Suomen kannabisyhdistys Kannanotto/tiedote Sorvaajankatu 9 A, 00800 Helsinki 25.11.2001 040 555 3890 sky@sky.org http://www.sky.org
Euroopassa on suhtautuminen kannabikseen muuttunut suuresti viime vuosina. Kehitys on ollut vuonna 2001 nopeaa. Keskustelu kannabiksen dekriminalisoinnista, jopa laillistamisesta, on siirtynyt hallitustasolle, ja uutta lainsäädäntöä ollaan tekemässä. Enää ei ole kyse marginaaliryhmien esittämistä näkemyksistä, vaan koko yhteiskuntaan vaikuttavasta muutoksesta, jolla halutaan torjua huumeiden aiheuttamia haittoja ja murtaa kansainvälisten huumeliigojen valtaa.
Hollanti dekriminalisoi kannabiksen käytännössä jo vuonna 1976. Kannabista on myyty erityisissä kannabiskahviloissa siitä lähtien. Nykyään näitä kahviloita on Hollannissa n. 900. Tämä politiikka ei ole johtanut kannabiksen käytön räjähdysmäiseen kasvuun, päinvastoin. Kannabiksen käyttö Hollannissa on vähäisempää kuin monissa muissa maissa, joissa sovelletaan kovempaa politiikkaa. Myös huumekuolemat ja kovien huumeiden aiheuttamat haitat suhteutettuna väestöön, ovat vähäisempiä kuin useissa muissa maissa, Suomi mukaanlukien. Hollanti on politiikallaan myös onnistunut erottamaan kannabiksen kovista huumeista, joka vähentää erityisesti nuorten ihmisten yhteyksiä rikollisiin sekä mahdollistaa poliisin toiminnan keskittämisen todellisen huumerikollisuuden torjuntaan.
EU:n huumeseurantakeskuksen uusimman raportin mukaan (EMCDDA 2001) EU-maissa on suuntauksena arvioida kannabista uudelleen ja muuttaa lainsäädäntöä sen mukaan. Kannabis on dekriminalisoitu Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Luxenburgissa. Tanskassa ja Saksassa kannabiksen käyttöön ei puututa. Belgia on myös dekriminalisoimassa kannabista, sen odotetaan tapahtuvan vielä tänä vuonna. Sveitsissä on päätetty laillistamisesta, joka pitänee sisällään myös kannabiksen jakelun. Tämän lainsäädännön pitäisi olla valmis vuonna 2003. Ison Britannian hallitus on esittämässä kannabiksen uudelleenluokitusta. Se on nykyään luokassa B, johon kuluu myös esimerkiksi amfetamiini. Ehdotuksen mukaan se siirretään luokkaan C, jolloin kannabiksen hallussapidosta ei enää esimerkiksi pidätetä ja se luokitellaan samaan kategoriaan kuin mm. anaboliset steroidit. Tästä on lyhyt matka varsinaiseen laillistamiseen. Englannissa myös keskustellaan vilkkaasti hollannintyylisten kannabiskahviloiden avaamisesta. Englannissa poliisit ovat jo pitkään ehdottaneet kannabiksen uudelleenarviota (New Scientist 3 November).
Syyskuussa 2001 tuli Suomessa voimaan uusi lainsäädäntö, jonka mukaan laittomien huumeiden käyttö ja pienen määrän hallussapito on huumausaineen käyttörikos, josta voidaan tuomita sakkoon rangaistusmääräysmenettelyllä. Syyttäjä voi määrätä sakkorangaistuksen, mutta voi myös jättää sen määräämättä. Vaikka käyttörikoksen maksimirangaistus onkin 6 kuukautta vankeutta, niin käytännössä vankeusrangaistuksia ei ole tarkoitus antaa. Maksimirangaistus mahdollistaa poliisille pakkokeinojen kuten kotietsinnän tai henkilötarkastuksen tekemisen. Jos syytetty haluaa viedä sakon oikeuteen, se on aina mahdollista.
