Hampunviljelyllä on nykykielessä huono kaiku, mutta se on ollut tuhansia vuosia yksi tärkeimmistä viljelykasveista. Merenkulkijatkin ovat paljon velkaa hamppuköysille ja purjeille.

Turun Ammattikorkeakoulu on lähtenyt yhdessä Jokivarsikumppaniensa kanssa kehittämään viljelyä ja tuotantoketjua Loimaan seudulla.

Suomen maatalousmuseossa järjestettyä infotilaisuutta oli saapunut kuuntelemaan koskelainen maanviljelijä Voitto Kulo poikansa Eemelin kanssa. Heille hampun ottaminen omalle peltomaalle ei ole ollenkaan mahdoton ajatus.

- Kaikki uusi kiinnostaa. Minulla on ollutkin kuitukasveja, ei tosin hamppua, Voitto Kulo toteaa.

- Pienviljelijänä täytyy panostaa erikoiskasveihin, koska määrällä ei pysty kilpailemaan. Jotakin kilpailuetua pitää löytää ja hamppu voisi olla yksi vaihtoehto, Eemeli Kulo jatkaa.

Pärjää pohjoisessa

Hampusta hyötyä – uusia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämiseen – hankeen projektikoordinaattori Noora Norokytö kertoo kuitu- ja öljyhampun olevan paitsi monikäyttöistä, myös tuottoisia.

- Se tuottaa neljä kertaa suuremman massan hehtaarilta, mitä puu tai metsä tuottaa vuosittain. Lisäksi se on lähes ainoita kasveja, jotka ovat kilpailukykysiä täysin eurooppalaisen tuotannon ja satotason kanssa.

Hamppu tosin vaatii hyvän maan kasvaakseen, mutta toisaalta pärjää ilman tuholaisten torjunta-aineita.

Suomessa hampun viljely kuihtui lähes olemattomiin 1950-luvulla. Syynä oli muun muassa maaltamuutto, uusien korvaavien raaka-aineiden käyttö ja kaikkien hamppulajikkeiden mieltäminen huumausaineeksi. Öljy- ja kuitulajikkeet eivät päihteeksi kuitenkaan sovellu.

Markkinoita löytyisi

Suomessa kuitu- ja öljyhamppua viljellään nykyään muutamia satoja hehtaareita. Vertailun vuoksi Kanadassa pelkästään hamppujuomaksi jalostettua hamppua viljellään tuhansia hehtaareita. Hamppuöljy onkin Kanadassa miljoonien bisnes.

Kanadalaiset kaiken lisäksi käyttävät laajasti Suomessa kehitettyä öljyhamppulajia. Tämä suomalainen hyötyhamppu on myös EU-tuen piirissä. Tuki hampunkasvatukselle on 90 euroa hehtaarilta. Markkinoitakin tuntuisi löytyvän öljy- ja kuituhampputuotteille.

Esimerkiksi autoteollisuus olisi kiinnostanut korvaamaan lasikuitua autojen sisäosissa hampulla. Hamppu on kevyempää, mutta yhtä kestävää, kertoo ProAgrian kasvintuotantoagrologi Jari Luokkakallio.

- Kaiken aikaa maailmaa haluaa uusiutuvia raaka-aineita ja hamppu on yksi vaihtoehto. Sillä voidaan korvata vaikka puuvillaa ja sen ekologinen jalanjälki on huomattavasti puuvillaa pienempi.

Öljy- ja kuituhampun toivotaankin tuovan lisäelinkeinoa maaseudulle, mutta samoja sanoja on käytetty monista muista erityiskasveista.

- Hampussa on valtavasti potentiaalia. Ongelma on lähinnä se, että tarvitaan paljon hyviä yrittäjiä siihen tuotantoketjuun, jotta se toimii, Jari Luokkakallio toteaa.