Hollannin kuuluisa vapaamielinen huumelainsäädäntö on joutunut pahimman haasteen eteen vuosikymmeniin. Maastrichtin kaupunginvaltuusto aikoo kieltää ulkomaalaisten pääsyn kaupungin kuuteentoista kannabiskahvilaan, mikä pakottaisi monet niistä sulkemaan ovensa. Jos tämä päätös pysyy oikeudessa, voidaan se ulottaa koko maahan. Tämä on yksi kolmesta radikaalista - ja ristiriitaisesta -menettelytavasta, joilla yritetään poistaa Hollannin ainutlaatuisen huumepolitiikan ongelmat. Näiden uusien menettelytapojen kohtalo ratkaisee Hollannin kannabispolitiikan tulevaisuuden.
Nämä kokeilut historiallisessa Maastrichtin kaupungissa eivät ole sattumaa. Lyhyen ajomatkan päässä Belgiasta, Saksasta ja Ranskasta Maastrichtista on tullut magneetti pössöttelijöille, jotka haluavat nauttia vapaamielisestä lainsäädännöstä. Heidän mukanaan on kasvanut kannabiksen ja kovien aineiden laiton kauppa, lisäten myös muuta rikollisuutta.
Poliisin ja asukkaiden valitusten avittamana Maastrichtin pormestari Geerd Leers päätti, että nyt saa riittää. Aluksi lakia toteutetaan vain yhdessä kannabiskahvilassa, joka voi viedä asian aina EU-tuomiostuimeen. Jos se häviää, voidaan ulkomaalaiset kieltää kaikista Hollannin 750:stä kannabiskahvilasta.
Maastrichtin kaupungin johdossa on vuosia keskusteltu siitä, mitä pitäisi tehdä maan huumepolitiikan seurauksille rajakaupungissa. Vaikka edelleen kannatetaan kannabiksen pienten määrien laillistamista omaan käyttöön, uskotaan myös siihen, että tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä ei-toivottujen haittojen torjunnassa.
Ramona Horbach, toinen kaupungin huumeneuvonantajista: ”Maastrichtissa käyvät turistit aiheuttavat monenlaisia ongelmia aina pysäköintiongelmista kaduille virtsaamiseen. Ihmisiä häiritään, heille yritetään kaupitella kovia huumeita. He yrittävät myydä kokaiinia, ekstaasia tai heroiinia.”
Suurin osa kannabiskahviloista sijaitsee kaupungin pienessä, historiallisessa keskustassa, mikä keskittää ongelmat yhdelle, tiiviille ja hyvin näkyvälle vyöhykkeelle. Mutta osa niistä sijaitsee asuinalueilla, mikä nostattaa paikallista vastarintaa.
Toinen huumeasiantuntijoista, Jasperina de Jonge: ”Monet turisteista tulevat tänne ostamaan mietoja huumeita, joita ei pysty ostamaan Saksassa, Ranskassa tai Belgiassa.Tänne tulee liikaa ihmisiä. Joskus he käyttäytyvät karkeasti. Jotkut kannabiskahviloista ovat asuinalueilla ja ihmiset eivät halua enää asua niillä.”
Pienten lasten vanhemmat tuntevat olonsa erityisen uhatuksi lisääntyneen liikenteen ja vähentyneen turvallisuuden tunteen takia.
Asioiden ei tietenkään tarkoitettu olevan tällä tavoin; kannabiskahviloiden koko perusajatus oli saattaa mietojen huumeiden käyttö pois rikollisjengien vaikutuspiiristä.
Vaikka useat valtiot ovat lieventäneet mietoja huumeita koskevia lakeja, johtaa Hollanti niiden myynnin valvonnassa. Kannabiskahvilat toimivat luvanvaraisesti eikä niissä saa myydä eikä käyttää alkoholia. Valtion oman esitteen mukaan tämä politiikka on menestys: ”Kannabiksen käyttö Hollannissa on verrattavissa muiden Euroopan maiden tilanteeseen, kun taas USA:ssa se on paljon korkeammalla tasolla”.
Mutta tähän on päästy ristiriitaisella lainsäädännöllä. Tosiasiassa kaikki huumeet ovat laittomia Hollannissa vaikka kannabiskahvilat saavat myydä korkeintaan viisi grammaa kannabista per asiakas ilman syytteitä. Vaikka on rikos tuottaa, pitää hallussaan, myydä, viedä tai tuoda kovia huumeita tai kannabista, ei kuitenkaan ole laitonta käyttää niitä.
Tämä tarkoittaa sitä, että on aivan laillista ostaa viisi grammaa kannabista kannabiskahvilasta mutta kahvilan on laitonta hankkia myytäviä tuotteita.
Samalla kun laki on dekriminalisoinut ne ihmiset, jotka käyttävät kannabista pieninä määrinä, se ei ole tehnyt samaa niille, jotka kasvattavat sitä tai ostavat sitä kannabiskahviloihinsa.
Maastricht on etulinjassa saksalaisten, belgialaisten ja ranskalaisten kävijöiden aiheuttaman valtavan kysynnän takia. Poliisin mukaan Hollannin eteläinen Limburgin alue saa 1,2 miljoonaa huumeturistia vuosittain.
Maastrichtin poliisin edustaja Peter Tans kertoo, että vuonna 2005 21 000:sta rikoksista syytetyistä oli ulkomaalaisia 4500.
Ulkomaalaisten paisuttama kannabiksen kysyntä kannabiskahviloissa ruokkii todella suurta, maanalaista kannabisteollisuutta.
Tänä vuonna Maastrichtissa on takavarikoitu 78 kiloa kannabista ja 43000 kypsää kasvia on tuhottu. Suuri osa tästä on alhaisen tulotason talouksista, jotka toimivat rikollisliigojen valvonnassa. Poliisi ratsailee asuntoja ympäri kaupunkia, milloin voimayhtiöt tekevät hälytyksen virrankulutuksen sellaisesta noususta, mikä kertoo kasvatuslampuista (tavallisesti kasvatukseen tarvittava sähkö otetaan laittomasti). Poliisin arvioiden mukaan kasvattaja voi tehdä voittoa 97 640 € vuodessa 18 neliömetristä kannabiskasveja.
Vielä hälyttävämpänä poliisi pitää sitä pelkoa, että tämä alakulttuuri tekee Maastrichtista hedelmällisen alueen kovia aineita kaupitteleville jengeille. Vuoden 2005 tammikuun ja lokakuun välisenä aikana poliisi pidätti 193 ihmistä 23 ratsiassa ja takavarikoi 10 kiloa heroiinia, 1,5 kiloa kokaiinia, 12 000 ekstaasitablettia, 171 000 € käteisenä ja 11 tuliasetta.
Peter Tans: ”Asiat eivät voi jatkua tällaisina enää montaa vuotta. Toivomme kaupungin kokeilujen olevan menestys koska nämä ongelmat ovat meille suunnaton työtaakka. Tämä merkitsee 100 000 miestyötuntia joka vuosi, jos 100 poliisia tarvitaan pelkästään huumeongelmaan.”
Lisääntyvien valitusten kannustamina kaupungin viranomaiset, joilla on Hollannin lainsäädännön antamat laajat valtuudet, ovat tehneet monta aloitetta. Ensimmäinen koskee kannabiskahviloiden asteittaista vähentämistä.
Jokaisella tulee olla lupa ja Maastricht ei enää myönnä uusia, joten omistajan kuoltua tai jätettyä alan hänen kahvilansa suljetaan. 1990-luvulla kaupungissa oli vielä 30 kannabiskahvilaa. Nyt niitä on jäljellä vain puolet.
Koska tämä ei ratkaise ongelmaa ollaan kaupungissa omaksumassa kahta tyystin erilaista ratkaisumallia sen lisäksi, että turisteja ei enää palvella. Pormestari johtaa aloitetta siirtää joitakin kannabiskahviloita pois keskustasta. Pormestari Leers haluaa luoda kolme drive-in keskusta pääteiden varteen pois Maastrichtin keskustasta ja asuinalueilta palvelemaan huumeturisteja.
”Budabulevardiksi” tai ”McDopeksi” (suomeksi ehkä Hashburger) nimetty projekti on ristiriidassa ulkomaalaisten kieltämisen kanssa, koska se on suunniteltu palvelemaan muita kuin hollantilaisia sekä pitämään heidät pois kaupungista.
Joka tapauksessa viranomaiset tietävät, ettei vain paikalliset asukkaat sallliva kannabispolitiikka tule voimaan ennen kuin vasta kahden vuoden päästä, koska laillinen prosessi kestää ainakin tuon ajan.
Lisäksi he haluavat aloittaa suoraa päätä drive-in suunnitelmat, jos ulkomaalaisten kieltäminen on EU-kansalaisten tasavertaisuutta vastaan.
Lopuksi eniten keskustelua on herättänyt kaupungin liberaali aloite alkaa säätelemään ns. ”takaoviongelmaa”. Maastricht on tarjoutunut liberaalin kokeilun koekentäksi, jonka mukaan kasvatettaisiin kannabista tarkasti valvottuna paikallisten kannabiskahviloiden myyntiin ja rikollisjoukkioiden poistamiseksi alalta. Vaikka Hollannin kannabispolitiikan logiikan mukaan pitäisi sallia kannabiksen laillinen tuotanto, ovat ministerit aina livenneet ratkaisevan askeleen edessä tietäen sen aiheuttavan kansainvälisen myrskyn.
De Jonge: ”Takaoven ongelma täytyy ratkaista. Paikallishallinto tunnistaa tosiasian mutta maan hallituksen tulee havaita tämä seuraavana tärkeänä vaiheena.”
Kannabiskahviloiden omistajille kaupungin politiikka on ennen kokematon haaste. Easy Going -kahvilan omistaja Marc Josemans hyväksyy esitetyt ongelmat mutta sanoo, että ”ongelmia aiheuttavat rikolliset, joita houkuttaa paikalle kannabisasiakkaiden virta”. Josemans, joka johtaa myös kaupungin kannabiskahvilaliittoa, vastustaa kiivaasti kaupungin yrityksiä kieltää ulkomaalaiset kannabiskahviloista, ja on suostunut syytettäväksi, jotta hän voisi valittaa asiasta eteenpäin.
Hän haluaa toimia yhteistoiminnassa kaupunginvaltuuston kanssa joidenkin kannabiskahviloiden siirtämisessä kaupungin ulkopuolelle. Hän kuitenkin huomauttaa, että omistajien houkutteleminen uudelleen sijoittumiseen on mahdotonta, jos heitä kielletään jatkossa myymästä muille kuin paikallisille.
”Niin kauan kuin tämä ulkomaalaiset kieltävä pilottiprojekti vain roikkuu ilmassa, on vaikeaa suostutella ihmisiä lähtemään kaupungista. Toivomme kaupungin lykkäävän sitä parilla vuodella.”
Yksimielisyys vallitsee sen sijaan kaupungin suunnitelmasta kasvattaa kannabista laillisesti.
”Tiukan poliisitoiminnan takia hyvät kasvattajat lopettavat kasvattamisen, koska se on heidän mielestään liian vaarallista. Järjestäytyneellä rikollisuudella on isoja kasvatuspaikkoja, joissa he viljelevät heikkolaatuista korkeaan hintaan. Kasvattajien idealismi on kadonnut. Ne kaverit, joiden kanssa olemme tehneet työtä 25 vuoden ajan, ovat lisääntyvässä määrin vetäytymässä”, jatkaa Josemans.
Mutta paikallishallituksen ja kannabiskahviloiden ollessa samaa mieltä ongelmien syistä, kokeilun mahdollistava valta on Haagissa. Hallitus tulee torppaamaan Maastrichtin suunnitelmat laillistaa ”takaovi”. Ristiriitaisen lainsäädännön seurauksia kaupunki yrittää ratkaista kahdella ristiriitaisella menettelyllä. Tämä alkaisi luomalla kannabiskahviloita ulkomaalaisille kaupungin ulkopuolelle samalla kun säädettäisiin laki, joka kieltäisi heitä ostamasta.
Lyhyen matkan päässä Mississippi Boat’sta kelluvassa Smoky’s kannabiskahvilassa puoli tusinaa ihmistä istuksii, polttelee, maistelee limonadia ja kuuntelee rokkia. Kannabista myydään 4,5 eurosta aina 14,5 euroon grammalta eikä täällä kannateta kaupan rajoittamista.
”Suurin osa kannabiskahviloita vastaan esitetyistä syytöksistä ovat vääriä”, sanoo yksi asiakkaista. ”Olet varmaan kuullut baaritappeluista mutta kukaan ei ole koskaan kuullut kannabiskahvilatappelusta”.
Smoky'n myynnistä alle 8% menee paikallisväestölle ja näissä paikoissa tiedetään uuden lain ajavan heidät pois alalta. Paikan omistajalla on vain yksi sana kaupungin suunnitelmista: tyhmä.
Lähde: Drug and Alcohol Dependence heinäkuu 2005, Volume 79, Issue 1, Pages 11-22
Chuan-Yu Chena, Megan S. O’Briena and James C. Anthony (2005) Who becomes cannabis dependent soon after onset of use? Epidemiological evidence from the United States: 2000–2001.
Maailman eniten käytetty laiton päihde, kannabis, on aiheuttanut kansanterveyshuolia ympäri maailman kun tutkimuksissa on selvinnyt, että nuorista kolmannes, monissa paikoin jopa kaksi kolmannesta, on kokeillut sitä. USA:ssa 21 miljoonaa yli 12-vuotiasta kansalaista käytti kannabista ainakin kerran vuoden aikana, ja yli 50 000 nuorta aloitti kannabiksen käytön vuoden aikana.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kannabisriippuvuuden riskiä 24 kuukauden sisällä ensimmäisestä käyttökerrasta. Tämän tutkimuksen sekä muista tutkimuksista saatujen viitteiden nojalla joka 25. kannabista kokeillut eli 4 % kehittää kannabisriippuvuuden kahden vuoden sisällä ensimmäisestä käyttökerrasta. Lisäksi 9 % kannabista ikinä kokeilleista kehittää riippuvuuden 10 vuoden sisällä. Tämä riski jakautuu siten, että ensimmäisen vuoden aikana ensi kokeilusta 1 % - 3 % kehittää riippuvuuden ja toisen vuoden aikana 1 % - 2 %. Kansallisen taloustutkimuksen mukaan vuosina 1991 - 1993 7 % sen hetkisistä pössöttelijöistä täytti kannabisriippuvuuden diagnostiset kriteerit.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa on esitetty, että kannabiksen kohonnut vahvuus aiheuttaisi riippuvuuden lisääntymistä. Tässä tutkimuksessa hypoteesille ei kuitenkaan löydetty vahvistusta, minkä tutkijat kokevat hämmästyttävänä, jos väite kannabiksen kohonneesta vahvuudesta pitää paikkansa. Tutkijat esittävätkin vaihtoehtoiseksi selitykseksi, että kannabiksen käyttäjät osaavat annostella kannabista tarpeitaan vastaavasti.
Toinen tärkeä tutkimuksessa esille noussut tekijä on kannabiksen käytön aloittaminen alle 18-vuotiaana. Aikaisemmin on esitetty kannabiksen käytön ja kouluun sopeutumattomuuden olevan yhteydessä toisiinsa. Tarkemmassa analyysissa kannabiksen käytön aiheuttaman haitan selittäjiksi nousevat kouluun liittyvät tekijät (nollatoleranssi, koulusta erottaminen kannabiksen käytön seurauksena). Kun kouluun liittyvät tekijät vakioidaan, suurin riski tulla riippuvaiseksi on niillä, jotka ovat aloittaneet kannabiksen käyttönsä 11-15 ikäisinä.
Kolmantena tekijänä nousee esille perheen sosiaalitaloudellinen asema: alemman tulotason perheen lapsilla (alle 20 000 $ vuodessa) on kaksinkertainen riski rikkaampiin verrattuna kehittää kannabisriippuvuus.
