Lähde: Turun Sanomat 12.11.2006
Lääkelaitos on myöntänyt suomalaismiehelle erityisluvan käyttää lääkkeellistä kannabista kivunlievityksekseen sairaanhoidollisista syistä. Lääkärin määräämä resepti on voimassa vuoden ajan, jonka jälkeen Lääkelaitos ei aio uusia nyt myöntämäänsä erityislupaa.
- Erityislupa on myönnetty yksittäisessä tapauksessa, jossa on riittävät lääketieteelliset perusteet hoidon hyödystä. Lääkelaitoksen normaali hallintokäytäntö on myöntää lääkeresepti vuodeksi kerrallaan, sanoo Lääkelaitoksen lääketurvaosaston osastopäällikkö Erkki Palva.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Terhi Hermanson sanoo, että tapaus on ensimmäinen, jossa Suomessa on haettu lupaa käyttää kannabista lääkkeenä. Hän painottaa, että kyse on juridisesta asiasta, joka ei liity huumausainelainsäädännön periaatteelliseen linjaan.
Hermansonin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä selvittämään yksittäistapauksen vuoksi aiheen lainsäädännöllisiä tekijöitä.
- Tämä on juridinen ongelma, jota ei ole vielä ratkaistu.
Palva korostaa, että Lääkelaitoksen yksittäispäätös ei ole kannanotto lainsäädäntöön tai siihen, että lääkekannabis tulisi ottaa yleisesti hyväksytyksi hoitomuodoksi.
- Lääkkeen myyntiluvalle on punnittava kivunhoidolliset hyödyt ja riskit, jotka sisältävät väärinkäytön mahdollisuuden ja riippuvuuden syntymisen. Tässä vaiheessa on ennenaikaista sanoa, miten hyödyt ja riskit suhteutuvat keskenään, kun tutkimustietoa ei ole, Palva jatkaa.
Lääkelaitos on tehnyt noin 20 000 potilaskohtaista erityispäätöstä, jotka suurimmassa osassa sallivat jo markkinoilta poistettujen, hyväksi koettujen lääkeaineiden käytön.
Nyt myönnetty lääkekannabiksen erityispäätös on Suomessa ainut laatuaan.
Ministeriön asetuksessa lääkkeenmääräämisestä lääkekannabis kuuluu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloon varsinaisista huumausaineista, joiden määrääminen lääketarkoitukseen on Suomessa kielletty.
Palvan ja Hermansonin mukaan muun muassa Hollannissa, Englannissa ja Kanadassa kannabiksella on myyntilupa lääkinnällisiin tarkoituksiin.
- Lääkekannabiksen kipua lievittävä vaikutus on vähäinen. Suomessa on käytössä huomattavasti vahvempia lääkeaineita, kuten morfiini ja muut opiaatit. Myös masennuslääkkeillä on todettu olevan vaikutusta kivun hoitoon, Hermanson sanoo.
Palva huomauttaa, että opiaattiryhmän kipulääkkeistä aiheutuu periaatteessa kannabista suurempi riippuvuus.
Kyse on hänen mukaansa osittain viranomaisten ja lääkäreiden peloista, kun kannabista ei osata ajatella objektiivisesti lääketieteelliseltä kannalta.
- Kun lääketieteelliseen keskusteluun tulee uusi aine, jonka käyttöön liittyy muitakin kuin lääkinnällisiä syitä, syntyy väistämättä ennakkoluuloja, Palva sanoo.
Palva toivoo tulevaisuudessa tieteellistä näyttöä lääkekannabiksen tehosta ja turvallisuudesta.
Ainoana Suomessa erikoisluvan lääkekannabiksen käyttöön saanut mies hakee lääkkeensä apteekista kymmenen päivän annoksina. Lääkkeen käyttöä valvotaan tiukasti.
Turun Linnan Apteekin apteekkarin Markku Knuutilan mielestä on käsittämätöntä, että Suomen viranomaiset eväävät lainsäädäntöön vedoten maailmalla tutkitusti hyväksi havaitun ja vakavasti sairaan potilaan kipuja lievittävän hoitomuodon. Maissa, joissa lääkekannabiksella on myyntilupa, ainetta käytetään muun muassa selkäydinkipuihin ja multippeliskleroosin eli MS-taudin hoitoon.
- On järjen vastaista, että apu halutaan kieltää potilaalta, joka on löytänyt hollantilaisen professori Cambridgen avulla toimivan pätevän hoitomuodon vahvojen opiaattien tilalle. Opiaatiti eivät sovi kaikille. Luulisi, että viranomaiset haluaisivat päinvastoin Suomesta tutkimuksellista lisätietoa, jotta lakipykäliä voitaisiin tarvittaessa muuttaa saadun tiedon suuntaiseksi, Knuutila sanoo.
Mies, jolle nyt myönnettiin erityislupa lääkekannabiksen käyttöön kivunlievityksessä, vaurioitti vakavasti selkänsä ja niskansa auto-onnettomuudessa neljä vuotta sitten. Siitä lähtien hän on kärsinyt neuropaattisesta kivusta, joka johtuu selän hermovaurioista. Neljä ensimmäistä kuukautta mies oli kiputilansa vuoksi liikuntakyvytön. Kolmen vuoden ajan hän söi erilaisia opiaattijohdannaisia, jotka aiheuttivat sivuoireita vatsassa ja sydämessä.
- Opiaatit toivat jonkinasteista kivunlievitystä, mutta eivät parantaneet oireita. Aloin etsiä vaihtoehtoista hoitomenetelmää, joka perustuisi turvalliseen lääkitykseen, turvallisuussyistä nimettömänä esiintyvä mies sanoo.
Mies taisteli 20 kuukautta, ennen kuin erityislupa myönnettiin. Asia eteni lopulta hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että Lääkelaitoksen pitää myöntää erityislupa, koska lääketieteelliset perustelut ovat olemassa.
Lääkekannabikselle tulee olla erityisluvan lisäksi maahantuontilupa, Hollannin vientilupa sekä YK:n maakiintiö.
Mies on käyttänyt lääkekannabista nyt puolentoista viikon ajan. Hän hakee lääkkeensä apteekista kymmenen päivän annoksina eli 20 grammaa kerrallaan. Kolme neljäsosaa päiväannoksesta hän ottaa nestemäisenä teen seassa, yhden neljäsosan poltettuna.
- Elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Elimistö toimii paremmin, ja unensaantiprosessi on helpompi kuin kipulääkkeitä käyttäessäni. Ahdistustilat ja masennus ovat hävinneet, mies kuvailee.
Knuutila korostaa, että mies saa lääkkeensä tiukan kontrollin alaisena, eikä väärinkäyttöriskiä ole. Hän käy säännöllisesti lääkärin vastaanotolla, joka varmistaa hoidon onnistumisen. Knuutila tekee myös tarkan eron kannabiksen lääkinnällisen ja huumekäytön välille.
- Lääkekannabista kasvatetaan Hollannissa valtiollisen lääkekannabisviraston laitoksissa, jossa kaikki olosuhteet on tarkkaan standardoitu ja valvottu sekä aineen pitoisuudet tarkkaan määritelty.
- Tapaus on ollut potilaan kannalta sietämätön. Viranomaisilta puuttui rohkeutta ottaa vastuuta luvan myöntämiseen kohtuullisessa ajassa, mikä aiheutti potilaalle valtavasti kuluja ja vaivaa.
- Toivon, että tämä tapaus herättää asiallista keskustelua. On ensisijaisen tärkeää, että vakavasti sairas ihminen saa hoitoa. Potilasta tulee hoitaa hoitotulosten eikä lakipykälien mukaan.
Lähde: Turun hallinto-oikeus 7.9.2006
http://www.oikeus.fi/37348.htm
Turussa syyskuussa annetussa hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa liikenneonnettomuudessa selkävamman saaneen potilaan kipulääkityksestä todetaan:
"1) Hallinto-oikeus kumoaa lääkelaitoksen päätöksen ja palauttaa asian lääkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Lääkelaitos ei mainitsemillaan perusteluilla ole voinut hylätä hakemusta.
Hakemuksessa on kyse lääkkeellisen kannabiksen luovuttamisesta kulutukseen. Lääkkeellinen kannabis (tetrahydrokannabinoli) kuuluu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloon IV ja psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luetteloon I. Suomi on ratifioinut molemmat sopimukset ja niiden sisältö on otettu huomioon huumausainelaissa. Tetrahydrokannabinoli on huumausainelain tarkoittama huumausaine.
Molempien sopimuksien tavoitteena on huumausaineiden väärinkäytön ja laittoman kaupan estäminen. Sopimuksissa todetaan kuitenkin myös se, että huumausaineiden lääkinnöllinen käyttö on jatkuvasti välttämätöntä tuskan ja kärsimysten lieventämiseksi ja asianmukaisin toimenpitein on varmistettava huumausaineiden saanti tähän tarkoitukseen."
Kyseisessä päätöksessä viitataan vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen, ns. Single Convention, jonka esipuheessa todetaan:
Recognizing that the medical use of narcotic drugs continues to be indispensable for the relief of pain and suffering and that adequate provision must be made to ensure the availability of narcotic drugs for such purposes,
Desiring to conclude a generally acceptable international convention replacing existing treaties on narcotic drugs, limiting such drugs to medical and scientific use, and providing for continuous international co-operation and control for the achievement of such aims and objectives,
Artiklassa 4 tämä sopimuksen tavoite täsmennetään:
GENERAL OBLIGATIONS
The parties shall take such legislative and administrative measures as may be necessary:
a) To give effect to and carry out the provisions of this Convention within their own territories;
b) To co-operate with other States in the execution of the provisions of this Convention; and
c) Subject to the provisions of this Convention, to limit exclusively to medical and scientific purposes the production, manufacture, export, import, distribution of, trade in, use and possession of drugs.
Lähde: Voima 10/2006
http://www.voima.fi/content/view/full/1927
Tapaan hänet Suomenlinnan muureilla. Hahmosta ei voi erehtyä. Olen vihdoin löytänyt Martikaisen.
Timo Martikainen on 56-vuotias helsinkiläismies, keskimittainen ja hoikka. Ulkoisesti hän näyttää vanhalta hipiltä: pitkät hiukset ja letitetty pujoparta, joka roikkuu vyötärölle. Hän pukeutuu siististi ja värikkäästi suoriin housuihin ja kauluspaitaan. Hän puhuu matalalla, hiljaisella äänellä, ja silloin tällöin, innostuessaan, hänen äänensä nopeutuu, kädet heiluvat sanojen tukena ja silmiin tulee poikamaista pilkettä. Hän nauraa paljon. Pidän hänestä heti.
Varmistan vielä, että hän on halukas haastatteluun. ”Jos sä et ite kerro itsestäs, niin muut käy keksimään huhuja”, Martikainen sanoo. ”Henkilökohtaisesti mä en pidä julkisuudesta, mut nyt kun mä oon löytäny mun mission, niin kait mun on pakko tulla esiin.”
Ja mikä on Martikaisen missio?
”Kannabista ei pidä polttaa. Sitä tulee syödä.”
Lähde: Turun sanomat 26.11.2006
Poliisipartio on löytänyt kannabisviljelmän kerrostalosta Jampan kaupunginosassa Järvenpäässä.
Partio oli hälytystehtävissä talossa, kun se tunsi rappukäytävässä kannabiksen erittäin voimakkaan "yrttisen" tuoksun. Hajun lähteeksi paljastui asunto, josta löydettiin parikymmentä kannabiskasvia ja kymmeniä grammoja valmista marihuanaa sekä lämpölamppuja.
Poliisin tilastojen mukaan kannabiksen kotikasvatus on viime aikoina lisääntynyt. Syyskuun loppuun mennessä oli Keski-Uudenmaan kihlakunnan poliisilaitoksen alueelta löytynyt tänä vuonna jo 15 viljelmää. Helsingissä samana aikana viljelmiä paljastui yli 60 ja koko Etelä-Suomen läänin alueella kaikkiaan kolmisensataa viljelmää.
Huumeviljelmien yhteydessä poliisi on törmännyt myös mitä ihmeellisimpiin sähkölaiteviritelmiin, jotka ovat vaaraksi paloturvallisuudelle.
Lähde: Eduskunta ja Edilex
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7BKEY%7D=HE+53/2006
http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20060053
http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/lavm20060011
Eduskunnan syyskuussa hyväksymä lisäys huumelakiin, ns. kukkaruukkulaki, astuu voimaan 1.1.2007. Lain käytännön merkitystä ei ole selitetty julkisuudessa mutta lain turhuus ja epämääräinen tunkeutuminen ajattelurikoksen alueelle on herättänyt kritiikkiä.
Kansainvälisten huumesopimusten tarkoitus on ollut vaikuttaa yli rajojen käytävään eli ns. kansainväliseen huumekauppaan mutta poliitikkomme ovat USA:n moralistista tulkintaa seuraten tunkeutuneet ihmisten yksityiselämään, ja tätä kautta he luovat samalla markkinoita kansainväliselle laittomalle kaupalle.
Lähde: HS:n NYT-liite 10.11.2006 s. 20-21
Eduskunta tiukensi huumelainsäädäntöä, ja nyt hampun kasvatukseen tarkoitetun kukkaruukun valmistamisen yrittäminenkin on laitonta. Tervetuloa kannabiksen kotikasvattajien todellisuuteen!
Miltä uusi laki vaikuttaa huumetutkijan näkökulmasta?
"Järjettömimpiä kuulemiani lakeja", sanoo suomalaisten huumeidenkäytöstä tohtoriksi väitellyt tutkija Mikko Salasuo. Uudistus ei hänen mielestään auta yhteiskuntaa huumeiden vastaisessa taistelussa, vaan on pelkkä moraalinen sormenheristys - puoli vuotta ennen vaaleja.
"Näinkö kaukana lainsäädäntömme todellisuus on ajasta, jossa elämme?" Salasuo kysyy.
Ja millainen sitten on aikamme todellisuus?
Tuhansilla suomalaisilla on ikkunalaudalla, vaatekaapissa, vessassa, mökillä tai puutarhassaan kannabisviljelmä. Yhä useampi pilvenpolttelija viljelee kannabista hissun kissun kotonaan sen sijaan, että ostaisi sitä huumeiden välittäjältä.
Viime vuonna poliisi teki Suomessa 1633 kannabiskasvien takavarikkoa. Se on ennätysmäärä ja tarkoittaa, että Suomessa tehdään kymmeniä takavarikkoja viikossa. Suurin osa kiinni jääneistä on kotikasvattajia, jotka käyttävät itse viljelemänsä tuotteet. Mutta vain aniharva kannabispuutarhuri jää kiinni.
Lähde: endokannabinoidit pdf-tiedosto
http://www.student.oulu.fi/~taneliha/15min_Vertailevan_Endokrinologian_opiskelijaesitelma_Endokannabinoidit/Endokannabinoidit.pdf
Oulun yliopistossa on valmistunut esittely ’Endokannabinoidit’, johon kannattaa myös tavallisen kansalaisen tutustua vaikka sanakirjan kanssa, koska se tarjoaa tiiviissä muodossa perusteet kannabinoidijärjestelmän tuntemiseen. Mukana on myös tutkittua tietoa kannabinoidien tunnetuista lääkinnällisistä vaikutuksista ja niiden vaikutustavoista myös tavallisen kannabiksen käyttäjän kannalta.
Lähde: Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta 11.11.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0412-9ssaario.htm
Saario Susanna: Enzymatic Hydrolysis of the Endocannabinoid 2-Arachidonoylglycerol - Characterization and Inhibition in Rat Brain Membranes and Homogenates (Endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin entsymaattisen hydrolyysin karakterisointi ja inhiboiminen rotan aivomembraaneissa ja -homogenaateissa). Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 951-27-0412-9
Väitöskirjan tiivistelmä:
Väitöskirjatyössä tutkittiin elimistön omien kannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä. Väitöskirjatyön aikana kehitettiin elimistön omien kannabinoidien (endokannabinoidien) entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, joka on nyt kaupallisesti saatavana tutkimuskäyttöön.
Väitöskirjatyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään tällä hetkellä Kuopion yliopistossa endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa. Endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estäviä yhdisteitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa endokannabinoidien elimistövaikutuksia ja mahdollisesti lääkkeinä tiloissa, joissa endokannabinoidien pitoisuuden nostamisesta olisi hyötyä, kuten esim. ahdistus- ja kiputilat.
Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkkeellisenä aineena mm. kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan.
Marihuanan lääkkeellistä käyttöä rajoittavat kuitenkin sen psykoaktiiviset vaikutukset eli nk. huumevaikutukset. Kannabinoidien farmakologiset vaikutukset välittyvät niitä sitovien proteiinien eli reseptoreiden kautta. Viime vuosikymmenien aikana on löydetty kaksi kannabinoidireseptorin alatyyppiä (CB1 ja CB2 -reseptorit), selvitetty niiden toimintamekanismi sekä löydetty useita kannabinoidireseptoreihin sitoutuvia elimistön omia aineita
(endokannabinoideja). Endokannabinoidien biologiset vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin heikoiksi ja lyhytaikaisiksi johtuen niiden nopeasta entsymaattisesta hajoamisesta elimistössä.
Entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden avulla endokannabinoidipitoisuuksia voidaan nostaa mahdollisesti ilman haitallisia psykoaktiivisia vaikutuksia (huumevaikutukset), jotka ovat tyypillisiä juuri synteettisille kannabinoideille. Koska elimistö tuottaa endokannabinoideja vain tarvittaessa, voidaan entsyymaattista hajoamista estävillä yhdisteillä saada aikaan hyvin paikallinen vaikutus. Toisin sanoen; entsyymaattista hajoamista estävät yhdisteet vähentävät endokannabinoidien hajoamista siellä, missä endokannabinoidipitoisuus on kohonnut, kun taas annosteltaessa synteettisiä kannabinoideja vaikutus kohdistuu koko elimistöön, mikä lisää synteettisten kannabinoidien haittavaikutusriskiä.
Väitöskirjatyössä kehitettiin entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmät, joissa tutkittiin endokannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä. Lisäksi väitöskirjatyössä suunniteltiin ja valmistettiin uusi endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, jota voidaan hyödyntää kannabinoidijärjestelmän entsyymitutkimuksissa.
Menetelmissä testattiin joukko kaupallisia yhdisteitä, joiden joukosta löytyi useita endokannabinoidien hajoamista estäviä yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytetään johtomolekyyleinä uusien endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa.
Lähde: YLE 14.11.2006
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id8391.shtml
Tutkijat odottavat, että kivusta ja ahdistuksesta kärsivät potilaat saavat tulevaisuudessa apua kannabinoidilääkkeistä. Kehitteillä olevilla lääkkeillä ei ole huumaavaa vaikutusta. Eläinkokeissa on saatu lupaavia tutkimustuloksia kannabinoidilääkkeiden hoitavista vaikutuksista.
Kuopion yliopiston tutkija Susanna Saario teki väitöstutkimuksensa kannabinoidilääkkeistä. Cannabis sativa-hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty esimerkiksi kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan. Marihuana ei sovi sellaisenaan lääkkeeksi huumaavan vaikutuksensa vuoksi. Cannabis sativan terveyttä edistävät vaikutukset ovat siis olleet vuosituhansia ihmisten tiedossa, mutta alan lääketutkimus on vielä suhteellisen tuore ilmiö, Saario sanoo. "Elimistön kannabinoidijärjestelmään kuuluvat reseptorit ja entsyymit on löydetty 80-90-lukujen aikana. Ja cannabis sativan vaikuttava aine, tetrahydrokannabinoli (THC) eristettiin 60-luvulla ensimmäisen kerran. Nyt uudella tutkimusalalla tehdään maailmanlaajuisesti aktiivista lääkekehitystyötä."
Ihmisen elimistössä on luonnostaan kannabinoideja, eli samoja vaikuttavia aineita kuin cannabis sativa-kasvissa. Esimerkiksi kiputilanteessa elimistö helpottaa tuskaa tuottamalla endokannabinoideja. Ongelma on se, kannabinoidien vaikutus on heikko ja lyhytaikainen. Tutkija Susanna Saarion väitöstyön lähtökohta oli se, että jos elimistön omien kannabinoidien toiminta-aikaa voitaisiin pitkittää, saataisiin aikaan kipua ja ahdistusta lievittäviä lääkkeitä.
Saarion väitöstutkimuksessa löytyi yhdiste, jolla elimistön oma kivunpoistojärjestelmä jatkoi toimintaansa. Ilman lääkitystä kannabinoideihin perustuva kivunlievitys kestää ihmisen kehossa luonnostaan hyvin lyhyen ajan. "Tutkimustulosteni perusteella voidaan mahdollisesti suunnitella uusia lääkkeitä kipuun ja ahdistukseen. Lääkekehitystyö on toki alkuvaiheessa vielä, jotta saamme aikaan sellaisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää lääkkeenä." Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitystyö kestää noin kymmenen vuotta, tutkija muistuttaa.
Lähde: Turun Sanomat 6.11.2006
Ihmiskeho tuottaa kannabiksen kaltaisia aineita, joiden vaikutusta tehostavia lääkkeitä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää kivun ja ahdistuksen hoitoon. Kuopion yliopiston tutkijan Susanna Saarion mukaan endokannabinoidien vaikutukset elimistössä ovat heikkoja niiden nopean hajoamisen vuoksi.
- Kiputilanteessa elimistö alkaa tuottaa endokannabinoideja, mutta ne hajoavat hyvin nopeasti. Jos entsyymejä voitaisiin estää hajottamasta kannabinoideja, kipua lievittävä vaikutus ei jäisi heikoksi ja lyhytaikaiseksi, Saario kertoo.
Saario on tuoreessa farmaseuttisen kemian väitöskirjassaan tutkinut yhdisteitä, joilla hajoamista voidaan estää.
Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkeaineena muun muassa kivun hoitoon jo yli 4 000 vuoden ajan. Nykyään markkinoilla on esimerkiksi Sativex-nimistä suusuihketta, jossa on hampusta tehtyä uutetta. Lääke on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän kivun hoitoon.
Suomessa Sativexia ei ole hyväksytty käyttöön. Kanadassa lääkettä käytetään, ja joissain tapauksissa potilas voi saada luvan ostaa myös poltettavaa kannabista.
- Sitä on määrätty jonkin verran glaukooma-potilaille laskemaan silmänpainetta.
- Kannabislääkkeitä käytetään myös aids-potilaiden ruokahalua herättämään ja helpottamaan kemoterapiapotilaiden pahoinvointia, jos muut lääkkeet eivät auta.
Tänä syksynä Suomen markkinoille on tullut uusi elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttava lääke, Acomplia, joka on tarkoitettu liikalihavuuden hoitoon.
Kannabiksen haittoja ovat tunnetusti sen huumaavuus ja väärinkäytön riski.
Keskushermostossa syntyvillä elimistön omilla kannabinoideilla ei ole huumevaikutusta. Ne säätelevät kehon välittäjäaineiden vaikutusta ja vaikuttavat muun muassa nälän tunteeseen.
- Endokannabinoideja tutkitaan maailmalla paljon. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mikä niiden tarkoitus kehossa on.
Saarion tutkimus tähtää kannabinoidien hajoamista estävien yhdisteiden kehittämiseen.
Yhdisteistä pyritään myöhemmässä vaiheessa kehittämään lääkkeitä tulehduskivun, hermosäryn ja ahdistuksen hoitoon.
- Jos oikea yhdiste löytyy, voi kestää kymmenenkin vuotta ennen kuin lääke on käytössä, Saario muistuttaa.
Lähde: Kuopion yliopisto, Farmaseuttinen tiedekunta 9.12.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0415-3tparkkari.htm
Parkkari Teija (FM) (2006) Synthesis of Novel Cannabinoid CB1 Receptor Ligands (Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi).
Väitöskirjan tiivistelmä:
Elimistön omien kannabinoidien synteettiset johdokset: uusia työkaluja kannabinoiditutkimukseen
Elimistön omia kannabinoideja käytetään tutkimustyökaluina selvitettäessä elimistön kannabinoidijärjestelmän toimintaa ja merkitystä. Näiden ns. endokannabinoidien ongelmana on kuitenkin nopea entsymaattinen hajoaminen, mikä vaikeuttaa niiden analysointia sekä lyhentää merkittävästi niiden vaikutusaikaa.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli endokannabinoidien rakenteita synteettisesti muokkaamalla lisätä entsymaattista pysyvyyttä ilman, että biologinen aktiivisuus merkittävästi vähenee. Lisäksi väitöskirjatyössä tutkittiin endokannabinoidi-tyyppisten yhdisteiden rakenne-aktiivisuus-suhteita, joita voidaan hyödyntää uusien lääkeainekandidaattien suunnittelussa.
Kannabinoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden vielä 80-luvulla uskottiin esiintyvän ainoastaan kannabis-kasveissa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että myös elimistö tuottaa omia kannabinoideja, jotka toimivat elimistössä osana hermoston säätelyjärjestelmää. Vaikka kannabinoidien vaikutukset useisiin elimistön perustoimintoihin on tiedetty jo vuosikymmeniä, mekanismi, jolla kannabinoidit toimivat, säilyi pitkään arvoituksena. 1980-luvun lopulla voitiin kuitenkin vihdoin vahvistaa, että elimistössä todellakin on kannabinoidien vaikutuksia välittäviä proteiineja, joita kutsutaan CB1- ja CB2-reseptoreiksi.
Elimistön kannabinoidijärjestelmä uutena tutkimusalueena on kiinnostava kohde myös lääkekehitykselle. Kannabinoidijärjestelmän mielenkiintoa lisää se, että terapiakohteita on useita, ja monet niistä ovat sellaisia, joihin ei tällä hetkellä ole sopivaa lääkitystä tai se on riittämätöntä. Kannabinoidien merkittävimpiä terapeuttisia sovelluskohteita ovat tällä hetkellä syömishäiriöt -erityisesti liikalihavuus- glaukooma, tietyntyyppinen kipu sekä erilaiset hermokudoksen tuhoutumiseen liittyvät sairaudet/vammat.
Kannabis on ollut lääkkeellisessä käytössä jo vuosisatoja, ja sen tehosta löytyy paljon epävirallista tietoa, mutta sen hyväksyminen lääkkeeksi on hankalaa useistakin syistä. Kannabis sisältää satoja yhdisteitä, joiden yhteisvaikutuksia ei tiedetä. Suurin ongelma lienee kuitenkin kannabiksen huumevaikutukset, joilta on käytännössä mahdotonta välttyä. Uusien, synteettisten kannabinoidien odotetaan kuitenkin tuovan ratkaisun kannabiksen lääkkeellisen käytön ydinongelmiin. Puhtaiden kannabinoidien tutkiminen, modifiointi ja annostelu on helpompaa ja tulokset luotettavampia. Modernein lääkesuunnittelun keinoin on myös mahdollista vähentää tai jopa kokonaan poistaa kannabinoidien huumevaikutukset.
Tässä väitöskirjatyössä haluttiin synteettisen kemian keinoin lisätä endokannabinoidien entsymaattista pysyvyyttä, jotta yhdisteitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimustyökaluina. Vertailtaessa syntetisoituja yhdisteitä endokannabinoideihin voitiin havaita, että ne olivat selkeästi entsymaattisesti pysyvämpiä. Lisäksi niiden biologiset aktiivisuudet olivat samaa luokkaa tai jopa parempia kuin vertailukohtana olevien endokannabinoidien. Työssä kehitettyjä yhdisteitä voidaan siis käyttää endokannabinoidien sijaan erilaisissa biokemiallisissa ja farmakologisissa tutkimuksissa.
Väitöskirjatyössä selvitettiin lisäksi, miten tietyt kemialliset muutokset endokannabinoidien rakenteissa vaikuttavat niiden biologiseen aktiivisuuteen. Näitä ns. rakenne-aktiivuus -suhteita käytetään nyt apuna tietokoneavusteisessa lääkeaineensuunnittelussa. Työssä pystyttiin lisäksi todistamaan, vastoin aikaisemmin julkaistuja tuloksia, että tietyntyyppiset endokannabinoidien johdokset pystyvät aktivoimaan molempia kannabinoidireseptorityyppejä yhtä voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdisteet ovat käyttökelpoisia molempia reseptoreja käsittelevissä tutkimuksissa.
Lähde: YLE Teema 16.11.2006 Lääkärikilta: Huumeongelman jäjillä
http://www.youtube.com/watch?v=aw2XjnKBKTc
http://www.youtube.com/watch?v=SQO4A48eKE4
http://www.youtube.com/watch?v=VCgbFR3wCz4
YLE:n lähettämässä Lääkäriseura Duodecimin ohjelmassa käsiteltiin 16.11. huumeita. Keskustelu oli suomalaisittain harvinaisen asiallista, ”eurooppalaista”, jossa otettiin mukaan myös valtiovallan huumeet, tupakka ja alkoholi.
Lähde: Iltalehti 14.11.2006
Syytettynä on kaikkiaan 16 ihmistä. Huumerinki välitti huumeita ja hormoneja.
Rovaniemen käräjäoikeudessa päättyi tiistaina suuren huumejutun oikeuskäsittely.
Syytettynä on 14 miestä ja kaksi naista, joita epäillään eri asteisista rikoksista huumeiden välitysringissä.
Viime keväänä paljastunut huumerinki välitti Pohjois-Suomessa amfetamiinia, ekstaasia, subutexia ja hormoneja. Syyttäjä vaatii tekijöitä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä yli 140 000 euroa.
Laajassa juttukokonaisuudessa on 42 syytekohtaa. Kolmea päätekijää epäillään useista törkeistä huumausainerikoksista, ja he ovat tällä hetkellä vangittuna.
Poliisi otti varsinaiseksi päätekijäksi epäillyn kolmekymppisen rovaniemeläismiehen kiinni viime pääsiäisenä.
KRP:n Rovaniemen yksikön rikosylikomisarion Kari Rötkösen mukaan epäilty on "kunnollisena pidetty mies". Syytetty on ollut muun muassa sosiaalidemokraattien luottamushenkilö kaupungin lautakunnassa. Hänelle
syyttäjä vaati 7,5 vuoden vankeusrangaistusta.
Muille vahvojen huumausaineiden kauppaan liittyneille syyttäjä vaati 1-3,5 vuoden vankeusrangaistuksia.
Monella muullakin ryhmän jäsenistä on siisti tausta. He eivät ole itse huumeiden käyttäjiä, ja heillä on työ- tai opiskelupaikat.
Osa epäillyistä kuuluu noin vuosi sitten perustettuun rovaniemeläiseen moottoripyöräkerhoon. Kerhon tiloista poliisi takavarikoi muun muassa todisteita amfetamiinin jatkamisesta ja pakkaamisesta myyntikuntoon.
Huumeorganisaation alaporras välitti myös huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä, jotka oli pääosin hankittu lääkäreiltä saaduilla resepteillä. Käräjäoikeus istui juttua kuutena päivänä ja vahvistettuna toisella tuomarilla.
Tuomio annetaan kansliapäätöksenä 8. joulukuuta.
Lähde: YLE 12.11.2006
Huumeiden vaikutuksen alaisina ajavia jää nykyään kiinni jopa kaksinkertainen määrä vuoteen 2003 verrattuna, kirjoittaa Savon Sanomat.
Poliisi teetti viime vuonna huumetestin 3 240 epäillylle kuskille. Yli 90 prosentissa tapauksista epäilyt osoittautuivat paikkansapitäviksi.
Vielä 1980- ja 90-luvuilla kuskien verinäytteistä löytyi lääkeaineita, etenkin unilääkkeitä. Nykyään tyypillistä on päihteiden sekakäyttö, ja tavallista onkin, että kiinnijääneellä on veressään amfetamiinia, diapam-tyyppisiä rauhoittavia lääkkeitä ja alkoholia.
Lähde: Helsingin Sanomat 8.11.2006
Porin käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtajan Samu Honkasen sakkoihin huumausainerikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Hänet tuomittiin maksamaan 55 päiväsakkoa eli yhteensä 330 euroa.
Honkanen poltti 30 grammaa marihuanaa sätkissä ja kasvatti Porin 5. kaupunginosassa olleessa asunnossa kannabista yhteensä yhdeksän kasvia. Poliisi paljasti huumeviljelmän viime keväänä. Honkanen myönsi syyllisyytensä jo esitutkinnassa.
Rikoksen paljastuttua Honkanen jääväsi itsensä järjestön puheenjohtajan tehtävistä, mutta jupakan jälkeen keväällä kokoontunut vuosikokous jatkoi hänen pestiään.
Lähde: Turun Sanomat 9.11.2006
Porin käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtajan Samu Honkasen sakkoihin huumausainerikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Hänet tuomittiin maksamaan 55 päiväsakkoa eli yhteensä 330 euroa.
Honkanen poltti 30 grammaa marihuanaa sätkissä ja kasvatti Porin 5. kaupunginosassa olleessa asunnossa kannabista yhteensä yhdeksän kasvia. Poliisi paljasti huumeviljelmän viime keväänä. Honkanen myönsi syyllisyytensä jo esitutkinnassa. Rikoksen paljastuttua Honkanen jääväsi itsensä järjestön puheenjohtajan tehtävistä, mutta jupakan jälkeen keväällä kokoontunut vuosikokous jatkoi hänen pestiään.
Lähde: Uutislehti 100 8.11.2006
Yksityisasunnosta löytyi toista sataa cannabis sativa -huumekasvia. Poliisi tutki tapausta törkeänä huumausainerikoksena.
Julkaistu: Helsingin Sanomat 2.11.2006
Nuorten huumeiden käyttö on kääntynyt laskuun, kertoo Stakesin alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmäpäällikkö Pekka Hakkarainen. Tieto perustuu Stakesin vuosina 2003, 2004 ja 2005 tekemiin alkoholipaneelitutkimuksiin sekä vuoden 2002 huumekyselyyn.
Tulosten mukaan etenkin kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta myös amfetamiinia ja ekstaasia kuluu aiempaa vähemmän. Selvintä huumeiden käytön vähentyminen on 15-24-vuotiaiden ryhmässä.
Paneelitutkimuksissa vastaajilta tiedusteltiin huumeita koskevassa osiossa, ovatko he kokeilleet huumeita joskus elämässään ja ovatko he käyttäneet niitä viimeisten 12 kuukauden aikana.
Joskus huumeita kokeilleiden osuus on pysynyt vakaasti 11-12 prosentin tienoilla. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että alle 25-vuotiaiden huumekokemukset ovat vuoden 2003 jälkeen vähentyneet.
Vuosina 2004 ja 2005 tämänikäisistä 18 prosenttia ilmoitti joskus elämässään käyttäneensä kannabista, kun vastaava osuus aiempina vuosina oli neljänneksen luokkaa.
Sama suunta näkyy viimeaikaista kannabiksen käyttöä kuvaavissa tuloksissa: 2005 vajaat seitsemän prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti käyttäneensä kannabista vuoden sisällä, kun kahta vuotta aiemmin luku oli 13 prosenttia.
Muissa ikäryhmissä muutosta ei ole tapahtunut.
Hakkarainen selittää nuorten huumeiden käytön laskua nuorisomuodin muutoksella.
Suomen toinen huumeaalto alkoi 1990-luvun lopulla, kun 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa syntynyt sukupolvi kiinnostui huumekokeiluista ja liitti ne osaksi uutta juhlimiskulttuuria.
"Sitä seuranneella sukupolvella ei näytä olevan samanlaista kiinnostusta huumeisiin. Jollain tapaa tälle joukolle huumeet eivät ole samalla tapaa in", Hakkarainen pohtii.
Nuorisokulttuurin muutoksen ohella kyse voi olla myös huumevalistuksen tehostumisesta vuosituhannen vaihteessa.
"Silloin nostettiin ehkäisytyö ja hoito selkeästi lainvalvonnan rinnalle. Voi hyvin olla, että se on purrut omalta osaltaan", Hakkarainen kertoo.
Lähde: Helsingin Sanomat 2.11.2006
Miesten tupakointi on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt naisten tupakointia enemmän.
Vuonna 2005 päivittäin tupakoivien osuus väestöstä oli runsas viidennes eli 22 prosenttia.
Suomalaisista aikuisista miehistä 26 prosenttia ja naisista 18 prosenttia tupakoi päivittäin. Noin 7 prosenttia aikuisista tupakoi satunnaisesti.
Eläkeikäisistä miehistä tupakoi päivittäin 12 prosenttia ja naisista 5 prosenttia.
Miesten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta naisten tupakointia enemmän.
Tiedot ilmenevät Tupakkatilastosta, joka perustuu pääosin Kansanterveyslaitoksen ja Tullihallituksen tutkimuksiin ja tilastoihin.
Helsingin Lapinlahden sairaalan puiston rikas kasvillisuus on saanut yllättävän lisän, sillä puutarhuri Arvo Juutilainen löysi alueen pohjoisreunalta maanantaina elinvoimaisen, parimetrisen Cannabis sativan.
Hamppu kasvoi kävelytien tuntumassa ryteikössä maa- ja puutarhajätteen päällä.
Kyseessä lienee huumekäyttöä varten tehty istutus. Kasvi on tuettu juurakon hankaan, ja sen ympärille on tallautunut kulku-ura.
Juutilainen päätti kahlailla ryteikössä enemmänkin ja löysi tiistaiaamuna muutaman metrin päästä toisen, vähän pienemmän hampun. Sen tueksi oli laitettu kaksihaarainen keppi.
"Maaperä tässä risukasan päällä on äärimmäisen hedelmällinen", Juutilainen kertoi. Hamppujen ympärillä kukkivat jättipalsamit, jotka aikanaan lakoontuvat ja maatuvat.
Juutilaisen mukaan hamppuja on hoidettu hyvin ja vaivaa nähden. Nyt kasvit ovat saaneet kunnolla vettä taivaaltakin.
Satoa on jo ilmeisesti korjattu, koska hampun kasvu on tiuhaa ja haaroittuvaa. "Tästä tulisi muuten korkea ruippana", arvioi Juutilainen. Hän aikoo jatkaa tänä vuonna työtään Lapinlahden palkattomana puutarhurina lokakuun loppuun.
Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä kerrotaan, että tällaiset hamppuviljelmät puistoissa ovat suhteellisen harvinaisia.
Niitä tavataan Helsingissä muutama vuodessa, mutta kodeissa sitäkin enemmän.
Helsingin Sanomien kirjoitussarjassa autiolta saarelta paljastui elokuussa vastaava löydös.
Helsingin edustan Mäntykarilla oli noin 30 kasvin kannabisviljelmä, jonka venepoliisit kävivät hakemassa pois.
Lähde: Ilta-Sanomat 31.8.2006
Lappeenrannan käräjäoikeus tuomitsi kaksi alle 30-vuotiasta miestä sakkoihin huumerikosten edistämisestä. Tapauksesta uutisoineen Etelä-Karjalan radion mukaan miehet myivät lappeenrantalaisessa kellarikahvilassa kannabiksen viljelykseen soveltuvaa tarvikkeistoa. Kasvista saadaan marihuanaa.
Kahvilan omistaja ja myyjä ehtivät myydä mm. kasvilannoitteita ja kasvatuslamppuja usean kuukauden ajan.
Lähde:Turun Sanomat 1.11.2006
Viina työikäisten suomalaisten miesten yleisin tappaja
Viime vuonna työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset. Alkoholi on ohittanut sepelvaltimotaudin tämän väestöryhmän merkittävämpänä kuolinsyynä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Alkoholista johtuvista syistä kuoli viime vuonna kaikkiaan noin 2 000 ihmistä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet heistä oli 45-59-vuotiaita miehiä. Työikäisten naisten yleisin kuolinsyy oli vielä viime vuonna rintasyöpä, mutta alkoholi aiheutti jo lähes yhtä usean naisen kuoleman kuin rintasyöpäkin.
Alkoholista johtuvan kuolleisuuden kasvu viime vuonna johtui pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien lisääntymisestä. Sen sijaan alkoholimyrkytyskuolemia oli viime vuonna 80 vähemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholimyrkytys johti 464 suomalaisen kuolemaan.
Oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori uskoo, että alkoholimyrkytyksien kasvun määrä on taittunut.