Uuden lain soveltamisohjeet ovat edelleen auki. Keskustelua on käyty syyttäjien uudesta roolista, heille on tullut lisää valtaa päättää myös rangaistuksista. Oikeusministeri ja valtakunnansyyttäjä ovat esittäneet, että syyttäjien tehtävänä ei ole oman huumepolitiikan luominen, vaan sen tulee ollaa linjassa valmistuvien ohjeiden kanssa, ja käytäntö ei saa olla erilainen eri osissa maata. Keskustelussa onkin tuotu esille se, että uuden lain tarkoitus on myös ehkäistä huumeongelmien ja huumerikollisuuden lisääntymistä. Lain ja sen esitöiden mukaan on mahdollista jättää rangaistus tuomitsematta tai pitää nuorelle ihmiselle puhuttelu sekä ohjata ongelmakäyttäjiä hoidon piiriin. Näitä mahdollisuuksia tulee myös käyttää. Esitöissä korostetaan myös sitä, että laista ei saa tulla automaattia, joka rankaisee ongelmallisia ihmisiä aiheuttamalla heille lisäongelmia ja työntämällä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Koska tilanne on näin auki, niin nyt olisi hyvä mahdollisuus ohjeiden avulla suunnata huumepolitiikkaamme ja lainkäyttöämme eurooppalaiseen suuntaan. Ohjeissa voisi tehdä eron kannabiksen ja kovien huumeiden välille siten, että pienten kannabismäärien hallussapidosta ei pääsääntöisesti edes rangaistaisi sakolla. Samoin kannabiksen käytöstä ei rangaistaisi paitsi sellaisissa tapauksissa kuin tullaan rankaisemaan alkoholin häiritsevästä käytöstä julkisella paikalla. Pienimuotoinen omaan käyttöön tapahtuva hampun viljely tulisi myös jättää rankaisemisen ulkopuolelle. Tämä tulkinta olisi samanlainen kuin oli aiemmin voimassa olleen ns. 7 §:n tarkoitus, jota vasta vähän ennen uutta lakia alettiin soveltaa valtakunnan syyttäjien puututtua asiaan. Nuoriin ihmisiin sovellettavien toimenpiteiden tulisi olla sellaisia, että niillä ehkäistään suuntautumista rikollisuralle sekä katkaistaan alkava ongelmakäyttö.
Koska selvät ohjeet usein helpottavat soveltamista, niin voi olla hyvä määritellä pieni kannabismäärä, jota voi pitää hallussaan sekä sallitun kotipuutarhan koko. Määrien tulisi olla mahdollisimman samanlaisia kuin muualla Euroopassa sovellettavat määrät, mikä helpottaisi ihmisten liikkumista yli rajojen sekä asumista eri osissa Eurooppaa.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että harjoitetulla politiikalla ja huumeiden käytöllä ei ole paljon yhteyttä (Drugscope 2001). Huumeongelmat ja huumeiden käytön yleisyys johtuvat muista seikoista kuin lainsäädännöstä. Esimerkkinä käytetään usein sitä, että monissa liberaalin politiikan maissa huumeita käytetään vähemmän ja niistä on vähemmän ongelmia kuin ankaran politiikan maissa. Sen sijaan politiikalla on selvä yhteys ongelmiin, joita politiikka itsessään tuottaa (EMCDDA 2001, s.12). Sairaan, ongelmallisen tai ongelmattoman henkilön tuomitseminen rikosoikeudellisesti aiheuttaa aina suuria ongelmia ja pahentaa niistä yksilölle ja yhteiskunnalle koituvia haittoja. Lain käytön tuleekin tukea politiikkaa, joka pyrkii huumeista johtuvien haittojen minimointiin.
Lain käytön tulee myös tukea sitä, että ihmiset saataisiin pysymään erossa rikollisuudesta. Kannabiskaupan ollessa laitonta, se saattaa ihmiset yhteyteen rikollisten kanssa ja voi sitoa heidät monenlaisiin rikollisiin toimiiin. Koska samoilta kauppiailta saa kannabista sekä kovia huumeita kuten amfetamiinia ja heroiinia, niin tämä lisää vaaraa joutua tekemisiin kovien huumeiden kanssa. Tätä edesautetaan usein myös keinotekoisilla kannabispulilla. Tavoite on saada kannabiksen käyttäjä oikeaan huumekoukkuun amfetamiiniin tai heroiiniin, mikä on tuottoisampaa huumerikollisille. Pienimuotoinen omaan käyttöön tapahtuva hampun viljely pitää henkilön erossa huumemarkkinoista, ja tuoton saavat valaisin- ja puutarhaliikkeet sekä energiayritykset, eivätkä rikolliset ja kansainväliset terroristit.
Helsingin Sanomat otsikoi "Heroiinin käyttö lisääntyi Suomessa, vaikka muualla EU:ssa kasvu jo hiipui" esitellessään EU:n huumeviraston huumeraporttia. Kirjoittaja odottaa toiveikkaana, että muutaman vuoden kuluttua Suomen huononeva tilanne helpottaa, koska se seuraa muuta Eurooppaa joidenkin vuosien viipeellä. Näin ei kuitenkaan tule käymään automaattisesti. Euroopassa on jo pitkän aikaa tutkittu asioita ja kehitetty politiikkaa, joka tähtää haittojen minimointiin. Osa tätä politiikkaa on kannabiksen uudelleenarvio, joka merkitsee ainakin jonkinasteista dekriminalisointia. Euroopan paranevaan tilanteeseen on osansa myös harjoitetulla politiikalla, joka on syytä pitää mielessä.
EMCDDA, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön
seurantakeskus: 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin
huumeongelmasta. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten
julkaisujen toimisto, ISBN 92-9168-119-9
http://annualreport.emcdda.org/multimedia/Annual_Report_2001/ar01_fi.pdf
Drugscope: Evidence to Home Affairs Select Committee on Drug
Policy November 2001.
http://www.drugscope.org.uk/druginfo/evidence-select/evidence.htm
New Scientist 3 November 2001, No 2315: Special Report Cannabis
http://www.newscientist.com/hottopics/marijuana/
Suomen kannabisyhdistyksen syyskokous 25.11.2001
Pasilan rauhanasema, Helsinki.