Neljäntenä jos kannabiksen käyttäjä on kokeillut kolmea tai useampaa päihdettä tai huumetta ennen kannabiskokeiluja, on hänellä kasvanut riski kehittää kannabisriippuvuus.
Viidenneksi sukupuolella ja etnisellä taustalla ei ole vaikutusta kannabisriippuvuusriskin kasvamiseen.
Tämä kahden ensimmäisen vuoden riippuvuusriski (4%) ei ole universaali. Euroopassa on havaittu paljon pienempi kannabisriiippuvuuden riski kuin USA:ssa. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on havaittu selvästi isompi riski kuin USA:ssa. Tämäkin löydös korostaa ainekeskeisen lähestymistavan heikkouksia.
Lähde: Drug and Alcohol Dependence, marraskuu 2005, Vol 80, Issue 2, 147 - 159
Carl L. Hart: Increasing treatment options for cannabis dependence: A review of potential pharmacotherapies.
Kannabisvieroitusta on tutkittu hyvin vähän verrattuna alkoholin ja huumeiden vieroitustutkimukseen, mikä on ihmeellistä ottaen huomioon suuren julkisen keskustelun. Arvioiden mukaan 9% kannabiksen käyttäjistä tulee riippuvaiseksi kannabiksesta. Verrattuna muiden laittomien aineiden käyttäjiin on kannabiksen käyttäjien hoitoon hakeutuminen kuitenkin vähäistä. USA:ssa vuonna 2001 kannabiksen säännöllisistä käyttäjistä alle 15% sai hoitoa kannabiksen käytön aiheuttamien ongelmien takia kun kokaiinin säännöllisistä käyttäjistä osuus oli 50%.
Monet kannabiksen käyttäjät pitävät ainetta hyvinkin viattomana, mutta asia on eri silloin kun sitä käytetään päivittäin ja suuria määriä. Jatkuvan kannabiksen polttamisen aiheuttama terveysrasite vastaa tupakointia keuhkorasitukseltaan. Lisäksi tulevat mielenterveydelliset ja sosiaaliset haitat. Vaikka kannabiksen vieroitusoireet eivät olekaan terveydelle vaarallisia, voivat ne olla epämiellyttäviä. Nämä oireet haittaavat myös kannabiksen käytön lopettamista.
Kannabisvieroitukseen ei ole mitään varsinaista lääkettä, erilaisia lääkityksiä on tosin yritetty käyttää oireisiin. Kannabinoiditutkimuksessa käytetyn antagonistin eli kannabisreseptorin vastavaikuttajan (rimonabant) on todettu aiheuttavan korostuneet vieroitusoireet kannabiksella kroonisesti käsitellyillä rotilla. Tämä on avannut mahdollisuudet tutkia laboratorio-oloissa erilaisia lääkityksiä. Vieroitusoireiden hoitamisessa THC:lla, clonidiinilla, prostaglandin E2:lla ja litiumilla on saatu vierotusoireiden lievenemistä.
Ihmisten kokemat vieroitusoireet sisältävät mm. kielteisiä tunnetiloja, unihäiriöitä, ruokahalun alenemista, jopa agressiivista käytöstä. Oireet alkavat vuorokauden sisällä kannabiksen nauttimisen lopettamisesta, ne ovat huipussaan 2 - 6 päivän sisällä kestäen kaikkiaan 4 -14 päivää riippuen riippuvuuden asteesta. Kliinisissä kokeissa on yritetty kaikenlaisia lääkkeitä kuten tupakan vieroituslääke Bupropionia, mielialalääke Nefazodonea sekä epilepsialääke Divalproexia. Kaikilla lääkkeillä on todettu huono hoitovaste ja pahoja haittavaikutuksia verrattuna itse kannabiksen käyttöön.
Ihmisillä tehdyissä kokeissa suun kautta annosteltu THC lievitti vieroitusoireet aiheuttamatta mitään subjektiivisesti koettavaa tai ulkopuolisen havaitsemaa vaikutusta placeboa saaneisiin verrattuna. Pienetkin THC-annostukset aiheuttavat vieroitusoireiden häviämisen, mikä osoittaa kannabiksen vieroitusoireiden olevan farmakologisesti hyvin omalaatuisensa.
THC:n nauttiminen suun kautta kannabiksen vieroitusoireiden hoidossa voi vaikuttaa keinotekoiselta tai teennäiseltä mutta minkä tahansa tajuntaan vaikuttavan aineen aivokemiallisten ja psyykisten vaikutusten kannalta on ratkaisevaa kyseisen aineen maksimaalisen pitoisuuden imeytymisnopeus. Siksi suun kautta otettu THC ei aiheuta samanlaisia vaikutuksia kuin poltettu marihuana. Tehtyjen kliinisten kokeiden perusteella suun kautta nautittava THC ei myöskään aiheuta "väärinkäytön" lisääntymistä eikä tietenkään keuhkorasitusta. Tämän takia suun kautta annosteltu THC on tutkituista hoitostrategioista paras, ja sen käyttöä kannabisvieroituksessa tulisi kokeilla erilaisilla annostuksilla sekä myös alaikäisten kannabisriippuvuuden hoidossa.
Kannabiksen käytön tutkiminen laboratorioissa on ollut hankalaa, koska koe-eläimet eivät ole käytä kannabista oma-aloitteisesti samalla tavalla kuin vahvaa riippuvuutta aiheuttavia aineita. Kuitenkin pienempiä annoksia tiheämpään annosteltuna on saatu aikaan koe-eläinmalli kannabisriippuvuudelle.
Kannabinoiditutkimuksissa käytettyä kannabinoidireseptorin salpaajaa, rimonabanttia, on kokeiltu koe-eläimillä kannabiksen ja kokaiinin vieroituksessa, mutta se vähensi selvästi ainoastaan kannabiksen oma-aloitteista käyttöä koe-eläimillä. Lisäksi rimonabantin on todettu koehenkilöillä vähentäneen kannabiksen aiheuttamia subjektiivisia tuntemuksia sekä sydän- ja verenkiertovaikutuksia. Rimonabantin käyttökelpoisuus vieroituksessa on epäselvä: vieroituksessa tarvitaan aineen jatkuvaa annostelua eikä ko. ainetta ole tutkittu vielä kylliksi. Lisäksi vieroituksessa potilaan suostumus antagonistien käyttöön on yksi merkittävimmistä ongelmista (vrt. naltrexone opiaattihoidossa tai antabus alkoholistien hoidossa).
Naltrexonea on yritetty käyttää kannabiksen vieroitushoidossa siitä olettamuksesta lähtien, että opioidijärjestelmän ja kannabinoidijärjestelmän kesken on yhteisvaikutusta. Koe-eläimistä poiketen Naltrexone aiheutti kannabiksen vaikutusten vahvistumista koehenkilöillä, jopa kannabiksen annostelun lisääntymistä. Tämä korostaa sitä, että kaikkia koe-eläimillä tehtyjä tutkimuksia ei voida suoraan kääntää ihmisiä koskevaksi.
Suun kautta annosteltavaa THC:tä on kokeiltu yhdessä ainoassa kokeessa. THC:n käyttö perustuu havainnolle, että myös muiden väärinkäytettävien aineiden kohdalla ns. ylläpitohoito vähentää tehokkaasti aineen itseannostelua. Koe oli lyhyt eikä sinä aikana havaittu itseannostelun vähenemistä, mutta kokeen aikana havaittiin koehenkilöiden kannabikseen liittyvien positiivisten arvioiden vähentyneen. Tässä kokeessa yksikään koehenkilöistä ei kuitenkaan ollut hakemassa vieroitusta ja koeaika oli vain kolme päivää. Näinkin lyhyen lääkityksen vähentäessä kannabiksen päihtymysvaikutusta tulisi kokeita jatkaa, koska tämä näyttää hyödylliseltä vähentäessään retkahtamisia vieroitushoidossa.
Kannabisreseptorin salpaaja, antagonisti rimonabant, on osoittautunut lupaavaksi kannabisvierotuksessa laboratorioeläimille. Ihmisellä ei olla kokeiltu tätä lääkitystä kannabiksen palkitseviin vaikutuksiin. Tähän mennessä ei ole löydetty sellaista lääkitystä, jolla voitaisiin muuttaa ihmisten kannabiksen itseannostelua.
EMCDDA:n johtaja Wolfgang Götz toteaa seuraavaa: ”Huumeiden käytön kansanterveydellisiä vaikutuksia analysoitaessa on nykyään otettava huomioon psykoaktiivisten aineiden, joihin kuuluvat myös alkoholi ja tupakka, samanaikaisen käytön monimutkainen kuva. Keskittyminen yhtä huumetta koskeviin kehityssuuntauksiin saattaa olla harhaanjohtavaa, jos huomiota ei kiinnitetä eri huumeiden välisiin yhteyksiin.”
Vuosina 2003 ja 2004 jotkut maat muuttivat rangaistuksiaan kannabiksen käytöstä (Belgia ja Yhdistynyt kuningaskunta lievensivät rangaistuksia, Tanska kiristi niitä). Vuonna 2003 Kreikka lievensi huumeidenkäytön enimmäisrangaistuksen viidestä vuodesta yhteen vuoteen. Unkari puolestaan poisti huumeidenkäyttörikoksen rikoslaistaan (vaikka hankinta- ja hallussapitorikoksina huumeidenkäyttö on yhä rangaistavaa). Yleensä huumekaupan ja nuoria uhkaavien huumerikosten rangaistukset kovenivat.
Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa huumeiden käyttö tai hallussapito (henkilökohtaiseen käyttöön) kattavat suurimman osan huumausainerikoksista. Näiden rikosten määrä vaihtelee 39 %:sta Puolassa 87 %:iin Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Joissakin maissa kuitenkin huumeiden välitys ja kauppa muodostavat huumausainerikoksista suurimman osan: niiden määrä on 46 % Luxemburgissa ja 91 % Tsekin tasavallassa.
Kannabis on edelleen huumausainelainsäädäntöä vastaan tehdyissä rikoksissa yleisimmin viitattu huume useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, ja tähän aineeseen liittyvien huumausainerikosten osuus on kasvanut vuodesta 1998 Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Maltalla ja Portugalissa. Osuus on pysynyt vakaana Belgiassa, Tsekin tasavallassa, Alankomaissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja laskenut Italiassa ja Itävallassa.
Uusi poliittinen ulottuvuus eli EU:ssa koettava krooninen turvallisuusvaje on tullut teemaksi huumeongelman kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. EMCDDA:n puheenjohtaja Reimen toteaa seuraavaa: “Kun puhutaan huumeista johtuvista julkisista häiriöistä, ei viitata vain rikollisuuteen, vaan myös yhteiskunnalle vahingollisten käyttäytymismuotojen laajempaan kirjoon, joka häiritsee turvallisuutta, terveyttä ja siisteyttä yhteiskunnassa ja haittaa sen asukkaiden elämänlaatua ja elämään tyytyväisyyttä. Tämän hetkinen poliittinen huoli huumeiden julkisista haitoista on reagointia oman asuinalueen kielteisiin ilmiöihin."
Euroopan komission vuoden 2003 raportti EU:n kansalaismielipiteistä, jotka koskevat yleistä turvallisuutta sekä altistumista huumeista johtuville ongelmille ja rikollisuudelle, paljasti, että kaikissa 15 EU:n vanhassa jäsenvaltiossa olonsa hyvin turvattomaksi kadulla tuntevien osuus nousi 8%:sta vuonna 1996 noin 12%:iin vuonna 2002.
Tästä voi olla seurauksena huumevalvonnan muuttuminen yksinomaan käytön rajoittamisesta sen sosiaaliseen ohjailuun. Tämän kaltaista lainsäädäntöä onkin alettu laatimaan joissain maissa, missä kielletään huumeiden, myös kannabiksen, hallussapito ja käyttö tietyissä laitoksissa ja niiden ympäristössä.
Viisi maata – Belgia, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta – on juuri ottanut kansallisen huumepolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi huumeisiin liittyvien julkisten häiriöiden vähentämisen, mitä ne toteuttavat koordinoidusti yhdistämällä ilmiön terveydelliset, sosiaaliset, yleisen turvallisuuden ja ympäristön näkökannat.
Tämä uusi kehityslinja voidaan nähdä esille nousevana vaihtoehtona sille 1900-luvulla vallassa olleelle huumeiden käytön kokonaiskiellolle, jota ei ole pystytty toteuttamaan.
Toisaalta tämä turvallisuusvajeen putkahtaminen huumeongelman käsittelyyn voi kertoa myös EU:n oikeistolaistumisaallosta. Hollanti ja Tanska mainitaan raportissakin maina, joissa liberaali kannabispolitiikka on joutunut uuskonservatiivisten hallitusten silmätikuksi näiden yrittäessä liehitellä USA:n nykyhallintoa.
Konferenssi pidetään 26. - 27.1.2006 Brysselissä. Tarkoituksena on etsiä tapoja saada kansalaisjärjestöt aktiivisemmin mukaan EU:n huumeohjelman suunnitteluun ja täytäntöönpanemiseeen.
Lisäksi hallitus aikoo luokitella kannabiksen kovaksi huumeeksi, jos uusissa tutkimuksissa päädytään siihen, että kannabiksen THC-pitoisuuden kasvu on aiheuttanut mielenterveysongelmien kasvua viime vuosina.
Hallitus aikoo lopettaa myös lääkekannabisohjelman kannattamattomana. Vuodesta 2003 hollantilaiset potilaat ovat voineet ostaa kannabiksen kukintoa apteekista.
Hallituksen edustajat pitävät ehdotusta liki laillistamisena. Mutta ehdotuksen takana olevan parlamentin enemmistö uhkaa näyttää voimansa, jos hallitus aikoo estää suunnitelman toteutuksen.
Kansanedustaja Frans Weekers, jonka konservatiivipuolue VVD liittyi äskettäin ohjelman kannattajiin, pitää nykyistä politiikkaa ”tekopyhänä ja ongelmia aiheuttavana”.
”Tulee hetki, jolloin on sanottava ’Nyt meidän tulee siirtyä seuraavaan vaiheeseen’. Jos tämä alkuhanke toimii ja voimme osoittaa kaikille, että tämä on parannusta edelliseen, niin tämä on hyvä vastaväite muiden maiden hallitusten esittämään kritiikkiin.”
Kolmenkymmenen vuoden kannabiksen käytön suvaitsemisen jälkeen sen käyttöluvut ovat kansainvälistä keskitasoa. Hallituksen antamien tietojen valossa kannabiksen käyttö on yleisempää kuin Skandinaviassa mutta alhaisemmalla tasolla kuin USA:ssa tai Britanniassa.
Nykyisen lain mukaan marihuana ja hasis ovat laittomia mutta poliisi ei sakota alle viiden gramman hallussapidosta eikä alle 30 gramman hallussapidosta vielä seuraa syytteitä. Viranomaiset sallivat kannabiksen avoimen myynnin lisensoiduissa kannabiskahviloissa, joita saa avoimesti nimittää vain termillä ”coffee shop”.
Kasvattajat sen sijaan joutuvat ratsioiden ja syytteiden kohteeksi, mikä aiheuttaa ristiriitaisen käytännön, jonka puitteissa kahviloiden omistajat eivät voi laillisesti ostaa laillisesti myymäänsä tavaraa.
Kasvattajat toimivat usein laittomissa kasvihuoneissa, joita on rakennettu koteihin ja autotalleihin, mikä johtaa edelleen sähkön varastamiseen, tulipaloihin sekä rikollisuuden nousemiseen asuinalueilla.
Tämä uusi suunnitelma voisi johtaa edelleen täyteen laillistamiseen ja verotukseen; tämä tuotannonala tuottaa kotimaassa arviolta yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Weekers arvioi suunnitelman tulevan hyväksytyksi parlamentissa 2/3 enemmistöllä yksimielisyyden vallitessa kautta poliittisen kirjon, kuten tapahtui eutanasian ja homo- ja lesboliittojen hyväksymisessä.