- Meillä oli suotuisa vaihe 2000-luvun alussa, jolloin alkoholimyrkytyksiä oli selvästi alle neljänsadan. 2003 alkoi tämä nousu, ja vuonna 2004 oli viinan hullu vuosi. Silloin sai ruveta tuomaan niin paljon viinaa kuin halusi, maaliskuun alussa tuli veron alennus ja vappuna tuli Viron EU-jäsenyys, niin silloin alkoholimyrkytykset nousivat yli 500:n. Nyt se kasvu ei enää jatku, arvioi Vuori.
Vuoren mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla.
Alkoholimyrkytykset tappavat eniten keski-ikäisiä miehiä. Vuoren mukaan nuoria alle 20-vuotiaita ei juurikaan viinamyrkytyksiin kuole.
Jos alkoholimyrkytysten määrä onkin tasaantumassa, alkoholisairaudet tappavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelä on huolissaan erityisesti maksasairauksien määrän jyrkästä kasvusta. Näistä yleisin on maksakirroosi. Myös humalassa tapahtuneet kaatumiset ja putoamisonnettomuudet ovat lisääntyneet.
1990-luvun lopulla maksakirroosi tappoi viitisensataa suomalaista vuodessa. Vuonna 2001 määrä nousi sadalla, ja vuonna 2002 maksakirroosiin kuoli jo 660 suomalaista.
Seuraava jyrkkä nousu tapahtui vuonna 2004, jolloin maksakirroosikuolemien määrä nousi parilla sadalla eli 830 tapaukseen. Viime vuonna maksakirroosi vei lähes tuhat suomalaista. Mäkelä ei näe lähitulevaisuutta kovinkaan valoisana, sillä alkoholin kulutus kasvaa ja yhä useampi suomalainen on juonut jo varhaisnuoruudesta lähtien.
Alkoholin kulutus on noussut lamavuosien jälkeen koko ajan. Viime vuonna viinaa kului puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 10,5 litraa per suomalainen. Vaikka kulutuksen kasvu taittuisikin, se ei välttämättä näy heti maksakirroosikuolemien määrässä.
- Kaikkein suurin kuolleisuus on keski-ikäisillä miehillä, 40-69-vuotiailla. Nyt vuoden 2004 seuraukset näkyvät näissä samoissa ikäryhmissä. Tämä ikäryhmä ei ole se, joka kuluttaa eniten. Mutta vakavat seuraukset näkyvät vasta, kun juomista on kestänyt pitkään.
Aivan toivottamalta tulevaisuus ei kuitenkaan näytä. Kun aiemmin julkkikset tilittivät mediassa juomistaan, on nyt alettu kertoa julkisesti myös juomisen lopettamisesta.
- Se on erittäin hyvä merkki. 10-15 vuotta sitten kukaan julkkis ei olisi suin surminkaan päästänyt suustaan tällaisia lausuntoja, vaikka olisi lopettanut juomisen. Se ei olisi ollut ollenkaan trendikästä. Koululaistutkimuksissa on tullut tällaisia tuloksia, että raittiita on enemmän kuin aikaisemmin, mutta toisaalta on myös yhä enemmän niitä nuoria, jotka juovat itsensä usein humalaan, erikoistutkija Mäkelä pohdiskelee.
Lähde: Helsingin Sanomat 31.10.2006
Alkoholi vie yhä enemmän työikäisiä ihmisiä hautaan. Viime vuonna alkoholi nousi 15–64-vuotiaiden yleisimmäksi kuolinsyyksi ohi sepelvaltimotaudin.
Työikäisten miesten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet lähes kolmanneksella muutamassa vuodessa, ja naisten osalta luku on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.
Yhteensä viinaan kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 2 000 suomalaista, 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Puolet heistä oli keski-ikäisiä miehiä.
Tämän lisäksi alkoholi on usein osallisena itsemurhissa, ja lähes joka neljänteen tapaturmaiseen tai väkivaltaiseen kuolemaan liittyy humalatila.
Luvut eivät tule yllätyksenä Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorille Kalervo Kiianmaalle.
"Nyt meillä maksetaan saadusta vapaudesta ja alentuneista hinnoista", Kiianmaa sanoo.
Alkoholiveron lasku pudotti erityisesti väkevien viinojen hintoja keväällä 2004. Veronalennusta seurasi viinasta johtuvien myrkytyskuolemien tilastopiikki.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Ismo Tuomisen mielestä työikäisten kuolemien lisääntyminen on jo kriisitilanne.
"Jos trendi jatkuu, niin puhutaan talouselämänkin kannalta merkittävästä asiasta, koska työikäiset ihmiset maksavat tulevien sukupolvien eläkkeet ja pitävät talouden kilpailukykyisenä", hän sanoo.
Suurin alkoholikuoleman riski on syrjäytyneellä keski-ikäisellä miehellä. Suomalaiset joivat viime vuonna 10,5 litraa puhdasta alkoholia kansalaista kohti. Koskenkorvaksi muutettuna määrä tarkoittaa pulloa viikossa.
Eduskunta käsittelee parhaillaan keinoja, joilla alkoholin kulutus saataisiin kuriin. Pulloihin suunnitellaan varoitustarroja, paljoustarjouksista halutaan eroon ja televisiomainonta aiotaan rajata iltoihin.
Lisäksi alkoholin myynti rajoitetaan alkamaan kaupoissa vasta yhdeksältä aamuseitsemän sijaan.
Kulutuksen lisääntyminen näkyy kuolintilastojen lisäksi myös päihdehuollossa. Alkoholin takia hoitoon tulevat ovat huonokuntoisempia kuin ennen.
"Kun saadaan halpaa viinaa, niin juodaan enemmän ja tullaan enemmän sairaaksi", tiivistää A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan johtaja Antti Holopainen.
Holopaisen mukaan hoidon ja kuntoutuksen tarve on kasvanut, mutta kunnat eivät anna riittävästi määrärahoja niiden järjestämiseen.
Lähde: Kaleva 27.9.2006
Liiallinen testosteroni ihmisen elimistössä voi tuhota aivosoluja. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen tulokset saattavat osaltaan selittää, miksi steroidien väärinkäyttö aiheuttaa usein käyttäytymishäiriöitä ja nostaa itsemurhan riskiä.
Laboratoriokokeissa tutkijat havaitsivat, että pieni määrä testosteronia hyväksi aivosolulle mutta liiallinen annos aiheuttaa solussa itsetuhoisen reaktion, joka muistuttaa aivoja rappeuttavaa Alzheimerin tautia.
Mieshormoni testosteroni säätelee solujen kehitystä, erikoistumista ja kasvua sekä miehillä että naisilla. Miehen elimistö tuottaa testosteronia kuitenkin 20 kerta enemmän kuin naisen. Testosteroni kiihdyttää lihasten kasvua, joten sitä käytetään myös dopingaineena.
Naishormoni estrogeenilla havaittiin tutkimuksessa olevan soluja suojaava vaikutus.
Tutkimus on julkaistu amerikkalaisessa Biological Chemistry -tiedelehdessä.
Lähde: Helsingin Sanomat 12.10.2006
Kansanterveyslaitos varoittaa otsonaattoreista.
Kansanterveyslaitos (KTL) pitää otsonia tuottavien laitteiden markkinointia kuluttajille harhaanjohtavana, koska niiden käyttö saattaa aiheuttaa kuluttajille terveysvaaran tuottamatta mitään tunnettua terveyshyötyä. KTL:n mielestä olisi jopa syytä selvittää mahdollisuudet laitteiden markkinoinnin ja myynnin kieltämiseksi kokonaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi KTL:lta lausuntoa otsonaattoreista Asumisterveysliitto Asten ry:n, Allergia- ja Astmaliiton ja Hengitysliitto Helin selvityspyynnöstä.
Yhdistykset pyysivät selvitystä Suomessa myynnissä olevien, otsonia tarkoituksellisesti sisäilmaan tuottavien ilmanpuhdistimien ja muiden otsonaattoreiden markkinoinnissa käytetyistä terveysväittämistä.
Yhdistyksille antamassaan lausunnossa ministeriö toteaa, ettei otsonaattoreita ei tule käyttää sisäilman puhdistamiseen asunnoissa ja julkisissa tiloissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa.
Laitteita ei saa myöskään markkinoida viittaamalla otsonin tuottamiin terveysvaikutuksiin. Asumisterveysliitto antoi lausunnosta tiedotteen torstaina.
Lähde: Kaleva 22.10.2006
Huumeista kiinni jääneen nuoren puhutteluun tarvitaan lisää ymmärrystä, sanoo tutkija. Syyttäjä voi järjestää alaikäiselle ensikertalaiselle keskustelutilaisuuden, jossa ovat läsnä myös poliisi, sosiaalityöntekijä ja nuoren vanhemmat. Puhutteluja on ollut vuodesta 2001 saakka.
Tutkija Sanna Röngän mukaan ryhmän moniammatillisuus ei nykyisin toteudu niin hyvin kuin voisi. Pääosin äänessä on syyttäjä.
- Jos esimerkiksi syyttäjä alkaa antaa nuorelle päihdevalistusta, niin silloin pitäisi miettiä, mikä on hänen ymmärryksensä nuorten huumeiden käytöstä ja nuorisokulttuureista.
Rönkä pohtii, että puhutteluun osallistuville viranomaisille voisi järjestää koulutusta, joka auttaisi nuorison ymmärtämisessä. Hän tarkastelee 12:n nuoren puhuttelua Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa.
Sanna Rönkä (2006) Nuorten huumeiden käyttäjien puhuttelu. Huomioita käytännöstä. Helsinki 2006. OPTL:n tutkimustiedonantoja 70. ISBN 951-704-324-4. ISSN 1235-9254. http://www.optula.om.fi/37448.htm
Lähde: Helsingin Sanomat 17.10.2006
Tupakointia rajoittavia lakeja on Suomessa säädetty yllättävän hitaasti, vaikka rajoituksilla on ollut kansalaisten tuki. Maanantaina julkaistun raportin mukaan syynä hitauteen on tupakkateollisuuden voimakas vaikutus. Tupakkapolitiikan kehitystä 1950-luvulta nykypäivään ovat tutkineet toiminnanjohtaja Mervi Hara ja tiedotuspäällikkö Satu Lipponen.
Esimerkkinä he mainitsevat ravintoloiden tupakointikiellon, joka tulee voimaan ensi vuonna. Kuitenkin tupakoinnin terveysvaarat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1951.
Lähde: Helsingin Sanomat 16.10.2006
Tupakoitsijat ovat polttaneet 1990-luvulla tietämättään geenimuunneltua tupakkaa tupakkateollisuuden kehittäessä uusia riippuvuutta aiheuttavia tupakkalajikkeita.
Suomen tupakoitsijat ovat tietämättään olleet tupakkateollisuuden koe-eläimiä 1990-luvulla, kun täällä kokeiltiin geenimuunneltua tupakkaa. Näin kertoi syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti maanantaina Helsingissä, kun Suomen ASH ry (Action on Smoking and Health) ja Suomen Syöpäyhdistys julkistivat raporttinsa Suomalaista ja eurooppalaista tupakkapolitiikkaa.
Raportin ovat tehneet Mervi Hara ja Satu Lipponen.
Nikotiini on tupakassa sitoutuneena tervaan, jota aluksi yleisesti pidettiin vahingollisimpana ainesosana. Teollisuus tiesi paremmin, että niin syöpää kuin riippuvuutta aiheuttaa nimenomaan nikotiini, jonka määrää pyrittiin savukkeissa lisäämään. Kasvinjalostuksella yritettiin luoda uusia lajikkeita, joissa olisi enemmän nikotiinia ja enemmän nikotiinin "vapaata" muotoa, joka vaikuttaa nopeammin aivoihin ja luo vahvemmin riippuvuutta.
Tupakkateollisuuden "synkeitä salaisuuksia" on julkistanut muun muassa uutistoimisto AP käytyään läpi tuhansia salassa pidettyjä dokumentteja. Niistä tuli julkisia oikeusprosessin yhteydessä.
Syöpätutkijoiden mukaan tupakkateollisuus on osannut monin tavoin hidastaa tupakointirajoituksia Suomessakin, vaikka terveysvaarat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1951. Suomi oli edelläkävijä vielä 1976, kun tupakkalaki kielsi mainonnan, tupakoinnin yleisillä paikoilla ja kulkuneuvoissa. Nyt Suomen lainsäädäntö on jäänyt huomattavasti jälkeen monien muiden maiden tilanteesta, syöpäjärjestöjen edustajat sanovat.
Rautalahti kysyy, miksei Suomen laki kiellä nytkään muuntogeenisen tupakan käyttöä savukkeiden raaka-aineena. Tehtaat ovat näet pyrkineet kehittämään myös tupakkalajeja, joiden muut riippuvuutta aiheuttavat aineet vaikuttaisivat enemmän nyt, kun nikotiinin osuutta on laeilla rajoitettu.
Esimerkiksi ravintoloiden savuttomuuden ennättivät ennen Suomea toteuttamaan Irlanti, Norja, Italia, Malta, Ruotsi, Skotlanti, Liettua, Pohjois-Irlanti, Viro ja Islanti.
Lähde: Iltalehti 13.10.2006
Tupakasta vieroittautuville on tarjolla monen moista nikotiinituotetta.
Seitsemästä tupakkalakkoon ryhtyneestä testaajasta ainoastaan yhden savuttomuus piti. Kyseinen onnistuja, yli kolmekymmentä vuotta polttanut mies kertoo lopettamisen olevan erittäin vaikeaa.
- Ajatus hukassa kuin suunnistajalla, joka ei löydä rastia, testaaja kuvailee oloaan ilman tupakkaa.
Testiin kuului niin nikotiinilaastareita, -purkkaa, -imeskelytabletteja kuin -filttereitäkin.
Nikotiinituotteita kokeilleista neljä kertoi kärsineensä pahoinvoinnista, ihottumasta tai kuumeilusta lakon aikana. Kansanterveyslaitoksella työskentelevän asiantuntijalääkäri Kristiina Patjan mukaan oireet eivät johdu itse korvaustuotteista, vaan nimenomaan nikotiinin vähyydestä.
- Tuotteissa on huomattavasti vähemmän nikotiinia kuin tupakassa, ja lisäksi niitä otetaan joskus liian pieninä annoksina. Korvaustuotteetkaan eivät koskaan poista kaikkia vierotusoireita.
Lähde: Helsingin Sanomat 28.9.2006
Hampun, kokapensaan ja oopiumiunikon viljelyn yrityskin muuttuu Suomessa rangaistavaksi huumausainerikokseksi, jos noita kasveja yrittää viljellä huumetarkoituksiin.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona rikoslakiin uusia pykäliä, jotka laajentavat huumerikosten alaa.
Siementen kylvämistä tai taimen istuttamista lainsäätäjä pitää jo viljelynä. Viljelyn yritys on siten jotain, mikä tapahtuu ennen kylvöä tai istutusta.
Rikolliseksi muuttuvat paitsi yritys viljellä huumekasveja myös yritys kuljettaa tai kuljetuttaa jollakin toisella huumeita sekä yritys edistää huumausainerikosta.
Tällaista edistämistä on esimerkiksi huumekasvin laittomaan viljelyyn tarkoitetun välineen kuten kukkaruukun valmistaminen. Rikollista on tulevaisuudessa myös yritys valmistaa kukkaruukkuja, joissa joku aikoo kasvattaa huumeita.
Lain käsittelyn aikana lakivaliokunta täydensi hallituksen esitystä vielä niin, että rangaistavaksi muuttuu myös huumausainerikoksen valmistelun yritys. Valmistelu tarkoittaa esimerkiksi välineiden hankintaa omaa huumerikosta varten, rikoksen edistämisessä on puolestaan kyse jonkin toisen henkilön huumerikoksesta.
Lakivaliokunta huomautti mietinnössään, että rangaistavuus ulottuu poikkeuksellisen pitkälle, jos rikoksen valmistelun yrityskin säädetään rangaistavaksi. Valiokunnan mielestä näin pitää silti tehdä.
Eduskunta hyväksyi lain sisällön valiokunnan ehdottamassa muodossa sanaakaan sanomatta.
Huumeiden hallussapidon yritys jäi vielä säätämättä rangaistavaksi. Tällaista yritystä edeltää yleensä yritys hankkia huumeita, ja tällainen yritys on jo rangaistavaa, hallitus totesi lakiesityksessään.
Lähde: TV4
http://www.nelonen.fi/weeds/
Weeds-sarjan rekvisiittaa:
http://www.newimageplants.com/
Amerikkalaisen Showtime-kanavan kauden 2005-2006 uutuusdraamakomedia on herättänyt ansaittua huomiota. Weeds on ironinen kuvaus amerikkalaisesta lähiöelämästä.
Sarjassa pääosaa esittävä Mary-Louise Parker pokkasi heti Kultaisen maapallon parhaasta naispääosasta. Mary-Louise Parker on Nancy Botwin, leskeksi jäänyt perheenäiti, joka elantonsa turvaamiseksi ryhtyy myymään marihuanaa elämäänsä kyllästyneille naapureilleen. Sarjan luoja Jenji Kohan on tuottanut ja käsikirjoittanut sarjoja Gilmore Girls ja Hulluna sinuun, minkä lisäksi hänen kynänjälkensä näkyy sarjoissa Sinkkuelämää ja Will & Grace. Elizabeth Perkins oli tänä vuonna Emmy-ehdokkaana parhaasta naissivuosasta komediasarjassa.
Pääosissa: Mary-Louise Parker, Elizabeth Perkins, Kevin Nealon, Justin Kirk, Tonye Patano. Uusia, ensimmäisen tuotantokauden jaksoja esitetään 2.10.-4.12.
Kuluva vuosi on alkanut valoisissa merkeissä, sillä ensimmäisen vuosipuoliskon tilastot kertovat huumausainerikosten vähentyneen yli kuudellasadalla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hyvästä tilastokehityksestä huolimatta poliisi arvioi, että huumeongelmaisten määrä on saattanut jopa kasvaa, kertoo lauantain Turun Sanomat. Koko maassa merkittävä osa omaisuusrikoksista liittyy huumausaineiden käyttöön.
Ylikomisario Arto Hankilanoja sisäasianministeriön poliisiosastolta sanoo TS:ssa samojen ongelmien esiintyvän nykyään kaikkialla Suomessa. Edes kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole enää merkittäviä eroja.
- Mitä enemmän voimavaroja huumevalvontaan asetetaan, sitä enemmän rikoksia paljastuu. Tyhjiöt täyttyvät nopeasti ja nykyään huumeita saa kaikkialta. Ongelma ei missään nimessä ole enää yksin kaupunkien, Hankilanoja kertoo.
Suurin osa huumausainerikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule esiin kuin kaivamalla. Jos tekijää ei saada kiinni on vaikeaa sanoa, auttoiko kotipihasta lähtenyt polkupyörä jonkun kotiin nukkumaan vai toiko Helkama hetkellisen helpotuksen vieroitusoireista kärsivälle huumeriippuvaiselle.
- Lähes jokainen huumeidenkäyttäjä tekee omaisuusrikoksia ja usein myös väkivalta- ja liikennerikoksia. Täytyy muistaa, että käyttäjä jää usein kahteen eri koukkuun. Ensin tulee huumekoukku, jota saattaa nopeasti seurata velkakoukku. Huumeorganisaatioiden aggressiivisuus ja kyky pakkorekrytoida on erittäin huolestuttavaa, Hankilanoja korostaa.
Törkeiden huumausainerikosten määrä on viime vuosina hieman laskenut Suomessa. Tavalliset ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2000 lähtien.
Vuosi 2006 on alkanut valoisissa merkeissä, sillä ensimmäisen vuosipuoliskon tilastot kertovat huumausainerikosten vähentyneen yli kuudellasadalla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hyvästä tilastokehityksestä huolimatta poliisi arvioi, että huumeongelmaisten määrä on saattanut jopa kasvaa.
Turku on huumausainerikollisuuden osalta samassa veneessä muun Suomen kanssa. Vene vuotaa, mutta ei ole näiltä näkymin uppoamassa. Muun maan tapaan merkittävä osa Turun omaisuusrikoksista liittyy huumausaineiden käyttöön. Suurin osa huumekaupasta on vaihdantataloutta, jossa tavara vaihtaa omistajaa käden käänteessä.
- Turussa anastetaan päivittäin kymmeniä polkupyöriä ja satoja muita jälleenmyyntikelpoisia tavaroita. Osa huumausaineiden käyttäjäkunnasta rahoittaa aineensa vaihtamalla ja osa jälleenmyymällä varastettua omaisuutta. Lisäksi on selkeä ylätaso, joka hoitaa huumeiden maahantuonnin ja välittämisen, kertoo komisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.
Turussa yleisimmin käytetyt huumeet ovat amfetamiini ja kannabis. Heroiini on kadonnut lähes tyystin ja sen paikan on vallannut subutex. Heroiinin katoaminen näkyy huumekuolemien määrän laskuna, sillä subutex ei johda yliannostukseen aivan yhtä helposti.
- Turussa suurin ongelma ovat alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjät, jotka työllistävät poliisia kotonaan ja kaupungilla. Aineissa oleva henkilö käyttäytyy arvaamattomammin kuin juovuksissa oleva eikä välttämättä tunne edes kipua. Tämä on pyritty huomioimaan myös poliisin voimankäyttökoulutuksessa, Lehtinen sanoo.
Viime aikoina on Turussakin nähty huolestuttavan paljon poliisia pakenevia autoilijoita. Ilmiö liittyy poliisin mukaan huumeidenkäyttöön. Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Turussa joka kymmenes rattijuoppo on jonkin muun kuin alkoholin vaikutuksen alainen.
Ylikomisario Arto Hankilanoja sisäasianministeriön poliisiosastolta sanoo samojen ongelmien esiintyvän nykyään kaikkialla Suomessa. Edes kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole enää merkittäviä eroja.
- Mitä enemmän voimavaroja huumevalvontaan asetetaan, sitä enemmän rikoksia paljastuu. Tyhjiöt täyttyvät nopeasti ja nykyään huumeita saa kaikkialta. Ongelma ei missään nimessä ole enää yksin kaupunkien, Hankilanoja kertoo.
Suurin osa huumausainerikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule esiin kuin kaivamalla. Jos tekijää ei saada kiinni on vaikeaa sanoa, auttoiko kotipihasta lähtenyt polkupyörä jonkun kotiin nukkumaan vai toiko Helkama hetkellisen helpotuksen vieroitusoireista kärsivälle huumeriippuvaiselle.
- Lähes jokainen huumeidenkäyttäjä tekee omaisuusrikoksia ja usein myös väkivalta- ja liikennerikoksia. Täytyy muistaa, että käyttäjä jää usein kahteen eri koukkuun. Ensin tulee huumekoukku, jota saattaa nopeasti seurata velkakoukku. Huumeorganisaatioiden aggressiivisuus ja kyky pakkorekrytoida on erittäin huolestuttavaa, Hankilanoja korostaa.
Erityisesti vahvojen laboratoriohuumeiden, kuten amfetamiinin, lisääntyminen katukaupassa huolettaa poliisia. Esimerkiksi heroiinin paluu Suomeen saattaisi keikuttaa entisestäänkin kiikkerää venettä.
- Viimeaikojen suuret huumetakavarikot kertovat, että kysyntää ja tarjontaa riittää. Jopa kauan poissa pysyneen heroiinin paluusta Suomeen on olemassa merkkejä, Hankilanoja sanoo.
Sisäministeriön poliisiosaston ja Turun poliisin käsitykset tämän hetken huolestuttavimmista ilmiöistä liippaavat läheltä toisiaan.
- Markkinoilla on liikkeellä todella vaarallisia huumeita, jotka ovat erityisen vaarallisia ensikertalaisille. Ei ole ollenkaan tavatonta, että tottumaton käyttäjä kuolee liian suureen annokseen, Hankilanoja sanoo.
- Aineiden hankkiminen on kovin helppoa nykyään ja ne ovat entistä nuorempien saatavilla. Tämä on todella huolestuttavaa, vahvistaa Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.
Tilastojen mukaan nuorten huumausainekokeilut ovat olleet jo vuosia lievässä laskussa. Poliisi pelkää kuitenkin kehityksen kääntyvän helposti päälaelleen.
- Vaikuttaa siltä, että asenteet huumeita kohtaan ovat liberalisoitumassa eikä huumekokeiluja pidetä enää niin vaarallisina. Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa, sillä nimenomaan ensimmäiseen kokeiluun on nuorella suurin kynnys, varoittaa komisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.
Sisäasianministeriön poliisiosaston ylikomisario Arto Hankilanoja ei ole valmis kuoppaamaan kiisteltyä porttiteoriaa, jonka mukaan nuorena aloitettu alkoholinkäyttö madaltaa kynnystä huumausainekokeiluihin. Selvää on, että humalatila ei ainakaan auta vastustamaan kiusausta.
- Omassa kaveripiirissä järjestettyihin kotibileisiin löytää tiensä helposti myös joku vieraileva tähti, joka tarjoaa jotakin kokeiltavaksi, Lehtinen varoittaa.
- Huumausaineisiin tutustutaan harvoin ventovieraan kautta jossain koulun takapihalla, Hankilanoja säestää.
Suomi kansainvälistyy nopeaan tahtiin ja sen myötä myös Euroopan huumausainemarkkinat levittäytyvät Suomeen. Lehtisen mukaan moni nuori tekee ensimmäisen huumausainekokeilunsa ulkomailla, jossa huumeidenkäyttö ei välttämättä tunnu yhtä laittomalta kuin Suomessa.
- Internetkin on ongelmallinen. Sieltä on yhtä helppo löytää sekä hyödyllistä että vaarallista tietoa, Lehtinen muistuttaa.
Viikko sitten Marttilan Konemetsä-festivaalissa kuolleen nuoren naisen kuolinsyytä selvitellään. Loimaan poliisin mukaan kuolinsyystä ei ole vielä varmuutta. Kuolemaan ei kuitenkaan liity rikosta.
Festivaaleilla sattuneet kuolemantapaukset ovat Suomessa harvinaisia, vaikka vuosittain niihin osallistuu valtava määrä ihmisiä. Kuolinsyyt johtuvat usein onnettomuuksista, harvoin alkoholi- tai huumeyliannostuksista.
Poliisin mukaan ei ole näyttöä siitä, että Konemetsän kuolemantapauksessa kyse olisi väitetystä gamma-huumeesta.
Rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli Turun poliisista arvelee, että gamman käyttö on muutoinkin melko harvinaista huumepiireissä.
- Jos sitä käytettäisiin yleisesti, kyllä se olisi näkynyt myös meidän työssämme. Emme ole siihen törmänneet kovin usein. Vuoden 1998 jälkeen ei ole tullut esiin gamman aiheuttamia huumekuolemia, Soikkeli kertoo.
Stakesin mukaan gammaa pidetään bilekulttuuriin vahvasti liittyvänä huumeena. Vaikka sen tarjonta lisääntyisi, uusien huumekäyttäjien määrä tuskin kasvaisi. Ne korvaavat muita aineita, kuten amfetamiinia.
Gamma luokiteltiin Suomessa lääkkeeksi vielä vuonna 2000 ja se päätyi vasta vuonna 2004 erittäin vaarallisten huumeiden listalle Salon käräjäoikeuden päätöksellä.
Laiton lääketuonti on yleistynyt viime vuosina. Valtaosa lääkkeistä saapuu maahan internetin kautta tilattuna lentopostina. Oman osansa pillereistä kiikuttavat lomamatkoilta palaavat turistit.
Reseptilääkkeiden tuonti ilman reseptiä tai huumausaineita sisältävien lääkkeiden tuonti on lähes poikkeuksetta laitonta.
- Lääkkeiden tuonti lomamatkoilta on melko yleistä. Aasiasta tuodaan Viagraa ja muita potenssilääkkeitä, Etelä-Euroopasta hormoneja kotikuntoilijan käyttöön, sanoo Helsinki-Vantaan Lentotullin rikoksentorjunnan esimies Risto Rodinov.
Osa laittomasta lääketuonnista johtuu tietämättömyydestä. Lääkkeitä tuova henkilö ei useinkaan tiedä, kuinka pahan rikoksen hän tekee ja mitä siitä voi seurata.
Rodinovin mukaan lääkkeet ostetaan matkoilla hetken mielijohteesta. Sattumalta vastaan tullut kaupustelija tarjoaa niitä, tai sopivaa tavaraa löytyy yllättäen turistikohteen apteekin tiskiltä. Yllätyksenä Suomen päässä huomataan, että asiasta ei selvitä enää pienellä sakolla, vaan tuonnista lankeavaa syytettä ratkotaan tuomioistuimessa.
Helsinki-Vantaan Lentotulli törmää laittomaan lääketuontiin joka päivä. Turussa tapaukset ovat viikoittaisia. Vuonna 2005 Helsinki-Vantaan Lentotullin paljastamien lääkerikosten määrä kaksinkertaistui. Viime vuoden noin 400 tapauksesta 300 osui Helsinki-Vantaalle ja 100 muualle Suomeen.
- Samanlaista hyppäystä ei ole enää odotettavissa, Rodinov arvioi.
Länsi-Suomen tullipiirin valvontapäällikkö Arto Honka sanoo Viagran ja muiden potenssilääkkeiden tuonnin lisääntyneen Turussa voimakkaasti. Varsinaisen lääketurismin hän uskoo uskoo kuitenkin olevan harvinaista.
- Kaukomaista vaan näyttää tarttuvan kouraan 50-100 tablettia Viagraa.
Pääosalla reseptilääkkeiden tuojista ei ole voimassaolevaa reseptiä. Reseptin on oltava nimellä määrätty, ja määrääjän on oltava toimiva lääkäri.
- Tuonnin edellytyksenä on laillinen tuontiasiakirja. EU:n alueen ulkopuolelta reseptilääkkeitä ei voi ottaa vastaan postitse, Honka toteaa.
- Resepti on hyvin tärkeä. Toisaalta hyvin harvalla tuojalla sellainen on, vahvistaa Rodinov.
Lisäksi laillisesti tuotavan lääkkeen on oltava henkilökohtaisesti määrätty, ja sille on oltava myyntilupa kohdemaassa. Esimerkiksi Hollannissa lääkkeeksi määrätty marihuana ei kelpaa lääkkeenä Suomessa, koska meillä se ei ole virallistettu lääke vaan huume.
Toisinaan muutaman epähuomiossa tuodun potenssipillerin löytymisestä voi selvitä pelkällä takavarikolla. Hongan mukaan 20 tablettiin asti kyse on lääkerikkomuksesta, josta selviää rangaistusvaatimuksella eli sakoilla. Sen ylittävät määrät noin sataan pilleriin saakka käsitellään tavallisesti lääkerikoksina, joista seuraa syyte.
Lääkerikoksen jälkeen kyse on jo salakuljetuksesta. Käytännössä siis laatikollisen Viagraa sähköpostitse tilaava mallikansalainen voi muuttua yhdessä klikkauksessa salakuljettajaksi.
Suurin osa ulkomailta laittomasti saapuvista lääkkeistä joutuu Tullin haaviin postilähetysten tarkastamisen yhteydessä. Turussakin valtaosa paljastumisista tapahtuu Lentotullissa. Takavarikoidut lääkkeet toimitetaan aina Tullilaboratorioon tutkittavaksi. Sieltä ne jatkavat oikeuden päätöksellä matkaansa Riihimäen ongelmajätelaitokselle hävitettäväksi.
(Uutisessa sekoitetaan huumeet ja lääkkeet toisiinsa. Marihuana on Meksikossa kasvatettua USA:han salakuljetettua huumausainetta, joka USA:n viranomaisten mukaan aiheuttaa väkivaltaa ja seksirikoksia. Lisäksi se tekee ihmisistä mielenvikaisia ja johtaa heidät käyttämään kovia huumeita. Hollannin apteekeissa myytävä lääkekannabis on sen pakkausmerkinnän mukaisesti kannabiksen kukintoa. Tämä on näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta täysin eri tavara, joka on käynyt läpi perusteelliset, lääkintäviranomaisten hyväksymät, lääkkeille tarkoitetut turvallisuus- ja puhtaustestit. Lisäksi sen myynti apteekkien kautta kannabisviraston valvonnassa perustuu YK:n huumesopimuksiin. TS:n sekoitus on luultavasti tarkoitushakuinen väite USA:n viranomaisilta. Toim. huom.)
Lähde: Turun Sanomat 12.7.2006
Koiran viralla tarkoitetaan puhekielessä viheliäistä työtä. Tehtävää, jolle koiran ilma on passeli sää. Huumekoiran virka poikkeaa koiran virasta: se on tärkeää ja hyödyllistä. Kun huumekoira-alan ammattilaiset Renu, Wigo, Väinö ja Dex nuuhkivat tuhatkunta alokasta, ne välittivät palvelukseen astuville varusmiehille olennaisen viestin: puolustusvoimissa on huumeiden suhteen nollatoleranssi.
Pitkä päivä Porin prikaatissa tuotti esimerkillisen tuloksen. Koirien tiukan tarkastuksen läpäisivät kaikki alokkaat. Yhdelläkään ei ollut huumeita mukanaan. Ennakkotiedot tarkastuksista oli havaittu ja ymmärretty. Tammikuussa huumeita löytyi. Porin prikaatissa on huumetarkastuksia tehty vuodesta 2000 lähtien, ja aiheesta.
Belgianpaimenkoira Renun työpäivä oli maanantaina lähes kaksitoistatuntinen, kun se kollegoineen nuuhki yli tuhat palvelukseen astuvaa asevelvollista Porin prikaatissa.
Puolustusvoimissa työskentelevän Renun apuna olivat poliisin ja vankeinhoitolaitoksen koirat Wigo, Dex ja Väinö, kaikki alan ammattilaisia ja huumekoiran koulutuksen saaneita. Palvelukseen astuvat tarkistettiin huumeiden, teräaseiden, alkoholin ja kiellettyjen lääkkeiden varalta.
Porin prikaatissa tarkastuksia on tehty vuodesta 2000. Huumeita alokkailta löytyy harvoin, eikä se ole Puolustusvoimien pyrkimyskään. Tarkastuksista tiedotetaan hyvin etukäteen.
- Palvelukseen astuville varusmiehille halutaan näin antaa se signaali, että huumeiden suhteen täällä on nollatoleranssi, sanoo yliluutnantti, tiedottaja Matti Vihurila.
Tällä kertaa kaikki alokkaat olivat tiedostaneet nollatoleranssin ja läpäisivät koirien tarkat kuonot: yhdelläkään ei ollut mukanaan huumeita. Viimeksi tammikuun saapumiserästä niitä löytyi.
Seitsemänvuotias Kosovossakin palvellut Renu oli konkari näissä hommissa.
- Renu nauttii, tämä on sille henki ja elämä, kertoi Renun työpari ylikersantti Tero Rissanen.
Alokkaiden autot tarkistettiin ensin urheilukentällä, jossa Dex työskenteli. Sen jälkeen alokkaat marssivat urheilusaliin ja asettuivat riveihin istumaan, avasivat laukkunsa ja tyhjensivät taskunsa. Koirien nuuhkittua heidät edestä ja takaa sotilaspoliisit tutkivat vielä tavarat.
Ruuhkahuippuna kello yhden ja kolmen välillä sali täyttyi välillä ääriään myöten. Kun rivin päähän päässyt Wigo alkoi raapia alokkaan kassia, sotilaspoliisi Rissanen vei kassin ja omistajan erilliseen huoneeseen lähempään tarkasteluun.
Mitään ei kuitenkaan löytynyt, vaikka koira merkitsikin kassin. Se voi johtua erityisen tarkasta hajuaistista. Koira haistaa jopa viikkoa aiemmin vaatteisiin tarttuneen hajujäljen, vaikka huumeita ei olisi mukana. Siltä varalta, että jotain löytyisi, Kokemäen poliisi oli paikalla.
Koirien palkkana on se, että jotain löytyy ja siitä saadut kehut. Kukaan ei jaksa palkatta työskennellä, ei edes koiranvirassa, joten koiranohjaajat asettivat silloin tällöin riviin muiden kassien joukkoon motivaatiokassin, jossa oli kannabista. Kun koira löysi sen, se sai kehunsa.
Alokkaiden piti ilmoittautua palvelukseen maanantaina kuuteen mennessä, mutta kaikki eivät aikarajaan kykene. Hankalimmat tapaukset, aineissa tai humalassa olevat, tulevat usein myöhästyneiden joukossa.
Espoon poliisi on yhdessä keskusrikospoliisin kanssa paljastanut huumausaineiden levitysorganisaation pääkaupunkiseudulla.
Poliisi on takavarikoinut tutkinnan yhteydessä yhteensä seitsemän kiloa amfetamiinia. Huumeiden lisäksi poliisin haaviin jäi 7 000-8 000 euroa rahaa ja vähäinen määrä patruunoita. Huumeet oli piilotettu maastokätköihin pääkaupunkiseudulla.
- Huumeet takavarikoitiin kolmessa erässä kevään aikana. Maastokätköjä oli isompia ja pienempiä, rikoskomisario Ari Karvonen Espoon poliisista kertoo.
Hänen mukaansa tapauksen vuoksi on ollut esitutkinnan aikana kiinniotettuna ja vangittuna yhteensä seitsemän henkilöä. Heistä viisi on edelleen tutkintavankeudessa.
Rikoksista epäiltyjen joukossa on sekä miehiä että naisia. He ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta ja iältään kolmenkymmenen tietämillä.
Karvonen sanoo, että joillakin vangituista on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Osalla on taustallaan aiempia huumerötöksiä.
- Kysymyksessä on jengi, joka kantaa tunnuksellisia liivejä, mutta se ei ole moottoripyöräjengi, Karvonen toteaa.
Rikosnimikkeenä on kaikkien epäiltyjen osalta törkeä huumausainerikos. He ovat olleet poliisikuulusteluissa varsin vähäsanaisia.
Karvosen mukaan takavarikoitu amfetamiini on erittäin vahvaa. Sen epäillään olevan peräisin Baltian maista.
Huumeiden arvo katukaupassa olisi ollut noin 250 000-300 000 euroa. Aineet oli tiettävästi tarkoitettu pääkaupunkiseudun markkinoille.
Nyt tehty amfetamiinitakavarikko on suomalaisittain edelleen yksittäisenä takavarikkona melko suuri. Viime aikoina on kuitenkin tehty useita muitakin suuria takavarikkoja. Muun muassa Oulun ja Lahden poliisit paljastivat vastikään laajan huumeiden levitysorganisaation, jolta takavarikoitiin kaikkiaan kymmenen kiloa amfetamiinia.
- Yhteistä viimeaikaisissa takavarikoissa on ollut huumeiden vahvuus eli korkeat prosenttipitoisuudet. Se tarkoittaa, että aineita jatketaan vielä täällä katukäyttöön, Karvonen sanoo.
Viimeisimmän amfetamiinijutun esitutkinta on Karvosen mukaan piakkoin valmistumassa. Tapaus siirtyy Vantaan kihlakunnansyyttäjälle Leena Hurmalalle syyteharkintaan elokuussa.
Mikäli suomalaisten lihominen jatkuu nykyiseen tahtiin, yhä useamman ylipainoa joudutaan tulevaisuudessa hoitamaan reseptilääkityksellä. Nyt jo joka viides suomalainen aikuinen on merkittävästi ylipainoinen. Lihavuus on kehittynyt kansantaudiksi, sillä puolet suomalaisista ylittää normaalin painoindeksin ylärajan.
- Tarkoitus on, että Suomessa lihavuuden hoidosta tulisi yleensäkin olennainen osa terveydenhuoltoa. Lääkehoito on yksi osa käypää hoitoa, sisätautien erikoislääkäri ja Suomen Lihavuustutkijoiden puheenjohtaja Jarmo Kaukua toteaa.
Laihdutuslääkkeitä määrätään Suomessa edelleen tiukoin kriteerein ja vain täyden elämäntaparemontin tueksi. Kela-korvausta laihdutuslääkkeistä myönnetään vuosittain noin 900 suomalaiselle. Terveydenhuollon lihavuuden aktiiviseen hoitoon valitaan merkittävästi ylipainoisten lisäksi erityisesti potilaita, jotka sairastavat lihavuuteen liittyviä sairauksia, esimerkiksi aikuistyypin diabetesta tai verenpainetautia.
Uusi laihdutuslääke Acomplia saapuu Suomen apteekkeihin loppuvuoden aikana.
