkös on hyvin tiedossa ja huoli runsaan kannabiksen käytön haitallisista terveysvaikutuksista kasvaa, kannabiksen käytöstä aiheutuvien haittoja vähentäviä toimenpiteitä ei ole kehitetty paljoakaan verrattuna muihin huumeisiin.
Jotkin maat (Tanska, Saksa, Kreikka, Ranska, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Norja) ovat raportoineet kannabiksen käyttäjille tarkoitetuista palveluista, mutta tällaista erikoistunutta hoitoa on yleisesti katsoen hyvin vähän.
Kansallisten raporttien ja TDI-tietojen pohjalta voidaan erottaa karkeasti kaksi asiakasprofiilia:
• nuoret käyttäjät, usein opiskelijoita, jotka perhe tai koulu ohjaa hoitoon ja jotka käyttävät vain kannabista tai toisinaan sen lisäksi myös alkoholia tai piristeitä.
• huumeiden sekakäyttäjät, jotka ovat tavallisesti edellä mainittuja vanhempia ja syrjäytyneempiä ja tulevat usein hoitoon oikeusviranomaisten tai terveys- ja sosiaalipalvelujen ohjaamina, ja heihin kuuluu kroonisia huumeidenkäyttäjiä.
Lisäksi on jonkin verran näyttöä kolmannesta ryhmästä, joka tulee
hoitoon oikeusviranomaisten ohjaamana, joka ei käytä muita huumeita ja
joka vaikuttaisi käyttävän kannabista vain satunnaisesti.
Tarkasteltaessa pääasiallisesti kannabikseen liittyvän hoidontarpeen
ominaispiirteissä ajan mittaan tapahtuneita muutoksia saatavilla olevat
tiedot viittaavat siihen, että
• rikosoikeusjärjestelmän hoitoon ohjaamien henkilöiden määrä on joissakin maissa kasvussa
• perheen ja muiden yhteiskunnallisten tukiverkostojen (perhe,
ystävät, sosiaalipalvelut, koulu) hoitoon ohjaamien henkilöiden määrä
on kasvussa
• runsaan (päivittäisen) kannabiksen käytön osuus on kasvussa, joskin päivittäiset käyttäjät ovat yhä vähemmistönä
• yhteiskunnalliset ja koulutukseen liittyvät ongelmat ovat joissakin
maissa lisääntymässä, joskin tietoja on heikosti saatavilla tällä
alalla.
Hoidontarpeen lisääntymistä tarkasteltaessa ilmenee, että siihen
vaikuttaa hoitoon ohjaamisen käytäntöjen muuttuminen ja että merkittävä
osa hoitoon ohjatuista vaikuttaisi olevan muita kuin huumeita runsaasti
käyttäviä henkilöitä.
Ainakin joissakin maissa hoidontarpeessa olevissa henkilöissä on kuitenkin huomattavan paljon niitä, jotka käyttävät kannabista runsaasti. Tämän ryhmän ongelmia ei vielä ymmärretä kovin hyvin, ja niitä on tutkittava kiireisesti. Huomio siitä, että suurin osa hyvin nuorten hoidontarpeesta johtuu kannabiksesta, tuo esiin, että tämän ryhmän tarpeisiin, heidät hoitoon ohjaaviin tahoihin ja heihin kohdistettaviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kielillä puhumista ja metadonia
Eli lyhyesti huumehysterian takia hoitoon hyysätään paljon sellaista porukkaa, jotka eivät hoitoa tarvitsisi, ja huumepolitiikan vääristymien takia muista ongelmista kuten työttömyydestä kärsiviä nuoria luokitellaan kannabisongelmaisiksi. Toisaalta paljon hoitoa tarvitsevia ihmisiä jää kaiken hoidon ulkopuolelle, koska nykyiset hoitojärjestelmät koetaan asiantuntemattomina, jopa törkeinä asenteiltaan ja moraaliltaan, eivätkä sosiaali- ja terveysviranomaiset edes tiedä ongelman tämän puolen laajuutta eikä luonnetta. Ongelmahan on se, että huumepolitiikan takia kaikki huumeet on niputettu yhteen ja näin on käynyt myös ongelmille. Kun sitten hoidon tarjonta ulottuu kielillä puhumisesta metadonhoitoon, ei ole ihme jos vakiintuneet pössöttelijät karttavat hoitoon hakeutumista.
EMCDDA:n raportissa suoritettu kannabisongelman kartoitus on uraa uurtavaa. Mm. meillä Suomessa huumepolitiikassa ja huumevalistuksessa on tarkoitushakuisesti sekoitettu piikit, piiput ja pillerit, jotta asia vaikuttaisi mahdollisimman ongelmalliselta, mikä näkyy edelleen suomalaisten tiedotusvälineiden uutisoinnissa.
Pelkästään tämä suomalainen inttäminen terminologiasta, eli saako käyttää termejä väärin- ja viihdekäyttö rinnakkain, kertoo siitä, kuinka kaukana huumepolitiikka ja huumeiden käyttö ovat toisistaan. Käyttäjät ovat lähinnä vieraantuneita tästä eikä siis ihme, että "huumeongelma" kasvaa joka vuosi.
Jo kannabisongelmista kertovan luvun alku kertoo siitä, mikä huumepolitiikassa on ongelma: kannabis ei todellakaan ole peräisin Keski-Amerikasta kuten suomennos väittää. Ongelma on se, että alalla on harvinaisen vähän ihmisiä, jotka todella tietävät kannabiksesta. Tämä johtuu taas siitä, että kieltolakiorganisaatiossa työskentelevä ei saa tietää liian paljoa. Muuten hän voi alkaa vaikuttaa epäilyttävältä, vihollisen leiriin kuuluvalta.
Meriläisen oikeudenkäynti toi jälleen kerran esille sen, että kannabiksesta ei voida puhua rehellisesti ennen kuin sen käyttö on laillista. Niin kauan kuin kannabiksen käyttö on laitonta, ei voida odottaa avointa keskustelua kannabiksen käytön haitoista.
HS:n otsikointi 26.11. huumeraportista antaa ymmärtää, että kannabisalakulttuuri nousee valtakulttuuriin täälläkin. Pössyttelijä on OK vastine vanhoille huumeiden väärinkäyttäjälle tai narkomaanille - kunnes korvautuu uudella sihautuskulttuurin termillä. Mutta näiden kolmen miljoonan kokopäiväisen pössyttelijän lisäksi jopa joka viides eurooppalainen on pössö, ainakin kerran elämässään kannabista kokeillut. Ja tuo määrä vain kasvaa, koska kannabikseen ei kuole.