ENCOD:n laatima yhteenveto Hollanin viimeaikaisesta kehityksestä
Listalla on mm. Brixtonin vankilanjohtaja, Spandau Ballet -yhtyeen Gary Kemp, liberaalidemokraattien kansanedustaja Mark Oaten sekä lääkäreitä ja huumeasiantuntijoita. Lista tukee Release -huumejärjestön kampanjaa kannabiksen pitämiseksi lievemmässä luokassa. Release on kansalaisjärjestö, joka tarjoaa tukea huumeongelmaisille.
Järjestö on kirjoittanut asioista päättäville poliitikoille, ettei uudelleenluokittelu vuosi sitten ole lisännyt kannabiksen käyttöä, ja liki 200 000 poliisityötuntia on säästetty:
”Uudelleenluokittelun peruuttaminen pelkästään lisää suuren yleisön epätietoisuutta, ristiriitaisuutta sekä tuhlaa poliisien resursseja tuomatta minkäänlaisia terveydellisiä tai yhteiskunnallisia hyötyjä.”
”Hänen puheidensa tulee olla varovaisia ja mielestäni hänen neuvonantajansa tulisi pitää tämä mielessä,” kertoi tuomari Patrick Dohm.
Emeryn asianajaja Ian Donaldson kertoi asiakkaansa aikovan kampanjoida kannabiksen dekriminalisoinnin puolesta vaalien aikaan - mitä hän on tehnyt jo vuosia B.C. Marijuana Party’n johtajana.
Oikeussalin ulkopuolella Emery kertoi kannattavansa NDP -puoluetta kansanedustaja Svend Robinsonin pyydettyä hänen tukeaan.
Emery halusi kampanjointinsa selvitettäväksi oikeudessa, koska hänen oikeusjuttunsa voi viedä hänet vuosiksi USA:n vankiloihin. Mutta Emery ei pelkää luovutusta.
”En osaa koskaan pelätä. Olenhan ollut pidätettynä 21 kertaa, vangittuna 17 kertaa ja joutunut ratsian kohteeksi kuusi kertaa. Minun omaisuuteni on takavarikoitu useampaan otteeseen. Näissä asioissa minulla on kokemusta.”
Emeryn mukaan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat saattaneet hänet jo nyt vararikon partaalle, ovat paljon lamaannuttavampia kuin ajatus luovutuksesta.
Hän onkin välttänyt taloudellisen katastrofin muuttamalla yhteen kauppansa henkilökunnan kanssa sekä luopumalla autostaan. Luovutusoikeudenkäynnin seuraava istunto on 13.2.2006.
Vuonna 2005 USA:n hallitus kosti ja vaatii nyt Emeryä luovutettavaksi sinne tuomittavaksi. Pidätyksen yhteydessä DEA:n edustaja otti esille Emeryn tuen kannabisliikkeelle. Emeryn asianajaja John Conroy pitääkin juttua sekä henkilökohtaisena - Emery on paise huumehaukkojen takapäässä - että poliittisena - tällä jutulla USA viestittää vastustavansa Kanadan liberalisointipolitiikkaa.
Mother Jones -lehti valottaa lääkekannabiksen maailmaa ja Sativex-lääkkeen osuutta lääkekannabiksen kehityksessä.
Verrattuna kannabikseen Sativexia voidaan annostella tarkasti - yksi millilitran kymmenosan suihke sisältää 2.7 milligrammaa THC.tä, 2.5 milligrammaa CBD:tä joten sitä voidaan tutkia tarkasti. Mutta sen etuna on myös, ”että se näyttää lääkkeeltä ulkopuolisen silmin,” GW-Pharmaceuticalsin lääketieteellinen johtaja Willy Notcutt sanoo. ”Sitä annostellaan kuin lääkettä, valmistetaan kuin lääkettä. Se näyttää lääkkeeltä ja sitä määrätään kuin lääkettä.” Kannabiksen irrottaminen kadulla myytävistä sätkistä ja pakkaaminen apteekin hyllyltä löytyviin pulloihin osoittaa, ”ettemme ole hulluina itse kasvista, vaikka sitähän se on. Kuin olisimme pusertaneet kasvin mehut pulloon,” hän jatkaa.
Vuonna 2001 yhtiö hankki osakeannillaan 48 miljoonaa dollaria ja vuonna 2003 vihdoin sai saksalaiselta lääkejätiltä Bayerilta lisenssisopimuksella 65 miljoonaa dollaria. Tämän yhtiö käytti ostaakseen hollantilaiselta lääkekannabisyhtiöltä oikeuksia eri kannabislajikkeisiin, joiden lääkeominaisuuksien kehittämiseen tämä hollantilainen yritys oli uhrannut miljoonia dollareita ja yli 10 vuotta aikaa.
Kun kannabiksesta on apteekeissa reseptiversio, saavat viranomaiset takaisin moraalisen auktoriteetin ratsailla ihmisten kaappeja, hävittää kannabisliikkeen vaivalla rakentamia liittoutumia ja viedä laillistamisen vaatijoilta heidän tärkeimmän asiakysymyksen. GW Pharmaceuticalsista voi tulla osakkeenomistajan unelma: monopoli, jota poliitikot kiittävät ja lainvartija vartioi mutta samalla jättää lääkekannabisaktivistit toivomaan, että olisivat olleet varovaisempia toiveissaan.
GW:n palkkaamat uudet työntekijät osoittavat, ettei yhtiö ole niin puolueeton kuin mitä se väittää: John Pastuovic oli George Bushin kampanjan puhemiehenä vuonna 2000 osallisena Illinoissa yritykseen kaataa lääkemarihuanalainsäädäntö, ja Andrea Barthwell, joka toimiessaan apulaishuumetsaarina 2002 - 2004 johti kampanjaa lääkemarihuana leimaamiseksi huijaukseksi. Molempien voi arvella toimivan yhtiön lähettämän viestin toteuttajana ja vahtina. Pastuovic keskeytti haastattelun heti kun hänelle selvisi jutun koskevan lääkemarihuanaa: ”Sativex ei ole lääkemarihuanaa. Kaliforniassa saadaan lääkemarihuanaa. Sativex on lääke,” Pastuovic sanoi.
Barthwell kieltäytyy kommentoimasta julkisesti omaa kääntymystään paitsi Los Angeles Timesille hän sanoi: ”Raa’an marihuanan vertaaminen sativexiin on kuin vertaisi metsäpaloa kakluuniin. Molemmat lämmittävät mutta toinen niistä on poissa valvonnasta.”
Sativex sopii myös siihen markkinarakoon, jonka lääkekannabisliike on itse tahtomattaan luonut ajaessaan kannabista lääkkeeksi samalla kun se muuten on laiton. Yhteiskunnassa, mikä perustuu voittoa tavoittelevaan, tieteeseen pohjaavaan teollisuuteen lääkkeiden tuottamisessa ja hallituksen virkamiehiin niiden hyväksymisessä, raakaa yrttiä, joka leviää ruohon tavoin ja jota on mustamaalattu yli 70 vuotta, on vaikea myydä lääkkeenä. Patentoitu litku, jonka voit ostaa lähiapteekista Prozacin vierestä, voi olla juuri se muoto, jolla kannabis saadaan hyväksyttäväksi, varsinkin jos sen maine luodaan huolellisesti joksikin muuksi kuin pössöksi.
On tietysti liian aikaista sanoa lopullista tulosta mutta kahden päivän sisällä Kanadan hyväksymisestä USA:n sanomalehdet kertoivat Sativexin sisältävän ”sellaisia kannabinoideja, jotka on eristetty ja puhdistettu vaikuttamaan erityisesti tarkkaan rajattuihin kipureseptoreihin” ja että lääke ”ei päihdytä käyttäjiään”. Willy Notcuttin mukaan ”tämä on suurta potaskaa. Mutta miksi korjata tuollaisia väärinkäsityksiä tällä hetkellä?”
http://www.motherjones.com/news/qa/2005/11/grinspoon.html
Mother Jones -lehdessä on lääkekannabisveteraanin, Harvardin yliopiston psykiatrian professorin Lester Grinspoonin haastattelu. Grinspoon arvostelee nykyisiä yrityksiä saada kannabikselle hyväksyntää apteekkiin sopivissa muodoissa kuten Marinol-pillerinä tai Sativex-suihkeena. Molemmat perustuvat luonnossa esiintyvien aineiden eli kannabinoidien pakkaamiseen sellaiseen muotoon, mikä on huonompi potilaan kannalta kuin kokonainen kasvi. Grinspoonilla on myös selvä käsitys kannabiksen laillistamisesta sen lääkepotentiaalin hyödyntämiseksi.
Kysymys: Olet siis sitä mieltä, ettei marihuana yksinkertaisesti sovi FDA:n hyväksymiskäytäntöön? Eikä kyseessä ole siis pelkkä kaupantekopuoli vaan säädösten henki, mikä ei toimi marihuanan kohdalla?
Lester Grinspoon: Se olisi samanlaista kuin yrittäisi nyt saada FDA:n hyväksyntää aspiriinille.
K: Niin, tämä on mielenkiintoinen vertailu.
LG: Aspiriini on ”turvallinen” vaikka sen käyttöön kuolee vuosittain 1000 - 2000 ihmistä USA:ssa. Kannabis on ollut käytössä tuhansia vuosia. Eikä siihen ole koskaan kukaan kuollut. Onko muita lääkkeeksi hyväksyttyjä aineita, joista voidaan sanoa samaa? Enpä usko.
K: Millainen lääke marihuana on kieltolain jälkeisessä maailmassa?
LG: Se olisi sopiva käsikauppalääkkeeksi. Ihannetilanteessa sitä ei tarvitsisi myydä apteekeissa ollenkaan. Se olisi valvottu kuten alkoholi tällä hetkellä. Nyt jos ihmiset käyttävät alkoholia lääkkeenä vanhaan malliin, niin sehän on ihan hyvä. Jotkut ihmiset käyttävät kannabista lääkkeenä, mikä sekin on ihan hyvä. Mutta sen käyttöön ei tarvita ollenkaan lääketieteellistä väliintuloa.
K: Joten lääkekysymys on erottamaton osa kannabiksen laillistamista?
LG: Aivan! Ei voida määrätä, että marihuana on lääke, jota jaetaan apteekkien kautta, koska se ei vain toimi. Ihmisillä on aina myös kaikenlaisia kuviteltuja vaivoja eivätkä lääkärit halua olla tässä asiassa vartijoina. Periaatteessa juuri näin käy tällä hetkellä Kaliforniassa. Jos haluat mennä jonnekin katsomaan itse, ettei tämä malli toimi, niin mene Kaliforniaan. Olin tässä eräänä päivänä lounaalla kalifornialaisen naisen kanssa. Hän on korkeassa asemassa akateemisessa maailmassa ja käyttää kannabista, ja niinpä kysyin mistä hän saa sitä ja onko sen saaminen vaikeaa? Hän otti lompakostaan ostajien klubikortin ja sanoi, että tällä. Kysyin häneltä, mistä hän oikein kärsii. Hän sanoi, ”no olen hieman masentunut” tai jotain vastaavaa. Näin siinä tulee käymään jos yritämme apteekkitietä.
K: Eli siitä tulisi yksi iso peiteoperaatio?
LG: Tismalleen. Se olisi teeskentelyä. Tai se olisi suoraan sanottuna petosta.
K: Eli yksi tapa tarkastella asiaa olisi tunnustaa, että lääkekannabiksen käyttö on yksi argumentti kannabiksen kieltolakia vastaan.
LG: Tismalleen. Kannabiksen lääkekäyttö väistämättä rapauttaa sen kieltolain perusteet.
MARIJUANA Research into the analgesic and anti-inflammatory effects of cannabis continued to bolster the case for the medicinal use of marijuana, making the "patient pot laws" that have passed in 11 states seem less like a social movement than a legitimate medical trend. One trial--the first controlled study of its kind--showed that a medicine containing cannabis extracts called Sativex not only lessened the pain of rheumatoid arthritis but actually suppressed the disease. An earlier study published in the Journal of Neuroscience showed that synthetic cannabinoids, the chemicals in marijuana, can reduce inflammation in the brain and may protect it from the cognitive decline associated with Alzheimer's disease.
Oaklandissa toimiva lääkekannabisjärjestö Americans for Safe Access on nostanut kanteen USA:n kansanterveydestä vastaavaa virastoa vastaan, jotta se lopettaisi väittämästä, ettei marihuanasta ole lääkekäyttöön. Tavoitteena on pakottaa hallitus julkisesti myöntämään, että marihuanaa käytetään tällä hetkellä tehokkaasti lääkinnälliseen hoitoon, mikä avaisi väylän kannabiksen uudelleen luokitteluun ja sallisi lääkäreiden määrätä sitä potilaille kautta maan.
Ottaessaan tämän kannan liitto on täysin samaa mieltä muiden julkisen terveydenhuollon järjestöjen kanssa. The American Nurses Association, the American Academy of Family Physicians, the American Public Health Association sekä the American Academy of HIV Medicine ovat vain esimerkkejä terveydenhuollon järjestöistä, jotka ovat tiedostaneet sen, että marihuana on arvokas hoitokeino lääketieteellisen valvonnan alaisena.
Asiantuntevan valvonnan alaisuudessa sadattuhannet potilaat käyttävät marihuanaa huomattavasti vaarallisempia lääkkeitä joka päivä. Poikkeuksena monista lääkkeistä ja päihteistä, joita käytetään lääkkeenä ja viihteenä, ei marihuana ole koskaan aiheuttanut kuolemaan johtanutta yliannosta.
Päinvastoin mitä marihuanan vastustajat väittävät, marihuana auttaa monissa sellaisissa vaivoissa, joihin tavalliset lääkkeet eivät tehoa tai aiheuttavat pahoja haittavaikutuksia.
On olemassa pilleri, missä on THC:tä, marihuanan eniten vaikuttavaa ainesosaa. Mutta tutkimuksen mukaan kasvin muut ainesosat, kannabinoidit, vaikuttavat suuresti marihuanan lääkkeelliseen vaikutukseen ja jopa vähentävät THC:n sivuoireita.
Pillerin imeytyminen vie tunnin tai jopa kaksi, ja se imeytyy hitaasti ja epätasaisesti. Tämän takia The Lancet Neurology pitää suun kautta annostelua ”vähiten tyydyttävänä” tapana annostella kannabinoideja. Potilaiden mielestä pilleri tekee heistä liian ”pössöjä” toimimaan kunnolla kun taas marihuanaa käyttämällä he voivat säätää annoksensa lievittämään oloaan ilman ylenmääräistä päihtymystä. Valkoisen talon tilaama raportti USA:n lääketieteelliseltä instituutilta (The Institute of Medicine) vuodelta 1999 teki saman huomion.
Ei ole mitään syytä pelätä lääkemarihuanaa. Sillä on 5000 tuhannen vuoden käyttökokemukset takanaan ja sitä käytetään lääkkeeksi laajalti kautta maailman. Se on turvallisempi kuin monet päivittäin käytetyistä lääkkeistä.
Ei ole siis mitään syytä pidättää ja tuomita terveydenhoidon ammattilaisten suosittelemasta marihuanan käytöstä potilaita, jotka kärsivät syövästä, MS-taudista, AIDS:sta tai muista vaikeista taudeista.
"A gang of boys tear the clothes from two school girls and rape the screaming girls, one boy after the other. A sixteen-year-old kills his entire family of five in Florida, a man in Minnesota puts a bullet through the head of a stranger on the road; in Colorado husband tries to shoot his wife, kills her grandmother instead and then kills himself. Every one of these crimes had been preceeded by the smoking of one or more marijuana 'reefers.' As the marijuana situation grew worse, I knew action had to be taken to get the proper legislation passed."