Ruokahalua hillitsevä ja aineenvaihduntaa kiihdyttävä Acomplia on kolmas. Suomessa reseptillä määrättävä laihdutuslääke. Jarmo Kaukua uskoo lääkkeen saavan aluksi liikkeelle runsaasti kiinnostuneita, sillä sen tarvitsijoita riittää.
Omatoiminen laihdutuslääkkeiden hankinta voi olla hengenvaarallista. Internetistä myydyistä huijauslääkkeistä on löydetty sydänsairaille vaarallista efedriiniä sekä maksamyrkkyjä.
Myös Acomplia-nimistä lääkettä on myyty netissä jo useita kuukausia. Todennäköisimmin kyse on huijausyrityksestä.
Uusi ruokahalua hillitsevä laihdutuslääke Acomplia lanseerataan Euroopan markkinoille heinäkuussa. Ensimmäisenä uusi laihdutuslääke tulee myyntiin Iso-Britanniassa ja loppuvuoden aikana Tanskassa, Irlannissa, Saksassa, Norjassa sekä Suomessa. Acomplia on siten kolmas Suomen markkinoille tuleva reseptilaihdutuslääke.
Rimonabant-nimistä lääkeainetta sisältävän Acomplian on määrä vähentää ruokahalua ja kiihdyttää elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa. Lisäksi lääkkeen on todettu auttaneen koehenkilöitä tupakoinnin lopettamisessa. Ranskalainen Sanofi-Aventis -lääkeyritys ilmoitti Euroopan komission hyväksyneen Acomplian unionin markkinoille kesäkuun 21. päivänä.
Internetissä rimonabantia sisältävää laihdutuslääkettä on kuitenkin ollut saatavilla jo kuukausia.
Sisätautien erikoislääkäri Jarmo Kaukua Meilahden sairaalasta Helsingistä pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että netissä kaupattava lääke todella olisi rimonabantia sisältävä, lääkeyhtiön kehittämä tuote. Joka tapauksessa sen nettimyynti on laitonta.
- Lääke ei ole vielä missään markkinoilla. Laihduttaminen on sellainen asia jossa tehdään paljon huijausbisnestä. Lääkkeet voivat sisältää vehnäjauhoa tai yhtä hyvin jotain aitoa myrkkyä, Suomen Lihavuustutkijoiden puheenjohtajana toimiva Kaukua arvelee.
Myös Euroopan komissio varoitti jo maaliskuussa hyväksymättömän Acomplian myynnistä internetissä.
Suomessa tällä hetkellä saatavana olevia, Reductil-nimellä myytävää sibutramiinia että Xenical-nimellä markkinoitavaa, orlistaattia sisältävää laihdutuslääkettä on yhtä lailla tarjolla internetissä. Samoja lääkevalmisteita sisältäviä tuotteita on tarjolla myös muilla nimillä.
Tilaamiseen riittää pelkkä pankkikortti. Joillain sivustoilla käyttökieleksi on jopa valittavana suomi, ja silmiin osuu erillinen mainos ilmaisesta toimituksesta Suomeen. Jarmo Kaukua ei tosin usko, että lääkkeitä juurikaan yritetään tilata, vaan kyse on enemmänkin mainontayrityksestä. Netissä myytävät lääkkeet eivät ole valvonnan alaisia. Siksi on arvailujen varassa, mitä lääkkeet sisältävät.
- Nettilääkkeistä on löydetty sekä sydänsairauksista kärsiville vaarallista efedriiniä että maksamyrkkyjä. Nettilääkkeiden käyttö voi olla erittäin riskialtista, ja varsinkin normaalipainoisella riskit kasvavat entisestään,
Kaukua korostaa.
EU-maissa Acomplia tulee myyntiin kerran päivässä otettavina 20 milligramman tabletteina. Netissä rimonabantia kaupitellaan myös tuplasti vahvempana, 40 milligramman versiona.
Minkä ihmeen takia aatelisherra Philip von Knorring hiippailee salaa Halikossa monimiljonääri Björn Wahlroosin kartanon tiluksilla?
Joensuun kartano on suistoalueella, ja sen poikkeuksellisen hedelmällinen maaperä kiinnosti myös kasvitieteilijöitä. Tutkijat vierailivat tilalla kiusallisenkin usein.
"Kerrankin jouduin kaivamaan ylös juuri istuttamani hyvän hamppuviljelmän, kun kasvitutkijat olivat tulossa. Pidin huolta, että sitä skandaalia en aiheuttanut kartanolle."
Oulussa ja Lahdessa on paljastunut laaja huumausaineiden levitysorganisaatio. Poliisi on takavarikoinut organisaatiolta 10 kiloa amfetamiinia, 25 000 euroa käteistä sekä useita aseita.
Oulun poliisi aloitti jutun tutkinnan viime vuoden alussa tiedustelemalla ja tarkkailemalla tiettyjä henkilöitä. Tutkinta laajeni myöhemmin Lahteen. Amfetamiinista kuusi kiloa löytyi kätkettynä maastoon Lahden alueella ja neljä kiloa Oulun alueella Tyrnävällä.
Amfetamiinin arvo katukaupassa olisi ollut noin 400 000–500 000 euroa ja siitä olisi riittänyt yli 40 000 annokseen.
Vangittuna on kolme henkilöä Oulussa ja kolme Lahdessa. Poliisin mukaan organisaatiolla on yhteyksiä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.
Rikosta käsitellään Lahden osalta loppukesästä ja Oulun osalta lokakuussa.
Vaasan tulli on paljastanut yhdessä Vaasan ja Seinäjoen poliisilaitosten kanssa huumausaineiden hankinta- ja välitysketjun. Tapauksen takia vangittuna oli kaksi ihmistä, lisäksi useita ihmisiä on ollut pidätettynä.
Huumausaineita välitettiin eteenpäin Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Esitutkinnan yhteydessä takavarikoitiin 2,5 kiloa hasista ja erilaisia huumausaineina käytettäviä lääkkeitä. Poliisin tutkimusten mukaan aiemmin välitettiin lisäksi 4,5 kiloa hasista sekä pienempiä määriä Subutex-tabletteja ja marihuanaa. Selvitettyjen ja takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 50 000 euroa.
Tulliylitarkastaja Tommi Hartmanin mukaan tapaus tuli ilmi toukokuun aikana. Hänen mukaansa tapaus on erillinen eikä liity aiemmin tässä kuussa paljastuneeseen tapaukseen, jossa Vaasan tulli takavarikoi kilokaupalla amfetamiinia ja tuhansia huumetabletteja.
Oulussa ja Lahdessa paljastuneen huumevälitysketjun seuranta aloitettiin puolitoista vuotta sitten Oulussa. Oululaisryhmän toimintaa tiedustelemalla ja tarkkailemalla poliisille selvisi, että sen lonkerot ulottuvat myös Lahteen ja kahteen sikäläiseen moottoripyöräjengiin.
Vangitut oululaismiehet eivät itse ole näiden jengien jäseniä. Niillä ei ole toimintaa Oulussa.
Jutun toinen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisista sanoo iskua valtakunnallisestikin merkittäväksi. Hän uskoo, että hyvin järjestäytyneen välitysorganisaation hajottaminen vähentää tarjontaa Pohjois-Suomen huumemarkkinoilla.
"Kokemustemme mukaan ottaa ainakin vuoden ennen kuin tilalle organisoituu jokin toinen ryhmä", Luolavirta sanoo.
Luolavirta uskoo, että pohjoisen Suomen huumemarkkinoille on levitetty viime vuosina useita suuria amfetamiinieriä. Kaupan on lisäksi subutexiä ja hashista sekä erilaisia huumaavia lääkeaineita. Suomen lähialueilla Venäjällä suositusta heroiinista ei ole näkynyt merkkejä.
Huumausainetakavarikoiden erä- ja ainemäärät alkoivat kasvaa Suomessa selvästi vuonna 2005. Rikollisryhmien järjestäytyminen ja verkostoituminen on vaikeuttanut rikosten paljastamista ja selvittämistä. Yleisesti uskotaan, että poliisin tietoon tulee ainoastaan noin kymmenen prosenttia tapauksista.
Pääosa Suomeen tuotavasta amfetamiinista on peräisin Virosta, jossa on useita aineen valmistamiseen tarvittavia laboratorioita. Osa aineesta on lähtöisin Liettuasta ja Latviasta sekä Venäjältä. Lännestä Suomeen tuodaan etupäässä hashista.
Poliisi selvittää laboratoriotutkimuksilla ovatko nyt Oulussa ja Lahdessa takavarikoidut huume-erät valmistettu kenties samassa laboratoriossa kuin Rovaniemellä paljastunut erä. Myös muualla maassa takavarikoituja amfetamiinieriä vertaillaan toisiinsa.
Poliisi uskoo, että nyt takavarikoidusta huume-erästä ei ehditty välittää katukauppaan ainakaan suurempia eriä.
"Kaupan oleva amfetamiini on peräisin aikaisemmin Oulun seudulle toimitetuista eristä. Tietojemme mukaan niitä on useita, ja ne ovat olleet varsin suuria. Uskomme että nyt paljastunut organisaatio on myös niiden takana", Luolavirta sanoo.
Strategiansa mukaisesti poliisi on keskittynyt törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen ja selvittämiseen. Esimerkiksi nyt paljastuneen rikoksen yhteydessä ei ole juurikaan puututtu käyttäjäportaaseen. Pelkästään Oulun seudulla käyttäjiä arvellaan olevan olevan useampi sata.
Oulussa vangittuina olevista kolmesta miehestä yksi on poliisin mukaan välitysorganisaation aivot ja kaksi muuta hänen apuriaan.
"Tietojemme mukaan tämä ryhmä on välittänyt aineita Oulussa ja Pohjois-Suomessa hyvin pitkään. Toiminta on ollut ammattimaista, hyvin suunniteltua, ja se on noudattanut tiettyä kaavaa", Luolavirta sanoo.
Poliisilla ei ole tietoa vastaavasta, rinnakkaisesta organisaatiosta. "Toimintakulttuuriin kuuluu, että toisten varpaille ei astuta. Siihen kuuluu myös väkivalta ja sillä uhkaaminen", Luolavirta sanoo.
Vaikka osa amfetamiinista löytyi Tyrnävältä, paikkakunta ei liity millään tavalla ryhmään tai sen toimintaan.
"On vain sovittu, että aine varastoidaan sinne, eikä sitä tuoda suoraan Ouluun. Maastokätköt ovat hyvin yleisiä. Näin suuria määriä ei säilytetä asunnoissa", Luolavirta sanoo.
Jutun oikeuskäsittely alkaa Lahdessa loppukesästä ja Oulussa lokakuussa.
Poliisitutkinta vasemmistoliiton nuorten satakuntalaisjohtajien epäillystä kannabiksen kotiviljelystä on lähes valmis. Porin poliisi epäilee, että kansanedustaja Veijo Puhjon eduskunta-avustaja Niina Siitonen ja Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtaja Samu Honkanen ovat syyllistyneet huumausainerikoksiin.
Honkasen epäillään syyllistyneen myös huumausaineen käyttörikokseen. Poliisi löysi Honkasen, Siitosen ja erään kolmannen henkilön yhteisestä kommuuniasunnosta pienehkön kannabisviljelmän huhtikuussa Porissa. Samu Honkanen on ainakin osittain myöntänyt poliisin epäilyt.
Niina Siitonen kiisti osallistuneensa kannabiksen kasvattamiseen ja käyttöön Helsingin Sanomissa huhtikuussa. Poliisi kuulusteli Siitosta myöhemmin, mutta tuolloin hän vaikeni tapahtuneesta.
"Hän ei ole kommentoinut asiaa meille lainkaan", huumerikoksia tutkiva konstaapeli Timo Halmela kertoo.
Kommuunin kolmatta asukasta epäillään sekä kannabiksen kasvattamisesta että käytöstä.
Juttu siirtynee syyttäjälle heinä- tai elokuussa.
Huume-epäily on horjuttanut nuorten vasemmistoaktiivien asemaa puolueessaan.
Vasemmistoliiton Satakunnan piiri erotti Siitosen varapuheenjohtajan paikalta ja eväsi häneltä ehdokkuuden eduskuntavaaleissa.
Myös Honkasta on vaadittu eroamaan Satakunnan vasemmistonuorten johdosta, mutta piirin nuoret eivät ole kannattaneet erovaateita. Siitonenkin jatkaa vasemmistonuorten piirisihteerinä Satakunnassa.
Raumanmeren juhannusfestivaaleilta kirjattiin 144 rikosilmoitusta sunnuntaihin iltapäivään mennessä.
Huumausaineen käytöstä tai hallussapidosta annettiin sakko 37 festivaalivieralle.
Muihin huumausainerikoksiin syyllistyi kuusi ihmistä. Yleensä muu huumausainerikos oli huumeen myyntiepäily.
Rattijuopumuksia kirjattiin 25. Määrä on suurempi kuin viime vuonna.
Omaisuuteen kohdistuneet rikokset, kuten varkaudet ja vahingonteot ovat perinteisesti olleet Raumanmeren juhannuksen riesa.
Omaisuuteen kohdistuneita rikoksia kirjattiin sunnuntai-iltapäivään mennessä lähes viisikymmentä. Niiden määrä kasvanee, kun ihmiset huomaavat omaisuuttaan vahingoitetun.
Rauman poliisin mukaan festivaaleilla tapahtui vain muutama pahoinpitely.
Järjestäjien arvion mukaan tapahtumassa oli 30 000 kävijää päivittäin.
Käräjäoikeus tuomitsi tiistaina annetulla kansliapäätöksellä ehdottomiin ja ehdollisiin vankeusrangaistuksiin kaikkiaan kymmenen pääosin Riihimäen ja Lahden seudulta kotoisin olevaa miestä.
Tammikuussa Riihimäellä paljastuneen laajan huumerenkaan päätekijät on tuomittu Riihimäen käräjäoikeudessa pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Liiga salakuljetti huumeita Virosta Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen. Poliisi pääsi huumekauppiaiden jäljille laajalla operaatiolla, johon osallistuivat Riihimäen, Hämeenlinnan, Lahden ja Hyvinkään poliisit, keskusrikospoliisi, Ruotsin ja Norjan poliisit sekä tulli. Poliisi muun muassa seurasi ostomatkalla ollutta kuriiria Norjan Stavangeriin ja takaisin Suomeen.
Viime marraskuussa poliisi otti Tornion tullissa kiinni riihimäkeläisen miehen, jonka autosta löytyi yli kaksi kiloa vahvaa amfetamiinia. Erän arvo olisi katukaupassa ollut noin 150 000 euroa. Poliisitukinnassa selvisi, että huumeita oli levitetty paitsi Riihimäellä ja Hyvinkäällä myös Lahden ja Hämeenlinnan seuduilla.
Pisimmän tuomion sai 34-vuotias hollolalainen Mikko Antero Vaihia. Hänet tuomittiin kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta 6,5 vuodeksi vankeuteen. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan valtiolle lähes 10 000 euroa huumekaupasta saatuna hyötynä. Vaihia on hollolalaisen keskisuuren metallialan yrityksen toimitusjohtaja.
Pekka Veikko Juhani Kytösaari sai viisi vuotta seitsemän kuukautta ja Mikko Martti Samuel Sivula kuusi vuotta vankeutta. Lisäksi heidät tuomittiin yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle 7 500 euroa. Jani Petteri Pykäläahon tuomio on 3,5 vuotta, Tuomo Tapani Salon 4,5 vuotta ja Jari Juhani Virtasen kaksi vuotta kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta. Neljä muuta henkilöä tuomittiin lyhyempiin ja ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Kuopion käräjäoikeus tuomitsi maanantaina neljälle miehelle yli kolmen vuoden vankeustuomiot laajassa huumejutussa.
Tuomioistuin katsoi miesten käsien kautta kulkeneen yli 60 kiloa hasista viime vuonna ja tämän vuoden tammikuussa.
Kuopiolainen 32-vuotias Rauli Mikael Kiriloff sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion törkeästä huumausainerikoksesta ja kahdesta tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta. Helsinkiläisen 35-vuotiaan Tarmo Pärtelin käräjäoikeus tuomitsi kolmeksi vuodeksi ja viideksi kuukaudeksi vankeuteen. Hänen tuomionsa tuli törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta.
Kuopiolainen Aarto Rikhard Lindström, 45, sai kolme vuotta ja kolme kuukautta vankeutta. Kuopiolaisen 28-vuotiaan Leiffi Allan Kristian Bollströmin tuomio on kolme vuotta ja yksi kuukausi vankeutta. Miesten tuomiot tulivat törkeästä huumausainerikoksesta.
Käräjäoikeus määräsi Kiriloffin maksamaan 22 800 euroa ja Pärtelin 24 000 euroa rikoksella saamaansa taloudellista hyötyä valtiolle. Bollströmin ja Lindströmin käräjäoikeus velvoitti maksamaan yhteisvastuullisesti valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 49 400 euroa.
Käräjäoikeus tuomitsi lisäksi kuusi muuta huumejuttuun liittynyttä henkilöä lievempiin rangaistuksiin. Tuomiot vaihtelivat ehdollisista vankeustuomioista sakkoihin.
Tupakkayhtiöt keksivät jatkuvasti uusia tapoja kiertää tiukkaa tupakkalakia. Ilmaisia savukeaskeja on jaettu risteilyillä, ilmaisia näytteitä maistatettu elokuvien kutsuvierasnäytännöissä ja ostoskeskusasiakkaita pyydetty osallistumaan tupakan tuotekehittelyyn.
Tuotevalvontakeskuksen lakimies Pirkko Ekholm kertoo, että keskus saa jatkuvasti kanteluita useista tupakan markkinointitapauksista. Ihmisten valitukset kohdistuvat niin suuriin tupakkayhtiöihin, mainostoimistoihin, ravintoloihin kuin tupakan maahantuojiinkin.
Esimerkiksi suomalaisesta British American Tobacco Nordic Oy:stä on valitettu, koska se on jakanut ilmaisia savukeaskeja Tallinkin Tallinnan-laivoilla.
Tupakkayhtiön myyntijohtaja Arttu Suominen ei pidä toimintaa epäilyttävänä.
"Emme jaa tupakkaa aktiivisesti, vaan esimerkiksi tänä vuonna olemme kaksi kertaa järjestäneet promootion, jossa tupakoivien laivamatkustajien tyhjät savukeaskit on vaihdettu meidän täysiin askeihimme", Suominen kertoo.
Laiva, jolla tupakkaa on jaettu, purjehtii Viron lipun alla. Viron tupakkalaki sallii ilmaisjakelun 5. kesäkuuta 2007 asti, joten markkinointia ei voi kieltää.
"Vaikka markkinointirikoksen tunnusmerkistö täyttyisi, ei syytettä voi nostaa. Suomen kansalaiseen kohdistunut ulkomailla tapahtunut rikos edellyttää, että teko on myös rikoksen tapahtumapaikan maassa rangaistava teko", Ekholm selvittää.
Koepolttoon tarkoitettuja askeja on lähetetty myös alaikäisille.
Tupakan markkinointi on Suomen lain mukaan kiellettyä yhtä lailla nuorille kuin aikuisille. Kohderyhmän alaikäisyys tekee asiasta kuitenkin vielä moitittavamman.
Tuotevalvontakeskukseen on tullut useita ilmoituksia tupakkamarkkinoinnista, mutta vain yhdessä tapauksessa on ollut kyse alaikäisestä. Todellisuudessa tapauksia voi olla useita.
Keskusrikospoliisi on paljastanut Rovaniemellä moottoripyöräkerhon sisällä toimineen laajan huumeorganisaation. Poliisin mukaan huumerinki välitti Pohjois-Suomen markkinoille amfetamiinia, ekstaasia, subutexia ja hormoneja.
Jutun vuoksi on ollut vangittuna, pidätettynä tai kiinniotettuna yhteensä yli 30 henkilöä.
Monella rikollisryhmän jäsenellä on "siisti tausta". He eivät itse ole huumeiden käyttäjiä, vaan heillä on työ- tai opiskelupaikat. Osalla heistä on alemman asteen terveydenhuoltoalan koulutus ja alan työpaikka.
Yksi epäillyistä on jopa osallistunut kunnalliseen päätöksentekoon lautakunnan jäsenenä.
Jutun neljä päätekijää ovat 20-30-vuotiaita miehiä. Heistä kolme kuuluu noin vuosi sitten perustettuun rovaniemeläiseen moottoripyöräkerhoon, jolla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Osa epäillyistä on
pääkaupunkiseudulta, Kuusamosta, Oulusta, Kemistä ja Kemijärveltä. Mukana on myös naisia.
Huumeiden välitysorganisaatiossa alaportaisiin kuuluneilla on rikollista taustaa, mutta päätekijät ovat poliisille tuntemattomampia.
Huumeringin epäillään tuoneen Helsingistä Rovaniemelle eteenpäin myytäväksi noin vuoden ajan ekstaasia, amfetamiinia, subutexia ja hormoneja. Aineita säilytettiin pääosin metsäkätköissä, mutta myös kerhon tiloissa ja useissa asunnoissa.
Rikollisryhmän alaporras välitti lisäksi huumausaineiksi luokiteltavia lääkkeitä, joista pääosa oli hankittu laillisesti lääkäreiltä saaduilla resepteillä. Yhdelle epäillyistä oli määrätty tällaisia lääkkeitä eri resepteillä jopa 1 000 kappaletta kuukaudessa.
Tutkinnan yhteydessä on takavarikoitu myös useita moottoripyöriä, autoja ja käteistä rahaa. Tekijöiden lasketaan saaneen rikoksista hyötyä noin 60 000 euroa.
Poliisi otti varsinaiseksi päätekijäksi epäillyn kolmekymppisen rovaniemeläismiehen kiinni huhtikuussa. Häneltä takavarikoitiin huomattava määrä amfetamiinia, anastetuksi ilmoitettu ase ja panoksia.
Myöhemmin eri puolilta kaupunkia takavarikoitiin lisäksi suuria määrä hormoneja.
Krp:n Rovaniemen yksikön rikosylikomisarion Kari Rötkösen mukaan amfetamiinitakavarikko on suurin poliisin Lapissa tekemistä.
- Tavallisesti amfetamiinitakavarikot ovat grammoissa, nyt määrä oli kiloissa, Rötkönen sanoo.
Krp:n Rovaniemen yksikkö pääsi rikollisten jäljille omin tutkimusmenetelmin. Jutun tutkinta jatkuu edelleen. Syytteen nostamisen takaraja on 4. syyskuuta.
Eteläinen tullipiiri on paljastanut laajan huumeorganisaation, joka oli keskittynyt amfetamiinin ja ekstaasin salakuljetukseen. Liigalla oli vahvoja kytköksiä Pohjanmaalla paljastuneeseen huumerinkiin.
Juttua tutkittiin yli neljä kuukautta, ja samalla onnistuttiin takavarikoimaan yksitoista kiloa amfetamiinia ja yli 1 000 Subutex-tablettia. Tutkinnan aikana tehtiin kolme isoa amfetamiinitakavarikkoa Helsingissä. Ensimmäinen takavarikko tapahtui joulukuussa.
Tuolloin kahdelta mieheltä löytyi Katajanokan kärjessä lähes kolme kiloa amfetamiinia. Huumeet oli kätketty auton vararenkaaseen.
Suurin takavarikoista tehtiin tammikuun alussa, jolloin virolaiselta mieheltä napattiin reilusti yli viisi kiloa amfetamiinia. Mies oli hakenut aineet Ruotsista pohjoisen kautta Suomeen.
Viimeisimmässä takavarikossa helmikuussa huumeiden välittäjänä toimineelta virolaismieheltä löytyi kolmisen kiloa amfetamiinia.
Tutkinnan yhteydessä on vangittu seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä huumausainerikoksista. Tutkinnanjohtaja, tulliylitarkastaja Markus Sohlström sanoo, että epäillyt ovat virolaisia ja venäläisiä. He ovat sekä kuriireja että liigan väliporrasta. Päätekijät ovat Sohlströmin mukaan karkuteillä.
Katukaupassa liigalta takavarikoitujen huumeiden arvo olisi ollut jopa 300 000 euroa.
- On hyvä, että saimme yhden ketjun pois markkinoilta, mutta valitettavasti yleensä tilalle syntyy heti toinen.
Paljastuneesta organisaatiosta huomattiin ensimmäisiä kertoja, että rikollisliigoille oli syntynyt ketju, jossa aineita välitettiin omina ryhminään.
- Tämä on uusi ilmiö. Eri aineita välitettiin omina ketjuinaan, vaikka ne päätyivät samaan jakelupisteeseen, Sohlström sanoo.
Hänen mukaansa huumeille oli tehty tarkat jaot jo Virossa, jossa toimii selvästi omat organisaationsa eri aineille.
Jutun puinti alkanee Helsingin käräjäoikeudessa jo tässä kuussa. Vaasassa takavarikkoon kilokaupalla aineita
Organisaatio oli ulottanut verkkonsa Vaasaan asti, missä Vaasan tulli takavarikoi kilokaupalla amfetamiinia ja tuhansia huumetabletteja. Juttua tutki tullin lisäksi keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi.
Liiga kuljetti huumeita ulkomailta Pohjanmaalle, mistä aineita välitettiin eteenpäin. Viranomaiset takavarikoivat yli kolme kiloa amfetamiinia, noin 2 000 ekstaasitablettia ja saman verran Subutex-tabletteja.
Samalla selvisi myös 210 000 savukkeen salakuljetus ja välittäminen. Tutkinnan aikana on ollut vangittuna useita Suomessa asuvia ihmisiä.
Kannabiksen kotikasvatus on poliisin mukaan yleistynyt huomattavasti viime vuosina pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Rikosylikonstaapeli Jussi Koponen Keskusrikospoliisin Rikostietopalvelusta sanoo, että paljastuneiden kotikasvatettujen kannabisviljelmien määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
Vastaavasti takavarikoitujen kannabiskasvien ja marihuanan määrä on viime vuosina moninkertaistunut niin Helsingin seudulla kuin muuallakin. Krp:n tilaston mukaan vuonna 2005 Suomessa takavarikoitiin kannabiskasveja 9460 kappaletta eli 43,3 kiloa, kun vuonna 2001 vastaavat määrät olivat 4875 ja 16 kiloa.
Koponen arvioi, että kotikasvatetun kannabiksen käyttäjiä on Helsingin seudulla useita tuhansia. Hänen mukaansa kotikasvatettu kannabis on yleistynyt, koska sen viljely on helppoa ja melko riskitöntä.
Kannabista kotonaan kasvattavan henkilön kiinnijäämisriski on varsin pieni, jos hän ei liiku piireissä, jotka joutuvat usein viranomaisten kanssa tekemisiin.
Koposen mukaan kotikasvattettu kannabis on vienyt hasiksen osuuksia huumemarkkinoilla: hasistakavarikoiden lukumäärä on pienentynyt viime vuosina osittain siksi, että kotikasvatetun marihuanan saatavuus on parantunut.
Viime viikolla Vantaan sanomat kertoi, että Hakunilassa sijaitsevassa kerrostaloasunnosta oli löytynyt parikymmentä kannabiskasvia, kun poliisi oli käynyt paikalla valitetun metelöinnin vuoksi.
Tämä paljastunut kotiviljelytapaus on poliisin mukaan hyvin tyypillinen.
Pääkaupunkiseudulla etsintöjen yhteydessä on löytynyt sekä parin kasvin että koko huoneellisen suuruisia viljelmiä. Tavallisesti kotikasvattettua kannabista löytyy komerosta tai pienestä huoneesta.
Rikosylikonstaapeli Jouni Juselius Helsingin rikospoliisin huumeyksiköstä kertoo, että Helsingissä paljastuu joka kuukausi muutamia kotiviljelmiä tasaisesti eri puolilla kaupunkia.
Kotiviljelmiä paljastuu ajoittain myös Vantaalla ja Espoossa.
- Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat suhteessa huumausaineiden käyttöön samaa aluetta. Kannabiksen kotikasvatus kukoistaa yhtäläisesti eri kaupungeissa, Jussi Koponen kertoo.
Juseliuksen mukaan kannabiksen kotikasvattajien joukosta nousee esiin yksi valtaryhmä.
- Yleensä kannabista kasvattavat kotonaan asiaan vihkiytyneet alle 30-vuotiaat nuoret miehet.
Juselius sanoo, että kentällä tehtyjen havaintojen perusteella huumeidenkäyttö on pysynyt Helsingin seudulla viime vuosina suhteellisen samalla tasolla. Kannabis, ekstaasi ja amfetamiini ovat edelleen käytetyimmät huumeet.
Koponen lisää, että huumeiden saatavuus on "valitettavan hyvä" käytetyimpien aineiden osalta.
- Tilanne osoittaa, että huumeiden käyttö ei vähene jatkossakaan, hän sanoo.
Pääkaupunkiseudulla liikkuu poliisin mukaan muutamia kymmeniä prosentteja Suomessa kaupattavista huumeista.
Lähde: Helsingin Sanomat 5.6.2006
Kotkan käräjäoikeus tuomitsi pitkät ehdottomat vankeustuomiot kahdelle päätekijälle isossa huumeiden salakuljetusjutussa.
Yhteensä seitsemän nuorehkoa kymenlaaksolaista sai tuomioita törkeistä huumausainerikoksista. Kaksi vapautui syytteistä.
Syyttäjä esitti, että Brasiliasta Britanniaan 2002-2003 tehdyillä matkoilla olisi kuljetettu yli 90 kiloa kokaiinia. Oikeudessa ei kuitenkaan näytetty, että kuriirien laukuissa olisi ollut nimenomaan kokaiinia. Määräkin arvioitiin
pienemmäksi.
Kokaiinia takavarikoitiin Brasiliasta tulleelta suomalaiselta 13,8 kiloa lentokentällä Lontoossa marraskuussa 2003. Aine oli kätketty matkalaukkujen salalokeroihin.
Kuriirit tekivät muitakin matkoja, mutta aineet jäivät kateisiin. Toinen päätekijöistä tunnusti tuoneensa hasista. Kun muuta ei näytetty toteen, oikeus päätyi toteamaan, että muillakin matkoilla kuljetettiin hasista.
Huumerikoksesta voidaan tuomita vain, jos se on tahallinen. Tahallisuus vaatii, että kuriirin voi katsoa pitävän ainakin todennäköisenä, että hän on kuljettamassa huumeita.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki syytetyt kiistivät tienneensä huumeista. Oikeus kuitenkin vakuuttui, että laukuissa oli huumeita ja että laukkuja kuljettaneetkin pitivät sitä varsin todennäköisenä. Käräjäoikeus viittasi muun
muassa siihen, että matkalaiset saivat ilmaisilla matkoillaan ylöspidon ja osa heistä palkkionkin.
Pisimmän rangaistuksen sai Jani Mihail Trumusis, 27. Hänet tuomittiin viiden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Joannis Terzis, 27, sai neljä vuotta ja kaksi kuukautta. Trumusis tuomittiin kahdeksasta, Terzis seitsemästä törkeästä huumausainerikoksesta.
Vankeusrangaistukset ovat pidentyneet muutamassa vuodessa Suomessa, ilmenee Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen teettämästä selvityksestä.
Tilastokeskus kävi vertailua varten läpi vankeusrangaistuksia vuosilta 1998–2004. Selvityksen mukaan keskimääräiset vankeusrangaistukset ovat pidentyneet yli kymmenellä prosentilla.
Samanaikaisesti tuomioistuimet ovat passittaneet yhä useamman vankilaan. Osalle vaihtoehtona olisi voinut olla yhdyskuntapalvelu, mutta sen käyttö on vähentynyt.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Tapio Lappi-Seppälä arvioi, että kaksi kolmasosaa vankiluvun noususta on tuomitsemiskäytännön ankaroitumisen syytä. Se on tuonut veronmaksajille laskennallisen 50 miljoonan euron lisälaskun.
Osa rangaistuksen pidentymisestä selittyy lain muutoksella. Vajaa viisi vuotta sitten eduskunta nosti törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistusta.
Suomessa on vankeja nyt lähes 4 000, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Viimeksi vankiluvut olivat yhtä synkkiä 1980-luvun lopulla.
Kokkolassa on paljastettu paikallisesti mittava huumausaineen levittäjärengas poliisin ja Läntisen tullipiirin yhteistyönä. Perinteisempien huumeitten lisäksi on laittomasti kaupiteltu ADHD:n eli tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriön hoitoon kehitettyjä lääkkeitä.
Ensimmäiset kiinniotot tapahtuivat toukokuun puolivälissä. Kaksi päätekijäksi epäiltyä on ollut vangittuna. Edelleen tutkintavankeudessa pidetään 37-vuotiasta kokkolalalaismiestä epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta.
Päätekijöitten apumyyjinä on kuulusteltu liki kymmentä nuorta. Huumausaineen käyttörikokseen syyllistymisestä epäillään noin 40:tä henkilöä.
Poliisi pitää selvitettynä noin 1,8 kilon hasiskauppaa ja reilun 100 gramman amfetamiinikauppaa. Lisäksi on paljastunut marihuanan kasvatusta asunnoissa sekä ekstaasipillerien sekä lääke- ja dopingaineitten välitystä.
Laittomassa lääkekaupassa on liikkunut erityisesti ADHD:n hoitamiseen tarkoitettuja lääkkeitä, joilla on Kokkolan poliisin tiedotteen mukaan "katukaupassa amfetamiinin kaltaisia vaikutuksia".
Osa huumaavista aineista on saatu takavarikkoon.
Käräjäoikeus on antanut syytteiden nostamiseen aikaa 30. kesäkuuta asti.
Suomalaiset ovat irlantilaisten ohella Euroopan pahimpia ryyppääjiä. Tämä pitkään toistettu stereotypia vahvistui tänään EU:n rahoittamasta alkoholitutkimuksesta.
Keskiverto suomalainen viettää joka vuosi kuukauden verran iltoja dokaamalla. Suomalaisille kertyy nimittäin kovia humalailtoja noin 32 joka vuosi. Tämä tarkoittaa ryyppäämistä noin yhdentoista päivän välein. Tutkimuksessa kartoitettiin aikuisten ja nuorten aikuisten juomatapoja.
Myös innokkaina kaljan kittaajina tunnetuille briteille kertyi kovia humaloita 28 päivää vuodessa. Ruotsalaisten alkoholivalistus on toiminut tehokkaammin, sillä länsinaapurissa humalaan juodaan 10 päivänä vuodessa.
Tutkimuksen mukaan runsas alkoholin kulutus on Euroopan vakavampia terveysongelmia heti tupakoinnin ja korkean verenpaineen jälkeen.
Poliisin on entistä vaikeampi tavoittaa nuoria huumeidenkäyttäjiä perinteisessä katuvalvonnassa, vaikka käyttäjien määrä on tasaisesti lisääntynyt niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.
Poliisin kannalta valvontaa vaikeuttaa käyttäjien siirtyminen sisätiloihin.
- Ongelmana ovat kotibileet ja yökylät, joissa nuorille tarjotaan huumeita, rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista huomauttaa.
Poliisin resurssit kuluvat pääasiassa kansainvälisen huumerikollisuuden torjunnan kitkemiseen. Muuhun valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja.
- En halua valittaa, mutta käyttäisin mielelläni lisää resursseja tähän valvontaan, jos se vain olisi mahdollista, Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen kommentoi.
Huttusen mukaan nuorten huumeidenkäyttöön puututaan lähinnä teemakohtaisesti, kuten ensi viikonlopun tehostettuna katuvalvontana.
Turun poliisi kirjasi viime vuonna 1 029 huumausainerikosta, mikä on noin kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös takavarikkomäärät kasvoivat.
Poliisin rikos- ja takavarikkotilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta käyttäjien tavoittamisesta.
- Hyvin pitkälle on kiinni myös poliisin omasta aktiivisuudesta ja resurssien kohdentamisesta, miten heidät tavoitetaan, Turusta Poriin siirtynyt rikoskomisario Juha Joutsenlahti muistuttaa.
Turun poliisin mukaan nuorten huumeidenkäyttö on jonkin verran lisääntynyt. Nuoret joutuvat usein tahtomattaan myös huumeidenvälittäjän rooliin oman huumekäytön rahoittamiseksi.
- Turussa on useita organisoituja huumevälitysrenkaita. Toiminta on kuin verkostomarkkinointia, kuvailee rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.
Myös Turun nuorisoasemalla sekä lasten ja nuorten päihdepoliklinikalla on huomattu nuorten huumeidenkäytön lisääntyneen. Yhä nuoremmat käyttävät ja välittävät huumeita.
- Meidän kokemuksemme mukaan huumeidenkäyttö aloitetaan yhä nuoremmin, 13-14-vuotiaana. Meillä nuorin asiakas on ollut 11-vuotias. Meillä on myös epäilyjä siitä, että yhä nuoremmat, noin 14-16-vuotiaat ovat mukana myös välittämässä huumeita, toteaa terveydenhoitaja Sirpa Parikka Turun lasten ja nuorten päihdepoliklinikalta.
Selvintä kasvu on subutex-tablettien takavarikoinnissa. Huumeita välittävä nuori syyllistyy hyvin usein myös muihin rikoksiin.
- Huumeidenkäyttö maksaa, ja jollakin tavalla käyttö on rahoitettava. Jos omat rahat eivät riitä, kuvioihin tulevat mukaan omaisuusrikokset ja jopa huumeidenmyynti. Usein käyttäjä myös altistaa lähipiirinsä huumeidenkäytölle. Nuoret antavat kavereilleen huumeita vastapalveluna, joten huumeita saattaa saada ilman rahaakin, sanoo Virve Tuominen Nuorisoasemalta.
Ari-Pekka Lehtisen mukaan poliisi pystyy puuttumaan huumeidenkäyttöön ja sen välittämiseen vain rajoitetusti. Eikä tilannetta yhtään helpota se, että internetissä ei ole minkäänlaista sensuuria tai kritiikkiä.
Vastuuta hän toivoo myös kodeista ja kouluista.
- Kouluissa ei anneta enää laillisuuskasvatusta siinä määrin kuin pitäisi. Kotien toivoisin olevan tiukempia lasten iltamenojen valvonnassa. Aina kun vain on mahdollista, vanhemman kannattaa ottaa itse selvää lastensa bilekulttuurista, vaikka nuori kokisikin sen liiallisena puuttumisena.
Turun poliisista Poriin siirtynyt rikoskomisario Juha Joutsenlahti harmittelee sitä, että kunnat ja koulut suojelevat liikaa omaa kunniaansa huumeidenkäyttöön liittyvässä uutisoinnissa.
- Ongelma ei poistu sillä, että siitä ei puhuta. Se on hyvin lyhytnäköinen ajattelutapa. Ongelmien esille tuominen on loppujen lopuksi myös nuorten etu, Joutsenlahti toteaa.
Ari-Pekka Lehtisen mukaan huumevapaata koulua ei Turussa ole eikä Suomessa kuntaa, joka voisi ilmoittaa olevansa huumeista vapaa.
Huumeidenkäytön valvontaa vaikeuttaa käyttäjien siirtyminen sisätiloihin.
- Ongelmana ovat kotibileet ja yökylät, joissa monille nuorille tarjotaan huumeita, Lehtinen huomauttaa.
Poliisin resurssit kuluvat pääasiassa kansainvälisen huumerikollisuuden torjunnan kitkemiseen. Muuhun valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja.
- En halua valittaa, mutta käyttäisin mielelläni lisää resursseja tähän valvontaan, jos se olisi mahdollista, Turun kihlakunnan poliisipäällikkö Tapio Huttunen kommentoi.
Huttusen mukaan nuorten huumeidenkäyttöön puututaan lähinnä teemakohtaisesti, kuten ensi viikonlopun tehostettuna katuvalvontana.
Suomalainen lääketukkukauppa Substpharma on tuomassa apteekkeihin kotikäyttöön soveltuvan pikahuumetestin. Testi on tarkoitus saada apteekkeihin loppukesään mennessä.
- Kyseessä on aivan samanlainen testi, jota ammattilaiset ovat käyttäneet jo viisi vuotta. Kyseessä on yksinkertainen kastotesti. Noin kolme milliä paksu testi kastetaan juomaan tai virtsaan, ja testi antaa tuloksen muutamassa minuutissa, huumetestejä apteekkeihin kauppaava dosentti Terho Eloranta lääketukkukauppa Substpharmasta kertoo.
Testejä halutaan markkinoida erityisesti nuorten vanhemmille.
- Kyllä vanhemmilla on oltava oikeus tietää lastensa huumeidenkäytöstä. Sillä jossakin vaiheessa tulee vastaan raja, jossa lapsi on liian nuori ottamaan vastuun itsestään ja päättämään omista asioistaan, Eloranta toteaa.
Substpharma haluaa kotikäyttöisten pikatestien avulla lisätä suomalaisten oikeusturvaa antamalla ihmisille mahdollisuuden päättää itse, mitä tietoja he haluavat itsestään antaa.
- Huumetestaus perustuu joko kyttäykseen tai välittämiseen. Nykyisillä käytössä olevilla järjestelmillä halutaan vain saada käyttäjät kiinni. Haluamme lähestyä huumetestausta toisesta näkökulmasta. Kotikäyttöisellä pikatestillä huumeidenkäytöstä epäillyllä nuorella on mahdollisuus todistaa vanhemmilleen, ettei hän käytä huumeita. Testillä voidaan siis karsia turhat epäilyt pois, jolloin testi vapauttaa sekä lapset että heidän vanhempansa.
- Kotitestillä ihmiset voivat myös selvittää kuinka kauan huumeet pysyvät heidän elimistössään. Esimerkiksi työpaikan huumetestiin määrätty henkilö voi selvittää itse, onko hänen elimistössään vielä huumeita.
Päihdehuollon asiantuntijat eivät lämpene testien vapaakaupalle. Terveydenhoitaja Sirpa Parikka Turun lasten ja nuorten päihdepoliklinikalta pelkää, että kotikäyttöiset huumetestit vähentävät nuorten oikeuksia.
- Ajatus siitä, että vanhemmat alkavat vainota lapsiaan huumetesteillä, hieman hirvittää. Kyllä keskustelu ja avunhakeminen ovat ne parhaat lähtökohdat. Toisaalta pikahuumetesteillä voidaan myös sulkea turhat epäilyt pois.
Elorannan mukaan pikahuumetestit ovat hyvin luotettavia. Parikka kuitenkin muistuttaa, että vaikka testit vaikuttavat yksinkertaisilta, huumeita käyttävät nuoret osaavat manipuloida testituloksia esimerkiksi juomalla runsaasti vettä.
- Jos nuori kiistää huumeiden käytön positiivisesta tuloksesta huolimatta, meillä on mahdollisuus lähettää testi huumelaboratorioon tarkempaa tutkimusta varten.
Porin poliisi tutkii noin parinkymmenen nuoren huumausaineen välitysringin toimintaa Ulvilassa ja Porissa.
Nuorimmat huumeiden välittäjät ovat vasta 13-vuotiaita yläluokkalaisia. Rinkiin on kuulunut poikien lisäksi muutama tyttö. He ovat peruskoululaisia ja ammattikoululaisia. Suurin joukko välittäjistä on 15-16-vuotiaita.
Rikollinen kaupanteko alkoi viime syksynä ulkomailta tuodulla verottomalla tupakalla, mutta vuoden lopulla koululaisten välitettäväksi tuli myös hasista. Sitä myytiin normaaliin katukauppaan verrattuna tuplahinnalla.
Poliisin mukaan päätekijöinä on kuulusteltu kahta parikymppistä miestä, jotka ovat olleet myös vangittuina.
- Vanhempien pitäisi suhtautua huumeasioihin hyvin vakavasti. Tällainen ei ole vähättelyn paikka, muistuttaa rikosylikonstaapeli Kare Koskinen Porin poliisista.
Huumerikollisuudessa tulee nopeasti kuvioihin muu rikollinen toiminta, joka voi alkaa pikkuvilpeistä. Hän toivoo jo tupakoinnin herättävän vanhempia tarkkailemaan nuorten elämäntapoja.
Poliisi selvittää alaikäisten hasisrengasta Ulvilassa ja Porissa.
Alamaailma käyttää yhä nuorempia ihmisiä huumausaineiden välittäjinä. Tämä poliisin jo jonkin aikaa epäilemä suuntaus on osoittautunut tänä keväänä täydeksi todeksi Ulvilassa, josta alkunsa saanutta huumekauppaa on käyty myös Porissa.
Porin poliisin tutkinnassa on noin kuukauden ajan ollut huumausainevyyhti, jossa hasiksen välittäjinä on ollut yläaste- ja ammattikouluikäisiä nuoria. Hasiksen tärkeimpiä markkinointikohteita ovat olleet välittäjien omat koulukaverit ja muut samanikäiset, 15–17-vuotiaat nuoret.
Jutussa on ollut vangittuna kaksi noin 20-vuotiasta miestä, joista kumpikaan ei ole Suomen kansalainen. Pääepäillyistä Venäjän kansalainen on ollut maassa pari vuotta, Viron kansalainen tiettävästi jo yhdeksän vuotta.
Porin käräjäoikeus vangitsi molemmat todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Oikeus käytti ankaraa vangitsemisperustetta nimenomaan siitä syystä, että Suomessa opiskelevien nuorten epäillään välittäneen huumeita alaikäisille. Toinen heistä on edelleen vangittuna.
Juttuun liittyy myös kolmas ulkomaalaistaustainen nuori mies, mutta häntä ei ole vangittu.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha Joutsenlahti pitää alaikäisten mukanaoloa hälyttävänä merkkinä Porin seudun huumetilanteesta, joka poliisin mukaan on muutaman rauhallisemman vuoden jälkeen taas pahentumassa nopeasti.
Jutussa on kyse poikkeuksellisen nuoresta välittäjäportaasta, jopa alle 15-vuotiaista koululaisista. Nuorin poliisin nappaama välittäjä on yläasteen seitsemännen luokan oppilas, vasta 14-vuotias poika.
Näin nuoriin huumerikosepäiltyihin Porin poliisi törmäsi edellisen kerran 2000-luvun alun laajojen ja kovien huumejuttujen yhteydessä. Tosin silloinkin kyse oli yksittäisestä 16-vuotiaasta nuoresta.
Poliisin tähänastisen esitutkinnan mukaan järjestelmälliselle huumekaupalle luotiin perusta tupakkakaupoilla. Pääepäillyt antoivat koululaisille välitettäväksi Virosta ja Venäjältä salakuljetettua tupakkaa.
Rikoskomisario Joutsenlahden mukaan tupakasta siirryttiin hasiksen välittämiseen. Saman tien otteet alkoivat koventua.
– Koululaisille annettiin hasiseriä välitettäväksi. Huumekauppiaat eivät suostuneet ottamaan hasiseriä enää takaisin, vaan nuorille tehtiin selväksi, että takaisin kelpaa vain huume-erien myynnistä saatu raha, Joutsenlahti kertoo.
Kolmas vaihe olivat omaisuusrikokset, joita nuoret välittäjät tekivät tai pakotettiin tekemään rahan saamiseksi.
– Nuoria on yllytetty ja osin myös pakotettu tekemään asunto- ja mökkimurtoja. Lisäksi heillä on teetetty ”tilaustöitä”. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi arvokkaiden autojen erikoisvanteiden varkaudet, Joutsenlahti kertoo.
Poliisin mukaan huumerinkiä on pidetty koossa myös väkivallan uhalla. Kuulusteluissa on ilmennyt, että nuoret välittäjät pelkäävät. Rikoskomisario Joutsenlahden mukaan pelon ilmapiirin luominen on perua siitä kulttuurista, joka on tuttua pääepäiltyjen kotimaasta.
– Pakottamisesta kertoo sekin, että nuorilta välittäjiltä on kiskottu hasiksesta jopa 17 euron grammahintaa, kun tavanomainen grammahinta katukaupassa on 8–10 euroa.
Poliisin mukaan jutun esitutkinta on vielä kesken. Kolmen epäillyn lisäksi poliisi arvioi juttuun liittyvän 15–20 muuta nuorta. Osa heistä on huumeiden käyttäjiä, osa nuoria välittäjiä.
– Koululaisten vanhemmat ovat tietoisia rikostutkinnasta. Pääsääntöisesti he ovat suhtautuneet poliisitutkintaan ymmärtäväisesti ja olleet yhteistyöhaluisia, rikoskomisario Joutsenlahti sanoo.
Porin poliisi tutkii noin parinkymmenen nuoren huumausaineen välitysringin toimintaa Ulvilassa ja Porissa. Nuorimmat huumeiden välittäjät ovat vasta 13-vuotiaita yläluokkalaisia. Poliisi pitää Porissa paljastunutta huumevyyhtiä hyvin huolestuttavana.
Rinkiin on kuulunut poikien lisäksi muutama tyttö. He ovat peruskoululaisia ja ammattikoululaisia. Suurin joukko välittäjistä on 15-16-vuotiaita.
Rikollinen kaupanteko alkoi viime syksynä ulkomailta tuodulla verottomalla tupakalla, mutta vuoden lopulla koululaisten välitettäväksi tuli myös hasista. Sitä myytiin normaaliin katukauppaan verrattuna tuplahinnalla. Poliisin mukaan päätekijöinä on kuulusteltu kahta parikymppistä miestä, jotka ovat olleet myös vangittuina.
- Vanhempien pitäisi suhtautua huumeasioihin hyvin vakavasti. Tällainen ei ole vähättelyn paikka, muistuttaa rikosylikonstaapeli Kare Koskinen Porin poliisista.
Huumerikollisuudessa tulee nopeasti kuvioihin muu rikollinen toiminta, joka voi alkaa pikkuvilpeistä. Hän toivoo jo tupakoinnin herättävän vanhempia tarkkailemaan nuorten elämäntapoja.
- Harva tupakoimaton nuori ryhtyy heti hasista polttamaan, arvioi Koskinen. Jutun tutkinta on edelleen kesken.
Kaikki 200 kansanedustajaa saivat eilen postissa kannabiskirjeet.
Kannabiksen siemenet tulivat kansanedustajille valkoisissa kirjekuorissa aamupostin mukana. Kansanedustaja Ulla Anttila (vihr) avasi kuoren ennen puoltapäivää ja hämmästyi.
Kannabiksen vapauttamista vaatineessa kirjeessä oli suojamuoviin pakattu yksi pieni siemen. Kirjeen mukaan siemen on Northern lights -lajiketta.
- En tiedä, mihin pyrittiin. Onko kyse siitä, että kansanedustajilla olisi hallussaan laittomia paketteja?
- En usko, että kirje vie huumekeskustelua yhtään eteenpäin, Anttila totesi.
Hän otti heti yhteyttä eduskunnan turvallisuusosastoon, ja pian kansanedustajia pyydettiin palauttamaan kannabiskirjeensä.
Iltapäivällä satakunta kansanedustajaa oli jo ehtinyt palauttaa sen.
- Ei ole tarkoitus perustaa eduskunnan viljelmää. Kaikissa kirjeissä tuntuu olevan siemen tallessa, kirjepinoa tutkaillut eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola vakuutti.
Kirjeet toimitetaan poliisille. Se tutkii asiaa. Kirjeet oli postitettu Helsingistä.
- En valitettavasti voi allekirjoittaa kirjettä, lähettäjä kirjoitti.
Usein kuulee kysyttävän ja ihmeteltävänkin, miten suljetuissa vankiloissa voi olla huumausaineita ja miksi niiden kulkeutumista vankilaan ei kyetä estämään? Ensinnäkin on sanottava, että huumausaineita on vankilassa samasta syystä kuin muuallakin yhteiskunnassa: koska niille on kysyntää. Vankilassa kysyntä on huomattavan voimakasta, koska arviolta 70-80 prosenttia vangeista on vakavasti päihdeongelmaisia. Huumeiden kulkeutumista vankilaan ei voida täydellisesti koskaan estää, sillä mahdollisuuksia ainakin pienten kertamäärien salakuljettamiselle on lukemattomia ja salakuljetusta yrittävien mielikuvitus tuntuu rajattomalta.
Samoin usein kysytään, kuinka on mahdollista, että ns. ammattirikolliset voivat vankilassaoloaikanaan jatkaa rikollista toimintaansa ja jopa johtaa rikollisjärjestöjä vankilasta käsin? Tämä on tietysti mahdollista, koska vangeilla on mahdollisuus pitää tietyissä määrin ja tietyillä edellytyksillä yhteyttä laitoksen ulkopuolelle.
Nykyisen lainsäädännön aikana on vankiloiden tarkastus- tiedustelutoiminnalla ja hyvällä viranomaisyhteistyöllä (mm. poliisin kanssa) kuitenkin kyetty kohtuullisella tavalla estämään huumausaineiden laajamittaista kulkeutumista vankilaan ja kontrolloimaan rikollisen toiminnan jatkamiseen pyrkivää yhteydenpitoa.
Ensi syksynä voimaantuleva vankeuslaki tuo mukanaan näissä asioissa varsin kielteisen muutoksen. Vangeille tulevat kirjeet ja muut postilähetykset (tulkinnanvaraista on sekin, kuinka iso postilähetys) voidaan uuden lain mukaan avata ja tarkastaa vain erityisissä poikkeustapauksissa. Muuten postilähetysten tarkastaminen voidaan jatkossa tehdä vain läpivalaisemalla, minkä tehokkuus ei ole lainkaan yhtä hyvä kuin avaamisen ja tarkastamisen. Samassa laissa tiukennettiin merkittävästi myös edellytyksiä vangeille tulevien ja vangeilta lähtevien kirjeiden lukemiselle siten, että se on mahdollista vain perustellusta syystä yksittäistapauksissa.
Nämä muutokset johtavat siihen, että vankien on huomattavasti helpompi saada huumausaineita vankilaan postilähetyksissä ja heidän on entistä helpompi jatkaa rikollista toimintaansa välittämällä viestejä kirjeitse. Tämänkaltaiset muutokset nykyisen huumausainetilanteen ja ammattimaisen rikollisuuden aikana ovat merkittävä takaisku paitsi vankilaturvallisuudelle myös yhteiskunnan turvallisuudelle ylipäätänsä ja niitä on asiasta vastuussa olevien vankilan viranomaisten hyvin vaikea ymmärtää.
Samanaikaisesti vankiloille asetetaan vankeuslaissa entistä korostetummin velvoittavaksi tavoitteeksi se, että vankilassaoloaikana vaikutettaisiin uusintarikollisuuden riskiin vähentävästi (esim. erilaisilla päihdeohjelmilla) ja estettäisiin rikollisen toiminnan jatkaminen vankilasta käsin. Näitä tavoitteita on vaikea saavuttaa, jos huumausaineiden saatavuus vankiloissa lisääntyy ja rikollisen toiminnan jatkaminen tehdään lainsäädännöllä entistä helpommaksi.
Juhani Järvi Johtaja Petri Kiuru Vartiopäällikkö, Lounais-Suomen vankila
Tupakkayhtiöt testaavat lain rajoja Suomessa. Tuotevalvontakeskus (Sttv) selvittää parhaillaan useita savukkeiden markkinoinnista tehtyjä kanteluita. Suurin osa kanteluista koskee tupakan ilmaisnäytteiden jakamista, minkä laki kieltää.
Tuotevalvontakeskuksen lakimiehen Pirkko Ekholmin mukaan räikein tapaus on viime vuodelta. Tuolloin tupakkayhtiö jakoi ilmaisia tupakkanäytteitä kauppakeskuksissa. Osa näytteistä meni alaikäisille. Näytteitä jakanut yhtiö kertoi, että vastaanottajat olivat ilmoittaneet sille väärän iän.
Kampanjan suunnitteluun osallistui mainostoimisto, joka organisoi kuluttajakyselyn kauppakeskuksessa. Kyselyn toteuttaneen tutkimusyrityksen edustajat keräsivät ihmisten yhteystietoja esimerkiksi parkkipaikoilla. Yhteystietonsa antaneet ihmiset saivat myöhemmin postissa tupakkalähetyksen.
Tapaus tuli ilmi, kun Tuotevalvontakeskus sai yhteydenottoja alaikäisten vanhemmilta. He hämmästelivät, kun posti toi heidän lapsilleen tupakkaa.
– Nuoret ovat heikko kuluttajaryhmä. Heitä pitäisi suojella erityisesti, Ekholm toteaa.
Myös tältä keväältä Tuotevalvontakeskus on saanut useita kanteluita ilmaisnäytteiden jakamisesta. Yritykset ovat jakaneet savukkeita ilmaiseksi muun muassa ravintoloiden terassikauden avajaisissa. Tupakkaa on jaettu myös elokuvien kutsuvierasnäytäntöjen yhteydessä.
Tupakkayhtiöt antavat ilmaisia tupakkanäytteitä myös Tallinnan-laivoilla, jotka purjehtivat Viron lipun alla.
– Alus kuuluu sen valtion yksinomaiseen lainkäyttövaltaan, jossa se on rekisteröity. Toisaalta suomalaisen tupakkayhtiön toiminta aluksella on selvästi kohdistunut Suomen kansalaisiin, Ekholm toteaa.
Hänen mukaansa tupakkayhtiöt käyttävät Suomea kokeilukenttänä, koska tupakan markkinointi on täällä kokonaan kielletty. Jos joku asia onnistuu Suomessa, se onnistuu todennäköisesti muuallakin.
Tupakkalain rajoja kolistellaan Sttv:n ympäristöterveysyksikön päällikön Merja Vuoren mukaan säännöllisin väliajoin. Ilmaisjakelutapauksia ei hänen mielestään voi mitenkään kuvitella vahingossa tapahtuneiksi.
– Tuotteen ilmainen jakelu on niin selkeää myynnin edistämistä kuin olla voi. Ammattimaisesti toimiva yrittäjä ei voi sellaista tehdä ymmärtämättä, että kyse on lainvastaisesta toiminnasta.
– Kun laissa on tupakkamainonnan ja myynninedistämisen totaalikielto, on ilmaisjakelu rankka rikkomus.
Tupakkateollisuuden roolia lainvastaisissa toimissa ei Vuoren mukaan kaikissa tapauksissa selvitetä.
– Hallinnolliset sanktiot voi kohdistaa myös markkinointitoimen välittömään toimeenpanijaan.
– Mutta meillä on sekä selvitettyjä että selvittämättömiä tapauksia, joissa tupakkateollisuus on ollut kielletyn toiminnan taustalla, esimerkiksi ehdottamassa savukkeiden menekinedistämisaineiston esillepanoa myymälään.
Nyt kesken olevat tupakkanäytekantelut Tuotevalvontakeskus pyrkii ratkaisemaan kesällä. Yritykset voivat saada hallinnollisia uhkasakkoja, jos ne ovat rikkoneet tupakkalakia. Sakkoja voi tulla niin ikään mainostoimistolle ja tutkimusyritykselle, joka on osallistunut savukkeiden jakamiseen. Tupakkalaissa on myös markkinointirikosta koskevat säännökset.
Ekholmin mukaan tupakan ilmaisnäytteet eivät ole ainoa kanteluita aiheuttanut asia. Tuotevalvontakeskusta työllistävät myös tupakkaa mainostavat kännykkälogot ja internet-sivut.
Vesipiiput ja yrttitupakat ovat uusin villitys. Pirkko Ekholmin mukaan niitä on markkinoitu turvallisena vaihtoehtona kannabikselle.
Maanantaina kokoontuneet Lääkelaitoksen, Elintarviketurvallisuusviraston, Tuotevalvontakeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat päättivät, että yrttitupakka on elintarvike, jonka riskit tutkii elintarvikevirasto.
Etenkin nuoret ovat innostuneet tupruttelemaan yrttitupakkaa.
23-vuotiaan sairaanhoitajaopiskelijan ja urheilijanuoren väkivaltainen kuolema on saanut porilaiset nousemaan kotikaupunkinsa väkivaltaisuutta vastaan.
Mies kuoli keskiviikkona yliopistollisessa keskussairaalassa tulematta tajuihinsa. Hänet pahoinpideltiin järjettömästi ja kaapattiin autoon puolitoista viikkoa aiemmin.
Lähes sata ihmistä on käynyt jättämässä osanottoviestin jalkapalloa, jääkiekkoa ja sählyä pelanneen miehen sählyseuran kotisivuilla. Satakunnan Kansan nettisivuille aiheesta on tullut enemmän kirjoituksia kuin mistään aiemmin. Järkyttyneitä, väkivallan tuomitsevia.
Pori-Seura järjestää lauantaina iltapäivällä hiljaisen kulkueen Porin Eetunaukiolta rautatieasemalle. Kulkue viettää määränpäässään hiljaisen hetken opiskelijan ja muiden väkivallan uhrien muistoksi.
Pori-Seuran tiedotteessa tapahtumaa kuvataan silmittömäksi ja sattumanvaraiseksi. Uhrina olisi voinut olla kuka tahansa.
Hiljainen kulkue viestittää, että porilaiset haluavat liikkua turvallisessa, väkivallattomassa kaupungissa.
Runsas joukko porilaisia osallistui lauantai-iltapäivällä väkivaltaa vastustavaan kulkueeseen. Poliisin arvion mukaan hiljainen kulkue keräsi ainakin yli 1 500 osallistujaa.
Kulkue eteni Eetunaukiolta rautatieasemalle, jossa vietettiin hiljainen hetki 23-vuotiaan porilaisopiskelijan ja muiden väkivallan uhrien muistoksi. Pori-Seuran järjestämän tapahtuman kautta haluttiin viestittää, että porilaiset tahtovat liikkua turvallisessa ja väkivallattomassa kaupungissa.
Nuori opiskelijamies kuoli keskiviikkona vammoihin, jotka hän sai rajun väkivallan seurauksena 7. toukokuuta. Opiskelija kaapattiin tuolloin aamuyöstä autoon ja pahoinpideltiin henkihieveriin. Tapahtuma on syvästi järkyttänyt kaupungin asukkaita.
Pori hiljeni lauantaina, kun kaupunkilaiset marssivat ja viettivät hiljaisen hetken vastustaakseen väkivaltaa. Yli 1500 ihmistä marssi Eetunaukiolta rautatieasemalle, jossa 23-vuotiaan opiskelijapojan kuolemaan johtanut
pahoinpitely sai alkunsa.
Hiljaisen kulkueen kärjessä marssi kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Rivistä ja reitin varrelta ei kuulunut juuri ääntäkään.
- Porilaiset eivät anna periksi myöskään väkivallan edessä. Porissa ei suvaita, että turvallisuudesta tingitään, sanoi kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.
- Tämä on myös viesti valtakunnan päättäjille. Kysymys kansalaisten turvallisuudesta on otettava vakavasti. Poliisin toimintaedellytykset on turvattava. Suomi ei ole enää lintukoto. Täällä on uhkia, joihin täytyy
varautua.
Muutaman kovan rikosjutun takia Porin maine on mustunut. Luukkosen mukaan kuva Porista väkivallan tyyssijana ei vastaa kuitenkaan todellisuutta.
- Porissa on väkivaltarikollisuutta vähemmän kuin keskimäärin. Tapauksia on kasautunut vuoden sisällä. On ollut rikoksia, jotka näkyvät mediassa.
- Lisääntynyt huumeiden käyttö vaikuttaa tekoihin. Huumeita vastaan on taisteltava. Edes mietoja huumeita ei tule sallia, Luukkonen sanoo.
Lähde: Verkkouutiset 22.5.2006
Eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut tapauksiin, joissa esimies on lainvastaisesti vaikuttanut sotilaslääkäreihin halutessaan keskeyttää varusmiesten palveluksen.
Yhdessä apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana olleessa tapauksessa lääkäri joutui ilman lääketieteellisiä syitä kirjoittamaan varusmiehelle psykiatrisen diagnoosin, koska esimiehet halusivat keskeyttää varusmiehen palveluksen, ja keskeytys on mahdollinen vain lääketieteellisin perustein.
Menettely on lainvastainen, mutta siihen on turvauduttu muuallakin, toteaa eudskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt. Toisessa tapauksessa esimiehet halusivat muuttaa lääkärin määräämää palvelushelpotusta.
Varusmiehen palvelus keskeytettiin Porin Prikaatissa vuonna 2003, koska häntä epäiltiin törkeästä huumerikoksesta. Keskeytystä ehdottanut yksikön päällikkö vetosi palvelusturvallisuusriskiin. Koska varusmiehen esimiehet olivat yksimielisesti keskeytyksen kannalla, lääkäri katsoi väistämättömäksi muuttaa varusmiehen kuntoisuusluokitusta niin, että varusmies ei enää kelpaa palvelukseen.
Varusmies oli koko ajan vakuuttanut syyttömyyttään huumausainerikokseen eikä olisi halunnut keskeyttää palvelustaan. Myöhemmin syyte rikoksesta hylättiinkin, ja nuorukainen saattoi uuden terveystarkastuksen jälkeen suorittaa palveluksensa loppuun.
Apulaisoikeusasiamiehen saamista selvityksistä kävi ilmi, että lääketieteellisiä syitä on muissakin tapauksissa käytetty samalla tavalla palveluksen keskeyttäminen perusteena. Tämä johtuu siitä, että voimassa olevaan asevelvollisuuslakiin tai -asetukseen ei sisälly säännöksiä, joiden nojalla varusmiehen palvelus voidaan muista syistä keskeyttää.
Apulaisoikeusasiamies muistuttaa myös hyvään hallintoon kuuluvasta tarkoitussidonnaisuuden periaatteesta, jonka mukaan viranomainen voi käyttää toimivaltaansa vain siihen tarkoitukseen, johon se on tarkoitettu. Terveydellisiä perusteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi asevelvollisen palveluksen keskeyttämiseen muissa tilanteissa.
Lähde: Turun sanomat 19.5.2006
Tupakan ja alkoholin käyttö liittyy noin 80 prosenttiin suusyövistä.
- Tupakka on raskauttavampi. Aski päivässä on merkittävä riski. Alkoholi sinänsä ei ole karsinogeeninen, mutta se altistaa limakalvon muun muassa tupakan vaikutuksille, selittää hammaslääketieteen lisensiaatti Jaana Rautava, joka väittelee tänään perjantaina suusyövästä ja sen esiasteista. Maailmassa todetaan vuosittain noin 275 000 suusyöpää, ja se aiheuttaa noin 80 000 miehen ja 50 000 naisen kuoleman.
- Osassa Aasian maita se on yleisin syöpä, Rautava yllättää.
Aasiassa suusyöpä johtuu paljolti betel quid -purutupakasta, joka on karsinogeenisempaa kuin pohjoismainen savuton tupakka, nuuska.
Nuuskaan voidaan lisätä imeytymisen tehostamiseksi lasinsiruja, jotka aiheuttavat jatkuvan trauman limakalvolle. Niin ikään monissa Aasian maissa poltetaan tupakkaa väärin päin eli tulipää suussa.
Suusyövän ja skandinaavisen nuuskan yhteydestä on ristiriitaista tietoa, muttei turvalliseksi tätäkään ainetta voi kehua.
Pohjoismaissa suusyöpää esiintyy melko vähän. Suomessa todetaan vuosittain noin 190 uutta syöpää suuontelon limakalvoilla.
Suusyöpä on lisääntynyt etenkin nuorten ikäluokissa. Naisten suusyöpien lisääntyminen liittyy siihen, että naisten tupakointi ja juominen ovat sosiaalisesti hyväksyttävämpiä kuin ennen.
Rautava tutki Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 1988-1997 hoidetut 188 suusyöpätapausta. Tyksin vastuualueella tapauksia ilmenee siis vuosittain keskimäärin 19. Täkäläisistä suusyöpäpotilaista kolme neljästä tupakoi ja käytti alkoholia. Tupakointi lisäsi selvästi syövän vaikeusastetta.
Viiden vuoden seuranta-aikana 42 prosenttia menehtyi tautiin. Nuoret selviytyivät paremmin kuin iäkkäät. Hieman yli puolet syövistä sijaitsi kielen reunassa. Muutos on yleensä haava tai punertava tai valkoinen läiskä, joka ei parane itsestään.
Suusyöpä todetaan yleensä myöhäisessä vaiheessa, jolloin se voi olla ärhäkkä etenemään. Kun kaikista suusyöpäpotilaista hieman yli puolet selviytyy viiden vuoden aikana, varhaisvaiheessa todettujen tapausten ennuste on 80 prosenttia.
- Usein käy ilmi, että potilas ei ole yksinkertaisesti välittänyt oireistaan. Ammatti-ihminenkään ei aina osaa epäillä suussa havaittua muutosta pahanlaatuiseksi, minkä vuoksi hoitoon ohjautuminen saattaa viivästyä, Rautava summaa.
Rautava tutki kasvaimia myös molekyylitasolla ja havaitsi, että suuontelon syöpäkasvaimet ja esiasteet ovat synnyltään, käyttäytymiseltään ja ennusteeltaan erilaisia.
- Suussa on kolmea rakenteeltaan erilaista limakalvoa, joiden herkkyydet tupakan ja alkoholin vaikutuksille näyttävät poikkeavan toisistaan. Joidenkin syöpätapausten syntyyn vaikuttavina voivat olla tietyt virukset ja
perinnölliset tekijät.
Mikäli onnistuttaisiin kehittämään eri syöpätyyppeihin kohdistuvia lääkkeitä, hoito voitaisiin räätälöidä nykyistä yksilöllisemmin. Nykyiset pääasialliset hoitokeinot ovat leikkaus ja sädehoito usein yhdistettyinä.
Hoidoista voi aiheutua ulkonäköön, puheeseen, pureskeluun ja nielemiseen haittoja, joita pystytään helpottamaan eri kuntoutusmenetelmillä. Rautavan tutkimus alleviivaa, että suusyövän ehkäisyssä tärkeää on tupakan ja alkoholin käytön vähentäminen. Hoitotulokset paranevat, jos syöpä todetaan ja sitä päästään hoitamaan varhain.
Hammaslääketieteen lisensiaatti Jaana Rautavan väitöstutkimus "Squamous Cell Carcinoma and Epithelial Dysplasia of the Oral Cavity. Etiological, Clinical, Biological and Prognostic Considerations" esitetään julkisesti tarkastettavaksi tänään kello 12 Turun yliopistossa Dentalian Arje Scheinin -auditoriossa (Lemminkäisenkatu 2). Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Isaäc van der Waal (VU University Medical Centre, Amsterdam) ja kustoksena prof. Risto-Pekka Happonen.
Lähde: Iltalehti 17.5.2006
Maarianhaminan tulli on takavarikoinut kilon hasista. Kyseessä on saaren historian suurin yksittäinen huumetakavarikko.
Kaksi autolla liikkeellä ollutta nuorta ahvenanmaalaista miestä jäi kiinni tullissa huumelastin kanssa maanantain vastaisena yönä. Miehet jäivät kiinni, kun tullin huumekoirat haistoivat laittoman lastin. Tullin mukaan miehet olivat saapuneet Maarianhaminaan autolautalla. Tulli ei kuitenkaan kertonut, mistä miehet olivat tulossa.
Molempia miehiä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta, josta saa vuodesta kymmeneen vuotta vankeutta.
Lähde: Verkkotie 16.5.2006
Huumetestit ovat tulossa myyntiin apteekkeihin muutaman kuukauden kuluttua.
Väli-Suomen sanomalehtien mukaan tällä hetkellä apteekkien käytössä on joitakin näytekappaleita kotona tehtävistä huumetesteistä, joita saa tilattua myös internetistä. Huumetestejä markkinoille tuovan lääketukkukaupan edustaja sanoo, että testeille on tarvetta, koska monien tarvitsee todistaa niiden avulla puhtautensa Huumetestien määrä on lisääntynyt viime aikoina voimakkaasti työpaikoilla. Niitä tehdään noin 40 000 vuodessa.
Lähde: Aamulehti 30.6.2006
Joensuun apteekissa on myyty koeluontoisesti kotikäyttöön tarkoitettuja huumetestejä. Vanhemmat ovat ottaneet testit innokkaasti vastaan ja niiden kysyntä onkin niin suurta, ettei maahantuoja pysty toimittamaan tuotteita tarpeeksi nopeasti. Apteekkari Heikki Svensk aloitti huumetestien myymisen viime vuoden puolella. Asiakkaat olivat jo kyselleet mahdollisuutta huumeidenkäytön selvittämiseen kotona. "Kun nuorelta tiedustelee huumeiden käytöstä, häneltä saa varmasti vastauksen, että en tietenkään käytä. Varmemmaksi vakuudeksi voi tehdä testin, joka näyttää tuloksen heti", Svensk pohtii suosiota. Svensk on mukana Itä-Suomen huumehanke -työryhmässä. Kokemustensa perusteella hän sanoo, että pikatesti kuuluu apteekkeihin.
Aamulehden soittokierroksella Tampereen apteekkeihin selvisi, ettei huumetestejä ole juuri kyselty. Tietopalvelupäällikkö Kristiina Vuori Yliopiston apteekista kertoo, että huumetesteistä on tullut vain muutamia yksittäisiä tiedusteluja valtakunnalliseen palvelunumeroon.
Lähde: Turun Sanomat 13.5.2006
Päihderiippuvuutta kutsutaan sairaudeksi, mutta se ei ole saanut samanlaista oikeudellista tai sosiaalista asemaa kuin muut elintapoihin liittyvät terveydelliset ongelmat, kuten esimerkiksi verisuoni- ja sydänsairaudet.
Opiaattien käyttäjien korvaushoidossa päihderiippuvuus määritellään neurobiologiseksi sairaudeksi, ja huumeiden käyttäjät tasavertaistetaan muiden terveyspalveluiden käyttäjien kanssa. Käytännön hoitotyössä tätä ajattelua ei pystytä kuitenkaan johdonmukaisesti toteuttamaan.
Näin arvioi teologian maisteri Antti Weckroth Kuopion yliopistossa tarkastetussa sosiologian alan väitöskirjatutkimuksessaan.
Päihderiippuvuutta on näihin päiviin asti käsitelty länsimaisissa yhteiskunnissa lähinnä moraaliin ja tahtoon liittyvänä kysymyksenä.
Helsingin mielenosoitus kuvina:
http://www.digipaul.com/album/displayimage.php?album=80&pid=2777&slideshow=5000
Julisteita, lennäkkejä ja animaatioita maailmalta:
http://gallery.marihemp.com/2006flyers?page=1
Tänä vuonna Suomessa järjestettiin mielenosoitukset kannabiksen kieltolakia vastaan kuudessa kaupungissa, Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Turussa mielenosoitukseen kerääntyi liki kaksisataa ihmistä ja puistossa pidettyyn tilaisuuteen vielä lisää. Oulussa marssijoita kerääntyi lähes sata ja Kuopiossakin ensimmäiseen hamppumarssiin uskaltautui kahdeksantoista ihmistä.
Turussa ihmetytti uuden Seinäjoelta juuri kaupunginjohtajaksi siirtyneen kokoomuksen edustajan ja yliluutnantin Mikko Pukkisen antama kommentti Iltasanomille, että "tuollaisia marsseja ei pitäisi järjestää missään". Turku on hakemassa vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkistatusta sellaisen kaupunginjohtajan johdolla, joka kuvittelee pystyvänsä määrittelemään sananvapauden rajoja.
Lukumääräisesti eniten marssijoita oli jälleen Helsingissä, missä myös poliisi otti osaa epätavallisen näyttävästi. Poliisin tilannearvio oli pettänyt Vapun mellakassa Makasiineilla ja yksityisen turvayhtiön tilannearvio petti perjantaina 5.5, jolloin makasiinien toinen siipi poltettiin. Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa heinäkuun alussa. Perjantai-iltana Suomen poliisijohto yritti kriisikokouksessaan jopa kieltää SKY:n järjestämän laillisen mielenosoituksen.
Mutta poliisijohdon tilannearvio petti kolmannen kerran: kuudessa kaupungissa marssittiin rauhanomaisesti lempeämmän huume- ja yhteiskuntapolitiikan puolesta. Muiden kaupunkien poliisivoimat olivat Oulua myöten huomanneet yhdistyksemme rauhanomaisuuden.
HS:n arvio sadasta mielenosoittajasta oli poliisin antama virallinen laskelma. Makasiinien kähinät ja palo veivät mediajulkisuutta mielenosoitukselta mutta toisaalta keräsivät sankat ihmisjoukot pitkin marssireittiä.
Puistossa pidetyissä puheissa kerrottiin mm. siitä, kuinka lupaava vasemmistoliiton nuorpoliitikko menetti mahdollisuutensa siksi, että hänellä oli kotikaupungissaan osoite yhteisössä, jonka toisen asukkaan asunnosta poliisi löysi pienimuotoisen kannabisviljelmän. Julkisen ja yksityisen turvapalvelun epäonnistuminen päätehtävässään oli opetus siitä, ettei valvonnan kasvattaminen lisää turvallisuutta, kuten WTC iskujen jälkeen on hoettu. Myöskään kannabiksen käytön rankaiseminen ja käyttäjien sulkeminen yhteiskunnan ulkopuolelle eivät auta huumeongelman ratkaisemisessa vaikka näin uskotellaan.
Lähde: Helsingin Sanomat 7.5.2006
Satakunta nuorta kansalaista marssi kannabistuotteiden käytön kriminalisointia vastaan lauantaina Helsingissä. Hamppumarssi lähti liikkeelle Töölönlahden rannalta Hesperian puistosta, jatkui Mannerheimintietä Erottajalle ja takaisin.
Poliisi oli varautunut mielenosoitukseen tavallista näyttävämmin. Mellakkapoliiseja seisoi Mannerheimintien molemmilla puolilla Eduskuntatalon ja sen lisärakennuksen tuntumassa. Päivystävän komisarion mukaan marssi sujui rauhallisesti.
Hamppumarsseja järjestettiin tänä vuonna Suomessa myös viidessä muussa kaupungissa: Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.
Ainakin Helsingissä kulkue aiheutti pitkät autojonot, kun se eteni Mannerheimintietä Erottajalle.
Lähde: Kaleva 7.5.2006
Oulussa marssittiin lauantaina kannabistuotteiden käytön kriminalisointia vastaan. Marssi lähti liikkeelle kello neljäntoista aikaan kauppatorilta, josta matka jatkui Rantakadun kautta Saaristonkadulle ja siitä Kirkkokadulle. Kaikkiaan hamppumarssille osallistui noin 80 henkilöä.
Poliisin mukaan hamppumarssi sujui varsin rauhallisesti.
Hamppumarsseja järjestetään Suomessa vuosittain. Tänä vuonna marsseja oli ennätysmäärä, sillä asian puolesta marssittiin Oulun lisäksi Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa.
Marssin organisoijana toimii Suomen kannabisyhdistys, joka tänä vuonna vaati lempeämpää kohtelua niille, jotka jäävät kiinni kannabistuotteiden käytöstä. Kannanotossaan yhdistys toteaa, että kannabistuotteiden käytöstä kiinnijääminen aiheuttaa käyttäjälleen suurempia ongelmia kuin itse käyttö.
Huumausaineiden käyttäminen, myyminen ja tuottaminen on Suomessa kielletty. Vuonna 2001 rikoslain muuttamisen myötä käyttöön otettiin huumausainerikos. Tämän perusteella poliisi voi kirjoittaa sakkorangaistuksen huumausaineen käytöstä, ilman että juttu etenee oikeudenkäyntiin.
Lähde: YLE 6.5.2006, kotimaa
KANNABIKSEN laillistamisen puolesta on tänään marssittu Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Helsingissä marssille osallistui noin 300 nuorta kansalaista. Viime vuoden marssi keräsi Helsingissä n. 400 osallistujaa.
Lähde: Turun Sanomat 7.5.2006
Vajaat parisataa ihmistä kokoontui lauantaina marssimaan Turun keskustan halki kannabiksen laillistamisen puolesta. Seitsemännen hamppumarssin teemana oli lausahdus "Lempeämmin, kiitos!". Mielenilmauksen organisoineen Vihreet Pantterit ry:n mielestä kannabiksen käytöstä rangaistaan liian ankarasti.
- Miksi hamppua itselleen kotona kasvattajat leimataan rikollisiksi kun he eivät tee muita kohtaan pahaa?, ihmetteli yhdistyksen puheenjohtaja Juuso Suomi. Yhdistyksen mielestä kannabis pitäisi erottaa kovista huumeista. Suomi korosti, että he eivät kannata kovien huumeiden välittämistä vaan haluaisivat hampun kotikasvatuksen lailliseksi.