- Harry Anslinger, "Hemp Around Their Necks," 1961
"Beer is a legal beverage, which, consumed in moderation, is consistent with a healthy lifestyle.... On the other hand, marijuana, crack, cocaine, and heroin are illegal substances that are destructive to the user's health regardless of the frequency of use. "
- From a pamphlet by beer-maker Anheuser Busch
"In strict medical terms marijuana is far safer than many foods we commonly consume. It is physically impossible to eat enough marijuana to induce death. Marijuana, in its natural form, is one of the safest therapeutically active substances known to man."
- Francis L. Young, DEA Administrative Law Judge. 1988
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kannabis kaksinkertaistaa onnettomuusriskin verrattuna raittiisiin. Silti alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on vaarallisempaa, se 29-kertaistaa onnettomuusriskin.
Tutkimuksen mukaan 2,5% onnettomuuksista oli suoraan osoitettavissa johtuvaksi kannabiksesta. Alkoholi oli suoraan syyllinen 29 %:iin onnettomuuksista. Kannabiksen ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on peräti 16 kertaa riskialttiimpaa kuin selvinpäin.
Useimmiten kannabista löytyi nuorilta mieskuljettajilta, joilla on alla vanhempi auto, mopedi tai moottoripyörä. Kaikkiaan 681 ajajaa oli kannabispositiivisia (7% testatuista) kun taas laiton määrä alkoholia löytyi 2096 ajajalta (21,4%).
Lähde: Accident Analysis & Prevention nr. 6/37 (2005), ss. 1025 - 1034
http://www.elsevier.com/locate/aap
Kanadassa tutkittiin 6087 16 - 18 vuotiaan koululaisen päihteiden käyttöä ja ajohistoriaa. Tutkimus herätti Kanadassa laajaa uutisointia, kun se paljasti nuorten ajavan useammin kannabiksen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena, vaikka alkoholin käyttö on yleisempää. Tämä tutkimus kuitenkin täsmentää kuvaa kannabiksen riskiprofiilista.
Vaikka kannabis ei itsessään huomattavasti lisää onnettomuusriskiä - onhan kuljettajien todettu kompensoivan ajokykynsä huonontuminen ajamalla varovaisemmin - liittyy sen käyttö nuorten miesten riskikäyttäytymiseen, sen haitoista liikenteessä ei ole tiedotettu niin uskottavasti kuin alkoholin osalta ja sen testaaminen liikenteessä on epäluotettavaa verrattuna alkoholin testaamiseen.
Tutkimuksessa ei voitu osoittaa syy-seuraus suhteita eli oliko kannabista nauttineet kuljettajat syyllisiä onnettomuuksiin vai uhreja. Kannabiksen vaikutus liikenneonnettomuuksiin häviää melkein kokonaan, kun kuljettajaan liittyvät tekijät (alkoholin käyttö ja riskien ottaminen liikenteessä) otetaan huomioon. Tässä tutkimuksessa täsmentyy kuitenkin se, että ajamaan lähteminen alle tunnin paukkujen polttamisesta nostaa onnettomuusriskiä eniten. Nythän käytössä olevissa testeissä mitataan kannabiksen käyttöä yleensä.
Kanadassa on huomattu suurimman onnettomuusriskin olevan niiden uusien kuskien keskuudessa, joilla on ollut kortti alle vuoden muttei vielä yli kahta. Niinpä siellä suositellaan otettavaksi käytäntöön kahden vuoden mittainen vaiheittainen ajokortin saaminen. Ensimmäisten kahden vuoden aikana ajokortin haltija saisi ajaa rajoitetusti ja kokeneen kuljettajan seurassa. Ajokoulutukseen aiotaan lisätä enemmän huumeita käsitteleviä osia.
Koehenkilöille annettiin keskivahvaa ja vahvaa hamppumaitojuomaa sekä synteettistä THC:tä, Marinolia. Tuloksena tutkimuksesta oli se, että kuljettajan ajokyvyn huonontumisen paras arvio saadaan mittaamalla verestä THC:n ja sen hajoamistuotteen 11-hydroxy-D9-tetrahydrokannabinolin pitoisuudet eikä pelkästään THC:tä Suurin THC-pitoisuus veressä (8.4 ng/mL) mitattiin tuntia vahvimman hamppumaitojuoman nauttimisesta.
Tällöin koehenkilöt ilmoittivat kokevansa vahvimman päihtymyksen ja koetulokset vahvistivat henkilöiden suoriutuvan tällöin huonoiten ajosuoritustesteistä. Tähän voimakkaaseen päihtymykseen liittyi myös koehenkilöiden voimakas haluttomuus ajaa.
Sveitsin poliisi testasi koeluontoisesti 61 kuskia. Vain yksi heistä sai sylkitestissä positiivisen tuloksen. Vertailutesti löysi 18 positiivista, mm. yhden joka tunnusti polttaneensa marihuanaa alle tuntia ennen testaamista.
”Vaikka sylkitestit voivat olla lupaavia laajoihin tutkimuksiin, eivät ne sovellu paikan päällä tapahtuvaan kannabiksen testaamiseen,” tutkimuksessa päätellään.
Viime vuonna Saksassa tuomioistuin päätti, että auton kuljettajan tuomitseminen pelkästä THC:n havaitsemisesta tämän veressä on perustuslain vastaista. Jos kuljettaja ei ole ajokyvyltään huonontunut, ei hänen tuomitsemisensa voi olla lain tarkoitus.
Tämä pakollisen huumetestauksen laajentaminen tuli esille samalla kun hallitus pohtii henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen määrien asettamista.
Sisäministeriön edustajan mukaan rajat olisivat 4 unssia eli noin 120 grammaa hasista, puoli kiloa kannabislehteä, 10 ekstaasitablettia, 7 grammaa heroiinia tai kokaiinia. Tätä suuremmat erät aiheuttavat epäilyn kaupasta.
Kannabiksen uudelleenluokitus on aiheuttanut sen, että pidätysten kokonaismäärä on tippunut 110 400:sta viime vuoden 89 820 pidätykseen. Tämä lasku johtuu suurelta osin siitä, että kannabistuomiot sekä varoitukset sen hallussapidosta ovat tippuneet uuden politiikan myötä 82 060:sta 49 840 tapaukseen viime vuonna.
Tämä on vapauttanut poliisiresursseja muiden laittomien aineiden valvontaan. Sisäministeriön edustaja varoittelikin vetämästä liian suoria johtopäätöksiä kokaiinin ja muiden A-luokan huumeiden suosiosta:
”Hallituksen strategiana on kohdistaa toimintansa niihin huumeisiin, jotka aiheuttavat eniten haittaa, ja kohdella kovakouraisesti niitä, jotka myyvät noita aineita.”
”Aion kiistää syytteet tällä kertaa, koska haluan päästä korkeampaan oikeuteen. Olen ollut käräjillä lukuisia kertoja, enkä ole saanut oikeutta ja siksi menen korkeimpaan asti tällä kertaa,” kertoi hän toimittajille.
”Vuodesta 1975 olen saanut kärsiä neljästätoista erilaisesta vaivasta, jotka olen saanut apteekkilääkkeistä, ja niinpä en enää uskalla käyttää niitä. Käytän lääkkeenä tuoretta kannabiksen kukintoa ruuassani. Miten minä ja miljoonat muut kaltaiseni ihmiset voivat hankkia ja käyttää tuoretta kannabista ilman pelkoa syytteeseen joutumisesta?” hän kysyi.
Yleisö puhkesi ainoisiin tilaisuudessa annetuihin suosionosoituksiin. Ministeri ei ollut selvästikään tutustunut Sativexiin tai lääkekannabikseen vaan jäi änkyttämään asiasta.
Ministeri yritti vaihtaa puheenaihetta mutta Patricia ei suostunut istumaan alas.
Ohjelmaa TV:lle juontanut Jon Snow kysyi Tabramilta: ”Et taida olla tyytyväinen saamaasi vastaukseen?”
”En. Pelkään ottaa yhtään mitään farmakologista tuotetta.” vastasi Tabram.
”Hamppu kuluttaa hyvin typpeä ja fosforia, jotka molemmat ovat pahoja joen rehevöittäjiä”, kertoo kokeen johtaja, tohtori Mike Nichols kertoo.
Hamppu kasvaa ”kolmannen asteen jätteessä”, mikä tarkoittaa sitä, että jäte on käsitelty jo useammassa vaiheessa ennen sen laittamista kasvualustaksi, selittää Manawatu piirikunnan jätehuollosta vastaava Bill Smith.
Hampun nopeakasvuisuus ja sen jatkokäyttömahdollisuudet tekevät siitä mielenkiintoisen koekasvin.
”Hampulla on monta käyttökohdetta kuten kuituna vaatteissa tai lujana materiaalina muovien korvaajana vaikkapa autoissa”, sanoo Nichols.
Melbournessa sijaitsevan Monash yliopiston tutkijat kertovat löytäneensä kannabiksesta aineen, cannabidiolin, joka parantaa huumeilla aiheutetut käyttäytymishäiriöt hiirillä.
Kannabiksen käyttö on liitetty psykoosin saamisen todennäköisyyden kasvamiseen THC:n vaikutusten takia, mikä myös aiheuttaa käyttäjien tunteman päihtymyksen, kertoo tutkija Leonora Long.
”Onkin mielenkiintoista, että kannabiskasvissa on kaksi eri ainetta, joilla on vastakkaiset vaikutukset,” tutkija Long jatkaa.
”Kannabidioli näyttää myös auttavan epilepsian oireisiin sekä tulehdustilojen aiheuttamiin kipuihin kuten esimerkiksi MS-taudissa,” hän lisää.
Virkaanastumispuheessaan hän kehottikin kansanedustajia noudattamaan vakaumustaan eikä poliittisia etujaan.
YK:n ihmisoikeuskomission kidutusta seuraava erikoisraportoija pääsi vierailemaan Kiinassa ensimmäistä kertaa – kymmenen vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen pyyntö Kiinan hallitukselle oli esitetty.
Ihmisoikeuskomissio on vastaanottanut kidutuksen uhreilta, omaisilta ja kansalaisjärjestöiltä lukuisia valituksia.
Useimmiten uhreina ovat etniset vähemmistöt, poliittiset toisinajattelijat, kansalaisoikeuksien puolustajat, kirkkojen jäsenet ja Kiinan kieltämän hengellisen Falun Gong -liikkeen jäsenet.
Kahden viikon matkallaan erikoisraportoija Manfred Nowak yritti hankkia lisätietoja syytöksistä.
"Uskomukseni on, että kidutusten käyttö on vähentynyt, etenkin kaupungeissa, mutta se on yhä yleistä", Nowak sanoi lehdistötilaisuudessa.
Nowak vieraili kahdeksassa vankilassa ja pidätyskeskuksessa ja haastatteli noin 30 vankia. Vankiloissa Kiinan viranomaiset eivät torjuneet yhtään pyyntöä haastatella tiettyä vankia yksityisesti, mitä Nowak kiitteli.
Hän kuitenkin pahoitteli, että Kiinan turvallisuusviranomaiset estivät useita tapaamisia vankiloiden ulkopuolella. Viranomaiset laittoivat väitetyn kidutuksen uhreja tai heidän omaisiaan kotiarestiin, poliisitarkkailuun tai pelottelivat heitä tapaamasta YK-raportoijaa.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiina teloittaa vuodessa enemmän ihmisiä kuin muu maailma yhteensä. Nowak vieraili muun muassa pekingiläisessä vankilassa, jossa 50 ihmistä parhaillaan odottaa teloitusta.
Hänen mukaansa tuomittuja pidetään käsiraudoissa ja kolmen kilon jalkakahleessa läpi vuorokauden, myös vessakäyntien aikana.
Lähde: Vancouver Sun, Sunday Telegraph 20.11.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n1855/a04.html
http://www.mapinc.org/drugnews/v05.n1854.a09.html
Kiinassa aloitettiin jälleen narkomaanien pakkohoito leikkelemällä heidän aivojaan kahden vuoden tauon jälkeen. Kiinalaisessa hoitomallissa työnnetään kuuma neula ihmisen aivoihin. Tämä operaatio aiheuttaa muistin menetystä, heikentää seksuaaliviettiä ja aiheuttaa rajuja mielialan vaihteluja. Minkäänlainen tieteellinen tutkimus ei tue tätä epäinhimillistä toimintaa.
Kiinan varaterveysministeri Huang Jiefu kertoi Caijing -lehdelle myöntämässään haastattelussa, että suurin osa Kiinassa elinsiirtoihin käytetyistä elimistä on peräisin teloitetuilta vangeilta. Suurin osa kiinalaisten vankien elimistä myydään tätä nykyä ulkomaalaisille sekä varakkaille kiinalaisille.
Huang totesi samalla myös, että Kiinan viranomaisten tarkoituksena on rajoittaa toimintaa uuden, valmisteilla olevan lainsäädöksen puitteissa.
- Me haluamme kiirehtiä elinsiirtolain valmistelemista, jotta teloitettujen vankien elinkaupan järjestelemismenettely normalisoituisi ja niiden lääketieteellinen kauppa siistiytyisi, toteaa Huang.
Kiina on harjoittanut eettisesti arveluttavaa kauppaa teloitettujen vankien elimillä jo vuosikymmeniä. Huhut käydystä elinkaupasta on aiemmin jyrkästi kielletty ja asiaa on peitelty sekä Kiinan viranomaisten, vankiloiden sekä sairaaloiden henkilökunnan taholta.
Huangin mukaan teloitettujen vankien elinkauppa mukailee kansainvälisiä lakeja, koska elinsiirtoihin pyydetään joko vangin tai tämän omaisten lupa.
Käytäntö ei kuitenkaan kohtaa lakipykälää.
Amnesty Internationalin raporttien sekä kiinalaisten lakimiesten, toimittajien ja lääkäreiden mukaan elinsiirrot tehdään harvoin, jos koskaan, vangin tai tämän omaisten luvan varaisesti.
Väärinkäytöstä edesauttaa Kiinan lakijärjestelmän läpinäkymättömyys sekä salamyhkäisyys vankiloissa tapahtuvien teloituksien suhteen. Samalla sairaalat, lakituvat ja välikädet hyötyvät elinkaupasta rahallisesti.
Kiinassa ruumiit lähes poikkeuksetta polttohaudataan, eikä mahdollisia elinsiirtoja pystytä jälkikäteen todistamaan.
Amnestyn raporttien mukaan elinsiirtoja on myös suoritettu eläville vangeille ja kuolemaantuomioita ajoitettu elinsiirtotarpeiden mukaan.
Caijing -lehden mukaan lähes kaikki kuolleista ruumiista saadut elimet ovat peräisin teloitetuilta vangeilta. Ainoastaan viisi prosenttia Kiinan elinluovutuksista tapahtuu elävien luovuttajien taholta.
Kiinassa vapaaehtoinen elinten luovutus on minimaalista, koska uskonnollisten perinteiden mukaan ihmisen ruumiin tulee olla kokonainen sen siirtyessä manan majoille.
Tästä huolimatta Kiinassa tehtyjen elinsiirtojen lukumäärä on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja maassa tehdään eniten elinsiirtoja heti Yhdysvaltojen jälkeen. Vuoden 1993 jälkeen maassa on tehty arviolta 60 000 munuaissiirtoa, 6 000 maksasiirtoa sekä 250 sydämen siirtoa.
Syy elinsiirtojen määrän massiiviseen kasvuun johtuu siitä, että elinkaupasta on tullut suurta bisnestä.
Maksan siirto kiinalaiselle potilaalle maksaa noin 27 000 euroa, ulkomaalaiselle 36 000 euroa. Munuainen kiinalaiselle potilaalle maksaa 5 200 euroa. Vaikka ulkomaalaiset maksavat elimistä kiinalaisia enemmän, elinsiirrot ovat silti moniin muihin maihin verrattuna kolmanneksen halvempia.