- Miksei kotikasvatusta voisi tuoda lain piiriin. Hampusta voisi maksaa veroa aivan kuten tupakasta ja alkoholista. Silloin yhteiskunta saisi varoja takaisin ja virkavallan resursseja säästyisi.
Aiemmista vuosista poiketen torilla ei nyt nähty vastamielenosoittajien joukkoa. Marssijoiden taivalta valvomaan saapuneiden poliisien mukaan mielipidemarssi sujui rauhallisesti.
Lähde: Ilta-Sanomat 5.5.2006
Suomessa marssitaan viikonloppuna kannabiksen puolesta kireässä ilmapiirissä.
Helsingin apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku ei ota kantaa siihen, liittyykö hamppumarssiin mellakkauhka. Tapahtumasta ollaan kuitenkin poliisissa tietoisia. Vappumellakoiden osalta poliisin ennakkotiedustelu petti pahemman kerran.
- Teemme tämäntyyppisissä tapahtumissa uhka-arvion, jonka perusteella tehdään turvallisuussuunnitelmat, Liukku toteaa.
Onko poliisilla nyt paineita hoitaa hamppumarssi kunnialla?
- Ei tässä ole sen kummempia paineita kuin missään muussakaan tapahtumassa, Liukku vakuuttaa.
Kannabiksen puolesta marssitaan viikonloppuna myös muualla Suomessa. Mietojen huumeiden kannattajat levittäytyvät Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Ouluun.
Ainakaan Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen ei innostu tapahtumasta.
- Tuollaisia marsseja ei pitäisi järjestää missään. Seuraamme asiaa huolissamme, hän toteaa.
Lähde: http://hppry.org/serendipity/
Jonkin aikaa nettipimennossa ollut Humaania Päihdepolitiikkaa ry. teki näyttävän paluun aloittamalla kiivaampaan rytmiin päivittyvän uutsiblogin. Tämä tulee olemaan tärkeä lisä Suomen muuten niin mustavalkoiseen päihde- ja huumetyön kenttään.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö18.5.2006
Uuden huumausainelainsäädännön tavoitteena on huumausaineiden laittoman Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön ehkäiseminen. Kemian ja lääkealan toimijoille tulisi laissa joitakin lisävelvoitteita. Huumausainerikos määriteltäisiin edelleen rikoslaissa. Samalla tehdään uudesta huumausainelaista johtuvat teknisluontoiset viittaukset rikoslakiin, yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin ja työterveyshuoltolakiin.
Hallitus päätti asiaa koskevien lakiesitysten sisällöstä torstaina 18. toukokuuta. Presidentin on tarkoitus antaa esitykset eduskunnalle perjantaina 19. toukokuuta. Lait on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Hallituksen huumausainelainsäädännön kokonaisuudistus koostuu uudesta huumausainelaista sekä siihen liittyvistä tarpeellisista muutoksista rikoslakiin, yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin ja työterveyshuoltolakiin. Lisäksi valtioneuvoston on tarkoitus antaa uusi asetus huumausaineista, sen jälkeen kun uusi huumausainelaki on tullut voimaan.
Huumausaineiden määritelmää täydennettäisiin nykyisestä YK:n sopimuksiin perustuvasta järjestelmästä siten, että huumausaineiksi voitaisiin valtioneuvoston asetuksella lukea myös aineet, joiden valvontaan ottamisesta päätettäisiin uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta annetun Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti.
Lakiin sisällytettäisiin kielto viljellä kokapensasta, katkasvia, meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja ja Psilosybe-sieniä. Oopiumunikon ja hampun viljeleminen olisi kiellettyä, jos niitä käytettäisiin huumausaineina.
Huumausainelakiin sisällytettäisiin nykyistä täsmällisemmät lupamenettelyä ja valvontaa koskevat säännökset. Huumausainerikosten estämisestä, paljastamisesta ja selvittämisestä poliisin, tullin ja rajavartioviranomaisten osalta säädettäisiin näiden viranomaisten valtuuksista. Lisäksi lakiin tulisi määräykset huumausaineiden takavarikoimisesta ja hävittämisestä.
Suomeen tuonnin ja viennin osalta lupa vaadittaisiin myös huumausaineen toteamiseksi käytettäville aineille, valmisteille ja testijärjestelmille, samoin huumausaineiden käsittelylle. Lupaviranomaisena toimisi edelleen Lääkelaitos.
Lakiesitys tehostaisi huumausainevalvontaa, mutta ei muuttaisi kansallista huumausainepolitiikkaa. Hallituksen esityksessä on otettu huomioon perustuslain asettamat vaatimukset yksilön oikeuksien, etujen ja velvollisuuksien kirjaamisesta lakiin. Hallituksen tavoitteena on saattaa Suomen kansallinen huumausainelainsäädäntö yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Euroopan yhteisön huumausaineiden lähtöaineita koskeva lainsäädäntö muuttui 2005 siten, että lähtöaineista säädetään yhteisölainsäädäntöön kuuluvissa asetuksissa.
Hallitus esittää, että törkeän huumausainerikoksen edistämisestä tehtäisiin rangaistavaa. Käytännössä huumausainerikoksen edistämisellä tarkoitetaan huumeiden laitonta valmistusta, viljelyä sekä tuontia tai vientiä varten tapahtuvaa välineiden, aineiden ja tarvikkeiden kuljettamista tai välittämistä. Rangaistavaksi tulisi myös edistämisen yritys.
Myös oopiumiunikon ja hampun viljely huumekäyttöön olisi edelleen kiellettyä. Nämä ovat EU:n maatalouspolitiikan mukaan sellaisia kasveja, että niitä saa esimerkiksi lääkkeeksi viljellä. Näin syyttäjälle jää näytettäväksi, että hamppu on viljelty huumetarkoitukseen.
Lähde: Verkkouutiset 18.5.2006
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä huumausainerikoksen edistämisellä tarkoitetaan huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten tapahtuvaa välineiden, tarvikkeiden tai aineiden valmistamista, luovuttamista tai välittämistä. Nyt rangaistavaksi tulisi ehdotuksen mukaan myös tätä tarkoittavan toiminnan yritys.
Rangaistus teosta olisi vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta. Myös törkeän huumausainerikoksen edistämisen yritys olisi rangaistavaa.
Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin esityksen mukaan koskemaan huumausainerikoksia ja huumausainerikoksen edistämistä. Yhteisövastuun ulkopuolelle jätettäisiin huumausaineen käyttörikos.
Vasemmistonuorten päihdepoliittinen kannanotto vuodelta 2003 sisältää kohdan 8. Kiistakysymyksenä kannabis, jossa todetaan mm. "Omaan käyttöön tarkoitetusta kotikasvatuksesta tai kannabiksen käytöstä ei kuitenkaan tulisi rangaista" ja "Mietojen ja vahvojen huumeiden erittely lainsäädännöllisesti herättää suuria tunteita".
Lähde: Helsingin Sanomat 10.4.2006
Porin poliisi on löytänyt vasemmistoliiton nuorten satakuntalaisjohtajien asunnosta kannabiksen kotiviljelmän. Poliisi epäilee Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtajan Samu Honkasen syyllistyneen huumausainerikokseen ja huumausaineen käyttörikokseen.
Asunnosta löytyi lauantaisessa kotietsinnässä muutamia Cannabis sativa -kasveja sekä huumeiden käyttö- ja valmistusvälineitä kuten lämpölamppuja ja tuulettimia. Poliisi otti samalla Honkasen kiinni ja piti häntä lukkojen takana sunnuntaihin asti.
Honkasen epäillään käyttäneen itse kasveista saatavan marihuanan. Poliisi aikoo kuulustella myös asunnon kahta muuta asukasta huumausainerikoksesta epäiltyinä. Toinen heistä on kansanedustaja Veijo Puhjon (vas) eduskunta-avustaja, Satakunnan vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Satakunnan vasemmistonuorten piirisihteeri Niina Siitonen.
Siitonen sanoi maanantaina Helsingin Sanomille, ettei ole osallistunut kannabiksen kasvattamiseen eikä sen käyttöön.
Samu Honkanen ei ole ensimmäistä kertaa poliisin kanssa tekemisissä. Porin käräjäoikeus tuomitsi hänet marihuanan käytöstä 25 päiväsakkoon joulukuussa 2005.
Honkanen toimi 80 000-jäsenisen Suomen ammattiin opiskelevien liiton eli Sakki ry:n toisena varapuheenjohtajana viime viikonloppuun asti. Hän ei ollut sunnuntaisessa kokouksessa ehdolla uuteen puheenjohtajistoon.
Honkanen ei vastannut Helsingin Sanomien soittoihin eikä soittopyyntöön maanantaina.
Lähde: Iltalehti 11.4.2006
Pitäisikö kannabiksen kotikasvatus laillistaa?
Ei: 45%; Kyllä: 55%
Ääniä 1908
Huumeviljelmä kasvoi asunnossa, jossa asuu myös kansanedustajan avustaja.
Poliisi löysi kannabisviljelmän Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtajan Samu Honkasen ja eduskuntaavustaja Niina Siitosen kotoa. Niina Siitonen on Veijo Puhjon eduskunta-avustaja.
Poliisi löysi Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtajan Samu Honkasen kotoa kannabisviljelmän sekä huumausaineiden valmistus- ja käyttövälineitä.
Porilaista Honkasta epäillään huumausainerikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Poliisin mukaan hän on myöntänyt kasvattaneensa asunnossaan kannabiskasveja. Niitä varten asunnossa oli suurtehovalaisin, tuuletin ja lämpöpuhallin.
Satakunnan vasemmistonuorten puheenjohtaja vietti lauantain ja sunnuntain välisen yön putkassa. Iltalehti tavoitti Honkasen sunnuntaina. Hän myönsi olleensa kiinniotettuna, mutta ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin.
Poliisi tutkii vielä muutamien muiden nuorten osuutta tapahtuneeseen. Samassa asunnossa asuu kansanedustaja Veijo Puhjon (vas) eduskunta-avustaja Niina Siitonen. Siitonen ei halunnut eilen kommentoida, oliko asuinkumppanin viljely pysynyt häneltä salassa. Siitonen on myös Satakunnan vasemmistonuorten piirisihteeri.
Honkanen yritti kunnallisvaaleissa Porin valtuustoon vasemmistoliiton listoilta. Siitonen puolestaan on asetettu kansanedustajaehdokkaaksi ensi vuoden vaaleihin.
Samu Honkanen tuomittiin Porin käräjäoikeudessa pari vuotta sitten sakkorangaistukseen huumausaineiden käyttörikoksesta. Tuolloin poliisi löysi kannabisviljelmän eräästä toisesta porilaisesta asunnosta.
Poliisin mukaan kannabisviljely on viime aikoina yleistynyt voimakkaasti ja viljelmiä löytyy nykyään myös kerrostaloasunnoista.
Satakunnan Vasemmistonuorten puheenjohtaja Samu Honkanen jäävää itsensä luottamustoimestaan huume-epäilyjen vuoksi. Järjestön työvaliokunta pohti puheenjohtajan asemaa Porissa tiistaina.
"Kokouksessa selvisi, että sääntöjemme mukaan työvaliokunta ei voi päättää puheenjohtajan erottamisesta. Sovimme, että Honkanen jäävää itsensä tehtävästään vuosikokoukseen asti. Pyrimme kutsumaan vuosikokouksen koolle niin pian kuin mahdollista", kertoi Satakunnan Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Pekka Ruissalo.
Puheenjohtajaa epäillään huumausainerikoksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Porin poliisi löysi viikonloppuna kotietsinnässä porilaisasunnosta kannabisviljelmän sekä huumausaineiden valmistukseen ja käyttöön tarkoitettuja välineitä.
Huoneistossa asuu kolme ihmistä, joita kaikkia poliisi aikoo kuulla rikosepäilyn vuoksi. Asukkaiden joukkoon kuuluu Niina Siitonen, joka toimii eduskunta-avustajana sekä Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana.
"En ole osallistunut kannabiksen käyttöön enkä kasvatukseen. Asun sekä Helsingissä että Porissa ja käyn Porissa yleensä vain pari kertaa viikossa kokouksen vuoksi", Siitonen kertoi STT:lle.
Lähde: Helsingin Sanomat 11.4.2006
Vasemmistoliiton Porin kunnallisjärjestö toivoo, että huume-epäilyjen kohteena olevat vasemmistoliiton jäsenet tekevät itse johtopäätöksensä kunnallisten luottamustointen hoidosta. Käytännössä kunnallisjärjestön kanta on epäillyille kehotus erota luottamustoimista.
Kunnallisjärjestön toimikunta järjestäytyi tiistaina. Huume-epäilyjen kohteena olevaa Niina Siitosta ei enää valittu kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi vaan hänet jätettiin toimikunnan rivijäseneksi.
Kannanotossaan kunnallisjärjestön toimikunta tuomitsi huumeviljelyn ja huumeiden käytön jyrkästi.
Poliisi löysi viikonloppuna porilaisasunnosta kannabisviljelmän. Huoneistossa asuu kolme henkilöä, joista yksi on Siitonen. Eduskunta-avustajana työskentelevä Siitonen sanoo, että hän ei ole osallistunut kannabiksen käyttöön tai kasvatukseen.
Satakunnan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Niina Siitonen sai jättää paikkansa ylimääräisen piirikokouksen päätöksellä huume-epäilyjen vuoksi. Piirikokous päätti myös, että Siitosta ei aseteta ehdokkaaksi ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
Siitonen sotkeutui huumekohuun, kun hänen ja Satakunnan Vasemmistonuorten puheenjohtajan käytössä olleesta porilaisesta asunnosta löytyi kannabisviljelmä huhtikuussa.
Piirin nuorisojärjestön puheenjohtaja Samu Honkanen on ottanut syyn niskoilleen, mutta ylimääräinen piirikokous katsoi myös Siitosen menettäneen varapuheenjohtajan tehtävän edellyttämän luottamuksen ja mahdollisuudet jatkaa tehtävässään.
Luottamuksen menetykseen vaikutti erityisesti hänen asemansa vastuullisena työntekijänä maakunnallisessa nuorisojärjestössä, Satakunnan Vasemmistonuorissa.
- Piirisihteerinä toimiva Siitonen ei ollut informoinut puheenjohtajan syyllistymisestä huumausainerikoksiin järjestön jäseniä eikä kaikkia hallintoon osallistuvia, erottamispäätöksen jälkeen annetussa piirikokouksen tiedotteessa todetaan.
Ylimääräisen piirikokouksen päätös syntyi lähes yksimielisesti. Koeäänestyksessä piiritoimikunnan esittämän epäluottamuksen kannalla oli 49 edustajaa ja vastaan äänesti kaksi.
Siitonen jatkaa kunnallisessa luottamustehtävässään Porin koulutuslautakunnan jäsenenä. Hän on myös porilaisen kansanedustaja Veijo Puhjon (vas) eduskunta-avustaja.
Lähde: Helsingin Sanomat 17.5.2006
Vasemmistoliiton Satakunnan piiri on erottanut varapuheenjohtajansa Niina Siitosen ja häneltä evättiin ehdokkuus eduskuntavaaleissa.
Syynä oli kannabisviljelmä, joka löytyi huhtikuussa Siitosen kanssa samassa kommuunissa asuvan Samu Honkasen kotoa Porista. Honkanen on Satakunnan Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
Siitosta on kuulusteltu huumausaineen käyttörikoksesta epäiltynä, ja hän kiistää käytön sekä kasvatuksen. Siitonen työskentelee kansanedustaja Veijo Puhjon (vas) eduskunta-avustajana.
Honkasta on vaadittu eroamaan, mutta piirin nuoret eivät ole kannattaneet erovaateita. Siitonenkin jatkaa Vasemmistonuorten piirisihteerinä Satakunnassa.
Uutisessa mainittiin, että Satakunnan Vasemmistonuoret on jakautunut kahtia (SK 15.5.). Kahtia jakautuminen tarkoittaa mielestäni, että tuloksena on suurin piirtein yhtä suuret puoliskot.
Satakunnan Vasemmistonuoret keskusteli 14.5. piirin tilanteesta yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa, jossa Pekka Ruissalo esitti, että Niina Siitonen ja Samu Honkanen erotetaan tehtävistään. Hyvässä hengessä käydyn vilkkaan keskustelun ja äänestyksen jälkeen kokous katsoi Honkasen ja Siitosen nauttivan yhä varauksetonta luottamusta. Esitys Honkasen erottamisesta kaatui äänin 3-15 ja Siitosen erottamisesta 2-17.
Kokouksen jälkeen Pekka Ruissalo ja eräs toinen jäsen ilmoittivat erostaan. Jo aikaisemmin tapauksen johdosta erosi yksi jäsen, eli yhteensä eronneita on tällä hetkellä kolme. Yhdistyksellämme on yli 150 jäsentä.
Monet Satakunnan Vasemmistoliiton tovereista ovat julkisesti olleet sitä mieltä, että huumeiden käyttörikoksesta epäilty nuori pitää eristää yhteisöstään ja polttomerkitä ikuisiksi ajoiksi, jotta yhteiskunnan muut jäsenet osaavat välttää häntä kuin spitaalista. Valitettavasti näköjään myös jotkut Satakunnan Vasemmistonuorten ex-jäsenistä jakoivat tämän näkemyksen.
Satakunnan Vasemmistonuoret ovat sitoutuneet Vasemmistonuorten päihdepoliittiseen asiakirjaan, jossa linjataan järjestön mielipiteet huumeiden osalta. Järjestömme ei ole huumemyönteinen emmekä kannata yhdenkään uuden päihteen laillistamista.
Sen sijaan niin Vasemmistonuorista kuin vaikkapa Stakesista on hyvin vaikea löytää henkilöä, joka julistaisi kuinka hienoa on, että käyttörikoksista rangaistaan rikosoikeudessa. Tutkijoiden ja Vasemmistonuorten käsitys on, että rangaistus ja sen ohessa usein annettu huumehörhön polttomerkki voi pahimmillaan olla alkuna syrjäytymiskierteelle.
Päihdetilastollisesta vuosikirjasta voi todeta, että oman sukupolveni keskuudessa (18-30-v.) noin 30 % on kokeillut huumeita. Suurissa kaupungeissa, kuten Porissa, luku on vielä suurempi. Harvat porilaisnuoret eivät tunne ainuttakaan huumeita kokeillutta. Nuorten keskuudessa vallitseekin usein suurempi yksimielisyys siitä, että oikeita tapoja puuttua huumeongelmaan eivät missään nimessä ole käyttäjien demonisointi, leimaaminen, työ- tai opiskelupaikan menetys tai muut syrjäytymiseen johtavat toimet.
Ville Vettenranta
Käräjäoikeuden lautamies
Satakunnan Vasemmistonuorten vpj.
Lähde: Kulttuurivihkot 15.5.2006
"Olen katkera ja vihainen", sanoo Vasemmistoliiton piirijärjestön erotettu varapuheenjohtaja Niina Siitonen.
Satakunnan vasemmistossa kuohuu: Vasemmistonuorten Satakunnan piirin puheenjohtajan Samu Honkasen kotoa huhtikuussa löydetty kannabisviljelmä johti samassa kommuunissa asuvan Niina Siitosen, 26, erottamiseen Vasemmistoliiton Satakunnan piirin varapuheenjohtajan tehtävistä. Ylimääräinen piirikokous päätti 7.5. lähes yksimielisesti, että Siitonen ei nauti enää piirin luottamusta. Häneltä evättiin myös eduskuntavaaliehdokkuus ensi vuoden vaaleissa.
"Olen katkera ja vihainen. Luottamus on mennyt molemmin puolin. Tuntuu kuin se aika, energia ja raha, jota olen vuosien ajan uhrannut piirin hyväksi, olisi valunut hukkaan", Siitonen purkaa pettymystään Kulttuurivihkoille.
Siitonen kokee, että hänen kohtalokseen koitui väärässä paikassa kirjoilla oleminen. Hän sanoo, ettei ole osallistunut kannabiksen kasvatukseen eikä käyttöön. Siitonen asuu suurimman osan viikosta Helsingissä, jossa hän työskentelee kansanedustaja Veijo Puhjon eduskunta-avustajana.
Piirijärjestö perusteli luottamuksen menetystä Siitosen toiminnalla toisen järjestön, Satakunnan Vasemmistonuorten piirisihteerinä. Tässä tehtävässä hän oli piirin mukaan laiminlyönyt velvollisuutensa kertoa Honkasen huumekärystä muille hallinnon jäsenille.
"Syy kuulostaa tekaistulta. Sain tiedon lähes samaan aikaan kuin muutkin. Mielestäni kyse oli yksityisasiasta, eikä tehtäväni ole juoruta sellaisista. En ole kämppäkavereitteni vartija. Olisi eri asia, jos Samu olisi vaaraksi itselleen tai läheisilleen", Siitonen sanoo.
Piirin tovereiden suhtautumista tapahtuneeseen Siitonen luonnehtii hysteeriseksi ja epäanalyyttiseksi.
"Ei tunnu olevan mitään väliä sillä, onko kyse miedoista vai kovista huumeista tai sillä, olenko kasvattanut vai vain asunut samassa huoneistossa, jossa viljelmä on ollut."
Huumekärystä on uutisoitu näyttävästi niin paikallisessa Satakunnan Kansassa kuin valtakunnallisissa iltapäivälehdissäkin. Honkasen ja Siitosen paikalliset puoluetoverit eivät ole ainakaan pyrkineet hillitsemään näiden saamaa kielteistä julkisuutta, pikemminkin päinvastoin.
"Kaikista kauheinta on se, että jotkut oikeasti uskovat, että olen narkkari ja piikitän itseäni työhuoneessa kaiket päivät. Minusta, Samusta ja yleensäkin Satakunnan vasemmistonuorista on annettu väärä kuva. Koen tulleeni henkilökohtaisesti loukatuksi", Niina Siitonen toteaa ja lisää harkitsevansa kunnianloukkaussyytteitä joidenkin lehtikirjoitusten johdosta.
Siitonen korostaa, ettei ole menettänyt luottamustaan koko puoluetta kohtaan, vaan ainoastaan osaan Satakunnan toimijoista.
"Heitäkään en pidä pahoina ihmisinä. Suurimman osan kanssa olen edelleen puheväleissä. Meillä on vain eri näkökanta asiaan. Monesta muustakin asiasta on erimielisyyksiä, kuten ydinvoimasta, EU:sta, turkistarhauksesta ja seksuaalivähemmistöistä, mutta tämä erimielisyys nyt johti tällaisiin seurauksiin", Siitonen loiventaa.
Hän sanoo huumekohun yhteydessä harkinneensa luopumista politiikasta kokonaan, mutta veri tuntuu kuitenkin vetävän poliittiseen työhön jatkossakin.
"En aio jäädä pois luottamustehtävistäni, kuten Porin koulutuslautakunnan jäsenyydestä. Olen vastuussa äänestäjilleni. En tiedä, onko poliittinen tulevaisuuteni Porissa vai jossain muualla. Siihen vaikuttaa moni muukin asia", Siitonen pohtii.
Elias Krohn
Satakunnan Vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Antti Mäkinen myöntää, että ylimääräisen piirikokouksen järjestäminen ja piirin varapuheenjohtajan erottaminen ovat poikkeuksellisia toimenpiteitä.
"Henkilöasioiden takia piirissämme ei koskaan aiemmin järjestetty ylimääräistä piirikokousta. Nyt oli kyse niin vakavasta asiasta, että näin oli tehtävä. Muuten ei olisi päästy eteenpäin eikä saatu tilannetta selkeytettyä", Mäkinen perustelee.
Hän korostaa, että erottamisen syynä ei ollut keskeneräinen poliisitutkinta Samu Honkaseen ja Niina Siitoseen kohdistuvista huume-epäilyistä, vaan Siitosen toiminta Vasemmistonuorten paikallisena piirisihteerinä.
"Päätöksen kannalta ei ollut merkitystä sillä, seuraako Siitoselle rikosoikeudellisia seuraamuksia vai ei. Kyse oli nuorisojärjestön vetämiseen liittyvistä asioista. Oli myös vanhempia jo paljastuneita huumerikoksia, joista Siitonen ei ollut informoinut piirinsä ja sen hallinnon kaikkia jäseniä."
Honkanen oli jäänyt kiinni kannabiksen käytöstä loppuvuodesta 2004, mikä tuli julkisuuteen tuoreen kotikasvatuskäryn yhteydessä.
Vasemmistonuoret on Vasemmistoliiton nuorisotyötä tekevä, mutta muodollisesti puolueesta riippumaton järjestö.
"Siitonen oli samaan aikaan meidän varapuheenjohtajamme, ja katsoimme, että hän ei nauti luottamustamme, kun hänen toimintansa nuorisopuolella osoittautui sellaiseksi", Mäkinen selventää.
"Piirimme kenttä on ilman muuta päätöstemme tukena. Kokouksessa vain 2 edustajaa 51:stä vastusti erottamista. Emme halua antaa minkäänlaista myönteistä signaalia siihen suuntaan, että nuorisojärjestö voisi lähteä tällaisille teille ja että huumeet olisivat sallittuja ja hyväksyttyjä", Mäkinen painottaa.
Elias Krohn
Juha Joutsenlahti, Kirjoittaja on Porin kihlakunnan poliisilaitoksen Rikoskomisario ja maakunnallisen huumeryhmän tutkinnanjohtaja, joka on toiminut poliisina yli 15 vuotta pääasiallisesti huumausaine- ja ammattirikollisuutta vastaan.
Tämän vuoden kuluessa Porin poliisi on tutkinut useita raakoja rikoksia, joiden tekijät ovat olleet huumausaineiden vaikutuksen alaisena.
Muistiin saattavat palautua esim. kolmen ihmisen julmat viiltelyt ("viillot kasvoihin, korvien ja nenien leikkaamiset"), Kyläsaaren kahden ihmisen vaatinut kuolonkolari, kuluneen viikon aikana tapahtuneet kahden nuoren naisen (erilliset tapaukset) törkeät pahoinpitelyt (molemmat potkittiin, hakattiin ja leikattiin hiukset päänahkaa myöden), nuoren miehen väkivaltainen pahoinpitely ja vapaudenriisto (uhrille vaikea kallovamma ja siitä kuolema) jne. jne.
Viime viikkoina on myös Satakunnan Kansan "Kuolleita" -ilmoituksissa ollut useita tuttuja, nuorten ihmisten nimiä, joiden välittömänä tai välillisenä kuolinsyynä ovat olleet huumausaineet.
Noin 15 vuotta pelkästään huumausainerikollisuuden parissa työskentelevänä olen vähän kummeksuen seurannut sitä keskustelua, jota lehtien palstoilla on viime viikkoina käyty. Jotkut selkeästi huumausaineiden käytön vapauttamista ajavat tahot eivät todellakaan tiedä tai halua nähdä mitä turvattomuutta huumausaineiden käyttö yhteiskunnallemme aiheuttaa.
Kannabiksen käyttö ei ole mikään leikin asia. Huumepoliisin asiakkaista juuri kannabiksen käyttäjät ovat se ryhmä, joilla on eniten huumausaineiden aiheuttamia mielenterveysongelmia. Suurin osa nuorten huumekokeiluista liittyy juuri kannabikseen tai huumausaineiksi luokiteltaviin lääkeaineiseen. Jokainen em. mainituissa tapauksissa olevista tekijöistä on polttanut kannabista.
Kun joku käyttää huumausainetta, puhutaan huumausaineen käyttörikoksesta, josta tyypillinen rangaistus on liikennesakon kaltainen sakkorangaistus - muistutus siitä, että teko on laissa kielletty sen vahingollisten seuraamusten vuoksi. Jokainen käyttäjä myös rekisteröidään - ei polttomerkiksi, vaan sen vuoksi, että poliisin kokemuksen mukaan on todennäköistä, että huumeiden käyttö jatkuu ja henkilö syyllistyy myös muihin rikoksiin.
Huumausaineiden kokeilu ja käyttö on aina suuri riski. Jokainen narkomaani on entinen kokeilija. Ja mitä enemmän meillä on kokeilijoita, sitä enemmän meillä on myös narkomaaneja. Huumausainekaupassakin pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Kysyntä on yhtä tärkeä osa "huumetaloutta" kuin tarjonta. Käyttäjät luovat kysynnän, kysyntä luo tarjonnan ja huumausainerikollisuuden. Toisin sanoen ilman huumausaineiden käyttäjiä
Porissakaan ei olisi huumekauppiaita ja huumausaineisiin liittyvää oheisrikollisuutta.
Jokainen hasis- tai amfetamiinigramma tai ekstaasitabletti tulee järjestäytyneiden kansainvälisten organisaatioiden kautta loppukäyttäjille. Ennemmin tai myöhemmin huumausaineiden käyttäjät tekevät rikoksia aineen hankinnan rahoittamiseksi. He tekevät rikoksia aineen vaikutuksen alaisena. He tuottavat suurta tuskaa läheisilleen. He tuottavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle olemalla esim. terveys- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajia.
Pienellä huumeryhmällä on enemmän juttuja kuin se tosiasiallisesti edes ehtii tutkia. Tällä hetkellä poliisi tutkii alueellamme suurta huumevyyhteä, jossa kannabishuumeita on välitetty ja myyty ala-ikäisille, mm. yläasteen 8. ja 9. luokan oppilaille. Huumeista on kiskottu rajua ylihintaa ja aineita ostaneita on yllytetty tekemään omaisuusrikoksia rahoittaakseen huumehankinnat.
Alaikäisiä, 15-17-vuotiaita, on myös värvätty huumausaineiden välittäjiksi juuri em. yläasteikäisille. Ylätasolla tähän liittyy alamaailman kovanluokan rikollisuus. Juttuun on vangittu kaksi henkilöä, ja ko. vyyhteen liittyvä esitutkinta on vasta alkuvaiheissaan.
Suomessa on tällä hetkellä hyvä huumausainelainsäädäntö. Poliisi ei pelkästään ota kiinni huumekauppiaita tai käyttäjiä - jokaiselle käyttäjälle tarjotaan hoitoonohjausta, mutta vain harvat ottavat tarjotun avun vastaan. Sisäisen turvallisuuden ylläpitäjän edustajana, poliisina, toivon, että meillä on tulevaisuudessakin päättäjiä, jotka näkevät huumausaineiden turvallisuusuhat.
Meidän jokaisen tulisi voida kulkea turvallisesti kadulla ilman väkivallan uhkaa tai muuta turvattomuuden tunnetta. Jos alueellamme on kova huumausaineongelma, tosiasiallisesti kukaan ei voi taata kaikkien turvallisuutta. Poliittisilla päättäjillä on asiassa suuri vastuu, sillä he päättävät puolestamme, millaisessa yhteiskunnassa lapsemme tulevaisuudessa elävät.
Lähde: Tiimi 2/2006, pääkirjoitus
http://www.a-klinikka.fi/tiimi/index.html
A-kilinikka säätiön uusin lehti, Tiimi 2/2006, sisältää Heini Kainulaisen selvityksen käyttörikoksen toteutumisesta. Lehdessä kerrotaan myös kaunistelematon totuus alkoholin veronalennuksen vaikutuksista. Poliitikot vastustavat kannabiksen käytön rankaisemisen lieventämistä mm. väitteellä, ettei lisätä enää haittoja. Tiimi -lehti kertoo suoraan, ketkä tässä maassa lisäävät haittoja:
Heini Kainulaisen tuoreen tutkimuksen mukaan huumeidenkäytön kontrolli on viime vuosina kiristynyt reippaasti. Kun vuonna 2000 annettiin huumausainerikoksista päärikoksena 4 126 sakkorangaistusta, vuonna 2004 määrä oli 6 597. Kasvua on 60 prosenttia. Samana ajanjaksona poliisin tietoon tullut huumausainerikollisuus kasvoi vain seitsemän prosenttia. Kun vielä tiedetään, että yli puolet kaikista huumausainerikoksista on käyttörikoksia, voidaan todeta, että poliisi todella panostaa käyttäjien kiinnisaamiseen ja rankaisemiseen.
Sakottamisen heti paikan päällä mahdollisti vuoden 2001 lakiuudistus. Aiemman käytännön, jossa tapaus vietiin ensin syyttäjän harkittavaksi, katsottiin kuormittavan oikeusjärjestelmää. Uudistuksella haluttiin myös yhdenmukaistaa syyttäjien kirjavaa käytäntöä. Tarkoituksena ei ollut kiristää kontrollia.
Tie käyttörikosuudistukseen oli muutenkin kivetty hyvin aikein: sen toivottiin lisäävän hoitoonohjausta rankaisun vaihtoehtona. Kainulaisen tutkimuksesta – kuten myös hänen artikkelistaan tässä Tiimissä – käy ilmi, ettei hoitoonohjausta ole tehty juurikaan. Päinvastoin, rankaisu ja sen uhka ovat omiaan estämään tai viivästyttämään avun piiriin hakeutumista. Lisäksi sakottamisella vain lisätään päihdeongelmaisen kurjuutta. Viime kädessä maksamattomat sakot muunnetaan vankeusrangaistukseksi.
Huumausaineita koskevassa lainsäädännössämme on alusta asti – vuodesta 1972 – oltu sillä kannalla, ettei huumeidenkäyttäjiä ole välttämätöntä rangaista. Vuonna 1997 huumausainepoliittinen toimikunta kuitenkin totesi mietinnössään, että oikeuskäytäntö on ajan myötä muodostunut tarkoitettua ankarammaksi. Toimikunta esitti syyttämättä ja rankaisematta jättämisen käytännön laajentamista. Kantaa perusteltiin syrjäytymisen ehkäisyllä ja rangaistuksen kielteisillä vaikutuksilla ongelmakäyttäjien mahdollisuuksiin hakea apua. Useat myöhemmät asiantuntijaryhmät ovat olleet samaa mieltä. Mikään ei silti muutu. Suomi on legalistinen maa: jos jokin on kiellettyä, siitä pitää seurata rangaistus. Kyse on periaatteesta. Muut perustelut käytön rangaistavuudelle ovatkin ontuvia. Käyttösakkojen jakelu on kallista eikä sillä tutkimusten mukaan ole vaikutusta huumeidenkäytön määrään, ei varsinkaan ongelmakäytön.
Käytännön kalleus tai tehottomuus ei ole vakavin puoli asiaa. Vakavimpia ovat ne haitat, joita sakottamisesta voi varsinkin nuorelle ihmiselle koitua. Voidaan pohtia, mitä rangaistuksen saaminen nuoren ihmisen identiteetille tekee, tai onko uhrittomasta rikoksesta rankaiseminen omiaan lisäämään vai vähentämään lain kunnioitusta. Varmaa on, että käyttörikosmerkintä voi katkaista opiskelun tai työuran. Työnantajat ja oppilaitokset teettävät yhä enemmän paitsi huumetestejä, myös niin sanottuja turvallisuusselvityksiä. Nämä ovat yksittäisistä ihmisistä – työnhakijasta tai oppilaitokseen pyrkijästä – saatuja poliisiraportteja. Käytäntö on, että työnantajalle kerrotaan, jos taustalla on huumeidenkäytöstä saadut rapsut. Turvallisuusselvityksiä kansalaisista tehdään vuosittain tuhansia, jopa kymmeniätuhansia.
Huumeidenkäytöstä ei vain sakoteta – saati että sakko sovittaisi rikoksen – vaan lisärangaistuksena kiinni jääneelle tehdään erilaisin ulossulkemisen tekniikoin selväksi, että sinunlaisiasi ei tässä yhteiskunnassa kaivata.
Lähde: Poliisi, julkaistu mm. Taloussanomat, MTV3, YLE, Kaleva, Iltalehti 15.5.2006
Päijät-Hämeen alueellinen talousrikostoimisto tutkii kahden huumevalistustyötä tekevän yhdistyksen hyväksi suoritettua varainhankintaa epäiltynä törkeänä petoksena ja rahankeräysrikoksena. Irti Huumeista ry:n ja Helppimesta ry:n nimissä on kerätty erityisesti puhelinmyynnillä varoja asiakkailta. Poliisi tarkentaa, että kyseisiä huumevalistustyötä tekeviä yhdistyksiä ei epäillä rikoksesta, vaan epäiltynä on erillinen yritys, joka on käyttänyt yhdistyksen nimiä hyväksi varainkeruussa. Epäillyt petokset ovat tapahtuneet välillä tammikuu 2004 – huhtikuu 2006.
Yritys on lähettänyt asiakkaille muun muassa yhdistysten tukipaketin (mm. kirjeensulkijamerkkejä) ja maksukehotuksen ilman erillistä yhteydenottoa. Lisäksi yritys on väittänyt asiakkaille, että huumevalistustyötä tekeville yhdistyksille ohjautuisi noin 70–90 prosenttia myytävien tuotteiden hinnasta, vaikka tosiasiallinen osuus on ollut vain noin 7-10 prosenttia. Poliisi korostaa, että Irti Huumeista ry:n julkaiseman Irti-lehden markkinointiin ei liity mitään rikosta.
Poliisi pyytää kyseisille yhdistyksille varoja lahjoittaneita henkilöitä ja yhteisöjä täyttämään rangaistus- ja vahingonkorvauslomakkeen. Lomake löytyy Lahden kihlakunnan poliisilaitoksen internet-sivuilta osoitteesta www.poliisi.fi/lahti, kohdasta Tiedotteet. Lomakkeen voi myös tulostaa kyseisestä paikasta ja postittaa osoitteeseen:
Lahden kihlakunnan poliisilaitos
vanhempi rikoskonstaapeli Tapio Kulmala
PL 50
15101 LAHTI
tai faksata numeroon (03) 858 4150 toukokuun loppuun mennessä.
Pyyntö ei koske niitä henkilöitä, joihin poliisi on ollut jo henkilökohtaisesti yhteydessä, eikä niitä, joilla ei ole asiassa vaatimuksia. Tutkinnanjohtajana asiassa toimii rikostarkastaja Kari Kajala
HUOM! Asianomistajien suuren määrän vuoksi poliisi ei voi ottaa vaatimuksia vastaan puhelimitse.
Lähde: Taloussanomat 15.05.2006
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5726632.asp
Väitöskirjan sivut:
http://www.poliisi.fi/poliisi/pakk/home.nsf/PFBD/5E1C171CBB455580C225716F0035FA57
Puheet itämafian vyörystä Suomeen ovat tuoreen väitöskirjan mukaan perusteettomia. Johan Bäckmanin Espoon Poliisiammattikorkeakouluun tekemän tutkimuksen mukaan Venäjän ja venäläisten vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen on liki olematon. Hän teilaakin väitteet ulkomailta johdetusta itämafiasta amerikkalaispropagandana.
Bäckman ei ole löytänyt tutkimuksessaan venäläisvaikutteita edes paljon puhutuista rahanpesu-, henki- tai väkivaltarikoksista. Myös Suomen autovarkaudet sekä huume- ja paritusrikokset näyttävät olleen kotimaisissa käsissä virolaisten toimiessa vain avustajina.
- Väitteet Venäjän rikollisuuden soluttautumisesta Suomeen liittyvät amerikkalaisperäiseen poliittiseen paranoiaan, tutkija toteaa.
Bäckmania huolettaa, että Suomen media leimaa venäläiset rikollisiksi ja mafiaksi. Erityisesti Bäckman kritisoi Helsingin Sanomien kirjoittelua.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan paritus- tai ihmiskaupparikosten tutkinnassa on ilmennyt mielivaltaa. Bäckman vertaakin venäläisten naisten kohtelua noitavainoon.
Järjestäytyneen rikollisuuden käsitettä tutkija kritisoi epätieteelliseksi ja myös rikosoikeudellisesti toimimattomaksi.
Johan Bäckman (s. 1971) on suomalainen Venäjän-tutkija. Hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa ja Oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella. Kesäkuussa tarkastettava väitöskirja perustuu poliisikoulun tiedotteen mukaan yli 150 asiantuntijan haastatteluun, asiakirjoihin, tilastoihin, lehdistömateriaaliin ja kirjallisuuteen.
Lähde: Iltasanomat 11.5.2006
Nuori suomalaisnainen on pidätetty Intiassa huumerikoksesta epäiltynä. Viranomaiset ottivat naisen kiinni lentokentällä Mumbaissa eli entisessä Bombayssa. Häntä epäillään varsin suuren hasismäärän salakuljetuksesta.