Nämä havainnot ovat täysin ristiriidassa Valkoisen talon huumetoimiston johtajan lausuntojen kanssa. Mm. tämän vuoden toukokuussa huumetoimiston johtaja John Walters totesi lehdistötiedotteessaan: ”Marihuanan käyttö, varsinkin teini-iässä, voi johtaa masennukseen, itsemurha-ajatuksiin ja skitsofreniaan.
”Marihuana ei aiheuta masennusta vaan näyttää siltä, että se todellisuudessa lievittää sitä”, sanoo Mitch Earleywine, yksi tutkimuksen tekijöistä ja psykologian professori New Yorkin osavaltion yliopistossa.
”Huumetsaari John Walters yrittää pelotella amerikkalaisia marihuanalla käyttäen liioiteltuja ja epätäydellisiä tietoja, joita on tarkoitushakuisesti poimittu hänen ideologiansa pönkittämiseksi”, sanoo Rob Kampia, USA:n suurimman kannabiksen laillistamista ajavan ryhmän Marijuana Policy Projectin toiminnanjohtaja.
”Tiedettä tulisi käyttää politiikan ohjailuun eikä sitä pitäisi käyttää yleisön pelotteluun”.
Cannabis sativa tuottaa yli kuusikymmentä erilaista terpeeni-fenoli yhdistettä, joita ei löydetä muualta, ja siksi niitä kutsutaan yhteisellä nimellä kannabinoidit. Näistä on tutkittu ainoastaan THC:tä sekä CBD:tä, kannabidiolia. Muut kannabinoidit ovat tutkimuksen näkökulmasta lähes laiminlyötyjä.
Nyt tutkimuksen valokeilaan päässyt THC-variini osoittaa kannabinoideilla olevan hyvin runsaasti erilaisia vaikutuksia ja vaikutussuuntia. Joissain tapauksissa THC-variini vaikuttaa samansuuntaisesti THC:n kanssa, joissain tapauksissa sen vaikutus on vastakkainen.
Koska kaikki kannabinoidien vaikutukset eivät välity CB1-reseptorin kautta, olisi järkevää arvioida näiden yhdisteiden vaikutuksia hyvin erilaisilla koejärjestelyillä. Kannabinoidit ovat laiminlyöty lääketieteellinen runsaudensarvi.
Nyt myös USA:n hallinnon tarkastusvirasto (GAO) on arvostellut USA:n lääkevalvontavirastoa (FDA) sen suhtautumisesta ns. katumuspillereiden käsittelyssä. FDA:n johtaja sekä viraston korkeat virkamiehet puuttuivat yhdynnän jälkeen otettavan pillerin hyväksymisprosessiin tavalla, johon ei ole totuttu lääkkeiden tutkimuksen yhteydessä.
He yrittivät pyörtää tutkijoiden tulokset ja estää lääkkeen hyväksymisen. Konservatiivien mielestä tämä voisi rohkaista promiskuiteettistä käyttäytymistä nuorison keskuudessa. Samasta syystä konservatiivit yrittivät estää papilloomaviruksen aiheuttamaa kohdunkaulansyöpää vastaan tarkoitetun rokotteen kehittämisen. Sekin edistäisi promiskuiteettiä.
FDA on yksi keskeisistä USA:n virastoista, joka vastustaa lääkekannabiksen käyttöönottoa.
Silti hampun kasvattaminen teollisiin tarkoituksiin on kielletty USA:ssa ja raaka-aine USA:n teollisuuden tarpeisiin joudutaan tuomaan Kanadasta, Euroopasta ja Kiinasta.
USA:n huumepoliisin mukaan hampun kasvattaminen vaarantaa sen huumesodan. Sen mukaan kannabiksen kasvattajat voivat piilottaa satonsa teollisen hampun sekaan.
”Eipäs nyt olla lapsellisia,” sanoo Valkoisen talon huumetoimiston edustaja Tom Riley. ”Huumeita puolustelevat ihmiset ovat suositelleet hamppua yli 20 vuotta koska he tietävät, että jos he saavat hamppupeltoja, niin he voivat kasvattaa myös kannabispeltoja. Tätä on pössölogiikka.”
Pohjois-Dakotan maanviljelijöiden edustaja ja konservatiivi republikaani David Monson: ”Meillä on vastaukset kaikkiin huumepoliisin huoliin”.
Vuonna 1999 kahdeksan potilasta teki valituksen korkeimmalle oikeudelle ja vaati lupaa käyttää muuten laitonta kannabista. Valitus hylättiin sillä perusteella, että henkilöt voivat hakea lupaa lääkevalvontavirastolta. Huumelain mukaan huumeen käyttö voidaan sallia vain ”tieteellisiin sekä yleistä hyvää edistäviin tarpeisiin”. Korkeimman oikeuden tuomareiden mielestä ”yleinen hyvä voi oikeuttaa hyväksymisen yksittäistapauksissa”.
Niinpä yli sata potilasta jätti anomuksensa, jotka lääkevalvontavirasto hylkäsi sillä perusteella, ”ettei yhden potilaan hoitaminen edusta itsessään mitään tieteellistä tai yleistä hyvää edistävää tarkoitusperää”. Saksan Cannabis as Medicine -liiton tukemana joukko potilaita haastoi viraston hallinnolliseen oikeuteen.
Liittovaltion hallinnollinen oikeus painotti päätöksessään perustuslain suojaamia oikeuksia elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen: ”Oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ei katoa silloin, kun hallinnon elin on hyökkäävä taho tai näiden toiminta aiheuttaa tuskaa. Perustuslain suoja tulee olla voimassa myös silloin, kun hallituksen toiminta rajoittaa sitä, mitä sairauksia hoidetaan tai lievitetään.”
Lääkärit eivät saa tällä hetkellä määrätä kannabista. Kuitenkaan ”tämän ei pidä estää heitä hoitamasta ja ohjaamasta potilasta, joka poikkeuslupansa turvin käyttää sitä kivunlievityksessä”. Lääkäri on saanut laillisesti määrätä potilaalle synteettistä THC:tä vaikkakin lääke on kallista eikä lääkekorvaukset aina kata sitä. Tästä hallinnollinen oikeus päätti, ”ettei viittaus lääkkeeseen, jota ei ole yleisesti saatavilla ja johon tavallisilla kansalaisilla ei ole varaa, voi olla vaihtoehtona kannabiksen käytölle sairauksien hoidossa yleisen hyvän saavuttamisessa”.
Nguyen, 25, sai ehdottoman kuolemantuomion sen jälkeen, kun hänen hallustaan oli löydetty 396 grammaa heroiinia kaupunkivaltion lentokentällä 2002.
Teloitus pantiin täytäntöön lukuisista kansainvälisistä armahdusvetoomuksista huolimatta.
Heti teloituksen jälkeen ympäri Australiaa soitettiin kirkonkelloja. Nguyen oli ensimmäinen 12 vuoteen teloitettu australialainen.
Singaporessa on yhdet maailman ankarimmista huumelaista. Yli 15 grammasta heroiinia tai yli 500 grammasta marihuanaa seuraa kuolemantuomio hirttämällä.
Burma on USA:n roistovaltioksi luokittelema, sotilasjuntan hallitsema ja muun maailman hylkäämä roistovaltio, joka on maailman toiseksi suurin heroiinin tuottaja. Tätä Nguyenin laukussakin oli.
Singapore on toiseksi suurin Burman tukija taloudellisesti. Sen viennin arvo Burmaan tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana oli kaikkiaan 630 miljoonaa dollaria. Yli kymmenen vuoden ajan Singaporen hallitus on viitannut kintaalla todisteille siitä, että sen kauppa suuntautuu suoraan Burman huumepomoille, kuten kuuluisalle heroiinisalakuljettajalle Lo Hsing Hanille.
Vuonna 1997 USA:n kansainvälisen huumevalvontatoimiston edustaja Robert Gelbard arvioi, että puolet Singaporen sijoituksista Burmaan vuoden 1988 jälkeen on päätynyt Lo Hsing Hanin perheelle.
Vuonna 1992 Lo perusti yhden Burman suurimmista rahalaitoksista, Asia World Companyn, joka toimii julkisivuna ja rahanpesurina huumeoperaatioissa.
Lon USA:ssa koulutettu poika Steven Law, joka on naimisissa singaporelaisen naisen kanssa, johtaa Asia World’ia sekä sen kolmea ”ulkomaan osastoa” Singaporessa. Mutta vaikka Law voikin elää rauhassa luksuselämäänsä Singaporessa on hänen viisumianomuksensa USA:han hylätty toistuvasti huumekauppaepäilyjen vuoksi.
Burma on aikoinaan saanut tukea Singaporen isänä pidetyltä, entiseltä pääministeriltä Lee Kuan Yewiltä, joka puolusti sotilasjunttaa maan ”ainoana hallintovälineenä”. Kotiarestissa pidettävästä ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaneesta Aung San Suu Kyi:stä herra Lee totesi, että tämän tuleekin pysyä ”aitojen takana ja olla symboli”. Leen mukaan Aung ei pysty hallitsemaan ilman armeijan valtaa.
Singaporen ja Burman huumekauppiaiden yhteydet alkoivat paljastua 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1996 ilmeni, että Singaporen hallituksen Investment Corporation sijoitti yhdessä Lon kanssa hotelliketjuihin Rangoonissa.
Monet singaporelaiset yhtiöt ovat mukana Asia Worldissa ja yksityisinä sijoituksina Burmaan menee yli 900 miljoonaa dollaria vuodessa.
Singaporessa teloitetaan kaikki, joilta löytyy yli unssin verran heroiinia, ja samalla se tukee suuria huumesalakuljettajia. Tämä ristiriita on huomattu myös Singaporessa. Oppositiossa olevan demokraattisen puolueen johtaja Chee Soon Juan sanoo hallituksen harjoittaman taloudellisen tuen saattavan sen huumepolitiikan naurettavaksi.
”Jos Singaporen hallitus todella pitää huumeiden väärinkäyttöä vitsauksena, ei se hirttäisi näitä pikkutekijöitä. Pitäisi mennä isompien kalojen perässä itse aineiden lähteille. Hallitusta tulee painostaa lopettamaan toimintansa Burmassa oopiumin ja heroiinin tuotannon lopettamiseksi Burmassa.”
YK:n saamien tietojen mukaan tänä vuonna Afganistanissa on viljelty 30 000 hehtaaria kannabista, kolmasosa Marokon kannabisviljelmistä.
Kasveista 300 000 oli jo kukkimassa, 150 000 kasvuvaiheessa ja 50 000 vasta taimia. Ketään ei pidätetty.
Vain muutama kuukausi sitten poliisi kitki liki yhtä suuren hamppuplantaasin samoilla seuduilla. Myös sen arvellaan kuuluneen kapinallisille.
Kilo marihuanaa maksaa 40 € kun gramma shabua eli amfetamiinia maksaa 80 €.
Poliisi tuntee 100 kasvatuspaikkaa ympäri maata mutta tärkein kannabiksen kasvatusalue on Cordilleran alue. Marihuanaplantaasit jatkavat kukoistustaan vuoristoalueilla, missä maaperä on rikas ja ilmanala sopivan viileä, jotta kannabis kasvaa runsaana.
Viranomaisten tietojen mukaan tämän marikunkun organisaatio salakuljetti Paraguayasta keskimäärin 20 tonnia maria kuukaudessa.
Lisäksi kaupunkiin tunkeutuneet joukot polttivat kaksi varastoa, joissa oli yhteensä 10 tonnia kannabista. Kaksi suurta huumekauppiasta onnistui pakenemaan mutta 26 kauppiasta saatiin kiinni sekä kaksi kuorma-autollista kannabista.
Kannabiksen kasvatusguru, hamppuaktivisti sekä kirjailija Ed Rosenthal väittää, ettei häntä olisi pitänyt ollenkaan tuomita kolmesta kasvatussyytteestä. Hänen mukaansa sekä liittovaltion että osavaltion viranomaiset antoivat ymmärtää, että vuonna 1996 Kaliforniassa hyväksytyn lain mukaan hänen oli laillista kasvattaa lääkemarihuanaa San Franciscon Harm Reduction Centerille. Siitä ei pitäisi langettaa edes yhden päivän vankeusrangaistuksia.
Lääke ei kuitenkaan ilmesty suoraan apteekin hyllylle, vaan sitä tuodaan erikoislisenssillä yksittäisten potilaiden hoitoon Kanadasta.
Kanada hyväksyi lääkkeen käytön viime keväänä.
Myös Espanjaan toimitetaan 600 annosta suihketta MS-potilaiden hoitoon, mutta myös muille neuropaattisista kivuista kärsiville, kuten anorektikoille ja syöpäpotilaille. Lisätoimituksia odotetaan ensi vuoden puolella.
Lääkettä valmistaa brittiläinen GW Pharmaceutical, joka ilmoitti keväällä hakevansa patenttia myös Yhdysvalloista ja Euroopasta.
GW Pharmaceuticalin osakkeet nousivat välittömästi 20 prosenttia Ison-Britannian viranomaisten ilmoitettua päätöksestään.
Kielen alle suihkutettava Sativex on kehitetty marihuanan pääainesosista ja sisältää tetrahydrokannabinolia (THC) ja kannabidiolia (CBD). Lääkkeellä ei ole huumaavaa vaikutusta. Haittavaikutuksina on ilmennyt pahoinvointia, huimausta, väsymystä. Ne ovat kuitenkin hävinneet annosta pienentämällä.
GW Pharmaceutical kasvattaa vuodessa yli 40 000 hamppukasvia salaisessa paikassa brittihallituksen luvalla. Britannia antoi luvan lääkekannabiksen kasvattamiseen 1998, kun poliisi oli pidättänyt useita MS-potilaita, jotka olivat polttaneet marihuanaa helpottaakseen kipujaan.
Neuropaattista kipua esiintyy noin 86 prosentilla MS-potilaista. Lähes puolella kipu on kroonista. Kipua voi provosoida kosketus, liike tai lämpötila, mutta se voi esiintyä myös spontaanisti.
”Tällaisten lievennysten säätäminen Georgian lainsäädäntöön vähentää huumerikollisuutta,” neuvottelukunnan puheenjohtaja Tamara Sirbiladze kertoi NOVOSTI:n Georgian kirjeenvaihtajalle.
Kannabiksen laillistamisesta keskustellaan piakkoin neuvottelukunnan tiedotusosaston järjestämässä erityiskonferenssissa.
”Ehkä luovutuksessa kuluu kaksi vuotta, jos hallitus pysyy suunnitelmissaan,” sanoo hän ulospuhaltaessaan.
Se, että hän saattaa pössötellä avoimesti liikkeessään Hastings Streetillä Vancouverissa, kertoo kuinka pitkälle marihuana-aktivismi on edennyt lyhyessä ajassa. Emeryn aloitaessa marihuanan käyttöön yllyttävä kirjallisuus oli laitonta, kuten High Times, jota Emery myi 1990-luvun alussa. Hänellä ei ollut vielä unelmiakaan Cannabis Culture -lehdestä eikä omasta PotTV-asemasta.
Nyt marihuana on niin sallittua, että Vancouveria kutsutaan Vansterdamiksi, ja Emeryn kirjakaupan viereisestä coffee shopista tunkee savua kadulle.
Lähde: Victoria Times-Colonist 15.10.2005
Kannabisaktivisti Ted Smith pidätettiin vuonna 2000 hänen tuodessaan 18 kiloa kannabiksella terästettyjä suklaapikkuleipiä mielenosoitukseen. Tuomari langetti hänelle nyt teosta yhden päivän vankeusrangaistuksen, koska Kanadan lakien mukaan henkilöä ei voida päästää vapaalle teosta, josta lakikirjan mukaan voidaan langettaa jopa elinkautinen. Tuomio suoritettiin sen langettamispäivänä. Ted Smith on ollut perustamassa Victoria Cannabis Buyer's Clubia.
Vancouverilainen toimittaja Ian Mulgrew on seurannut tätä maanalaista taloutta jo jonkin aikaa.
Ainaisesta rahapulasta kärsivät hallitukset, lääkeyhtiöt ja muut suuryritykset ovat tietoisia näistä voittomahdollisuuksista. Kanada on maailmanlaajuisen kannabiksen laillistamisliikkeen etulinjassa lääkekannabiksen laillistamisessa sekä kannabiksen rentoutuskäytön dekriminalisoinnissa. Arviot vaihtelevat mutta noin miljoona kanadalaista voisi hyötyä lääkekannabiksesta - vasta noin tuhat saa sitä laillisesti. Monien mielestä marihuanaa tulisi kasvattaa, valvoa ja verottaa kuten muitakin hyödykkeitä.
Kirja seuraa marihuanakauppaa alusta saakka, jolloin rikkaat nuoret salakuljettivat sitä matkatavaroissaan, aina mannerten välisiin operaatioihin, joissa siirrellään tonneittain budaa, ja sisämarkkinoille suunnattuun monen miljoonan dollarin koko ajan kasvavaan teollisuudenhaaraan. Bud Inc. on mieltä kiehtova tutkimus kysyntään ja tarjontaan perustuvasta taloudesta.
YK:n alainen UNODC arvioi vuonna 2005 42%:n maailman hasiksesta tuotettavan Marokossa. UNODC:n mukaan vuosina 1999 - 2003 Marokossa tuotettiin 31%, Pakistanissa 18%, Afganistan 17%, Libanon 9% ja Intia 9%.
Raportissa valotetaan pätevästi maailman kannabiksen tuotannon arvioita. YK:n alainen UNODC julkaisi oman raporttinsa Marokosta vuonna 2003. Siinä todettiin Marokon tuottavan 109 000 tonnia ”raakakannabista”, josta saataisiin 3000 tonnia hasista. Kuitenkin vuoden 2005 maailman huumeraportissa UNODC arvioi koko maailmassa tuotettavan 42 000 tonnia ”kannabisyrttiä”, mikä eroaa ”raakakannabiksesta”. Ratkaiseva ero syntyy siitä, millaista lopputuotetta halutaan, marihuanaa vai hasista.
Tilanne muistuttaa USA:n huumesotaa Reaganin hallinnon aikaan, kun vuonna 1982 havaittiin takavarikoidun marihuanamäärän ylittävän arviot koko maassa tuotettavasta marihuanasta.
Täten Marokon kannabiksen tuotannon arvioilla on vaikutusta koko maailman huumetuotannon arvioihin. YK:n huumevirastokin on todennut jo vuosia sitten, että kannabis on maailman eniten viljelty huumekasvi mutta sen tuotanto tunnetaan huonoiten.
Kansalaisliike Safer Alternative For Enjoyable Recreation, SAFER, eli 'turvallisempi vaihtoehto nautittavaan rentoutumiseen', korosti kampanjassaan alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia verrattuna harmittomampaan marihuanaan.
”On tullut aika meidän lakiemme alkaa heijastaa paremmin tosiseikkoja, ja on jo vastaansanomattoman selvää, että marihuana on harmittomampi kuin alkoholi, sekä käyttäjälle että yhteiskunnalle”, selittää kampanjan toiminnanjohtaja Mason Tvert.
Lähde: San Francisco Chronicle, 27.10.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n1707/a08.html
Santa Cruzin kaupunginhallitus päätti aloittaa uuden viraston lääkemarihuanan jakamiseksi. Tällä päätöksellä kaupungin päättäjät aikovat korottaa mahdollisuuksiaan voittaa lakijuttunsa lääkemarihuanan laillistamiseksi.
Päätös, joka ei astu voimaan ennen kuin liittovaltion oikeus sen sallii, hyväksyttiin äänin 4 - 2.
”Mielestämme silloin kun kaupunki, hallinnon toimeenpaneva taso, esittää tahtonsa tässä asiassa, saamme äänemme paremmin kuuluviin liittovaltion oikeudessa,” selittää pormestari Mike Rotkin.
”Oikeuden on pakko ottaa enemmän huomioon perustuslain määrittämä osavaltion itsemääräämisoikeus sekä vastattava siihen, onko liittovaltiolla oikeutta säädellä lääkemarihuanaa laisinkaan”.
Oikeusjuttu juontaa juurensa santacruzilaisen lääkekannabisyhteisön ratsiasta vuonna 2002. Yhteisö haastoi USA:n oikeusministeriön ja huumepoliisin Santa Cruzin kaupungin ja maakunnan tukemana vedoten perustuslain suojaan potilaalle valita lääkkeensä.
Nall ei halua itseään pidettävän pelkästään marihuanakandidaattina.
”Haluan ihmisten näkevän minut tavallisena maalaistyttönä, joka tekee sellaista, mihin jokainen kykenisi jos valittaisiin tehtävään,” hän selittää.
Tavallisen maalaistytön elämä loppui vuonna 2002, kun hänen ja hänen perheensä asuntovaunu ratsattiin. Poliisit löysivät sätkäpaperia, vaa’an sekä 87 grammaa marihuanaa. Nall sai 30 päivän ehdonalaistuomion, josta on valitus edelleen käsittelyssä.
Tämä muutti Nallin huumepolitiikan muuttamisen puolestapuhujaksi. Hän tutustui Marc Emeryyn ja perusti USA:n marihuanapuolueen, jolla on toimivia alajärjestöjä seitsemässä osavaltiossa.
Nyt hän pyrkii Libertaaripuolueen ehdokkaana kuvernööriksi, koska heillä on valmis puoluekoneisto Alabamassa sekä yhteinen tavoite: marihuanan laillistaminen.
Nall kertoo edelleen käyttävänsä marihuanaa silloin tällöin osteoporoosin aiheuttamien särkyjen hoitoon. Hän käytti marihuanaa myös viihteellisesti mutta lopetti pidätyksen jälkeen.
”Se ei enää tuntunut viihdyttävältä, koska ajattelee koko ajan, että poliisit tulevat”.
Nallin mielestä marihuanaa voitaisiin kontrolloida kuten alkoholia ja tupakkaa.
Libertaarisen puolueen täytyy saada 40 000 nimeä voidakseen nimetä Nallin ehdokkaakseen.
”Nämä luvut kumoavat suoraan poliisin väitteet, etteivät he ratsaisi ja pidättäisi pieniä kannabisrikkomuksia,” kertoo NORML:n toiminnanjohtaja Allen St. Pierre, joka huomauttaa vielä, että USA:ssa pidätetään kannabiksesta joku joka 41. sekunti.
”Tämä puuha on mieletöntä rikosoikeudellisten resurssien haaskausta, mikä vie viranomaisten huomion pois vakavammilta sekä väkivaltaisemmilta rikoksilta, kuten terrorismilta."
”Vuoden 1965 jälkeen 17 miljoonaa ihmistä on pidätetty kannabikseen liittyvillä syillä. Olisiko hallituksen vihdoin tullut aika alkaa valvoa kannabista verotuksen kautta?” St Pierre päättelee.
Lähde: Knight News 7.11.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05.n1747.a06.html
USA:n kongressissa on käsiteltävänä korkempaa opetusta säätelevä lainsäädäntö, johon vuonna 1998 lisätty huumepykälä on viimeisen seitsemän vuoden aikana lopettanut 175 000:lta oppilaalta opintotuen. Tuen menettäneet oppilaat ovat saaneet ensiksi tuomion oikeudessa, joten heitä rangaistaan kaksinkertaisesti. Huumerikos on ainut rikos, joka katkaisee oppilaan tuen - murhaajat ja raiskaajat ovat edelleen kelvollisia opintotukeen. Rotuerottelu sekä oikeuslaitoksen epäoikeudenmukainen tapa käsitellä huumerikoksia aiheuttaa sen, että nykyinen politiikka epäoikeudenmukaisesti pitää värilliset väestönosat pois korkeamman koulutuksen piiristä.
Hollannin parlamentin alahuoneen enemmistö on valvotun kannabiksen kasvatuksen puolella. Liberaalidemokraattinen VVD-puolue asettui nyt kannattamaan ehdotusta. Sen takana on jo Democrats 66 -puolue sekä oppositiossa olevat Työväenpuolue ja Vihreät. Tämä uusi tilanne tuli esille komiteatapaamisessa asiasta päättävien oikeusministeri Donnerin ja sisäministeri Remkesin kanssa. Nämä ministerit myös vastustavat hanketta, koska se olisi heidän mielestään laiton.
Maastrichtin pormestari Gerd Leers esitti ajatuksen aiemmin tänä vuonna. Työväenpuolue on aikonut tuoda esityksensä esille ennen vuoden loppua. Hollannissa kannabistuotteita voidaan myydä kannabiskahviloissa mutta nämä eivät saa ostaa kauppatavaraansa laillisesti.
Nisäkkäillä, myös ihmisillä, uusia hermosoluja syntyy koko elämänkaaren hippokampukseksi kutsutussa aivojen osassa, mikä yhdistetään oppimiseen, muistiin, ahdistukseen ja masennukseen. Tämä löydös on muuttanut suuresti kuvaa psyykisten häiriöiden mekanismeista ja riippuvuuksista.
Tutkimuksen mukaan suurin osa laittomista ja laillisista huumeista, alkoholi, nikotiini, kokaiini, heroiini ja metamfetamiini, pysäyttää tämän prosessin. Tutkimus masennuslääkkee fluoxetiinista osoitti aineen hermosoluja kasvattavan vaikutuksen aiheuttavan myös ahdistuksen vähenemistä.
Tutkimusryhmän vetäjän, Saskatchewanin yliopiston neuropsykiatrian tutkimusosaston professorin Xia Zhangin mukaan marihuanan vaikutus neurogenesikseen on ollut epäselvä. Hippokampuksen hermosoluja tuottavista soluista 95 %:lla löytyy kannabisreseptoreja.
Tämä havainto johti edelleen kokeilemaan kannabiksen vaikutuksia hermosoluihin.
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi, että annosteltaessa kaksi annosta päivässä HU210:ta kymmenen päivän ajan lisäsi uusien hermosolujen syntyä, neurogenesistä, hippokampuksessa noin 40%.
”Tulokset olivat suuri yllätys,” kertoo Xia Zhang.
”Krooninen marihuanan käyttö saattaakin parantaa oppimismuistia, kun uusia hermosoluja alkaa kasvaa hippokampuksessa kahdessa tai kolmessa kuukaudessa,” hän jatkaa.
Kymmenen päivän HU210 kuurin jälkeen havaittiin uusien hermosolujen syntyneen ja kytkeytyneen toisiin soluihin aivojen hippokampuksessa. Tämä prosessi oli havaittavissa vielä kuukauden kuluttua.
Tätä hermosolujen syntymistä ei tapahtunut sen takia, että altistus kannabinoideille olisi tappanut soluja. HU210 annostukset eivät aiheuttaneet minkäänlaista solukuolemaa aivoissa.
Lähde: Current Drug Targets - CNS & Neurological Disorders, Volume 4, Number 5, October 2005, pp. 507-530
Franjo Grotenhermen Nova-instituutista kirjoittaa uusimmassa keskushermostoon ja hermostollisiin sairauksiin keskittyneessä ammattilehdessä kannabinoideista ja niiden tutkimuksen viimeisimmistä löydöistä.
Kannabistutkimus on vakiinnuttanut lääketutkimuksen kohteiksi kivunlievityksen, lihasrentoutuksen, immuunivasteen, tulehduksen estämisen, allergian, mielialan hallinnan, ruokahalun hallinnan, pahoinvoinnin lievittämisen, silmänpaineen, keuhkoahtauman, hermojen suojaamisen sekä kasvainten ehkäisyn. Lisäksi tutkitaan hoitoja päihde- ja huumeriippuvuuksiin, skitsofreniaan, alhaiseen verenpaineeseen sekä Parkinsonin ja Alzheimerin sairauksien hoitoon.
LearnThis.Info -nettitietokirja kannabinoideista:
http://encyclopedia.learnthis.info/c/ca/cannabinoids.html
Kannabinoideja on käytetty marihuanana ja hasiksena hoitamaan kiputiloja, pahoinvointia, oksentelua, epilepsiakohtauksia, aivohalvauksia, aivotraumoja, kasvaimia ja hermorappeumaa muiden vaivojen ohella.
Evoluutio on säilyttänyt kannabinoidireseptoreja eläimissä, jotka ovat erkaantuneet eri kehityslinjoille jo 500 miljoonaa vuotta sitten, mikä korostaa niiden tärkeää biologista osaa.
Kannabinoidit kiinnittyvät kahdentyyppisiin kannabisreseptoreihin, jotka säätelevät erilaisten solujen toimintaa.
CB1 -reseptori löytyy pääasiassa keskushermostosta. CB2 -reseptorin ajateltiin esiintyvän vain kehon immuunijärjestelmässä.
Uudessa The Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt jyrsijöiltä CB2 -reseptoreita aivorungosta.
Aivorunko säätelee kehon perustoimintoja, hengitystä ja ruuansulatuselimistöä. Tutkijoiden mukaan CB2 -reseptoria manipuloimalla voitaisiin poistaa mm. AIDS:n ja syövän aiheuttamaa sekä leikkausten jälkeistä pahoinvointia.
”Näiden löytöjen perusteella on mahdollista kehittää uusia hoitotapoja,” kertoo tutkimusryhmän johtaja, hermotutkija Keith Sharkey Galgaryn yliopistosta.
Kysyttäessä selittävätkö nämä löydökset sitä, miksi jo monet vannovat kannabiksen nimeen krapulan ikävimpien oireiden välttämisessä, tohtori Sharkey lausui, ettei näillä löydöksillä voida vielä selittää poltettujen, sisäänhengitettyjen tai nieltyjen aineiden vaikutuksia.
Kannabinoidien satunnainen tai jatkuva käyttö isoina tai pieninä annoksina voi selittää tähän asti saatujen koetulosten ristiriitaisuuksia ahdistuksessa ja masennuksessa.
Huumeasiantuntijat varoittelevat vetämästä liian suoria johtopäätöksiä poltetun kasvimateriaalin ja kokeessa käytetyn synteettisen aineen vaikutusten välillä.
Princeton yliopiston tutkija Barry Jacobs tutki samaa asiaa marihuanan luonnollisilla ainesosilla mutta ei havainnut neurogenesistä. Tämä tutkimus julkaistaan neurotieteellisen seuran kokouksessa vielä tänä talvena.
Jacobsin mukaan synteettinen ja luonnon THC voivat vaikuttaa eri tavoin solujen kasvuun. Eri kannabinoidit voivat vaikuttaa myös eri tavoin eri jyrsijälajeilla, mikä jättää niiden vaikutuksen ihmiseen avoimeksi.
Kannabissavu ei ole yhtä karsinogeenistä kuin tupakan, todetaan tuoreessa Harm Reduction Journalissa. Nämä kaksi ovat kemiallisesti hyvin samankaltaisia mutta eroavat vaikuttavilta ainesosiltaan, todetaan Coloradon yliopiston biologian osaston johtajan Robert Melameden tekemässä tutkimuksessa.
Molemmista savuista löytyy samoja karsinogeenisiä aineita mutta nikotiinin aktivoidessa näitä aineita THC, kannabiksen vaikuttava ainesosa, tekee kyseiset aineet vaarattomiksi. Tutkimuksen tekijä varoittaa kuitenkin siitä, että kannabista poltetaan yleensä tupakan kanssa, ja yhdessä nämä voivat aiheuttaa tuntemattomia vaikutuksia.
Artikkelissa huomautetaan, että vaporisaattorien kehittymisen myötä poltetun kannabiksen mahdollinen syöpäriski on mahdollista poistaa.
Kannabiksen syöpää torjuvat ominaisuudet keksittiin jo vuonna 1975, jolloin Munson havaitsi kannabinoidien hillitsevän keuhkosyöpäsolujen kasvua. Vaikutuksen havaittiin perustuvan kannabiksen kykyyn hillitä DNA-synteesiä. Samalla havaittiin kannabiksen tehoavan myös muihin syöpälajeihin.