Intiasta on kerrottu Suomen ulkoministeriölle, että nainen ei pääse vapaaksi ennen kuin jutun tutkinta saadaan päätökseen. Tähän arvioidaan vierähtävän ainakin kaksi viikkoa.
Tämänpäiväisen Iltalehden mukaan Kööpenhaminaan aikoneella 25-vuotiaalla naisella oli laukussaan piilotettuna runsaat 6,5 kiloa hasista. Lehti kertoo, että tullin tiedusteluosasto oli saanut naista koskevan vihjeen Intian turvallisuusviranomaisilta. Lehti puolestaan sai tietonsa Intian UNI-uutistoimistolta.
Nainen kärähti noin 57 000 euron arvoisen hasislastin kanssa Saharin lentokentällä Mumbaissa.
Intian Mumbaissa toissapäivänä pidätetty 25-vuotias suomalaisnainen työskenteli ennen ulkomaille lähtöään ruotsinlaivalla. Hänen toimenkuvaansa kuului mm. lasten ohjaaminen pallomerileikeissä. Naisen työsopimus päättyi jokin aika sitten.
Saharin lentokentältä napatun naisen laukkuun oli piilotettu 6,5 kiloa hasista. Hän joutuu olemaan ainakin kaksi viikkoa tutkintavankeudessa, jonka aikana jatkotoimenpiteistä päätetään. Mikäli tuomio rikoksesta tulee, hän joutuu todennäköisesti suorittamaan ainakin osan siitä Intiassa.
- Emme ole vielä saaneet naiseen suoraa yhteyttä, emmekä ole päässeet kuulemaan hänen versiotaan tarinasta. Häntä saattaa odottaa jopa kymmenen vuoden vankilatuomio, konsulivirkailija Risto Lokka Suomen Intian suurlähetystöstä toteaa.
Turussa asunutta naista pidetään tällä hetkellä paikallisessa vankilassa, ja hänen vanhempansa harkitsevat lähtöä Intiaan.
- He kysyivät, olisiko heidän syytä tulla tänne. Se olisi tässä tilanteessa tietenkin suotavaa pidätetyn suhteen. En vielä tiedä, lähtevätkö he matkaan, Lokka kertoo.
Lokan mukaan huumerikoksesta epäillyn siirto Suomeen tai takuujärjestely ei todennäköisesti ole mahdollista ainakaan lähiaikoina, koska takavarikoidun huumausaineen määrä oli niin suuri.
Lähde: Iltasanomat 9.5.2006
Tällä hetkellä arviolta ainakin 100 000 lasta kärsii kodissaan alkoholin takia Suomessa.
Lisäksi on laskettu, että alkoholi on varjostanut lapsuudessa ja varjostaa edelleen muistoina noin 400 000 suomalaisen elämää.
Tohtori Pentti Arajärvi ei iloitse, kun kesä kilisee jo kiivaasti monella terassilla ympäri Suomea. Suomalaisten koko ajan kiihtyvä juominen on hänen mielestään hyvin huolestuttavaa.
- Kuljemme vastavirtaan muuhun Eurooppaan nähden. Siinä missä muualla alkoholinkulutus pienenee, meillä se vain kasvaa, Arajärvi kertoo.
Päihdeperheiden lapsia 20 vuotta auttaneen Lasinen lapsuus -toiminnan suojelija on huolissaan varsinkin pienistä suomalaisista. He uhkaavat unohtua kaiken kilinän keskellä.
Presidentin puolison mielestä myös valtiovallalla on vastuu valitettavasta suuntauksesta.
- Alkoholipoliittiset päätökset on tehtävä muutoin kuin valtiontaloudellisista perusteista, Arajärvi sanoi.
Alle 20 vuoden aikana lastenhuollon apua tarvitsevien määrä on kuusinkertaistunut!
1980-luvulla lastensuojelulla oli 10 000 asiakasta, 90-luvulla heitä oli 20 000 ja nyt heitä on 60 000. Iso osa lasten avuntarpeesta johtuu juuri alkoholista.
- Kymmeniä tuhansia lapsia elää päihdeperheissä Suomessa. Meillä kiinnitetään näihin lapsiin yllättävän vähän huomiota, Arajärvi ihmettelee.
Lähde: Kaleva 7.5.2006
Kemi-Tornion alueella toissa jäi toissa yönä poliisin haaviin peräti kaksi huumaantuneena ajanutta kuskia. Seudulla ei ole alkanut huumekuskien uusi aalto, vaan liikkuva poliisi on saanut lisää huumetestereitä, mikä paljastaa aikaisempaa tehokkaamin huumaantuneina ajavia.
Oulussa laitteita on ollut tämän vuoden ajan käytössä, mutta niitä ei ole vielä tullut lisää. Valvontamäärät ovat pysyneet ennallaan, ja myös huumeissa ajavien kiinni jääneiden määrä on pysytellyt samana.
"Meille on tulossa kyllä testereitä, mutta niitä ei ole vielä saapunut keskusvarastosta. Odottelemme koko ajan", sanoo liikkuvan poliisin Oulun yksikön päällikkö Jarmo Rintanen.
Pohjoisessa huumekuskien yleisimmin käyttämät huumeet ovat amfetamiini, lääkeaineet ja kannabis. Kemin kihlakunnan alueella ajetaan eniten kannabiksen vaikutuksen alaisena, mutta myös amfetamiini on huumekuskien paljon käyttämä huume.
Koko Suomessa huumekuskien määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Eniten ajetaan huumaantuneena suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla kolmasosa rattijuopumustapauksista on muita kuin alkoholia nauttineita.
Kemin poliisista sanotaan, että huumeiden vaikutuksessa ajaminen ei ole alueella lisääntynyt vaan päinvastoin, se on saattanut vähentyä siitäkin huolimatta, että pienellä alueella on jäänyt kymmeniä kuljettajia kiinni lyhyessä ajassa. Testerillä on aikaisempaan verrattuna tehokkaampaa ja nopeampaa saada käyttö selville.
Suomessa on joitakin vuosia kokeiltu huumetestereitä, ja tänä vuonna on otettu käyttöön Drugwipe-niminen laite, joka on katsottu edulliseksi, luotettavaksi sekä nopeaksi.
Tuloksen saaminen testerillä kestää joitakin minuutteja, mikä on selvästi kauemmin kuin tavallisia rattijuoppoja testaava alkometri.
"Huumetesti tehdään sellaisille kuljettajille, joiden käyttäytyminen liikenteessä antaa aihetta epäillä rattijuopumusta. Epäilyttävällä tavalla ajavat kuljettajat puhallutetaan ensin alkoholimittarilla. Jos se näyttää nollaa, käytetään huumetesteriä", sanoo poliisitarkastaja Timo Ajaste liikkuvasta poliisista.
Aikaisemmin jouduttiin tekemään siten, että nollaa promillea puhaltaneet huumaantuneen oloiset kuskit jouduttiin viemään verikokeeseen ja virtsanäytteen ottoon. Tulokset niistä tulivat pitkän ajan kuluttua.
Timo Ajaste sanoo, että haussa on vielä nopeampi ja nykyistä edullisempi huumekuskien testausjärjestelmä. Puhalluttamisen kaltaisen laajan käytön estää hinta, sillä yksi kertakäyttöinen testeri maksaa noin 30 euroa.
Poliisin käyttämässä Drugwipe-testerissä on liuska, johon otetaan näytteet ihosta, kuten poskesta ja syljestä.
Pelkästään huumeiden vaikutuksessa ajamisesta kiinni jääneiden määrä kasvoi selvästi tämän vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 2003 laskettiin huippumäärä, 128 kuljettajaa. Sen jälkeen suuntaus on ollut alaspäin: vuonna 2004 määrä oli 102 ja viime vuonna 65.
Myös kaikkien rattijuoppojen määrä laski viime vuonna edelliseen verrattuna, vaikka puhalluttamista on lisätty reilusti joka vuosi.
Lähde: Iltasanomat 29.4.2006
Ferrarin F1-tallin on uumoiltu hamuavan Kimi Räikköstä ja Michael Schumacheria ensi kauden kuljettajikseen. Unelmaparin saaminen punaisten kilpa-autojen ohjaimiin ei tule jäämään kiinni ainakaan rahasta.
Ferrarin pääsponsorina oleva tupakkayhtiö Marlboro on tarjoutunut maksamaan Räikkösen ja Schumin ensi kauden liksat. Molemmat kuuluvat F1-sarjan kirkkaimpiin tähtiin, ja heidän palkkavaatimuksensa ovat sen mukaiset. Kaksikon vuosipalkka kipuaa yhteensä yli 50 miljoonaan euroon.
Asiasta uutisoineen brittiläisen moottoriurheilulehden Autosportin mukaan Marlboron emoyhtiö Philip Morris pitää Räikkönen-Schumacher-kaksikkoa markkinointimielessä niin arvokkaana, että huimat palkat kannattaa maksaa. Tupakkakonserni onkin ilmoittanut Ferrarille, että se on valmis käyttämään hankkeeseen niin paljon rahaa kuin tarvitaan.
Tupakan mainontaa rajoittavia lakeja on säädetty viime vuosina eri puolilla maailmaa. Tästä huolimatta jo pitkään Ferraria tukenut Marlboro aikoo pysyä italialaistallin yhteistyökumppanina vuoteen 2011 asti.
Tupakkamainokset saavat näkyä useissa EU:n ulkopuolella ajettavissa F1-kisoissa, kuten Bahrainissa ja Malesiassa.
Masennuslääkkeistä on tullut suurin kuolemia aiheuttava lääkeryhmä. Ne ovat syynä noin kolmannekseen kaikista lääkeainekuolemista.
Masennuslääkkeen aiheuttamaan myrkytykseen menehtyi toissa vuonna noin 150 ihmistä. Kaikkiaan lääkemyrkytyksiin kuoli vähän alle 500 ihmistä.
- Psykoosin hoidossa käytettävät lääkkeet olivat pitkään eniten kuolemia aiheuttava lääkeryhmä, mutta tilanne kääntyi 2000-luvun alussa, kertoo Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen johtaja, professori Erkki Vuori.
Ongelmallisia ovat nimenomaan vanhantyyppiset masennuslääkkeet. Ne aiheuttavat puolet masennuslääkekuolemista.
- Vanhat lääkkeet eivät anna anteeksi yliannostusta, vaan ihminen kuolee. Uudemmat lääkkeet ovat tässä mielessä turvallisempia, Vuori sanoo.
Kuolemat liittyvät taudinkuvaan.
- Masennukseen kuuluvat itsemurha-ajatukset ja -yritykset. Siksi potilaalle suuri merkitys on sillä, mitä masennuslääkettä käytetään.
Kaikista lääkekuolemista vähän yli puolet johtuu itsemurhasta.
Masennuslääkekuolemista sen sijaan 64 prosenttia on itsemurhia, kymmenisen prosenttia jää epäselväksi ja loput ovat tapaturmia.
- Yleensä tapaturmassa lääkkeitä otetaan vahingossa liikaa tai alkoholin kanssa, Vuori kertoo.
Vainajista löytyy yleensä useaa lääkettä, mutta usein yhtä lääkettä on selvästi hoitoannosta enemmän. Se on ratkaisevaa kuolinsyyn kannalta.
Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Lisäys kohdistuu uusiin lääkkeisiin, joita myydään kymmenkertainen määrä vanhoihin verrattuna.
- On hyvä asia, että masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Niillä hoidetaan vakavaa sairautta. Vaarallisinta masennus on hoitamattomana, Vuori korostaa.
Viisi prosenttia suomalaisista eli joka kahdeskymmenes syö päivittäin masennuslääkkeitä. Valtaosa käyttää uusia lääkkeitä.
Lääkemyrkytyksiin kuoli 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun vuosittain yli 500 suomalaista, mutta tuoreimmat luvut vuodelta 2004 ovat pudonneet alle 500:n.
- Parikymmentä lääkettä aiheuttaa 80 prosenttia kuolemista, Vuori toteaa.
Lääkemyrkytyksiin kuoli pitkään enemmän ihmisiä kuin alkoholimyrkytyksiin, mutta vuonna 2003 tilanne keikahti toisinpäin. Toissa vuonna viinaan kuoli vähän alle 600 suomalaista.
Masennuslääkkeiden jälkeen toiseksi eniten lääkekuolemia aiheuttavat opioidit. Niihin menehtyy vuosittain noin 130 ihmistä.
Opioideihin kuuluvista lääkkeistä buprenorfiinin aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet rajusti: kun 2000-luvun alussa kuolemantapauksia oli vuosittain kourallinen, vuonna 2004 niitä oli jo 36.
Buprenorfiinia käytettiin alunperin kipulääkkeenä. Myöhemmin sen havaittiin sopivan myös huumeriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoon. Suomessa käytetään Subutexia ja Temgesiciä.
Buprenorfiinin väärinkäyttö on Suomessa yleistä, ja Subutexia myydään paljon katukaupassa. Turussa Subutex on yleisimmin käytettyjä huumausaineita.
Kuolemantapaukset liittyvät juuri kadulta hankittuihin lääkkeisiin. Uhrit ovat alle kolmekymppisiä nuoria. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen johtaja, professori Erkki Vuori kuvaa tyypillistä tapausta:
- Ihminen käyttää monenlaisia lääkkeitä ja alkoholia. Illalla nukkumaan mennessään hän pistää suoneen buprenorfiinia, ja aamulla hän on kuollut.
Monet käyttäjät mieltävät Subutexin turvallisemmaksi kuin vaikkapa heroiinin. Koska kyse on lääkevalmisteesta, aineen voimakkuus on käyttäjän tiedossa.
Lisäksi buprenorfiinilla on ns. kattovaikutus. Tietyn annoksen jälkeen lääkkeen vaikutus ei lisäänny eli hengenvaarallista yliannosta ei voi ottaa.
Muiden lääkkeiden tai alkoholin kanssa buprenorfiini on kuitenkin hengenvaarallinen.
Esimerkiksi yhdessä bentsodiatsepiinien ja alkoholin kanssa yhdistelmä on erityisen vaarallinen.
Lääkehoidossa buprenorfiini nautitaan suun kautta. Tabletti laitetaan kielen alle, ja vaikuttava aine imeytyy suun limakalvojen kautta.
Potilaat nauttivat yleensä annoksensa valvotusti hoitolaitoksessa päivittäin.
Väärinkäyttäjät pistävät buprenorfiinia yleensä suoneen. Koska lääkettä ei ole tarkoitettu suonensisäiseen käyttöön, sen sidosaineet voivat aiheuttaa suoniin vaurioita ja tulehduksia sekä heikentää näkökykyä.
Rautjärven lukiossa aiottiin viljellä tunnettua huumekasvia hamppua. Kaksi lukion tokaluokkalaista oli hankkinut internetistä siemenet, mutta niitä ei ollut vielä istutettu.
- Ne olivat vasta itämässä, kertoo lukion rehtori, äidinkielen opettaja Veli-Matti Malinen.
Lokitiedoista selvitetään, ovatko Tanskasta hankitut hampunsiemenet tilattu koulun tietokoneella. Koska yritys oli aivan alkutekijöissä, siitä ei tullut rikosseuraamuksia. Koululla on omat keinonsa rangaista.
- Kyllä tämä on aika kova, röyhkeä juttu, että koulun tiloja ajateltiin käyttää näin, rehtori arvioi.
Toista viljelijää varoitettiin kirjallisesti, suurempaa syypäätä uhkaa erottaminen määräajaksi.
Hamppuviljelmä oli tarkoitus perustaa lukiolaisten taukotupaan, joka on koulun tiloissa, mutta jonka siisteydestä huolehtiminen on oppilaiden omalla vastuulla. Taukotuvan toukotyöt yllättivät rehtorin.
Rehtorin mukaan taukotuvassa ei ole aikaisemmin tavattu edes rairuohoa, kehittyneemmistä huonekasveista puhumattakaan. Nyt siellä oli hernetarpeita.
- Ilmeisesti herneellä oli tarkoitus peitellä jotain, rehtori miettii.
Lähde: Helsingin Sanomat 20.4.2006
Vuosia vanha Espoon poliisin järjestämä huumeansajuttu on päätynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tutkittavaksi.
EIT otti vastaan valituksen, jossa noin 30-vuotias helsinkiläismies katsoo, ettei saanut asiassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Hänet tuomittiin ehdottomaan vankeuteen törkeästä huumausainerikoksesta, joka oli seurausta poliisin asettamasta ansasta 1996. Hän sai tuolloin kannabistilauksen tutkintavangilta, jota poliisi oli pyytänyt tilaamaan. Kun mies oli toimittamassa lastia, poliisi otti hänet kiinni.
Korkein oikeus totesi kuusi vuotta sitten, että kaksi espoolaispoliisia syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta ei tuominnut heitä.
EIT:n käsittelyyn tulevassa jutussa tuomittu mies katsoo, että hän ei saanut alun alkaenkaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Lähde: Iltasanomat 22.4.2006
Suomen suosituimpiin hiphoppareihin kuuluva Matti Salo eli Asa on jäänyt kiinni kokaiinin hallussapidosta. Hän sai sakot huumausaineiden käyttörikoksesta, minkä lisäksi poliisilla on tutkinnassa kaksi muutakin Asaan liittyvää rikosepäilyä.
Asa tarttui poliisin haaviin joulukuussa Jyväskylässä, missä hän oli esiintymässä levy-yhtiönsä Rähinä Recordsin mukana. Poliisi kutsuttiin keikan jälkeen muusikoiden hotelliin häiriköinnin vuoksi.
Poliisi löysi Asan ja toisen kiertueväkeen kuuluvan miehen huoneesta 3,3 grammaa hasista, 3,9 grammaa marihuanaa ja 0,2 grammaa vaaleaa jauhetta, joka paljastui kokaiiniksi.
Lisäksi huoneesta ja sen wc:stä löytyi mm. kaksi kannabiksen polttoon käytettävää vesipiippua.
Asa kertoi, että mukana ollut marihuana on itse kasvatettua. Hasispala taas oli kotoisin Kuopion-keikalta. Asa kertoi poliisille, että hänen hotellihuoneessaan oli jatkoilla porukkaa, ja pala "ilmestyi hotellissa huoneemme pöydälle". Kokaiini oli Tampereen-keikalta. Tästä Asa vieritti syyn rahaa pyytäneen, tuntemattoman romanimiehen niskoille.
- Annoin kaksi euroa, hän antoi tulitikkuaskin takaisin. Hotellissa huomasin tulitikkulaatikossa olleen jotain valkeaa jauhetta. Olin vahvassa humalassa, joten maistoin ainetta vähän. Päätin kuitenkin olla käyttämättä sitä enempää, Asa selitti esitutkinnassa.
Lähde: Turun Sanomat 8.4.2006
Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti perjantaina ohjeet huumetestauksesta työelämässä. Tavoitteena on, että testaamisessa noudatetaan lakia ja pidetään huolta testattavien oikeussuojasta. Ohjeet on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille.
Ohjeiden taustalla on uusi lainsäädäntö, jolla pyrittiin yhtenäistämään huumetestien varsin kirjavia käytäntöjä. Testausta säätelevä valtioneuvoston asetus tuli voimaan toukokuussa 2004.
Lainsäädäntö asettaa tiukat ehdot erityisesti jo työssä olevien työntekijöiden testaamiselle. Testejä voidaan tehdä vain, jos on syytä epäillä työntekijän käyttävän huumeita. Lisäksi alan on oltava sellainen, jossa työntekijästä voi olla merkittävää vaaraa esimerkiksi itselle tai muille.
Työhön hakevia voidaan testata ilman epäilyä huumeiden käytöstä. Silloinkin on kuitenkin oltava kyse alasta, jossa työntekijästä voi olla vaaraa.
Terveysviranomaiset eivät voi antaa työnantajalle kaavaketta, jossa kerrotaan suoraan, onko työntekijä käyttänyt huumeita. Tieto annetaan työntekijälle, jonka tehtävä on toimittaa se työnantajalle.
Kun vuonna 2001 tuli voimaan uusi huumausaineen käyttörikos, ennusti SKY ulkomaisiin esimerkkeihin nojaten rankaisun määrän kasvavan vaikka huumelainsäädännössä on tavoitteena hoidon lisääminen. Nyt ilmestynyt oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus ko. lain kohtalosta kertoo SKY:n olleen oikeassa: vaikka lainlaatijoiden ohje oli jo 1970-luvun alussa, että pelkästä huumeen käytöstä tulisi jättää tutkimatta, syyttämättä tai tuomitsematta, ovat virkamiehet ottaneet lain omiin käsiinsä
Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset lisääntyivät vuosina 2000 - 2004 7,7 % mutta samana aikana tuomitut rangaistukset lisääntyivät 43,8 % ja vastavuoroisesti syyttämättäjättäminen väheni 41,4 % ja tuomitsematta jättäminen 59,5 %. Kaikista rangaistuksista tämä ns. pikasakko muodostaa 85,3 %. Suurimman osan tästä ankaroitumisesta ovat saaneet osakseen kannabiksen käyttäjät.
Lähde: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 22.3.2006
http://www.om.fi/optula/35331.htm
1.9.2001 lähtien huumausaineen käyttörikoksena rangaistaan huumausaineen käyttämisestä ja vähäisen määrän hallussapitämisestä tai hankkimisen yrittämisestä omaa käyttöä varten. Uudistuksessa tehtiin mahdolliseksi rangaistusmääräysmenettelyn käyttäminen, jolloin poliisi voi kirjoittaa käyttörikoksesta sakon. Kun syyttäjän tehtävänä on päättää sakon vahvistamisesta, ei yksittäisiä käyttörikoksia tarvitse enää välttämättä käsitellä käräjäoikeudessa. Huumeiden käyttäjien säännönmukainen sakottaminen ei kuitenkaan ollut tavoitteena, sillä lakia säädettäessä korostettiin myös rangaistukselle vaihtoehtoisten seuraamusten käyttämistä. Erityistä huomiota kiinnitettiin alle 18-vuotiaisiin nuoriin ja huumeiden ongelmakäyttäjiin. Nuoret olisi sakottamisen sijasta puhuteltava ja hoidon tarpeessa olevat käyttäjät olisi ohjattava hoitoon. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreessa julkaisussa on tarkasteltu huumausaineen käyttörikosuudistuksen vaikutuksia seuraamuskäytäntöön. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia oikeustilastoja sekä erikseen kerättyä asiakirja-aineistoa rangaistusmääräyksistä, syyttämättäjättämispäätöksistä ja käräjäoikeuksien antamista huumetuomioista.
Lähde: Kaleva 22.3.2006
Huumausainerikoksista langetettujen rangaistusten määrä on lisääntynyt tuntuvasti muutaman viime vuoden aikana. Huumausainerikoksista tuomittiin vuonna 2004 lähes 11 800 rangaistusta, mikä on peräti 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000.
Yhä suurempi osa huumausainerikoksista on käyttörikoksia, mikä on johtanut sakotuskäytännön yleistymiseen. Samaan aikaan käräjäoikeuksissa käsiteltävien huumausainerikosten määrä on vähentynyt.
Muutoksen taustalla on vuoden 2001 syksyllä voimaan tullut lakiuudistus. Se mahdollisti huumeiden käyttöön tai vähäisten huumemäärien hallussapitoon syyllistyneiden sakottamisen ilman tuomioistuinkäsittelyä.
Tiedot ilmenevät Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta julkaisusta, joka julkistettiin keskiviikkona Helsingissä.
Lähde: Helsingin Sanomat 22.3.2006
Amfetamiini on edelleen kannabistuotteiden ja subutexin ohella yleisintä katukaupassa, mutta myös heroiinin käyttö on kääntynyt uudelleen kasvuun. Kuvan amfetamiini löydettiin pidätyksen yhteydessä joulukuussa.
Vuonna 2001 käyttöön otettu huumausaineen käyttörikos on kiristänyt selvästi huumerikosten seuraamuskäytäntöä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vuonna 2004 huumausainerikoksista tuomittiin 11 800 rangaistusta, kun vuonna 2000 rangaistusten määrä oli 8 200.
Tuomioiden määrä kasvoi peräti 44 prosenttia, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tullut huumausainerikollisuus kasvoi kahdeksan prosenttia. Samalla syyttämättä tai rangaistukseen tuomitsematta jätettyjen määrä on vähentynyt.
Huumeiden käyttörikoksesta seuraa yleensä sakkorangaistus. Sakoista valtaosa oli poliisin kirjoittamia.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos esittää, että huumeiden käyttäjien hoitoonohjausta pitäisi tehostaa. Vuosilta 2001–2003 kerätystä syyttämättäjättämisaineistosta löytyi 178 mainintaa hoidosta.
Valtakunnansyyttäjänviraston tuoreiden kyselyiden mukaan hoitotapausten määrä on vähentynyt viime vuosina huomattavasti.
Lähde: IltaLehti Sana Vastaan Sana 25. - 26.3.2006
Kun hallitus v. 2001 esitti urheiludopingaineiden levittämistä kieltävän lain, yksittäisille käyttäjille ei ehdotettu rangaistusta, koska "Yleisen rikosoikeudellisen periaatteen mukaan rangaistavaa ei tulisi olla oman terveyden tai muiden omien etujen vaarantaminen tai vahingoittaminen." Huumeiden käytön rangaistavuus kuitenkin nähtiin oikeutettuna: "Huumausaineiden vaikutukset ... terveydelle ovat yleisesti ottaen huomattavasti suuremmat kuin dopingaineiden." Tämä virheellinen oletus vähättelee dopingaineiden vaaroja. Alkoholia ja tupakkaa voi myös pitää vaarallisempina, kuin monia laittomia aineita. Tällainen epäjohdonmukaisuus antaa vääriä signaaleja varsinkin nuorille.
Huumeiden käytön rangaistavuutta usein perustellaan haitoilla, jotka ovat enemmänkin rangaistusten, kuin minkään aineen aiheuttamia. Rangaistavuus ei ehkäise ongelmakäyttöä. Se lisää sosiaalista syrjäytymistä, eikä tue ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumista. Käyttäjien henkinen ja juridinen syyllistäminen, sekä laittomuutta hyödyntävät markkinvoimat suosivat kaikkein haitallisimpia aineita, sekä käyttötapoja ja -kulttuureja.
"Kielteisten asenteiden ylläpitäminen" on asetettu asiallisen tiedon edelle maamme huumepolitiikassa. Tietämättömyydestä on tehty hyve, ja kovan linjan kyseenalaistamisesta on tehty tabu, ikään kuin tarkoituksena olisi estää asiallinen keskustelu.
Kaikkiin päihteisiin liittyy haittoja, ja laillista valvontaa tarvitaan, mutta pyrkimys täydelliseen valvontaan tekee todellisen valvonnan mahdottomaksi. Kuten alkoholin kieltolaki aikanaan, niin myös huumeiden kieltolaki tänä päivänä hyödyttää lopulta vain järjestäytynyttä rikollisuutta.
Järkevän lainsäädännön tarkka sisältö vaatii keskustelua. Lähtökohtana pitää olla päihdehaittojen minimointi nykyisen haittojen maksimoinnin sijasta.
Kimmo Wilska, Humaania päihdepolitiikkaa ry:n hallituksen puheenjohtaja
(Kalevan uutinen kertoo siitä, miksi poliisi keskittää toimintansa mieluummin kannabiksen käyttäjien rankaisemiseen kuin järjestätyneen rikollisuuden torjuntaan. Toim. huom.)
Ampuma-aseiden käyttö alamaailman keskinäisissä välien selvittelyissä on lisääntynyt rajusti viime vuosina. Poliisin mukaan se kertoo rikollisen alakulttuurin järjestäytymisestä ja yleisestä raaistumisesta.
Aseilla uhataan tai niitä käytetään erityisesti huume- ja muiden velkojen perinnässä. Rikollinen "ulosottomies" ei myönnä pitkiä maksuaikoja saati suostuu velkajärjestelyihin. Hän turvautuu yhä herkemmin raakaan väkivaltaan.
Poliisin tietoon ampumistapauksista tulee vain pieni osa. Uhrit eivät hevin kerro, että polvi vioittui kun siihen ammuttiin.
"Yleensä saamme niistä tiedon ikään kuin pöydän alta, epävirallisesti", sanoo rikoskomisario Arto Luukinen keskusrikospoliisin Oulun yksiköstä.
Uhriksi voi joutua myös täysin sivullinen. Oulussa ammuttiin viime talvena eräässä paikallisessa ravtintolassa mies niskalaukauksella mitättömän riidan seurauksena. Ampuja ja uhri eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.
Myös Kylmäluoman leirintäalueen kassakaappia viime syksynä mukaansa mielinyt kolmen miehen ja naisen kopla oli aseistautunut äänenvaimentimella varustetulla pistoolilla. Sillä myös ammuttiin: kerran leirintäalueen hoitajaa ja kolme kertaa poliisia kohti.
Luukisen mukaan on erittäin harvinaista, että poliisia ammutaan.
"Aseita hankitaan ja niitä käytetään toisten rikollisten pelosta toisia rikollisia vastaan. Vain harvoin niillä uhataan tai ammutaan poliisia."
Alamaailman pimeät aseet ovat yleensä peräisin asunto- ja liikemurroista. Niitä myös kaupitellaan. Kukaan ei tiedä tarkkaan laittomien asemarkkinoiden todellista laajuutta.
"Paljon niitä kuitenkin liikkuu", sanoo Luukinen. Myös Oulussa ja sen ympäristössä käydään asekauppaa. Hyvästä ja riittävän järeäkaliberisesta käsiaseesta saa "markkinoilla" hyvän hinnan.
"Tuhat euroa keskimäärin", Luukinen sanoo.
Aseella uhkaamiseen tai sen käyttöön liittyy usein halu osoittaa muille oma kovuutensa.
Luukinen ottaa esimerkin huumerikollisuudesta.
"Aseen käytöllä halutaan osoittaa myös muille kuin varsinaiselle uhrille, että minun kanssani ei pelleillä. Jos minulle ei makseta velkoja, olen valmis jopa ampumaan", Luukinen sanoo.
Poliisilla on selvä käsitys siitä, että esimerkiksi huumekaupalla ansaittua rahaa on siirretty ja yritetään siirtää harmaaseen talouteen, muun muassa pimeään rakennus- ja ravintolabisnekseen. Pohjois-Suomen harmailla markkinoillakin operoi järjestäytyneitä monialarikollisia. Ja samalla kun näin on, myös otteet sen piirissä kovenevat.
"Poliisi on on tietoinen näistä siirtymistä ja pyrkii estämään ne. Siitä on jo näyttöä, että velkojen perintä näillä markkinoilla on saanut samoja piirteitä kuin huumemarkkinoilla", sanoo talousrikostutkija, rikoskomisario Seppo Rautava keskusrikospoliisin Oulun yksiköstä.
Rikollisten aseistautuminen on saanut myös poliisin entistä varovaisemmaksi.
"Me tiedämme tilanteen ja varustaudumme sen mukaan. Poliisin aseenkäyttökynnys ei ole kuitenkaan madaltunut. Oulun huumepoliisissa en tiedä asetta käytetyn lainkaan, esille on kyllä jouduttu ottamaan", Luukinen sanoo.
Kiinniottotilanteissa huumepoliisi käyttää apunaan järjestyspoliisia.
"He ovat siihen koulutettuja ammattilaisia", Luukinen sanoo.
Lähde: Kaleva 27.3.2006
Kannabiksen savussa on seitsemän kertaa enemmän tervaa ja häkää kuin tavallisessa tupakassa, kertoo tuore ranskalaistutkimus. Tutkimus julkistettiin Ranskan kuluttajainstituutin lehdessä.
Instituutti vertasi hampun lehdistä ja kukinnosta käärittyjä sätkiä ja Marlboro-tupakkaa keinotekoisella tupakointikoneella. Kone tutki savun terva-, häkä-, nikotiini-, bentseeni- ja tolueenipitoisuudet.
Tutkimuksen mukaan tupakalla laimennettu hamppukukinto sisältää kaksinkertaisen määrän bentseeniä ja kolminkertaisen määrän tolueenia kuin pelkkä tupakka.
Lähde: SunnuntaiSuomalainen 26.3.2006
Suuri osa A-klinikoista uskoo, että kannabis laillistetaan ennen pitkää Suomessa. Yksi vapauttaisi heti.
Joka toisella Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastanneella Suomen A-klinikalla uskotaan, että miedot huumeet eli kannabis laillistetaan jossain vaiheessa Suomessa. Kehitys riippuu kuitenkin muusta Euroopasta.
Kysyimme sähköpostitse 40 A-klinikan johtajalta maaliskuun puolivälissä, miten nämä päihdehuollon ammattilaiset suhtautuvat mietoihin huumeisiin.
Kyselyn yllättävin tulos on monen vastaajan usko, että kannabis laillistetaan vielä joskus Suomessa. Peräti puolet vastaajista uskoo siihen. Muutama arvelee sen tapahtuvan jo ensi vuosikymmenellä. Yksi laillistaisi heti.
Kymmenen ilmoitti, että kannabista ei vapauteta koskaan.
Useimpien vastaajien mielestä kannabiksen laillistaminen lisäisi huumeiden kokonaiskulutusta ja päihdesairauksien hoitokustannuksia. Lähes kaikki torjuivat myös sen, että kannabiksen laillistaminen vähentäisi huumeista johtuvia terveyshaittoja, kovien huumeiden käyttöä ja alkoholin kokonaiskulutusta.
A-klinikoiden johtajilta kysyttiin myös, pitäisikö kannabis laillistaa ja perustaa Suomeen Alkon tapainen valtion yhtiö, joka kontrolloisi aineiden puhtautta ja turvallisuutta sekä myisi niitä. Vain yksi vastasi myöntävästi.
Kannabiksen laillistamiseen uskovat perustelevat kantaansa eurooppalaisella kehityksellä.
- Kannabis on tällä hetkellä osa nuorisokulttuuria. Se on tullut jäädäkseen, kuten tupakka ja alkoholi. Laillistaminen riippuu varmasti myös tulevista lääketieteen ja yhteiskuntatieteen tutkimustuloksista, sanoo eteläsuomalainen vastaaja.
Laillistamiseen kielteisesti suhtautuvien mukaan kansainvälinen kehitys on tiukentumassa.
- Laillistaminen ei nykytilanteen valossa ole todennäköistä, koska muun muassa Keski-Euroopassa huumeiden käytön yleisyys on ilmeisesti saavuttanut tietyn kyllääntymistason, arvioi pohjoissuomalainen vastaaja.
- Jotenkin uskallan ennustaa, että tämän liberaalin kauden jälkeen suuntaus saattaa olla hyvinkin ankara ja kielteinen. Ankarat pakkohoitopuheet ja rajoitukset ovat jo arkipäivää, epäilee yksi.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) tuoreen raportin mukaan Suomen huumetilanne on pysytellyt melko vakaana viime vuodet. Samaa kertoo tuore keskusrikospoliisin tilasto. Huumerikokset jopa vähenivät hieman viime vuoden aikana. Luvut ovat kuitenkin 1,5-2-kertaisia verrattuna viime vuosikymmenen puoliväliin.
Huumeraportin mukaan nuorten asenteet etenkin kannabikseen ovat lieventyneet, vaikka enemmistö suhtautuukin huumeisiin hyvin kielteisesti. Lähes kaikki Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastanneet johtajat pitävätkin kehitysnäkymiä huolestuttavina.
- Jo pelkästään alkoholin myynnin kontrollin vähentäminen on näyttänyt, että kustannukset ovat kovat, kertoo eräs eteläsuomalainen vastaaja, jonka mukaan kannabista ei laillisteta Suomessa koskaan.
- Kannabiksen käytön haittavaikutukset ovat ainakin joillakin ihmisillä suuremmat kuin aiemmin on tiedetty, esimerkiksi skitsofrenian puhkeamisen suhteen, muistuttaa toinen vastaaja.
- Terveyshaitat aiheutuvat ennen kaikkea suonensisäisten huumeiden käytöstä. Kannabistuotteiden terveyshaitat eivät liioin vähenisi sen myötä, että käyttö lisääntyy - todennäköisesti päinvastoin, sanoo pohjoissuomalainen vastaaja.
Monet huumeiden aiheuttamat terveysongelmat johtuvat yliannostuksista ja epäpuhtauksista. Kyselyyn vastanneet eivät usko, että laillistaminen ja valtion kontrolli olisivat ratkaisuja terveysongelmiin. Poikkeuksiakin oli.
- Jos huumeiden myynti olisi valtion valvomaa, siitä koituisi vähemmän ongelmia. Nythän markkinat ovat täysin vapaat, kun aineet ovat rikollisten hallinnassa ja mitään valvontaa aineiden laadusta ei ole, perusteli yksi eteläsuomalainen A-klinikan johtaja.
- Jos aineet laillistettaisiin, pitäisi luoda jokin järjestelmä. Vaikea minun on kuvitella kannabissätkiä Citymarketiin, mainitsee toinen.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ovat sitä mieltä, että kannabiksen laillistaminen ei vähentäisi kovien huumeiden käyttöä.
- Eri huumeita käytetään eri psyykkisiin tarpeisiin, sanoo eteläsuomalainen vastaaja.
- Kenties jotkut kovia aineita kokeilevat tyytyisivät mietoihin. Useat huumeongelmaiset eivät kuitenkaan suuresti välitä, onko heidän käyttämänsä aine laillinen vai ei, mainitsee länsisuomalainen A-klinikan johtaja.
Kannabistuotteiden laillistaminen ponnahtaa aina ajoittain julkisuuteen. Rintamalinjat ovat yleensä jyrkät. Olisiko laillistamisessa ylipäänsä mitään järkeä?
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen on siitä harvinainen kansanterveystieteilijä, että hän suostuu avoimesti pohtimaan asiaa.
Hän sanoo, että kannabiksen laillistamisella on tietysti kansanterveydelliset riskinsä. Mutta myönteisiäkin puolia on: tuoteturvallisuuden varmistus ja rikollisuuden kitkentä. Nyt rikollisjärjestöt hallitsevat niin markkinoita kuin tuotteiden laatua.
- Yhteiskuntapoliittisesti ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta laillistamisella saavutettaisiin muitakin edullisia vaikutuksia. Joissakin maissa pohditaan jo nyt, kuinka paljon enemmän tiukka kontrolloiva ja kriminalisoiva politiikka aiheuttaa vahinkoja verrattuna laillistamiseen.
Lääkärinä Kauhanen tietää myös huumeketjun sen pään, joka näkyy terveydenhuollossa.
- Terveydenhuollossa arki on raakaa: vakavasti opiaattiriippuvaisia, vakavia mielenterveysongelmia. Yleensä siellä on kuitenkin kyse muista aineista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan pelkkä kannabiksen käyttö on harvoin hoitoon hakeutumisen ainoa syy.
- Kannabiskaan ei ole mikään terveystuote. Siinä on terva-aineksia enemmän kuin tupakassa. Kannabista ei voi verrata kuitenkaan tupakkaan, koska sen käyttö on useimmiten satunnaista ja harvajaksoista.
- Alkoholi on edelleen ylivoimaisesti vaarallisempi.
- Autolla ajo kannabiksen vaikutuksen alaisena on erittäin vaarallista, mutta niin se on alkoholinkin. Kokonaisuutena kannabiksen vaikutukset olisivat vähäisemmät kuin alkoholin.
Kauhanen arvelee, että kannabiksen laillistaminen on Suomessa ajankohtaista aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.
- Todennäköisesti se tapahtuu myöhemmin. Jos paineita muutoksiin on, asiassa pitää edetä asteittain yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
Kauhanen pitää kannabiksen vapauttamista poliittisesti arkana kysymyksenä. Poliitikolle jo asian pohdiskelu merkitsee poliittista itsemurhaa.
- Tätä on kuitenkin pohdittava vakavasti. Tällä hetkellä Suomi ei ole kulttuurisesti kypsä siihen. Asiallinen keskustelu on vaikeaa.
Kauhanen korostaa, että eri Euroopan maat ovat hyvin eri tilanteissa. Ainoastaan Hollannissa kannabis on laillistettu. Iso-Britanniassa laajaa laitonta käyttöä katsotaan käytännössä läpi sormien.
- Ensi vuosikymmenellä tätä keskustelua käydään Suomessa ja Euroopassa ehkä neutraalimmin ja vähemmän tunteenomaiselta pohjalta.
Lähde: YLE 26.3.2006
Puolet A-klinikoista uskoo, että miedot huumeet laillistetaan Suomessa ennemmin tai myöhemmin.