Vaikka tulokset olivat loistavia, kieltolain takia vasta 1990-luvulla tutkijat alkoivat tutkia aihetta uudestaan. Tällä hetkellä kannabiksen tiedetään vaikuttavan useimpiin syöpälajeihin ja vaikutusmekanismeja tunnetaan myös.
Sativex lääkkeenä annosteltu kannabis on Britanniassa tehdyissä kokeissa helpottanut reumaattisista niveltulehduksista kärsineiden potilaiden kipua, unen saantia ja laatua sekä lievittänyt nivelten tulehdusta. Tulokset julkaistiin Rheumatology-lehdessä.
Aikaisempi tutkimus on osoittanut kannabisreseptoreiden olevan osallisena myös alkoholin käytön aiheuttaman hyvänolon syntymisessä.
USA:ssa tehdyissä kokeissa on osoitettu, että CB1 kannabisreseptori on keskeinen välittäjä alkoholin myönteisten vaikutusten kokemisessa, mikä johtaa edelleen alkoholiriippuvuuteen ja väärinkäyttöön.
Kokeet ovat myös selvä todiste alkoholin väärinkäytön periytyvyydestä. Kannabiksen vaikutuksia välittävä CB1 reseptori on tässä keskeinen.
Nykyisessä liikenteenvalvonnassa mikä tahansa määrä kannabiksen hajoamistuotetta otetaan näyttönä ihmisen ajokyvyn heikentymistä. Tämä ei kuitenkaan perustu todelliseen ajokyvyn heikentymiseen. Tohtori Richard Bayer, joka oli suunnittelemassa Oregonin lääkekannabisohjelmaa, kokoaa yhteen näytön kannabiksen vaikutuksista ajokykyyn.
Neljä tuntia marihuana polttamisen jälkeen ei ole enää havaittavaa toimintakyvyn heikentymistä. Viidestä lentosimulaattorikokeesta saaduista tuloksista voidaan havaita heikentymistä aina neljään tuntiin saakka mutta kahdeksan tunnin jälkeen kannabiksen nauttimisesta ei ole mitään vaikutusta.
Eri tutkimusten sekä käytännön kokemusten perusteella kannabiksen käytön aiheuttama ajokyvyn huonontuminen kestäisi korkeintaan kahdeksan tuntia nauttimisen jälkeen. Richard Bayer suositteleekin lääkemarihuanan käyttöön samoja ohjeita, mitkä on hyväksytty USA:n lääkevalvontaviranomaisten, FDA:n, toimesta synteettisen THC:n, Marinolin, käyttöön. Marinolin käyttöohjeissa todetaan, että ”marinolilla itseään hoitavia potilaita tulee varoittaa autolla ajamisesta, koneiden käyttämisestä tai muuhun vaaralliseen toimeen ryhtymisestä kunnes on varmistettu se, että he sietävät lääkitystä ja pystyvät kyseisiin toimiin turvallisesti”.
Lähde: Victoria News 7.10.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n1623/a09.html
Vancouver Island Compassion Society
http://thevics.com/index-1024.html
Joitakin voi hirvittää ajatus siitä, että odottava äiti torjuisi raskauden aiheuttamaa pahoinvointia polttelemalla kannabista.
Brittiläinen lääketieteellinen julkaisu Journal of Complementary Therapies in Clinical Practice julkaisee tuoreen Vancouver Island Compassion Society’n tekemän tutkimuksen aiheesta.
Vancouver Island Compassion Society on yhteisö, joka välittää lääkemarihuanaa erilaisista taudeista kärsiville potilaille. Se suoritti tutkimuksen selvittääkseen raskaana olevien naisten marihuanan käyttöä pahoinvointiin ja oksenteluun.
Koska liittovaltiolta ei heltiä lupaa tutkia kliinisesti odottavia äitejä päätettiin tutkimuksessa kysyä asiasta suoraan kannabista käyttäviltä äideiltä. 92% vastanneista piti marihuanaa ”todella tehokkaana” tai ”tehokkaana”.
Tutkimuksessa keskityttiin myös erityisen vahvaan raskauteen liittyvään pahoinvoinnin muotoon, mitä kutsutaan hyperenesisgragidarumiksi. Siihen kuuluu todella vahvaa pahoinvointia, mikä vaivaa noin kahta prosenttia odottavista äideistä. Vaivaan ei ole tehokasta lääkeainetta.
Xia Zhangin ja tutkimusryhmän tutkimus on tärkeä eroteltaessa kannabiksen pitkäaikaisen käytön aiheuttamia vaikutuksia kannabiksen akuuteista päihtymysvaikutuksista. Perinteisessä virallisessa huumevalistuksessa kroonisesti sorrutaan akuuttien päihtymysvaikutusten yleistämiseen kroonisiksi vaikutuksiksi. Huumevalistajat ovat halunneet kertoa meille, että kannabiksen pitkäaikaiset vaikutukset olisivat seurausta kannabiksen aiheuttamista aivovaurioista. Tämän takia huumevalistajat ja kannabiksen käyttäjät ovat olleet eri mieltä mm. kannabiksen käytön vaikutuksista muistiin. On puhuttu eri asioista vailla keskustelua.
Tämä perinteinen kuva on muuttunut paljon lääkekannabistutkimuksen myötä 1990-luvulla, ja muuttuu edelleen mm. nyt julkaistun tutkimuksen myötä. Kannabis ei nykytietämyksen mukaan lamauta keskushermostoa eikä myöskään rappeuta sitä, kuten valtion myymät viralliset päihteet. Huumeasiantuntijoiden tulisikin seuraavaksi korjata tiedotusvälineissä julkaistavat viralliset ”tietoiskut” tälle vuosituhannelle.
Kun kannabiksen lääkevaikutuksista vaaditaan jatkuvasti uutta näyttöä huolimatta tuhansien vuosien lääkekäytön antamista kokemuksista, on markkinoille tulossa kovaa vauhtia kannabisreseptorien blokkaamiseen perustuva lääke liikalihavuuteen ja nikotiiniriippuvuuteen. Muistaen 1960-luvun talidomidiskandaalin sekä kipu- ja psyykenlääkkeisiin liittyvän lääkevalvontaviranomaisten korruptoituneisuuden, tulisi tämä lääke tutkia vähintään yhtä tarkkaan kuin kannabis ja kannabinoidit.
Liikalihavuuteen olisi löydettävissä lääke myös luonnon yrtistä. Tuoreen British Journal of Pharmacologyssa (3.11.2005) julkaistavan tutkimuksen mukaan kannabiksessa on ruokahalua herättävän THC:n lisäksi sitä hillitsevää tetrahydrocannabivariinia, THCV, joka vaikuttaa samaan reseptoriin mutta jolla on päinvastainen vaikutus ruokahaluun. Eri kannabislaatujen vaikutus poikkeaa toisistaan, koska niistä löytyy näitä aineita eri suhteissa.
Lääkekannabistutkimusta leimaa edelleen huumesota. Kannabiksen lääkekäytön ongelmana koetaan sen viihde- eli rentoutumiskäyttö: koetaan ongelmana se, että potilas voisi saada lääkkeestään hyvän olon. Kuitenkaan lääkeyhtiöiden tuotteiden kohdalla tällaista ongelmaa ei nähdä vaikka esimerkiksi Viagran käyttö ylittää selvästi tämän moralististen rajan lääke- ja viihdekäytön välillä. Samaa voidaan sanoa Ritalinista ja Prozacista. Kannabislääkkeen kohdalla moraalin rajat ovat ahtaalla, lääkeyhtiöiden tuotteiden kohdalla hyvinkin löysiä.
Arvioiden mukaan joka kolmas ihminen kokee posttraumaattisia stressioireita vaikean trauman koettuaan, mitä pidetään vakavana mielenterveyshäiriönä (ahdistusta, takaumia sekä paniikkikohtauksia). Nikotiinin yhteys stressioireeseen on tiedetty jo aiemmin mutta selvää kytköstä ei ole aiemmin osoitettu.
Tämä löydös vahvistaa kannabiksen jatkeena usein käytetyn tupakan haitallisuutta ja sitä, kuinka tärkeää olisi saada kannabista polttamalla käyttävät kokeilemaan vaihtoehtoisia nauttimistapoja. Tupakalla on nykyisissä poliittisissa järjestelmissä paljon hyötyjiä ja tukijoita, minkä takia kannabiksen syyksi on pantu paljon tupakan haittoja.
”Viiden tai kuuden lääkkeen sijasta päätin hoitaa itseäni luonnollisesti ja käyttää marihuanaa,” Etheridge kertoi haastattelussaan.
Kysyttäessä lääkäreiden suhtautumista laulaja kertoo: ”Jokainen totesi vain, että ’No jopas, sehän on parasta kemoterapialääkettä’.”
Häneltä ilmestyi juuri uusi kokoelmalevy ’The Road Less Traveled’, jolta löytyy rintasyövän vastaiselle taistelulle omistettu kappale ’I run for life’.
David Cameron kannattaa konservatiivien perinteisen tiukan linjan huumepolitiikan lieventämistä mm. asettamalla kyseenalaiseksi kannabiksen luokittelun vaarallisemmaksi kuin nykyään.
Hänen mielestään huumepolitiikassa tulisi painottaa enemmän nuorten ihmisten tiedottamista huumeiden haitoista sekä narkomaanien hoitoa.
Hän on myös kieltäytynyt kertomasta julkisuudessa omasta huumeiden käytöstään ja lähinnä puolustanut poliitikkojenkin oikeutta tehdä erheitä ennen astumistaan julkiseen tehtävään.
Lähde: Liberation 3.10.2005
http://www.liberation.fr/page.php?Article=328165
Kaksi vuotta sitten poliitikkojen nostaman kannabishysterian avittamana Ranskassa säädettiin nollatoleranssi kannabikselle liikenteessä. Nyt hallituksen teettämän 8000 liikenteessä tapahtuneen kuolemantapauksen tieteellisen ja puolueettoman tutkimuksen mukaan alkoholi on paljon suurempi riskitekijä liikenteessä kuin kannabis.
Kannabiksen aiheuttama ajokyvyn huonontuminen vastaa simulaattorikokeiden perusteella korkeintaan 0.02 %:n - 0.05 %:n alkoholimäärää veressä kun alkoholin osalta raja liikenteessä on 0.05 %:ia, USA:ssa peräti 0.08 %:ia.
Tutkimuksessa havaittiin, että ajajat, joilla oli yli 0.05 % alkoholipitoisuus veressään, aiheuttivat 2000 kuolemaa, ylinopeutta ajavat 2000 ja kannabista käyttäneet 220, mikä vastaa 0.02 % - 0.05 % veressään alkoholia omanneiden ajajien aiheuttamia kuolemantapauksia. Erona on vain se, että kannabista veressä omanneet saavat Ranskassa kaksi vuotta vankeutta mutta ajajat, joilla on alle 0.05 % alkoholia veressä, eivät saa rangaistusta lainkaan.
Kyseessä on ensimmäinen vakavan tieteellisesti tehty tutkimus päihteiden vaikutuksista liikenteeseen ja se on osoittautunut todella nolostuttavaksi poliitikoille. Liberation-lehti toteaakin tutkimuksen tuloksista, että huumeiden villitsemät poliitikot ovat yhteiskunnalle vaarallisempia kuin kannabiksen käyttäjät.
Komitean tekemän tuoreen selvityksen mukaan enemmistö irlantilaisista olisi valmis hyväksymään kannabiksen lääkekäytön.
Komitean johtaja Mairead Lyons kertoi uuden synteettisen tuotteen olevan kokeiltavana ”kannabiksen hyötyjen ymmärtämiseksi lääkekäytössä”.
Hänen mukaansa kokeiden onnistuessa tuotetta kehitetään edelleen mutta sitä ei voida arvioida vielä.
Irlanti on EU:n puheenjohtaja maana vuoden 2006 alusta ennen Suomen puheenjohtajuutta.
Vuosittain tehdään noin 50 000 testiä.
Merkkejä huumeiden käytöstä löytyy 2-2,5 prosentissa kokeista. Yleisimmin testejä tehdään uusille työntekijöille tai jos on syytä epäillä huumeiden käyttöä.
Li Guoqing ei käytä alkoholia eikä ole tupakoinut kymmeneen vuoteen. Li sanoo, ettei hänelle tulisi mieleenkään käyttää huumeita.
Kaikesta huolimatta Li suljettiin äskettäin neljäksi kuukaudeksi narkomaanien vieroitusleirille. Sellissä oli hänen lisäkseen yksitoista muuta miestä. Muut pahoinpitelivät Litä tämän tästä, koska hän oli ainoa, joka ei käyttänyt huumeita.
"He vaativat minulta rahaa, niin että voisivat hankkia heroiinia. Perheeni on köyhä, ja jouduin vain kestämään pahoinpitelyt", kertoo kaivoksessa työskentelevä Li kiinalaisessa nuorisolehdessä.
Lopulta Li sai tarpeekseen. Hän nosti syytteen poliiseja vastaan, jotka olivat pidättäneet hänet ja saaneet hänet kidutuksella tunnustamaan olevansa huumeiden käyttäjä.
Poliisi on nyt tunnustanut erehtyneensä ja tarjoaa Lille 600 euroa korvaukseksi. Li vaatii huomattavasti enemmän ja haluaa syyllisten poliisien erottamista.
Kiinalaisten huumehoidon asiantuntijoiden mukaan Lin tapaus ei ole mitenkään harvinainen. Monissa kaupungeissa poliisien velvollisuutena on pidättää tietty määrä rikollisia joka kuukausi. Joskus poliisit pidättävät aivan syyttömiä asian hoitamiseksi.
"Tällaisissa tapauksissa on kätevää, jos uhrit ovat huumeiden käyttäjiä. Huumeiden käyttäjät voidaan lähettää vieroitusleirille ilman oikeudenkäyntiä", huomauttaa lääkäri Li Ling, joka on tällaisen leirin apulaisjohtaja Guangdongin maakunnassa Etelä-Kiinassa.
Li Guoqingin tapaus on osaltaan osoitus siitä, kuinka puutteellisia Kiinan oikeuslaitos ja huumehoito ovat.
Valtaosa huumeiden käyttäjistä suljetaan vankileiriä muistuttaviin laitoksiin, joiden kouluttamaton henkilökunta käyttää kovakouraisia menetelmiä. Laitoksen henkilökuntaa on myös helppo lahjoa hankkimaan huumeita.
Tällaisille leireille joutuu yhä enemmän kiinalaisia. Viime vuonna niihin lähetettiin 270 000 ihmistä. Lisäksi 70 000 ihmistä passitettiin huumeiden uusintakäyttäjien ns. työ- ja uudelleenkoulutusleireihin, joilla kurinpito on vielä tiukempaa. Luvut ovat kasvaneet viisinkertaisiksi kymmenessä vuodessa.
Peräti 98 prosenttia leireillä olleista jatkaa vapauduttuaan huumeiden käyttöä. Lääkäri Li tähdentää, että viranomaisten on tästä syystä muutettava asennoitumistaan vieroitukseen, niin että Kiinan huumeongelmiin voidaan todella puuttua.
Laitos jossa Li itse työskentelee on yksi harvoja, joissa huumeiden käyttäjiä ei kohdella rikollisina ja joissa on huumehoitoon erikoistunut lääkäri.
Lin mukaan vain noin 70 prosenttia hänen laitoksestaan lähteneistä aloittaa huumeiden käytön uudelleen. Tämä on osoitus tavanomaisten leirien sotilaallisten menetelmien tehottomuudesta, Li sanoo.
"Narkomaanien katsotaan yhä olevan yhteiskunnan huonoimpien puolien edustajia. Siksi heidän hoitamiseensa ei haluta satsata varoja", Li sanoo Kantonissa ilmestyvässä Nanfang Zhoumo -aikakauslehdessä.