Yksikään vastanneista ei pitänyt kehitystä toivottavana huumeiden terveydellisten vaikutusten takia.
Kannabiksen vapauttaminen on Suomessakin edessä vielä joskus, uskovat päihdehoitoa tekevien A-klinikoiden johtajat.
Joka toinen 40 vastanneesta johtajasta uskoo, että kannabis vapautetaan joskus. Muutama arvelee vapautuksen tapahtuvan jo ensi vuosikymmenellä ja yksi laillistaisi sen käytön heti.
Vastaajista kymmenen ilmoitti, ettei kannabista vapauteta koskaan.
Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastanneista klinikoista useimpien mielestä kannabiksen laillistaminen riippuu huumepolitiikan kehityksestä Keski-Euroopassa.
Vastauksien mukaan kannabista pidetään osana nuorisokulttuuria, joka on tullut jäädäkseen tupakan ja alkoholin rinnalle.
Toisaalta yksi vastaaja on sitä mieltä, että nykyisen liberaalin suhtautumisen vastakohdaksi mielipiteet ovat muuttumassa selvästi huumeiden vastaisemmiksi. Hän arvelee, että pakkohoitopuheet ja rajoitukset yleistyvät.
Tiukentuneista asenteista kertoo se, että huumerikoksiin tuomituista kaksi kolmesta on huumeiden käyttäjiä.
Kukaan vastaajista ei pitänyt kehitystä kannabiksen vapauttamiseksi toivottavana. Heidän mielestään kannabiksen laillistaminen lisäisi huumeiden kokonaiskulutusta ja päihdesairauksien hoitokustannuksia.
Lehti kyseli kuun puolivälissä 40:n A-klinikan johtajan kantaa kannabikseen.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen Stakesin ja poliisin tilastojen mukaan huumetilanne Suomessa on ollut viime vuosina melkoisen vakaa. Huumerikollisuus jopa väheni viime vuonna. Toisaalta nykyluvut ovat jopa kaksinkertaisia kymmenen vuoden takaisiin verrattuna.
Rikoslain huumausainerikoksia koskevia säännöksiä aiotaan täsmentää. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan ehdotuksen mukaan lakiin lisättäisiin mm. uusi säännös törkeän huumausainerikoksen edistämisen rangaistavuudesta.
Lainmuutoksilla pantaisiin täytäntöön laitonta huumausainekauppaa koskeva EU:n puitepäätös vuodelta 2004. Päätöksen tavoitteena on tehostaa huumerikosten torjuntaa yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden lainsäädännön rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevia vähimmäissääntöjä.
Rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä huumausainerikoksen edistämisellä tarkoitetaan huumausaineen laitonta valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten tapahtuvaa välineiden, tarvikkeiden tai aineiden kuljettamista, luovuttamista tai välittämistä tietäen, että niitä tultaisiin käyttämään tähän tarkoitukseen. Nyt rangaistavaksi tulisi ehdotuksen mukaan myös tätä tarkoittavan toiminnan yritys.
Törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä tuomittaisiin, jos rikoksentekijä toimisi huumerikoksia tekevän rikollisryhmän jäsenenä ja rikoksen kohteena oleva väline, tarvike tai aine olisi tarkoitettu erittäin vaarallisen huumausaineen tai suuren huumausainemäärän valmistukseen taikka toiminnalla tavoiteltaisiin huomattavaa
taloudellista hyötyä. Rangaistus teosta olisi vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta. Myös törkeän huumausainerikoksen edistämisen yritys olisi rangaistavaa.
Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin ehdotuksen mukaan koskemaan huumausainerikoksia ja huumausainerikoksen edistämistä. Yhteisövastuun ulkopuolelle jätettäisiin huumausaineen käyttörikos.
Muilta osin rikoslaki vastaa puitepäätöksen vaatimuksia.
Tutkapartio painoi asian villaisella. Lääninpoliisineuvos selvisi rikkeestään pelkällä huomautuksella.
Muille kaahareille kirjoitettiin sakot ja kolmelta otettiin kortti kuivumaan. Korttinsa menettäneet ajoivat samantasoista ylinopeutta, yksi jopa täsmälleen samalla nopeudella viisi minuuttia myöhemmin.
Tapaus salattiin joksikin aikaa poliisin ylijohdolta. Poliisiylijohtaja Markku Salminen sai tiedon vasta viisi päivää myöhemmin.
Valtakunnansyyttäjän virasto on määrännyt kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkisen johtamaan esitutkintaa.
- Näyttää siltä, että esitutkinnassa on selvitettävä toisaalta tämä ylinopeuden ajaminen ja toisaalta tutkavalvontaa kentällä hoitaneiden poliisimiesten toimet.
- Poliisimiesten osalta on kyse siitä, ovatko he toimineet virkavelvollisuuksiensa mukaisesti vai onko tässä jollain tavalla loukattu kansalaisten yhdenvertaisuutta, Mäkinen sanoo.
Länsi-Suomen lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero on kärähtänyt törkeästä ylinopeudesta. Hän ajoi 30 km:n nopeusrajoitusalueella 78 km:n tuntinopeutta. Paatero väittää, ettei hän huomannut tietyömaan nopeusrajoitusmerkkiä.
Vahinkoja voi toki sattua poliisijohtajallekin, vaikka 30 km:n nopeusrajoitusalue ei helposti voikaan jäädä huomaamatta. Kiusallisinta tässä tapauksessa on kuitenkin lääninpoliisijohtajan erilainen kohtelu. Häneltä ei otettu välittömästi korttia pois eikä kirjoitettu sakkolappua, kuten tehtiin samassa ratsiassakin tavallisille kansalaisille. Ilmeisesti liikennerikkomus oli tarkoitus pitää pois julkisuudesta ja hoitaa jotenkin pehmeämmin.
Yleisen lainkunnioituksen kannalta on välttämätöntä, että kaikkia kansalaisia kohdellaan asemasta riippumatta samanarvoisesti, vaikka poliisijohtajat ja muut "viskaalit" eivät aina pystyisikään käyttäytymään esimerkillisesti.
Suomessa huumeisiin kuolee eniten 20–29-vuotiaita. Kuolemanriski kasvaa, jos huumetta piikitetään suoneen.
Heroiinin määrä kasvoi viime vuonna Suomen huumemarkkinoilla, käy ilmi keskusrikospoliisin ja tullin tilastoista.
Heroiinia takavarikoitiin käyttäjiltä ja välittäjiltä edellisvuosien tapaan erittäin vähän, mutta katukauppahinnan aleneminen viittaa tarjonnan lisääntymiseen. Samaan viittaa myös tullin elokuussa 2005 itärajalla tekemä yli 50 kilon heroiinitakavarikko.
Heroiinin käyttö saattaa lähitulevaisuudessa lisääntyä ja jopa ylittää 2000-luvun alun huipputason, krp ja tulli ennakoivat. Heroiinin kysyntää saattaa lisätä korvaavana aineena käytetyn Subutexin saannin vaikeutuminen.
Kaikkiaan poliisi ja tulli kirjasivat viime vuonna hieman yli 15 200 huumerikosta, mikä oli noin 100 edellisvuotta vähemmän. Rikoksista 649 kirjattiin törkeinä huumausainerikoksina.
Ekstaasipillereitä takavarikoitiin yli 52 000 kappaletta. Määrä oli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden, jolloin se kuitenkin oli poikkeuksellisen alhainen. 2000-luvun alun huippuvuosista määrä on pienentynyt puoleen.
Hasiksen takavarikkomäärä oli hieman edellisvuotta pienempi, marihuanaa taas takavarikoitiin hieman edellisvuotta enemmän.
Kokaiinin takavarikkomäärät ovat pysyneet edelleen alhaisina.
Heroiinin lisääntymisestä havaittiin viime vuonna merkkejä huumemarkkinoilla: hinnat katukaupassa laskivat ja itärajalla tehtiin yli 50 kilon takavarikko.
Tulli sai elokuussa kiinni rekan, joka oli kuljettamassa heroiinilastia Suomen kautta Ruotsiin.
- Sellaista ei ole koskaan aikaisemmin tavattu. Vaikka se erä ei ollut Suomeen jäämässä, on mahdollista, että tännekin joku erä jää, rikoskomisario Jaakko Sonck keskusrikospoliisista toteaa.
Krp arvioi, että heroiinin käyttö saattaa lähivuosina lisääntyä Suomessa ja paisua jopa yli 2000-luvun alun huippuvuosien.
- Se on mahdollinen, mutta epätodennäköinen vaihtoehto. Niin kauan kuin Subutex on vallalla, heroiini ei ole suuri uhka, Jaakko Sonck rauhoittelee.
- Sellaista heroiinibuumia, joka esimerkiksi Turussa oli, tuskin tulee pitkään aikaan tai koskaan, hän lisää.
Turussa ei ole havaittu merkkejä heroiinin lisääntymisestä.
- Tällä hetkellä niin ei voi sanoa. Turun ongelma ovat amfetamiini ja Subutex, jonka saatavuus on surullisen helppoa, rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista sanoo.
Poliisi takavarikoi viime vuonna koko maassa yli 52 kiloa heroiinia, kun aiempina vuosina määrä on ollut parin kilon luokkaa.
Turussa poliisin haaviin ainetta ei jäänyt yhtään ja tullin saalis oli 13 grammaa.
Huumerikosten määrä Suomessa on viime vuosina tasaantunut.
Viime vuonna poliisi ja tulli paljastivat 15 200 huumerikosta, hieman edellisvuotta vähemmän. Turussa huumerikokset sen sijaan lisääntyivät.
- Lisäys painottuu käyttörikoksiin, Lehtinen kertoo.
Törkeitä huumerikoksia tehtiin viime vuonna koko maassa 650. Ne ovat viidessä vuodessa vähentyneet selvästi.
- Se johtuu rikollisuuden muuttumisesta, Sonck selittää muutosta..
- Järjestäytynyt rikollisuus on monialarikollisuutta, jonka tutkinta on vaativaa ja aikaavievää, Sonck tarkentaa.
- Syynä on oikeuskäytännön liberalisoituminen. Mikä ennen oli törkeä huumerikos, on nykyään tavallinen, Lehtinen puolestaan sanoo.
Turussa saatiin viime vuonna talteen ennätysmäärä amfetamiinia, 13 kiloa, kun poliisi ja tulli onnistuivat käräyttämään useamman amfetamiinin ammattimaisen jakeluorganisaation.
- Turku oli amfetamiinin takavarikoissa maan kakkonen. Edellä oli vain Helsinki, jossa takavarikoitiin 30 kiloa. Mutta siellä resurssitkin ovat viisinkertaiset, rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli sanoo.
Edellisvuonna Turun poliisi takavarikoi vain puolitoista kiloa amfetamiinia.
Koko maassa amfetamiinia takavarikoitiin viime vuonna 115 kiloa, hasista 430 kiloa ja Subutexia vajaat 25 000 tablettia.
Tallinna. Suomen ja Viron huumepoliisien yhteisoperaation kaatanut Vallo Jäärats, 33, tuomittiin keskiviikkona neljäksi vuodeksi vankeuteen Harjun maaoikeudessa Tallinnassa.
Viron keskusrikospoliisin entinen ylikomisario Jäärats todettiin syylliseksi asemansa väärinkäyttöön, suuren huumemäärän laittomaan käsittelyyn ja laittomaan jäljitystoimintaan.
Tuomion mukaan Jäärats varoitti virolaista huumediileriä Suomen ja Viron poliisien yhteisoperaatiosta nimeltä Juliet kesällä 2002, mikä kaatoi järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen operaation.
Viime vuoden lopulla alkaneessa suljetussa oikeudenkäynnissä avaintodistajana oli operaatiosta tiedon saanut virolaisdiileri, joka puolestaan varoitti suomalaisia rikoskumppaneitaan.
Virolaisdiileri vapautettiin tuomiostaan suostuttuaan todistajaksi ja asuu nyt salaisessa paikassa Länsi-Euroopassa.
Syytteen mukaan Jäärats myös välitti 200 grammaa kokaiinia samalle diilerille.
Jäärats oli myös tehnyt teletietoja poliisien soitoista ja välittänyt tietoja rikollispiireihin.
Jäärats jakoi tietoa poliisin salaisesta tiedostosta myös Raimond Pärnalle, 33, joka tuomittiin samassa oikeudenkäynnissä huumeiden laittomasta käsittelystä kolmeksi vuodeksi ehdolliseen ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
Oikeuden mukaan syyttäjällä ei ollut riittävää näyttöä siitä, että Jäärats olisi saanut kumppaniltaan asunto-, auto- tai muita etuja vastineeksi välittämistään tiedoista. Kumpaakaan ei tuomittu lahjonnasta.
Jäärats on korkein Virossa vankeuteen tuomittu poliisiviranomainen. Syytteet tulivat viime vuonna yllätyksenä, sillä Jäärats oli vasta palkittu työstään huumepoliisissa.
Jäärats tunnettiin kunnollisena poliisina ja perheenisänä. Hän itse kiisti syyllisyytensä.
Myöhemmin kuva Jääratsista on muuttunut kylmäpintaiseksi mieheksi, joka ohjaili Viron huumeverkostoja tekemällä vuoroin pidätyksiä, vuoroin yhteistyötä rikollisten kanssa.
Vihreissä sabotööriksi leimattu Markus Drake valittiin Euroopan vihreiden nuorten hallitukseen.
Euroopan vihreät nuoret eli Federation of Young European Greens (FYEG) valitsi viikonloppuna itselleen uuden hallituksen. Suomesta siihen valittiin Jehki Härkönen, 21, ja Markus Drake, 29.
Kansalaisaktivisti, opiskelija ja "free lance -poliitikko" Drake on kiistelty henkilö omassa puolueessaankin.
Hän oli Vihreän liiton kansanedustajaehdokkaana vuoden 2003 eduskuntavaaleissa yhtenä vaalisloganinaan "Markus polttaa pilveä".
Sekava kuva vihreiden huumepolitiikasta olikin tuhota puolueen vaalimenestyksen.
Vihreiden silloinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ennusti puolueen vaalikampanjaa puheillaan ja teoillaan sabotoineelle Drakelle lyhyttä poliittista uraa.
- Yleensä lasten uhmaikä loppuu kolmevuotiaana. En voi muuta kuin pahoitella, että meillä on tällainen kandidaatti riveissämme, Soininvaara voivotteli (AL 13.3.03).
- Mies on osoittautunut luonteeltaan anarkistiksi, ja ennustan, että vaalien jälkeen hän hakeutuu omiin ympyröihinsä (HS 7.3.03).
Myös puoluesihteeri Ari Heikkinen ennusti, että Draken taru on lopussa sekä puolueessa että sen nuorisojärjestössä (AL 14.3.03).
Mutta mitä vielä! Drake on siirtynyt kansainvälisiin ympyröihin. Hän on pari viime vuotta toiminut FYEG:n tiedottajana ja jatkossa siis hallituksen jäsenenä.
Vihreiden nuorisojärjestöä nykyisin johtava Tapio Laakso pitää Draken huumekohua menneen talven lumina.
- Markus on tehnyt siellä Euroopassa hyvää duunia, ja sitä arvostetaan.
Soininvaaran ja Heikkisen puheet Draken sopimattomuudesta ja vahingollisuudesta vihreälle liikkeelle eivät siis painaneet mitään, kun esititte häntä hallitukseen?
- Ei ne tässä tapauksessa painaneet, Laakso vastaa.
Hän näkee, että Markus Drake sopii huomattavasti paremmin eurooppalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuin suomalaiseen.
Euroopan vihreisiin nuoriin kuuluu yli kolmekymmentä vihreää nuorisojärjestöä kaikkialta Euroopasta. Toiminnan kustantavat EU-komissio ja Euroopan parlamentti.
FYEG:iin kuuluu Suomesta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, ViNO, jossa on noin 700 jäsentä.
2001
Maaliskuussa toimittajaksi tekeytynyt Drake "kakutti" Helsingissä vierailleen Maailmanpankin pääjohtajan James D. Wolfensohnin lyömällä tälle kermakakun päin naamaa valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Siitä tuli noin 300 euron sakot.
Vappuna Drake tunkeutui 30 muun talonvaltaajan kanssa Irakin lähetystön tyhjillään olevaan rakennukseen Kulosaaressa. 15 päiväsakkoa.
2002
Itsenäisyyspäivän iltana Drake oli muiden "kuokkavieraiden" kanssa Presidentin Linnan ulkopuolella häiritsemässä juhliin saapuvia.
2003
Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Drake johti tunkeutumista Patria Industries -yhtiön ja Ulkomaalaisviraston tiloihin, jossa porukka spreijasi seiniä ja niskoitteli poliisille. Oikeus langetti hänelle myöhemmin tempauksesta 120 päiväsakkoa eli 720 euroa.
Vihreiden nuorisojärjestön (ViNo) puheenjohtaja Drake vaati television vaalikeskustelussa cannabiksen laillistamista. Varmemmaksi vakuudeksi hän pössytteli pari päivää ennen vaaleja pilveä puolueen vaalimökillä. Syntyneen kohun seurauksena ViNo hyllytti puheenjohtajansa.
Huumeriippuvuutta voidaan hoitaa tehokkaasti, mutta silti valtaosa huumeidenkäyttäjistä on hoidon ulkopuolella.
Vuosi sitten voimaan tullut hoitotakuu koskee heitäkin, mutta hoitotakuun määräämistä aikarajoista – kolmessa päivässä hoidon tarpeen arviointiin, puolessa vuodessa hoitoon – ei voi edes unelmoida.
80 prosenttia hoitoa tarvitsevista ei pääse hoitoon, vaikka tarvitsisi sitä kiireellisesti, sanoo Helsingin yliopiston päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro.
"Moni asiakas on käynyt neulojen ja ruiskujen vaihtopisteissä jo vuosia. He eivät jaksa edes hakeutua hoitoon. Jos meillä olisi matalan kynnyksen hoitopaikkoja, useat joutuisivat hoitoon heti. Hoitotakuu toteutuu heidän kohdallaan, jos heille tulee esimerkiksi tulehdus. Se hoidetaan, mutta ei huumeriippuvuutta."
Huumeriippuvuuden hoitoon on useita menetelmiä, joiden teho on osoitettu tutkimuksissa. Niiden soveltuvuutta arvioidaan juuri valmistuneessa Käypä hoito -suosituksessa.
Suomalainen lääkäriseura Duodecim on laatinut sellaisen jo kymmenistä taudeista, ja lisää on tulossa.
Psykososiaaliset hoidot ovat huumeriippuvuuden hoidon perusta, suositus toteaa. Ne auttavat parhaiten kannabisriippuvuuteen, johon ei edes ole lääkehoitoa, ja tehoavat myös stimulanttiriippuvuuteen paremmin kuin itsehoito ja virtsatestit.
Virtsatestit eivät ehkä muutenkaan ole niin hyviä kuin kuvitellaan. Niissä jää huomaamatta lsd:n ja ekstaasin kaltaisia huumeita, mutta kodeiinia tai efedriiniä sisältäneitä lääkkeitä syönyt taas voidaan tulkita opioidien tai stimulanttien käyttäjäksi.
Tällaisia lääkkeitä myydään myös ilman reseptiä.
Lääkkeitä tarvitaan opioideista eli käytännössä heroiinista riippuvaisten hoidossa. Käyttäjä saa korvaushoitona metadonia tai buprenorfiinia eli Subutexiä, ja ne helpottavat hänen fyysisiä oireitaan niin paljon, että psykososiaaliset hoidot ovat mahdollisia.
Noin kymmenentuhannen ihmisen arvioidaan olevan riippuvaisia opioideista. Määrä perustuu terveysneuvontapisteiden asiakasmäärään. Valtaosa ei edes jonota hoitoon, mutta silti jonot ovat pitkiä.
Hoitaminen tulisi kuitenkin halvemmaksi yhteiskunnalle, suositus toteaa.
Inhimillistä kärsimystä tulisi vähemmän, ja myös rikollisuus vähenisi, koska käyttäjän pitää hankkia 5–10 asiakasta rahoittaakseen oman käyttönsä.
Hyviä tuloksia on saatu huumeille sikiöaikana altistuneiden vauvojen hoidosta. Helsingissä syntyy parikymmentä tällaista vauvaa joka vuosi.
"Huumeista koituu lapsille vaikeita neurologisia vammoja vain harvoin verrattuna alkoholille altistuneille", sanoo Husin Lasten ja nuorten sairaalassa työskentelevä erikoislääkäri Satu Kivitie-Kallio.
"Heillä voi olla hyvä tulevaisuus, jos äidin huumeongelma havaitaan aikaisin, osataan viestiä perheen kanssa ja tehdään yhteistyötä. Jos taas ei tehdä mitään, lapsilla voi olla psyykkisiä ongelmia jo neljään ikävuoteen mennessä", Kallio huomauttaa.
Lähde: Turun Sanomat 10.3.2006
Tampereen poliisin keskiviikkona tekemä Bandidos-ratsia toi poliisin haltuun ison määrän huumausaineita ja useita ampuma-aseita. Poliisi ei halua yksityiskohtaisesti kertoa huumeista tai aseista, koska tutkinta on vielä kesken. Etsinnöissä otettiin kiinni yhdeksän henkilöä.
Poliisi teki Tampereella keskiviikkona useita kotietsintöjä tutkittavana olevan törkeän huumausainerikoksen vuoksi. Yksi tutkituista kohteista oli Bandidos MC Tampereen kerhotila, joka sijaitsee Kaukajärven kaupunginosassa. Kerholla oli edellisen kerran etsintä runsaat kaksi vuotta sitten.
Lähde: Kaleva 2.3.2006
Yhdeksää eteläkymenlaaksolaista nuorta syytetään törkeistä huumausainerikoksista Kotkan käräjäoikeudessa ensi tiistaina. Lappeenrannan poliisin Kaakkois-Suomen alueellinen tutkintayksikkö kertoi torstaina paljastaneensa laajan kokaiinin salakuljetuksen.
Esitutkinnan mukaan Kotkan ja Haminan seudulta kotoisin olevat nuoret kuljettivat matkalaukuissa lähes sata kiloa kokaiinia. Kokaiinia kuljetettiin Brasiliasta lentoteitse Englantiin varta vasten salakuljetukseen rakennetuissa matkalaukuissa.
Englannin viranomaiset takavarikoivat 13,8 kiloa kokaiinia marraskuussa 2003. Pääosin 70- ja 80-luvuilla syntyneiden kahden miehen ja yhden naisen huumematkat ajoittuivat vuosille 2002--2003.
Viranomaishavaintojen perusteella kiinni jääneiden suomalaisten rooli oli keskeinen kansainvälisessä rikollisorganisaatiossa. Kaksi suomalaista päätoimijaa sai matkarahat Hollannissa asuvalta marokkolaissyntyiseltä mieheltä. Sen jälkeen he värväsivät suomalaiset kuriirit.
Rahana ja osin huumeina maksettu palkkio määräytyi tehtävän mukaisesti. Päätekijät saivat suuremman palkkion kuin kuriirit, joiden matkat ylöspitoineen muodostivat osan palkkioista.
Kokaiinin salakuljetus oli rikollisorganisaatiolle tuottavaa puuhaa. Brasiliassa muutaman tuhat euroa kilolta maksavasta kokaiinista maksetaan Englannissa useita kymmeniä tuhansia euroja kilolta. Kokaiinin tukkuarvoksi poliisi arvioi Englannissa yli kolme miljoonaa euroa. Katukaupassa hinta kohoaa vielä huomattavasti.
Suomen poliisi, tulli ja rajaviranomaiset tekivät tutkinnassa laajaa yhteistyötä Europolin ja Hollannin sekä Englannin viranomaisten kanssa. Jutun käsittelylle on Kotkan käräjäoikeudessa varattu yhdeksän päivää.
Lähde: YLE 3.3.2006
Suomalaiset alkoholivalistajat eivät ole suinkaan aina vaatineet kansalta täysraittiutta, vaan kohtuukäytössä viina on ollut Jumalan lahja. Tämä ilmenee Oulun yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta Vapise, kuningas Alkoholi.
Vuosien 1755 - 2001 alkoholivalistusta tutkineen Minna Sääskilahden mukaan viinan kirojen kimppuun on käyty kirjasin ja sanomalehtikirjoituksin. Monet vanhat perustelut pitävät yhä, Sääskilahti sanoo.
- Valistuksessa korostetaan, että alkoholi on perheonnen uhka ja vaikuttaa myös talouteen ja terveyteen. Paljon on kirjoitettu siitäkin, miten vanhempien juominen vaikuttaa lasten tulevaisuuteen, tiivistää Sääskilahti.
Kansan huonosta viinapäästä on kannettu huolta iät ja ajat. Näin oli esimerkiksi vielä 1990-luvun lopulla, kun suomalaisia viilattiin eurokuntoon. Varhaisiin valistusaikoihin verrattuna nykyaikainen alkoholivalistus on kuitenkin lievempää, ja varoituksia jakaa esimerkiksi valtiovalta eikä raittiusseura.
Sääskilahden tekemä tekstianalyysi paljastaa valistajien uskoneen ja uskovan yhä suoraan puhutteluun. Tyylilaji sen sijaan on vaihdellut kirjoittajan ja ajan ilmapiirin mukaan:
- Vanhimmissa teksteissa esimerkiksi 1800-luvulla käytössä on vahva pelottelu. Niissä ei tuomita alkoholia sinänsä, mutta humaltumista pidetään syntinä. Toisaalta on vedottu myös ihmisten järkeen. Esimerkiksi alkoholin vaikutukset maksaan on tiedetty jo vuosisatoja, Sääskilahti kertoo.
Juoppoutta vastaan on käynyt kynämiehiä niin kirkon, koululaitoksen kuin työväenliikkeenkin riveistä.
Ajoittain kohderyhmäksi valittiin yhteiskunnan avainhenkilöitä kuten poliitikkoja, pappeja, opettajia, taiteilijoita ja sotilaita. Varhaisessa vaiheessa muistettiin myös nuoriso ja naiset, joiden alkoholinkäyttööä saatettiin moittia esimerkiksi "sanomattoman rumaksi".
Valtion virallinen alkoholipolitiikka ja lainsäädäntö ovat muokanneet valistuksen linjauksia, mutta toisaalta kirjoittelulla oli oma vaikutuksensa esimerkiksi kieltolain syntyyn.
Raivoraittiuden puolestapuhujien aika kesti satakunta vuotta, 1800-luvun puolivälistä keskiolutlakiin saakka. Sitä ennen vallalla oli sallivampi linja:
- Vanhimmissa teksteissä ei tahdottu täysraittiutta. Valistajat saattoivat sen sijaan todeta vaikka, että oikein nautittuna alkoholi on terveellinen Jumalan lahja.
Minna Sääskilahti (2006) Vapise, kuningas Alkoholi. Alkoholivalistuksen tekstilaji ja sen muuttuminen vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Oulu
ISBN 951-42-8005-9
http://herkules.oulu.fi/isbn9514280059/
Tutkimukseni käsittelee alkoholivalistuksen tekstilajia ja sen muuttumista vuosien 1755 ja 2001 välisenä aikana. Sen tavoitteet ovat pääosin kahtalaiset: ensimmäisenä päätavoitteena on selvittää, millainen tekstilaji alkoholivalistus on. Toisena päätavoitteena on hahmottaa, miten alkoholivalistus muuttuu tarkastelujakson aikana. Tutkimusaineisto koostuu 55 tekstistä, jotka on jaoteltu viiteen vaiheeseen suomalaisessa alkoholipolitiikassa tapahtuneiden muutosten perusteella.
Tutkimuksen yhtenä lähtökohtana on oletus alkoholivalistuksesta tekstilajina, jossa lukijaan vaikuttaminen on erityisen keskeistä. Siksi tutkimuksessa hyödynnetään tekstilajiteorian lisäksi Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa. Tutkimuksen keskiössä on erilaisten argumentaatiotekniikoiden kuvaaminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tekstien sisältöä ja kognitiivisia perusmetaforia, kirjoittajan ja lukijan suhdetta sekä varausten käyttöä.
Tutkimuksessa luodaan alkoholivalistuksen tekstilajista synteesi, joka kuvaa mahdollisimman kattavasti eri aikoina julkaistuja alkoholivalistustekstejä. Tekstilajin keskeisimpiä ominaispiirteitä ovat seuraavat:
1) Alkoholivalistustekstissä viitataan eksplisiittisesti lukijaan, kun taas suora viittaaminen kirjoittajaan on harvinaista.
2) Lukijan toimintaa ohjaillaan implisiittisesti tarjoamalla lukijalle alkoholin vaikutuksista sellaista tietoa, joka oletettavasti vaikuttaa hänen alkoholiasenteisiinsa kielteisesti. Eksplisiittisesti lukijan toimintaa ohjaillaan käyttämällä imperatiivimuotoisia käskyjä ja nesessiivirakenteita.
3) Alkoholivalistus on kohdistettua viestintää, ja tärkeimpiä yleisön rajaamisen kriteerejä ovat ikä ja sukupuoli.
4) Argumentointi perustuu pitkälti syy- ja seurausargumenttien käyttöön. Tyypillisimmät argumentoinnin kulun indikaattorit ovat kausaalisia ja perustelevia suhteita osoittavia konnektoreita.
5) Alkoholivalistuksen sisällössä korostuvat terveys- ja perheteema.
6) Alkoholivalistuksen alkoholiajattelu pohjautuu alkoholia elollistavaan perusmetaforaan ALKOHOLI ON HALLITSIJA.
7) Alkoholivalistusteksteissä käytetään paljon varauksia osoittamaan, että esitetyt väitteet eivät pidä välttämättä paikkaansa kaikissa tapauksissa mutta että ne pätevät kuitenkin useimpiin yksilöihin.
Alkoholivalistus myös muuttuu monin tavoin tarkastelujakson aikana. Muutokset ovat suhteellisen harvoin lineaarisia. Tavallisimmin alkoholivalistustekstien muutosta voisi kuvata aaltoilevaksi. Muutamia piirteitä tarkasteltaessa muutos näyttää myös sykliseltä. Tavallisesti alkoholivalistuksen muuttuminen on tiiviissä yhteydessä tekstinulkoiseen todellisuuteen. Keskeisimpiä muutoksia on alkoholivalistuksen institutionaalistuminen sekä sen sävyn lieveneminen.
Lähde: Kaleva 22.2.2006
Alkoholimyrkytyskuolemat näyttävät kääntyneen hurjan nousun jälkeen jo laskuun. Vuosi 2004 oli synkkä vuosi, mutta viime vuoden luvut kertovat professori Erkki Vuoren mukaan jo suunnan muutoksesta. Vuori puhui Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaarissa.
Vuoren mukaan alkoholimyrkytyskuolemiin ei vaikuta niinkään alkoholin kokonaiskulutus, vaikka se vaikuttaakin alkoholihaittoihin yleensä. Myrkytyskuolemissa ratkaisevaa on nimenomaan väkevän viinan kulutus.
Suurten alkoholipoliittisten muutosten takia alkoholimyrkytyskuolemat lisääntyivät vuonna 2004 selvästi vuosituhannen alun paremman jakson jälkeen. Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi tuolloin 6,5 prosenttia, mutta väkevien alkoholijuomien peräti 17,5 prosenttia.
Vuoren mukaan aiemman laskentakaavan perusteella odotettiin, että myrkytyskuolemien määrä olisi lisääntynyt 30:lla, mutta ne lisääntyivätkin huomattavasti rajummin.
Nuorison alkoholimyrkytyskuolemat eivät Vuoren mukaan sen sijaan lisääntyneet vuonna 2004. Samana vuonna myös naisten alkoholimyrkytyskuolemia oli ennätysmäärä.
(Tutkimuksesta huolimatta lukuja ei julkaista. Toim. huom...)
Tutkimusten mukaan kannabis aiheuttaa psykoosia ja masennusta. Mutta aiheuttaako sen käyttö siirtymisen vahvempiin huumeisiin? Entä miksi kannabis on politisoitu? Britanniassa hallitus on lieventänyt suhtautumista kannabikseen vuosi vuodelta, entä kuinka Suomessa kannabiksen käytön arki, politiikka ja lainsäädäntö kohtaavat. Kannabiksesta Tuomas Enbusken seurassa YleQ:ssa keskustelemassa ovat projektipäällikkö Tanja Hirschovits Elämä on parasta huumetta ry:stä, Timo Larmela Suomen kannabisyhdistyksestä ja Valtiotieteiden tohtori Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta.
Lähde: Voima 2/2006
Eduskuntaan on pian tulossa kaksi lakiuudistusta, jotka ovat olleet tupakkateollisuuden kiivaan lobbauksen kohteena. Tupakkateollisuus pakotettiin julkistamaan sisäiset asiakirjansa yhdysvaltalaisen oikeudenkäynnin seurauksena vuonna 1998. Sen jälkeen alan imagosta on tullut niin kielteinen, että tuskin yksikään julkinen toimija haluaa enää tulla yhdistyksi tupakkateollisuuteen. Tämä ei tarkoita sitä, ettei tupakkateollisuus edelleen toimisi kulisseissa järjestämässä itselleen mieluisia päätöksiä.
Tupakkateollisuuden tavoitteiden tukijat Lasse Lehtinen ja Sauli Niinistö ovat edelleen avainvaikuttajia, samoin lobbauksen kohteena ollut Eero Heinäluoma.
Lähde: Savon Sanomat 25.2.2006
Kannabista verrataan usein tupakkaan. Tosiasiassa tämän päivän marihuana on niin voimakasta, että sen käyttö voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin.
Keski-Euroopassahan pilveä polttaa ihan kaikki: opettajat, poliitikot ja lääkäritkin. Kannabiksesta ei tule krapulaa, vaan ihana olo. Alkoholi tekee agressiiviseksi, mutta pienessä pilvessä ymmärrys ihmisiä kohtaan vaan kasvaa.
Tällaisilla ylistyssanoilla kuvaillaan Cannabis Sativa –kasvia internetin keskustelupalstoilla. Kannabiksen koko kuva ei kuitenkaan ole näin valoisa. Aine altistaa käyttäjänsä mielenterveysongelmille, muun muassa masennukselle ja psykoositiloille. Hiljattain ruotsalainen tutkimus myös paljasti, että kannabiksen käyttäjillä riski sairastua skitsofreniaan on seitsemän kertaa normaalia suurempi.
Nuorten kannabiksenkäyttö on viime aikoina yleistynyt. Stakesin mukaan noin 20 prosenttia nuorista on käyttänyt kannabista ja kaiken kaikkiaan kannabiskokeilut ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaistuneet. Yhdessä asiassa pro kannabis sivustoilla siis ollaan oikeassa: kannabis on Suomen ja koko Euroopan käytetyin huume.
Samaan aikaan kun kannnabiksen käyttäjämäärät ovat kasvaneet, ovat myös nuorten ahdistusoireet lisääntyneet. Ylilääkäri Ulrich Tacke Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian yksiköstä näkee selvän yhteyden näiden kahden tekijän välillä.
Erityisen ongelmallista on, että nuorilla ei ole faktatietoa kannabiksesta.
- Nuoret eivät tajua, että nykyinen marihuana on huomattavasti voimakkaampaa kuin aiemmin, 70-80- luvuilla käytetty kannabis. Nykyään vaikuttavan aineen ,tetrahydrokannabinolin, pitoisuus kannabiksessa on korkeampi kuin aiemmin, Tacke korostaa.
Kannabiksen käyttäjät kokevat ahdistusoireita ja masennusta neljä kertaa muita useammin.
- Tutkimusten mukaan varsinkin nuoret naiset ovat alttiita saamaan oireita kannabiksen käytöstä, Ulrich Tacke kertoo.
Antti (nimi muutettu) aloitti kannabiskokeilunsa jo kymmenvuotiaana. Hän hurahti paitsi aineeseen, myös koko ideologiaan. Hänen huoneensa seinät olivat värikkäiden kannabislippujen peitossa, hän puhui aineen puolesta ja kaveerasi samanhenkisten seurassa. Pilven poltto sai muutenkin taiteellisen ihmisen luovuuden virtaamaan.
- Ajattelin, että poltettiinhan sitä iloisella 60-luvullakin.
Pian aine kuitenkin näytti varjopuolensa. Antti masentui, väsyi ja ahdistui, mutta ei itse ymmärtänyt miksi. Ongelman hän ratkaisi ryhtymällä käyttämään amfetamiinia.
- Kun mä aloin polttamaan pilveä, niin ajattelin, että en lopeta koskaan. Nyt toivon, etten olisi koskaan aloittanutkaan.
Antin kohdalla kannabiskokeilut olivat kohtalokkaita. Suomessa kannabista ei luokitella kovaksi huumeeksi, mutta Antin mielestä kannabiksen vaaroja vähätellään. Hänelle aine aiheutti riippuvuuden, josta on ollut äärimmäisen vaikeaa päästä irti.
Myös Ulrich Tacke uskoo, että kannabisriippuvuuden voimakkuutta on jo pitkään aliarvioitu.
- Riippuvuus aineeseen on sekä psyykkinen että fyysinen, Tacke vakuuttaa.
Kannabiksen vaikutukset ihmismieleen ovat moninaiset. Varsinkin pitkäaikaisten käyttäjien muisti sekä keskittymis- ja oppimiskyky usein heikkenevät. Käyttö voi lopulta johtaa amotivaatio-oireyhtymään: Ihminen muuttuu välinpitämättömäksi, hänen ärsyyntymiskynnyksensä alenee ja vuorovaikutustaidot heikkenevät.
- Kannabiksella on selvästi passivoiva vaikutus Ulrich Tacke summaa.
Vuosia kannabista polttanut Kaisa (nimi muutettu) kuvailee olleensa aktiivisina poltteluaikoinaan täysin turta, niin fyysesti kuin henkisestikin. Hän viihtyi paljon yksin, sillä kontaktien ottaminen ihmisiin tuntui ylivoimaiselta.
Mielenterveysongelmat ovat tuttuja myös Kaisalle, tosin hänen masennuskaudet olivat arkipäivää jo ennen kuin kannabis tuli kuvioihin. Kannabis rentoutti, mutta vain aluksi
- Ei kannabis masennukseen ainakaan auttanut. Välillä se selvästi pahensi oloa. Vuoden jatkuvan polttelun jälkeen oli fyysisesti ja henkisesti niin huono olo, että oli pakko lopettaa.
Tacken mukaan ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka pysyviä kannabiksesta aiheutuvat masennustilat ovat.
- Kokemuksen mukaan kuukausia kestävä kannabiksesta pidättäytyminen vaikuttaa yleensä myönteisesti mielialaan, Ulrich Tacke kertoo.
Marihuana on erityisen vaarallinen huume niille, joilla on jo valmiiksi alttius sairastua mielenterveysongelmiin. Altistavia tekijöitä ovat myös nuori ikä sekä stressitilanteet.
Pitkäaikainen käyttö lisää sairastumisen riskiä, mutta kannabispsykoosiin joutuminen on mahdollista jo kertakokeilun seurauksena.
Eero (nimi muutettu) kertoo, että sekavuustilat hiipivät hänen mieleensä salakavalasti. Kun hän aloitti pilven polton, tunne oli mahtava. Yllättäen hän huomasikin väijyvänsä olemattomia poliiseja asuntonsa ikkunoista.
- Saatoin mennä psykoosin rajamaille. Puhuin yksinäni, kävelin pitkin kämppää ja skitsoilin, että nyt kytät tulee.
Jos kannabis aiheuttaa sekavuustiloja tai muita ongelmia, pitäisi käyttö lopettaa välittömästi. Muuten uhkana on muun muassa skitsofrenia, josta paraneminen ei onnistu pelkästään kannabiksen polton lopettamisella.
On yleistä, että kannabiksen käyttäjät suhtautuvat vielä sairastumisen jälkeenkin kannabikseen positiivisesti. Vieroitusvaiheessa kriittisyys usein voimistuu.
- Vieroituksen alkuvaiheessa psyykkinen hyvinvointi yleensä hieman heikkenee. Lopulta vaikutukset ovat kuitenkin positiivisia: potilaiden muisti paranee, he pystyvät hoitamaan juoksevia asioita ja he kiinnostuvat opiskelusta tai työn teosta, Tacke listaa.
Kannabiksesta vieroittautuminen ei ole aina helppoa. Eerolle kannabiksesta irtautuminen on ollut jatkuvaa taistelua.
- Edelleen mulla tekee pilveä mieli, vaikka tiedän, mitä se mulle tekee.
Huumeiden käyttö on ollut Suomessa nousussa 90-luvun puolivälistä saakka. Kannabis on huumeista käytetyin, mutta nuorten yleisimmin käyttämä päihde on edelleen alkoholi.
- Ne jotka käyttävät kannabista sanovat, että kaikki käyttää. Se ei kuitenkaan ole totta, Irti Huumeista ry:n aluevastaava Sami Räsänen muistuttaa.
Räsäsen mukaan suurin osa kannabiksen käyttäjistä on kokeilijoita. Arvio on, että kymmenestä kokeilijasta kaksi tai kolme jatkaa aktiivista käyttöä.
2000-luvun ilmiö on vahvasti lisääntynyt kannabiksen kotikasvatus. Rikoskomisario Lauri von Koch Kuopion poliisin huumeyksiköstä kertoo, että kuopiossa jää viikottain kiinni uusia kannabiksen kasvattajia.
- Monet kasvattavat kannabista omaan tarpeeseen, mutta usein ainetta menee myös myyntiin, von Koch summaa.
- Todellisuudessa kannabiksen käyttäjämäärät ovat Kuopiossa useamman tuhannen luokkaa. Ja trendi nousee pikkuhiljaa, sillä aineen saatavuus on jatkuvasti parantunut, von Koch ennustaa.
Sami Räsäsen mukaan kannabiksen käyttö vaihtelee Kuopion seudulla alueittain ja ajoittain. Esimerkiksi viime vuonna paljastui noin 40 nuoren kannabisporukka, jossa nuorimmat käyttäjät olivat alle 15-vuotiaita.
- Kun kannabiksesta tulee muotijuttu, niin siinä on hyvin nopeasti mukana paljon nuoria, Räsänen kuvailee.
Suurin osa nuorista pitää kannabista alkoholia vaarattomampana, sillä aineen varjopuolista ei olla otettu selvää. Internetissä, joka on nuorten pääkanava tiedon hankintaan, liikkuu myös paljon väärää tietoa.
Räsäsen mukaan kannabis on ehdottomasti vaarallinen huume.
- Se on vaarallinen eri tavalla kuin muut huumeet. Esimerkiksi yksittäinen käyttäkerta voi laukaista kannabispsykoosin.
Osastonhoitaja Saija Iso-Ilomäki Kuopion seudun Päihdepalvelusäätiön Päihdeklinikalta kertoo, että nuorilla on korkea kynnys tulla hoidettavaksi kannabisongelman vuoksi. Yleensä nuoret hakeutuvatkin hoitoon vanhempien tai koulun aloitteesta.
Lähde: Savon Sanomat 13.2.2006
Savon Sanomat kirjoittaa 13.2. julkaistussa kannabisjutussa yrittäneensä ottaa yhteyttä myös Suomen Kannabisyhdistykseen:
”Yksi kovimmista kannabiksen käytön laillistamisen ajajista on Suomen kannabisyhdistys. Olisin halunnut yhdistyksen lausunnon muun muassa kotiviljelyyn. Yrityksistä huolimatta en saanut ketään vastaamaan yhdistyksen päivystyspuhelinnumeroon.”
Savon Sanomat kirjoitti 13.2. kannabista käsitelleessä jutussa, ettei toimittaja olisi tavoittanut SKY:n edustajaa. Suomen kannabisyhdistyksen tavoittaa myös puhelinvastaajan ja kotisivujen (www.sky.org) kautta sähköpostia käyttäen.
SKY on jo 15 vuoden ajan tuonut suomalaiseen huumekeskusteluun asiaperustaa. Olemme esittäneet kannabiksen laillistamista sillä perusteella, että sen käyttöön voitaisiin soveltaa ikärajoja ja sen käytöstä olisi tarjolla kiihkotonta, tutkittua tietoa. Kieltolaki antoi kannabikselle kielletyn hedelmän maun ja sen kaupan järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.
Tuo luonnehdinta ”kovimmista kannabiksen laillistamisen ajajista” lienee kirjoittajan asenne. SKY ei ole saanut yhteiskunnan tukea koko toimintansa aikana. Yhdistys levittää tutkittua tietoa asenteellisen huumepolitiikan ja -journalismin vastapainoksi demokraattisten periaatteiden mukaisesti.
25.2. julkaistun ”Mieltä väkevämpi marihuana” -jutun perusteella olisi syytä ollutkin yhteydenottoon. Väite kannabiksen kohonneesta vahvuudesta on yksi USA:n valkoisen talon huumetoimiston käyttämistä väitteistä yhä useammissa osavaltioissa virinneitä kannabiksen käytön sekä lääkekäytön sallivia lakeja vastaan.
EU:n huumeseurantakeskus, EMCDDA, julkisti pari vuotta sitten raportin, jossa todettiin, ettei Euroopassa löydy väitteelle perusteita. USA:n huumepoliisin, DEA:n, vuoden 2005 raportissa osoitettiin myös, että valtaosa takavarikoidusta kannabiksesta on yhtä heikkoa tai vahvaa kuin ennenkin. Suomen poliisi ja tulli takavarikoivat vuosittain kannabista mutta tutkittua tietoa sen vahvuudesta tai epäpuhtauksista ei meillä ole julkistettu.
Kannabista ei voi verrata tupakkaan Savon Sanomien tapaan. Tupakan terveyshaitat eivät ole missään suhteessa sen lailliseen asemaan; mm. tupakoinnin aiheuttamat mielenterveysongelmat ovat tabu Suomessa.
Kannabiksen haitoiksi on vuosikymmenien mittaan luettu geenivauriot, sikiövauriot, aivovauriot, mielenterveyden menetys, länsimaisen kulttuurin loppu, murhat, hedelmällisyyden lasku, pasifismi, jopa miesten rintojen kasvu. Tutkimuksen osoitettua suurimman osan kannabiksen väitetyistä haitoista liioitteluksi tai keksityiksi, ovat jäljelle jääneet vain perustelemattomat väitteet kannabiksen nousseesta vahvuudesta ja uusista, ennen tuntemattomista mielenterveysvaikutuksista.
Näennäiset farmakologiset vertailut eivät kerro koko totuutta. Suomalaiseen oikeuskäytäntöön ei kuulu ihmisen rankaiseminen häntä itseään vahingoittavista teoista. Huumeiden käytön rankaisun perustelut Suomen lainsäädännössä kertovat muiden kuin farmakologisten perusteiden käytöstä. Nuoren pojan traaginen kuolema imppaamalla sekä yhden populistilainsäätäjämme puheet ja teot ovat vain esimerkkejä siitä, kuinka suomalaista huumepolitiikkaa tehdään muista kuin kansanterveydellisistä perusteista. Kannabiksen rooli tässä on olla hyvänä vihollisena todellisuuden peittämiseksi.
Risto Mikkonen, tiedottaja
Suomen Kannabisyhdistys
Lähde: Turun Sanomat, pääkirjoitus 22.2.2006
Lähde: Stakes 14.2.2006
Sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen työntekijät suhtautuvat hyvin eri tavoin huumeiden käyttäjiin ja heidän hoitoonsa. Joukkoon mahtuu yhteiskunnan hoitovastuuta kannattavia työntekijöitä, mutta myös niitä, joiden mielestä huumeiden käyttäjien hoidon ei tulisi olla yhteiskunnan vastuulla. Tämä käy ilmi Stakesin erikoissuunnittelijan Kristiina Kuussaaren perjantaina 17.2. Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Kristiina Kuussaaren sosiologian alaan kuuluva väitöstutkimus on nimeltään Näkemysten kirjo, sirpaloitunut tieto. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjien hoitopalvelujärjestelmästä. Sen mukaan 94 prosenttia tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä piti huumeiden käyttäjien hoitamista tärkeänä.
Sitä vastoin työntekijöiden huumeisiin, hoitokäytäntöihin ja hoitojärjestelmään liittyvissä tiedoissa on selvästi parantamisen varaa. Tutkimustuloksissa korostuu se, että aihetta koskeva koulutus vaikuttaa myös työntekijöiden mielipiteisiin ja tietoihin.
Huumeiden käyttäjien hoitopalvelut ovat viime vuosina muuttuneet. Huumeiden käyttö lisääntyi 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin kehitettiin muun muassa matalan kynnyksen hoitopalveluita ja tarkennettiin opioidien käyttäjien lääkkeellisiin hoitoihin liittyviä säädöksiä. Nykyisin huumeiden käyttäjiä kohdataan päihdehuollon erityispalveluiden lisäksi yhä enemmän myös sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa.
Helsingin, Kuopion, Nokian ja Turun sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen työntekijöiltä kysyttiin, minkälaisia asiakkaita huumeiden käyttäjät ovat, mitä huumeista tiedetään ja minkälainen käsitys työntekijöillä on olemassa olevasta hoitopalveluiden järjestelmästä. Työntekijät edustivat sekä perustason että erityistason palveluita.
Tutkimusaineiston varsinaisen ytimen muodosti vuoden 2000 kysely, johon vastasi kaikkiaan 1 175 työntekijää. Lisäksi neljän kunnan hoitopalvelujärjestelmien hahmottamisessa käytettiin kuntien omia, huumeiden käyttäjien hoidon järjestämiseen liittyviä asiakirjoja.
Lähde: Kuussaari, Kristiina: Näkemysten kirjo, sirpaloitunut tieto. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjien hoitopalvelujärjestelmästä.
Lähde: Ylioppilaslehti 04/2006 (24.02.2006)
Varsinkin perusterveydenhuollossa asenteet narkomaaneja kohtaan ovat tiukat. Puolet terveydenhoidon työntekijöistä ei käyttäisi yhteiskunnan rahaa narkomaanien hoitoon.
Tuoreen tutkimuksen mukaan puolet terveydenhoidon ammattilaisista maksattaisi huumehoidot käyttäjillä itsellään. Selkeä enemmistö katsoo myös, että huumeiden kohtuukäyttö ei ole mahdollista.
Terveydenhuollon työntekijöiden asenteet huumeisiin ja huumeiden käyttöön näyttävät tutkija Kristiina Kuussaaren Turun yliopistossa helmikuussa tarkastetun väitöstutkimuksen valossa huomattavan tiukoilta. Viisikymmentäkaksi prosenttia tutkimukseen osallistuneesta hoitohenkilökunnasta on sitä mieltä, että yhteiskunnan ei pitäisi maksaa huumeiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia, ja lähes kahdeksankymmentä prosenttia katsoo, että minkään huumausaineen kohtuukäyttö ei ole mahdollista, koska se johtaa lähes poikkeuksetta huumeriippuvuuteen.
Vuonna 2000 tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 1200 työntekijää.
Väitöksen mukaan tuomitsevat asenteet keskittyvät varsinkin perusterveydenhuoltoon kuten terveyskeskuksiin ja ensiapupoliklinikoille. A-klinikoilla ja muissa erikoistason yksiköissä asenteet ovat vapaamielisempiä.
”Peruspalveluilla on tärkeä tehtävä hoitojärjestelmän kokonaisuudessa. Miten näistä tehtävistä suoriutuminen on mahdollista, jos asenneilmapiiri huumeiden käyttäjiä kohtaan on lähinnä vihamielinen?” Kuussaari kysyy.
”Negatiiviset asenteet perusterveydenhuollossa ovat sikäli ongelmallisia, että esimerkiksi terveysneuvontatoimintaa ollaan viemässä terveyskeskuksiin. Myös lääkkeellisiä hoitoja toteutetaan terveyskeskuksissa.”
Myös mahdollisten ongelmien havaitseminen ja hoitoon ohjaaminen vaikeutuu, jos asenteet ovat liian kovia.
Tutkija muistuttaa kuitenkin, että koko hoitohenkilökunnalla ei ole suvaitsemattomia asenteita. Hoitoa turhana pitävien henkilöiden lisäksi kentältä löytyy myös runsaasti suvaitsevaisia päihdetyön asiantuntijoita, jotka tosin näyttävät keskittyvän huumetyön erikoispalveluihin.
Mikään yllätys negatiiviset asenteet eivät olleet. Kuussaaren mukaan asiasta on keskusteltu 1990-luvulta asti, mutta nyt väitteiden tueksi on saatu tieteellistä todistusaineistoa.
Tutkimuksen mukaan huumeiden käyttäjien kohtaaminen arjen työssä aiheuttaa vakavaa pelkoa, kun usein uhkaavia asiakkaita joudutaan kohtaamaan kahden kesken. Ongelmat näyttävät kulminoituvan nimenomaan perusterveydenhuoltoon, jossa ongelmakäyttäjä vaatimuksineen saattaa yksinään lamauttaa kokonaisen yksikön toiminnan pitkäksikin ajaksi. Kuussaaren mukaan kentällä on ajoittain ollut havaittavissa ”täydellistä paniikkia.”
Terveydenhuollossa näyttääkin vallitsevan laaja yksimielisyys huumehoidon riittämättömyydestä. Huumetietoa näyttää olevan hyvin erikoispalveluissa, joissa huumeiden käyttäjiä useimmin kohdataan, mutta perustasolla tiedoissa on huomattavaa epävarmuutta. Varsinkin huumausaineiden vaikutuksia ja käyttöä tunnetaan huonosti.
”Vaikka tutkimustuloksia voi lukea negatiivisesti, mistään katastrofista ei varsinaisesti ole kyse. Tulosten mukaan suvaitsevaisuus ja huumetieto lisääntyvät sitä mukaa, mitä enemmän huumeiden käyttäjiä työssä kohdataan. Myös koulutus näyttää olevan tehokas keino parantaa huumetietoisuutta ja osaamista”, Kuussaari sanoo.
”Erilaiset toimintaohjeistot ja mallit näyttävät helpottavan ongelmakäyttäjien kanssa toimimista. Resursseja ja koulutusta pitäisi tämän tutkimuksen perusteella lisätä terveydenhuollon perustasolla. Huumehoidossakin olisi tärkeintä, että ei annettaisi muiden asioiden häiritä inhimillisen kohtaamisen mahdollisuutta, toisen ihmisen inhimillisyyden löytämistä.”
Niko, 30, toivoisi terveydenhuollon henkilökunnalta inhimillisempää suhtautumista narkomaaneja kohtaan.
”Otettaisiin ihmisenä, eikä huumeiden käyttäjänä.” Niko käytti vuosia lähinnä amfetamiinia ja ekstaasia ja oli katkaisuhoidossa pariin otteeseen. Nyt hän on kuivilla.
Kun Niko kävi muutama vuosi sitten terveyskeskuksessa valittamassa flunssaa ja mainitsi sivulauseessa huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat, lääkärin suhtautuminen muuttui heti aggressiivisemmaksi. Niko on kuullut myös muilta käyttäjiltä, että heihin on suhtauduttu ylimalkaisesti. Lääkärit tuntuvat ajattelevan, että kaikki narkomaanien terveysongelmat johtuvat huumeiden käytöstä eivätkä siksi ole oikeita ongelmia.
”Päihdeongelmaisten kanssa työtä tekevät kyllä tietävät asioista ja osaavat suhtautua huumeiden käyttäjiin. He ihmettelevät joskus niiden kollegoittensa tietämättömyyttä, jotka eivät nimenomaisesti hoida päihderiippuvaisia.”
Niko mainitsee esimerkkinä tiedon puutteesta sen, miten lääkäri saattaa tyrkyttää entiselle heroinistille morfiinia esimerkiksi leikkauksen yhteydessä, vaikka potilas yrittää kieltäytyä.
”Sanoohan sen maalaisjärkikin, ettei ole hyvä ajatus ottaa morfiinia, jos on ollut ongelmia heroiinin kanssa. Morfiinihan on suurin piirtein puhdasta heroiinia.”
Lähde: Turun Sanomat 15.2.2006
Huumeiden käyttäjiä hoitavien asenteissa ja tiedoissa on parantamisen varaa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Hoitajat suhtautuvat hoidettaviin eri tavoin.
Kristiina Kuussaaren väitöksessä selvitettiin sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjien hoitojärjestelmästä. Suurin osa pitää huumeiden käyttäjien hoitoa tärkeänä. Osan mielestä työ on kuitenkin täysin turhaa, ja narkomaanien hoidon ei pitäisi kuulua yhteiskunnan vastuulle.
Henkilöstön huumeita, hoitokäytäntöjä ja hoitojärjestelmää koskevissa tiedoissa on myös selvästi parannettavaa. Sekä tietoihin että asennoitumiseen voi vaikuttaa koulutuksen avulla, korostuu tutkimuksen tuloksissa.
Stakesin erikoistutkijana työskentelevän Kuussaaren väitös tarkastetaan perjantaina Turun yliopistossa.
Lähde: YLE FST 16.1.2006
Fri från narkotika rf grundades på 80-talet för att hjälpa narkomaner och deras anhöriga. Idag är alla de grundande medlemmarna borta, och ideologin grumlig. Kritikerna liknar Fri från narkotika vid ett elfenbenstorn där varken knarkare eller anhöriga känner sig välkomna. Huvuduppgiften verkar vara att ge de frivilliga något att syssla med – och att trygga organisationens ekonomi.
Fri från Narkotika rf är vår äldsta och största frivilliga organisation som jobbar mot knark. Då organisationen grundades av föräldrar till narkomaner var grundtanken att hjälpa både missbrukare och deras anhöriga. Den tanken har för länge sen glömts bort, anser många som har lämnat föreningen. Idag handlar det mest om att trygga organisationens ekonomi, sysselsätta de frivilliga och påverka samhällets drogpolitik. Knarkarna och deras anhöriga känner sig inte längre välkomna. Fri från narkotika fick en halv miljon euro av Penningautomatföreningen i fjol - Spotlight granskar hur de här pengarna används...
YLE:n ruotsinkielinen Spotlight -ohjelmassa esitettiin tutkivaa journalismia edustava dokumentti IHRY:n rahankäytöstä ja toiminnasta. Raha-automaatti yhdistys tukee järjestön toimintaa vuosittain 500 000 eurolla, joka nousee tänä vuonna 600 000 euroon. Aiheellisesti toimitus halusi tietää, mihin yhdistys käyttää näin paljon yhteiskunnan varoja.
Tulokset eivät yllättäneet: narkomaanien ja heidän omaisten tukemiseen perustettu yhdistys harjoittaa nykyään ”verkostoitumista ja nettiprojekteja”. ”Nettiprojekti” maksaa vuodessa peräti 100 000 euroa, ja kun yhdistyksellä on lisäksi hyvin kalustettu toimisto keskellä Helsinkiä, eivät resurssit riitä enää alkuperäisen tarkoituksen ajamiseen. Muita projektejahan edusti mm. Turussa vuoden 2005 kannabismarssia vastaan organisoitu vastamielenosoitus, jossa levitettiin ruotsalaista huumepropagandaa.
Ohjelmassa IHRY tarjosi ristiriitaisia lukuja varsinaisen toimintansa eli tukitoiminnan määrästä. RAY:n tuella pidetäänkin pystyssä yhteiskunnan symboliseen viestintään perustuvaa huumepolitiikkaa.
Lähde: YleTeema 27.2.2006
Moni pitää kannabista harmittomana huumeena. Uudet Hollannissa ja Australiassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että nuorena aloitettu, säännöllinen kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua skitsofreniaan ja psykooseihin. Samojen tutkimusten mukaan kannabiksen säännöllinen ja runsas käyttö nuorena voi vähentää veren virtausta aivoihin.
Jolan Tobias sanoo nuorena käytetyn kannabiksen aiheuttaneen hänelle ensin vakavan riippuvuuden, joka aamu oli aloitettava marisätkällä, sitten skitsofrenian.
Australiassa nuorten psykiatrisen klinikan henkilökunta kertoo näkevänsä lisääntyneen kannabiksen käytön työssään. Moni heidän asiakkaistaan tulee hoitoon kannabiksen laukaisemien psyykkisten vaikeuksien takia.
Ohjelman asiantuntijoiden mukaan nyt käytettävä huume on aiemmin käytettyä vahvempaa ja siinä on aikaisempaa enemmän vaikuttaja-ainetta THC:tä.
Ohjelman esittelyn ensimmäinen lause, ”Moni pitää kannabista harmittomana huumeena”, on käännös ABC:n sivuilta. Se on taas suoraan USA:n valkoisen talon huumetoimiston propagandasta samoin kuin ”nyt käytettävä huume on vahvempaa ja siinä on aikaisempaa enemmän THC:tä”. Tällaisella väitteillä USA:n valkoisen talon huumetoimisto yrittää omassa maassaan kääntää keskustelun pois tietopohjaiselta argumentoinnilta.
On mahdoton ymmärtää lausetta sitä taustaa vastaan, että USA:n hallitus on vuosikymmeniä väittänyt kannabiksen aiheuttavan aivovaurioita, hulluutta, murhia, insestiä, hedelmättömyyttä, sikiövaurioita, pasifismia, jopa miesten rintojen kasvua. Kuinka harmiton voikaan olla sellainen aine, jonka pelkästä käytöstä on USA:ssa langetettu kymmenien vuosien rangaistuksia ?
Lähde: Huumeambulanssi ja Päihdelinkki
YLE:n esittämän ”Pää sekaisin” -dokumentin kotisivuilta löytyy linkit päihdelinkin ja huumeambulanssin kannabista käsitteleville sivustoille. Kyseiset tahot ovat myös julkisrahoitteisia.
Huumeambulanssin kannabiksesta kertovalla sivulla meitä valistetaan, että ”Syljeneritys lisääntyy, joten syljeksiminen on tavallista”. Toisaalta alkoholin käyttö ”saattaa helpottaa ihmisten välistä kanssakäymistä”. Tuskinpa Matti ja Mervi olisivat muuten tavanneet.
Vastaväitteet Huumeambulanssi kumoaa vielä 1990-luvulla käytössä olleella argumentilla. ”Kannabista käyttävä yleensä vähättelee aineen haitallisuutta ja puolustelee sen käyttöä”. Sitähän tässä yritetään...
Päihdelinkin sivustonkin perusteella kannabiksen käyttö vaikuttaa absurdilta ja itsetuhoiselta toiminnalta. Alkoholille nämä päihdevalistajat löytävät ymmärrystä, esim. 30.1.2006 Päihdelinkki valistaa, että ”Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei altista sydän- ja verenkiertoelimistöä erityisille vaaroille.” Kohtuukäyttöhän on jokaisen kansalaisen oma asia.
Lähde: Helsingin Sanomat 17.2.2006
Liimojen ja muiden myrkyllisten aineiden haistelu on lisääntynyt viime vuosina noin 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa.
Uusimpaan kouluterveystutkimukseen osallistuneista nuorista 7,2 prosenttia kertoi nuuhkineensa tinnerin ja liiman kaltaisia aineita. Tulos on viime vuodelta.
Pari vuotta sitten julkistettu kansainvälinen Espard-tutkimus kertoi samaa. Kyselyyn vastanneista 15-vuotiaista liuottimia, liimaa tai butaania oli haistellut kahdeksan prosenttia.
Kansainväliseen tutkimukseen osallistui Suomesta 3 000 koululaista.
Suomalaislasten luvut ovat tutkimusprofessori Salme Ahlströmin mukaan Ruotsin ja Tanskan tasoa. Ne kertovat ongelman lisääntymisestä: neljän vuoden takainen prosenttiluku Suomessa oli viisi.
"Huomattavaa on, ettei imppaaminen ole enää syrjäytyneitten nuorten ongelma", Ahlström sanoo.
Noin 30 maan vertailututkimuksen pahimmat luvut tulevat saarivaltioista Kyproksesta ja Irlannista. Niissä imppaamisesta kertoi 18 prosenttia vastanneista.
Ongelma on siinä, että nuori ei tajua riskiä. Butaanista ei tule pöhnäistä oloa, mutta siitä voi seurata kuolema.
Imppaaja on tavallisesti hyvin nuori.
Lähde: Stakes 8.2.2006
Vuonna 2004 alkoholin käytön seurauksena kuoli tilastojen mukaan 2 844 henkeä eli 358 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä oli viidenneksen suurempi ja tapaturmaan tai väkivaltaan päihdyksissä kuolleiden määrä 8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2003. Sairaaloissa kirjattiin 26 673 hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. Niiden määrä lisääntyi lähes 2 200 jaksolla eli 9 prosenttia. Vuoden 2005 tilastotiedot alkoholiehtoisista kuolemantapauksista ja sairaanhoitojaksoista valmistuvat tämän vuoden lopulla.
Lähde: Ilta-Sanomat 16.2.2006
Kasvavasta huumeongelmasta huolestuneet kansalaiset vaativat, että narkomaanien huonoon hoitotilanteeseen puututaan lailla.
Vajaat 30 000 suomalaista on allekirjoittanut adressin, jossa perätään kaikkien huumeidenkäyttäjien oikeutta hoitoon. Muun muassa entisistä huumeidenkäyttäjistä, näiden omaisista ja hoitoalan työntekijöistä
koostunut lähetystö luovutti nimilistan eduskuntaryhmien edustajille tänään Helsingissä.
Lähetystöä johtaneen kirjailijan Liisa Tallgrenin mukaan Suomessa on tarjolla aivan liian vähän hoitoa ja hoitokoteja narkomaaneille. Ruotsissa huumeidenkäyttäjien hoitolaki tuli voimaan vuonna 1980.
Lähde: Contact Music 17.1.2006, Lime24 10.2.2006
Nelonen on tehnyt sopimuksen palkitusta amerikkalaisesta komediasarjasta "Weeds". Sarja kertoo leskeksi jääneestä perheenäidistä, joka elantonsa turvaamiseksi alkaa myydä naapureilleen ruohoa kalifornialaisesssa esikaupungissa.
"Weedsin" pääosanesittäjä Mary Louise Parker palkittiin tänä keväänä roolistaan Kultaisella maapallolla ja Hollywoodin elokuvanäyttelijöiden yhdistyksen SAG-palkinnolla. Hollywoodin käsikirjoittajien yhdistys WGA palkitsi sarjan pilottijakson parhaasta komediasarjan jakson käsikirjoituksesta.
"Weeds" alkaa Nelosella ensi syksynä.
Mary Louise Parker kehotti USA:n hallitusta laillistamaan marihuana vastaanottaessaan Kultaista maapalloa. Näyttelijä tunnustaa hämmästyneensä yleisön ja kriitikkojen keskustelua herättäneelle TV-sarjalle antamasta palautteesta.
”Olen tosissani marihuanan laillistamisen puolella. Mielestäni asiassa ei ole mitään kiistanalaista. Kuvittelin ihmisten olevan närkästyneitä tästä sarjasta. Yllätyksekseni kukaan ei sitten ollutkaan.”
Lähde: Iltalehti 13.2.2006
Järjestäytymättömien työntekijöiden keskuudessa osuus saattaa olla huomattavasti suurempi.
Pimeä työvoima on ollut riesa muun muassa rakennustyömailla. Kuvan työmaa ei liity tapaukseen.
Palvelualojen ammattiliiton (Pam) jäsentutkimuksen mukaan joka viidennelle alle 24-vuotiaalle jäsenelle on tarjottu pimeää työtä. Liiton 1. varapuheenjohtaja Anssi Vuorio epäilee, että osuus on järjestäytymättömien työntekijöiden keskuudessa reilusti suurempi.
- Nuoret ovat pimeän työvoiman markkinoilla helppo kohde, koska siinä vaiheessa elämää sosiaaliturva ja eläkkeen kertyminen tuntuvat vielä kaukaiselta ajatukselta, Vuorio sanoi harmaata taloutta käsitelleessä seminaarissa Kuopiossa maanantaina.
Vuorion mukaan tulevaisuuden työvoimatarpeen turvaamisen vuoksi on huolehdittava, ettei palvelualojen mainetta pilata työehtojen ja palkkojen polkemisella. Hän vaati, että yrittäjäjärjestöt ryhtyvät määrätietoisesti paljastamaan harmaan talouden alueella liikkuvia yrittäjiä.
- Yrittäjäjärjestöt ovat olleet lähinnä passiivisia sivustakatsojia, vaikka tietoja mahdollisesta harmaasta taloudesta ja laittomilla keinoilla kilpailevista yrittäjistä on runsaasti, Vuorio sanoi.
Harmaa talous on Metalliliiton puheenjohtajan Erkki Vuorenmaan mukaan järjestäytyneen yhteiskunnan syöpä ja hyvinvointivaltion tuhoaja. Hän sanoi maanantaina Kuopiossa, että kasvaessaan harmaa talous horjuttaa työmoraalia ja vääristää kilpailua. Vuorenmaan mukaan harmaan talouden toimijat ovat tulleet entistä röyhkeämmiksi.
- Nyt tarvitaan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen, verottajan ja rikospoliisin vahvaa ja sitoutunutta yhteisrintamaa harmaan talouden torjuntatalkoisiin. Rintamalle on annettava konkreettiset ja toimivat välineet, joilla valvontaa tehostetaan ja harmaa talous saadaan kuriin, Vuorenmaa vaati harmaan talouden seminaarissa.
Lähde: Helsingin Sanomat 3.2.2006
Suomen poliisi on saamassa Ruotsista ilmaiseksi etälamauttimia Ruotsin päätettyä, ettei ota jo hankkimiaan etälamauttimia eli sähköpistooleja käyttöönsä.
Ruotsi on perustellut kielteistä päätöstään mm. sillä, että poliisin runsas vyövarustelu on jo nyt aiheuttanut työtapaturmia.
Ruotsalaiset myös pelkäävät, että tilanteet kärjistyvät, jos poliisi näyttää koko ajan valmiilta taisteluun. Toisaalta yksittäisen poliisimiehen tilanne vaikeutuu: mitä enemmän aseita, sitä vaikeampi valita nopeassa tilanteessa oikea ase.
Suomessa etälamautin sai hyvät arviot kokeilujakson jälkeen ja nyt poliisi on hankkimassa niitä lisää. Nelosen uutisten mukaan Suomi saanee ilmaiseksi kaikki Ruotsin 49 etälamautinta.
"Ilman muuta otamme nämä aseet vastaan. Meillä oli varattu tälle vuodelle 50 000 euroa omiin hankintoihin ja nyt ilmeisesti saadaan tältä vuodelta säästettyä se summa", toteaa poliisiylijohtaja Markku Salminen.
Ruotsista saatavien etälamauttimien lisäksi Suomi suunnittelee ostavansa tänä vuonna toiset 50 laitetta.
EU-puheenjohtajuuskauden takia ne on tarkoitus antaa Helsingin ja Tampereen poliisin käyttöön. Tällä hetkellä käytössä on kolmisenkymmentä etälamautinta Vantaalla, Jyväskylässä ja Oulussa.
Lähde: Helsingin Sanomat 23.1.2006
Lääkeyritykset ovat kehitelleet voimakkaita tapoja mainostaa reseptilääkkeitä suoraan kuluttajille.
Lääkelaki kieltää määrättävien lääkkeiden mainostamisen muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Itsehoitolääkkeitä saa mainostaa kuluttajillekin, mutta sitäkin säätelevät tarkat pelisäännöt.
Viime vuonna lääketeollisuuden omassa valvontajärjestelmässä annettiin lääkeyrityksille viidessätoista tapauksessa sakot, jotka liittyivät selkeästi kuluttajamainontaan. Suurin seuraamusmaksu oli 30 000 euroa, jonka sai Pfizer korostettuaan liikaa mainoksissa Nicorette-purukumin makua. Lisäksi useat yritykset saivat huomautuksen lääkemarkkinoinnin tarkastusvaliokunnalta tai valvontakunnalta.
Kuluttajien huomion tavoittelussa yritykset käyttävät hyväkseen etenkin internetiä. Suosittu mainosalusta on yhtä sairautta ja sen hoitoa varten luodut internetsivut, joilla yrityksen reseptilääke esiintyy ainoana hoitokeinona. Asiallisten sairaudesta kertovien sivujen perustaminen on sallittua kaikille, myös lääkeyrityksille. Eri lääkeyritykset ovat luoneet sivuja, jotka liittyvät esimerkiksi raskauden ehkäisyyn, erektio-ongelmiin, diabetekseen, kolesteroliin, osteoporoosiin tai allergioihin.
Tarkastusvaliokunta lähetti vuoden lopulla noin kymmenelle yritykselle kehotuksen keskeyttää mainontansa internetissä.
Verkon lisäksi tarkastusvaliokunta on huomannut yritysten esiintyvän mielellään potilasjärjestöjen tilaisuuksissa.
Kolmas yleistynyt markkinointitapa on sairauden tutkimukseen liittyvät lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet. Tiedotteessa saattaa vain vilahtaa jonkin reseptilääkevalmisteen nimi.
Uusi kannabinoiditutkimus tuottaa markkinoille uusia lääkkeitä, joista ensimmäinen, rimonabant, on tulossa Suomessakin markkinoille tänä vuonna. Viralliselta suomalaiselta nimeltään se on rimonabantti (TABU 6/2001), jota tullaan ainakin USA:ssa myymään tuotenimellä Acomplia. Miten huumepoliittisen sensuurin kourissa räpistelevät tiedotusvälineet selviävät tosiseikkojen kertomisesta?
Uutisessa haastateltiin lääkekokeita OYS:ssa johtavaa lääkäriä, mutta lehti ei paljoa häviä YLE:lle uutisen harhaanjohtavuudessa:
Lääke on kannabinoidireseptori, eli sen vaikuttavana aineena ovat kannabiksen johdannaiset.
”Lääke tepsii syömisestä syntyvän mielihyvä-tunteen syntyyn, jolla on syömiskäyttäytymiseen selkeä vaikutus”, professori Savolainen täsmentää.
Lääkekokeisiin osallistui kaikkiaan yli 1 500 henkilöä. Haittavaikutusten takia kokeet keskeyttivät lähes 40 prosenttia osallistujista, mutta myös plaseboa saaneista suunnilleen yhtä moni keskeytti. Laihdutuslääkekokeisiin liittyy usein korkea keskeyttämisprosentti, koska ihmiset odottavat lääkkeeltä ihmevaikutusta, jota ei tulekaan vaan laihduttaminen on lääkkeen avullakin työlästä.
- Rimonabant on uudentyyppinen molekyyli, jolla on vaikutuskohteita sekä aivoissa, ruoansulatuskanavassa että rasvakudoksessa. Tämä vaikutusmekanismi poikkeaa selvästi kahdesta markkinoilla jo olevasta laihdutuslääkkeestä, orlistaatista ja sibutramiinista, sanoo Suomen lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja, LT Jarmo Kaukua.
Kannabiksen lääkekäytöllä on jo 5000 vuoden ja satojen miljoonien ihmisten käyttökokemukset takanaan, rimonabantilla vasta pari vuotta ja pari tuhatta koehenkilöä. Kasviperäisiä kannabinoideja ei yksikään yhtiö voi enää patentoida eikä siten myöskään pääse rahastamaan yksinoikeudella. Tämän takia yhdelläkään lääkeyhtiöllä ei ole motiivia kustantaa viranomaisten vaatimia kokeita ja painostaa poliitikkoja lainmuutoksiin.
Sanofi-Aventis on ranskalais-USA:lainen, maailman kolmanneksi suurin lääkeyhtiö, jonka sijoitus pörssissä on kiinni sen uuden laihdutuslääkkeen, rimonabantin, menestyksestä maailmalla.
Rimonabant on kannabinoiditutkimuksessa 10 vuotta käytetty kannabinoidireseptorin salpaaja eli antagonisti. Minkäänlaista selektiivisyyttä sen vaikutuksissa ei ole havaittu vaan sitä on käytetty kannabinoiditutkimuksessa kannabinoidien kaikkien eri vaikutusten tutkimiseksi. Aine ei voi olla yhtäaikaa reseptori ja siihen vaikuttava aine mutta toimittajille tällaiset pienet yksityiskohdat ovat ilmeisen yhdentekeviä. Toimittajat eivät ole tätä juttua itse kaivaneet eivätkä ”tutkineet” vaan materiaali näyttää tulevan suoraan lääkeyhtiöltä.
YLE:n harjoittama sensuuri on ehkä kaikista huvittavinta. YLE on johdonmukaisesti sensuroinut kaiken uuden kannabistutkimuksen samalla kun se on johdonmukaisesti uutisoinut kaikki alkoholin ”lääkevaikutuksista” kertovat ”tutkimustulokset”. Myös Sanofi-Aventisin myyntimiehillä näyttää olevan suora pääsy ”julkisrahoitteiselle” tiedotuskanavalle.
Kun riski arvioidaan väärin, seurauksena on väärää priorisointia: Yliarvioidaan kohteita, joista ei ole saatavissa merkittävästi lisää turvallisuutta. Samalla aliarvioidaan sellaisia kohteita, joiden riskit on osoitettu hyvin.
Järkevä toiminta edellyttää, että käsitys riskeistä on oikea eikä harhaa.
Poliisi sai valvoa Turun Ruisrock-festivaaleille meneviä ihmisiä huumekoiran avulla. Apulaisoikeuskanslerin mukaan valvonta ei loukkaa kenenkään yksityisyyden suojaa.
Tuore ratkaisu liittyy Turun poliisin toimintaan kesällä 2004. Festivaaleille meneviä ihmisiä valvottiin huumekoiran avulla pääportille johtavalla kävelytiellä.
Huumekoiran käytöstä kanteli helsinkiläinen nainen, jonka mielestä julkisessa tilassa tehty sattumanvarainen huumetarkastus loukkaa ihmisten yksityisyyttä. Hänestä poliisin olisi myös pitänyt käyttää virkapukua.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan valvonta ei loukannut perusoikeuksia, koska koira ei nuuhkinut ihmisiä yksitellen. Valvonta ei eronnut tutkan käyttämisestä liikenteessä tai poliisin kadulla omin silmin ja korvin tekemistä havainnoinnista.
Poliisilla oli myös oikeus käyttää tilanteessa siviilivaatteita.
- Tällä perusteella valvontaa uskalletaan tehdä koiran kanssa yleisellä paikalla, esimerkiksi Kauppatorilla tai kauppakeskuksissa.
Apulaisoikeuskansleri otti kantaa huumekoiran käyttöön festivaalivieraiden valvonnassa jo toista kertaa.
Vastaava kantelu tehtiin Helsingin poliisin toiminnasta Koneisto-festivaaleilla 2002.
Tuolloin apulaisoikeuskansleri katsoi, että poliisin tarkastukset olivat "perusoikeusnäkökulmasta arveluttavia", vaikka lakia ei suoranaisesti rikottukaan.
- Turun ja Helsingin tapaukset olivat erilaisia. Kyse ei ole linjanmuutoksesta, molemmat ratkaisut tehnyt apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka tähdentää.
Helsingissä valvonta tehtiin Ruoholahden metroasemalla, jossa liikkui paljon muitakin ihmisiä kuin festivaaleille menijöitä. Koira nuuhki ohikulkijoita yksitellen.
- Ratsiatyyppinen tarkastus kohdistui epämääräiseen ihmisjoukkoon, Jonkka selvittää eroa.
- Kun joku hyvännäköinen tulee kauppaan asioimaan, kyllä sitä zoomataan valvontakameroilla. Se on ihan tavallista, kertoo Lounais-Suomessa vartijana jo vuosia työskennellyt mies.
Hänen mukaansa kaikissa hänen vartioimissaan liikkeissä valvovat vartijat ovat harrastaneet salakatselua.
Sovituskoppien peilien kautta naisia ihmetellään usein, mutta myös käytävillä liikkuvia kaunottaria zoomaillaan.
- On kohteita, joissa kameralla näkee sovituskopin peilin kautta jopa asiakkaan rinnan tason. Lisäksi naisten rintojen ja perien zoomailu kameroilla on iljettävän yleistä, vartija pohtii.
Muutamia kesiä sitten helsinkiläisessä tavaratalossa vartijana työskennellyt nuori mies kertoo, kuinka häntä kouluttanut vanhempi, vastuussa oleva vartija tirkisteli alusvaatteita sovittavia naisia.
- Hän perusteli katselemista varkauksien estämisellä, sillä nainen vei useita vaatteita kerrallaan koppiin, ex-vartija muistelee.
Jos tirkistely tuottikin oikeasti todisteen vaatteiden varastamisesta, sovituskopin salakatselua ei saanut myöntää.