Lähde: Sunday Herald 9.10.2005
Weedworld -lehti
http://www.weedworld.co.uk/
Uutisessa mainittujen messujen osoite:
http://www.ukhempexpo.com/
Kotimainen kannabis kattaa nykyään yli puolet Britannian kannabiksen tarjonnasta eettisesti suuntautuneiden kuluttajien kasvattaessa omansa järjestäytyneen rikollisuuden tukemisen sijaan.
Independent Drugs Monitoring Unitin tekemän selvityksen mukaan yli 66 % kannabiksesta on peräisin kotiviljelmiltä tuonnin Marokosta, Intiasta ja Hollannista tippuessa. Skotlannissa arvioidaan 8 %:n väestöstä olevan kannabiksen säännöllisiä kuluttajia.
Asiantuntijoiden mukaan kannabiksen käyttäjät haluavat pitää itsensä erossa rikollisjoukkioista, mikä pitää yllä kotikasvatuksen suosiota. Samalla uusi teknologia, kuten ”kylmävalolamput”, joilla voidaan välttää poliisin huomio, saa aikaan kasvattajien itseluottamuksen kasvua.
Lontoon Wembleyn messukeskuksessa järjestetään marraskuussa suuret hamppumessut, HempExpo, mistä löytyy kaikkea kasvatukseen.
Messujen järjestäjä Phil Kilvington kertoo kotikasvatuksen perusteena olevan usein reilun kaupan henki. Kotikasvatus on jo miljardibisnes Britanniassa: 10 vuotta sitten 90 % kannabiksesta oli ulkomailta tuotua, nyt enää 30 %.
”Salakuljetetun kannabiksen ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä vallitsee 100 % yhteys. Tämä rikollisuus kytkeytyy prostituutioon, salakuljetukseen sekä koviin huumeisiin. Kotikasvattajat eivät halua olla tällaisen kanssa missään tekemisissä.”
Hänen mukaansa poliisin yritykset käräyttää kasvattajia helikoptereihin asennetuilla lämpökameroilla tyssäävät tekniikan kehitykseen. Hänen mukaansa poliisit löytävät alle 10 % kotipuutarhoista.
Leskeksi jäänyt perheenäiti Nancy Botwin (Mary-Louise Parker) alkaa myydä ruohoa naapureilleen Agresticissa, Kaliforniassa. Uusi amerikkalainen sarja ’Weeds’ valottaa idyllisen esikaupunkielämän kääntöpuolia. Inspiraationa on toiminut brittikomedia 'Pelastakaa Grace'.
Uusi dokumentti hampputeollisuudesta Sveitsissä:
http://www.chanvre-info.ch/shop/index.php?l=3&pro=1017002&cat=19&from=0
Vuonna 2003 USA:n hallitus käytti rahaa erilaisten suurrikollisten nappaamiseksi: 25 miljoonaa dollaria luvattiin Osama bin Ladenin päästä, Saddam Husseinin poikien olinpaikasta luvattiin 15 miljoonaa dollaria kummastakin ja 12 miljoonaa dollaria käytettiin Tommy Chongin nappaamiseen.
Pössökomediagenren luoneen näyttelijäparin, Cheech & Chongin, toinen osapuoli tuomittiin hienojen lasipiippujen, bongien, myynnistä internetissä. Tätä varten hallitus käynnisti suurenmoisen peiteoperaation nimeltään Pipe Dream, pössöunelma. Liittovaltion agentit näyttelivät olevansa Chongin faneja ja tilasivat hänen bongejaan eri osavaltioihin.
Yhdeksän kuukauden tuomio lähetti hänet Amerikan huumesodan läpeen, ja amerikkalaiset saattoivat taas nukkua yönsä turvassa tältä yli kuusikymmenvuotiaalta neljän lapsen isältä.
Josh Gilbertin ohjaama dokumentti kertoo terrorisodan Amerikasta, missä viholliskuvien verkosto on levinnyt jo mielettömyyden asteelle, sekä kuvaa suosittua viihdyttäjää.
Seuraava kansakunnan turvallisuutta uhkaava hahmo onkin Marc Emery.
Paris Hiltonin epäillään antaneen alkoholia ja marijuanaa alaikäisille nuorille The Simple Life -sarjan kuvauksissa viime vuonna.
Kuvaukset tehtiin ravintolassa järjestetyissä villeissä karaoke-bileissä. Mukana ollut teini kertoo Parisin kaataneen nuorille viskipaukkuja lievittääkseen heidän esiintymisjännitystään.
- Hän täytti korostustussista tehdyn piipun ja tarjosi sitä minulle ja yhdelle toiselle kaverille. Minulla oli hirveitä harhoja vielä muutaman päivän kuluttuakin, kertoo teini.
- Hän antoi meille myös Jack Daniels -merkkistä viskiä.
The Simple Life -sarjaa tuottavan Twentieth Century Foxin edustaja on jo kieltänyt asian todenperäisyyden.
- Paris ei ikinä vaarantaisi alaikäisten hyvinvointia. Me emme ikinä sallisi sellaista. Syytökset ovat törkeää valhetta!
Poliisit ovat kuitenkin ottaneet väitteet vakavasti ja aikovat tutkia asian perinpohjaisesti. Mikäli syytös osoittautuu todeksi, Paris voidaan tuomita jopa vuodeksi vankilaan.
Ainakin Baltimoren poliisi on vakuuttanut ottavansa väitteet vakavasti, ja pyrkivänsä tutkimaan niiden todenperäisyyden.
Ihmisoikeusjärjestö Moskovan Helsinki-ryhmän sekä korruption vastaisen Indem-järjestön alaisuudessa tehty raportti on viimeisin isku presidentti Vladimir Putinin perustamalle huumevalvontavirastolle. Virastoa on jatkuvasti syytetty todellisten huumeiden väärinkäytön perustana olevien ongelmien laiminlyönnistä, minkä sijaan virasto on käynyt ketamiinia määräävien eläinlääkäreiden sekä kesämökeillään unikkoa kasvattavien kimppuun tilastojen kaunistamiseksi.
76 sivuinen dokumentti, joka perustuu kuudella alueella tehtyyn yhdeksän kuukauden tutkimukseen, kertoo useista iskuista, jotka kohdistuivat nuoriin, joiden epäiltiin käyttäneen huumeita. Yhdessä tapauksessa Tulan alueen yksikkö lähetti kaksi bussillista erikoisjoukkoja ratsaamaan erään kaupungin asuntoja sekä yhtä kahvilaa. Aseistetut ja naamioituneet joukot pieksivät nuoria miehiä, panivat heitä käsirautoihin ja pidättivät heidät liki 24 tunniksi. Yhtään syytettä ei tapauksesta kuitenkaan nostettu.
Pian raportin julkistamisen jälkeen uutistoimisto Interfax kertoi viraston puhemiehen luonnehtineen raporttia ”viraston asioista tietämättömien ihmisten skolastisten ideoiden nipuksi.” Hänen mukaansa yleisön tulee jättää raportti huomiotta, ja virasto aikoo viedä asian oikeuteen.
Myöhemmin uutistoimisto veti uutisensa takaisin viraston pyynnöstä. Asiaa ei selitetty sen enempää.
Virastolla on töissä 40 000 ihmistä, jotka ovat pääasiassa peräisin hajotetusta veropoliisista. Viraston arvostelijat ovatkin tuoneet esille sen, että virasto luotiin veropoliisien työllistämiseksi eikä huumekaupan hillitsemiseksi.
Raportti ilmestyi juuri sen jälkeen, kun hallitus osoitti 127 miljoonaa dollaria huumeiden vastaiseen taisteluun seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Suurin osa rahoista on osoitettu virastolle.
Konservatiivien entinen johtaja, joka istui myös British American Tobacco -yhtiön, BAT:n, johtokunnassa, antoi vuonna 2000 Britannian parlamentille lausunnon, jonka mukaan yhtiö ei ole tietoisesti ohjannut tupakkaa kansainvälisille pimeille markkinoille.
BAT lahjoitti myöhemmin konservatiiveille rahaa vaalikampanjointiin.
The Guardian lehden kertoman kaltaista poliittista kähmintää on tullut esille myös Saksassa. On hyvin oletettavaa, että myös Suomen valtion kaapeista löytyy tupakka- ja alkoholiteollisuuden luurankoja.
Huumekoirien koulutus, laatu ja niiden testaaminen vaihtelee suuresti eikä poliisi pidä kirjaa koirien tekemisistä, jotta niitä ei voitaisi tutkia.
Marihuanalaadut vaihtelevat suuresti ja on epävarmaa voivatko koirat oppia haistamaan kaikkia erilaisia laatuja. Eräs lääkekannabispotilas oli joutunut lentokentällä huumekoiran haistamaksi - ja koira oli kävellyt välinpitämättömänä pois.
Koiria käytetään antamaan tekosyy etsinnälle esimerkiksi silloin, kun ratsattava ei olisi muuten suostuteltavissa siihen. Niinpä koira antaa poliisille vain tekosyyn etsinnälle. Toiseksi koiraa käytetään myös ”autokoirana”, joka tarvittaessa ”merkkaa” auton, jonka poliisit haluavat ratsata. Näiden syiden takia huumekoirien saavutuksia ei haluta kirjata tarkasti ylös.
Lähde: Encod
http://www.encod.org/
Vetoomus kansanedustajille
http://www.encod.org/epaction.htm
Eurooppalainen liitto oikeudenmukaisen ja tehokkaan huumepolitiikan puolesta, ENCOD, jakoi 13.9. hampun siemeniä jokaiselle 730:lle europarlamentaarikoille. ENCOD kehotti parlamentaarikkoja toimintaan vapaan yhteiskunnan periaatteita romuttavan huumesodan leviämisen ehkäisemiseksi.
Kaikkia parlamentaarikkoja kehotettiin ottamaan yhteyttä Kanadan oikeusministeriin Irwin Cotleriin Marc Emeryn luovuttamisen pysäyttämiseksi. USA:ssa häntä uhkaa jopa elinkautinen hampun siementen myynnistä. Kanadassa siementen myynnistä ei ole edes syytetty ketään vuosiin. Myös muutamassa EU-maassa hampun siementen myynti on laillista.
ENCOD kehotti europarlamentaarikkoja kyseenalaistamaan juuri voimaan tulleen EU:n huumepoliittisen toimintasuunnitelman vuosille 2005 - 2008. Tätä toimintasuunnitelmaa laadittaessa ei otettu lainkaan huomioon EU:n huumeseurantakeskuksen laatimaa arviota, mikä osoitti aikaisempien toimintasuunnitelmien olleen tuloksettomia. Uuteen toimintasuunnitelmaan ei otettu mukaan mitään uusia toimintamalleja.
ENCOD:n mukaan EU:n huumepolitiikka tehdään umpiossa ottamatta huomioon kansalta ja parlamentilta tulevia viestejä siitä, että pieleen mennään. ENCOD pyytää yksittäisiä parlamentaarikkoja mukaan yritykseen luoda sosiaalista tilaa sellaisille huumepoliittisille aloitteille, joita paikallisviranomaiset ovat tuoneet esille eri puolilla EU:ta.
Vancouverissa Marc Emery esiintyi USA:n konsulaatin eteen kokoontuneelle huutelevalle ja pössöttelevälle joukolle vedellen hittejä jointistaan.
Ihmiset kaikkialla ovat raivoissaan ja peloissaan siitä, että tällaista voi tapahtua myös heille, julisti Emery.
”Tänään liki 40:ssä kaupungissa, Varsovassa, Moskovassa, Lontoossa, Pariisissa, Madridissa, Italiassa osoitetaan mieltä Kanadan konsulaattien edessä. Melbournessa ja Sydneyssä on ihmisiä Kanadan edustajien puheilla.”
Hän viittasi myös The Globe and Mail lehden tekemään mielipidetiedusteluun, jonka mukaan enemmistö kanadalaisista vastustaa hänen luovuttamistaan.
Emeryn luovutusoikeudenkäynti alkaa 16. syyskuuta Brittiläisen Kolumbian korkeimmassa oikeudessa.
”Tämän päiväinen DEA:n suorittama Marc Scott Emeryn, Cannabis Culture -lehden julkaisijan ja marihuanan laillistamisryhmän perustajan, pidätys ei ole merkittävä isku pelkästään marihuanan salakuljetukselle USA:in ja Kanadaan vaan myös marihuanan laillistamisliikkeelle. Emeryn laittomia satojatuhansia dollareita tiedetään kanavoidun marihuanan laillistamisliikkeille USA:ssa ja Kanadassa. Huumeiden laillistajalobbylla on nyt yksi rahakassa vähemmän.”
Lehti huomauttaakin, ettei kansanäänestysaloitteiden tukeminen ole laitonta USA:ssa.
Tuomari myönsi Emeryn asianajajan pyynnöstä poikkeusluvan, jotta takuita vastaan vapaalla oleva Emery voisi matkustaa osavaltion ulkopuolelle varojenkeräystilaisuuksiin Albertaan ja Quebeciin.
Dokumentti kertoo muutoksesta, mikä tapahtui syyskuun 11. terrorihyökkäyksen jälkeen USA:ssa. Sadat sotapakolaiset, homo- ja lesbopariskunnat sekä kannabispakolaiset ovat muuttaneet Kanadaan. Samaan aikaan Kanadassa on tapahtunut suuria muutoksia: jokaisessa suuremmassa kaupungissa on kannabiskahviloita, samaa sukupuolta olevien liitot ovat laillisia koko Kanadassa ja hallitus aikoo laillistaa kannabiksen. Kanadasta on tullut Pohjois-Amerikassa henkilökohtaisten vapauksien polttopiste.
Intohimoja herättänyt kannabislaki on ollut kivenä lainsäätäjän kengässä yli kaksi vuotta.
Konservatiivit vastustavat ehdotettua lakia kun taas NDP ja Bloc Quebecois kannattavat sitä, mutta haluavat siihen mittavia lisäyksiä kuten armahduksen.
”Arviolta 600 000 kanadalaisella on rikosrekisteri omaan käyttöön tarkoitetusta hallussapidosta,” sanoo NDP:n kansanedustaja Libby Davies.
Ehdotettu laki langettaisi pelkästä hallussapidosta sakkoja rikostuomion sijaan, mutta koventaisi kasvatuksesta langetettavia rangaistuksia.
Jotkut poliiseista haluaisivat kovempia rangaistuksia. Kannabisaktivistien mielestä laki vain rohkaisee lätkimään enemmän sakkorangaistuksia pelkistä hallussapitotapauksista.
”Olen pelkästään onnellinen tämän lakialoitteen kuoltua,” sanoo kansallisen marihuanaliikkeen, National Organization for Marijuana Reform, edustaja Mike Foster.
Samalla USA uhkaa vakavilla rajaliikenteen hidastuksilla, jos mikä tahansa kannabislakien liberalisointi menee läpi.
”Ei yllättä lainkaan se, että nyt jarrutetaan ja yritetään päästä koko asiasta, koska pelätään vastareaktiota,” kertoo Libby Davies.
Liberaalit ovat tyytyväisiä jättäessään lakialoitteen jäähylle, koska sille löytyy näin paljon vastustusta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kestää taas monta vuotta saada uusi lakialoite käyntiin.
Kesäkuun lopussa voimaan tulleiden säädösten mukaan lääkäreiden ei enää tarvitse tehdä riski- ja hyötyanalyysia eikä antaa annostelusuosituksia.
Lääkekannabiksen hakijoiden tulee tiedostaa, ettei kannabiksen hyötyjä eikä riskejä ”täysin tunneta” ja että he hyväksyvät nuo riskit. Hakijat suosittelevat myös itse annoksensa ja lääkkeen nauttimistavan, mitkä lääkäri merkitsee omaan rekisteriinsä.
Uudet säännöt sallivat hallituksen kasvattaman kannabiksen jakelun apteekkien kautta. Tällä hetkellä Kanadassa potilas voi anoa hallitukselta luvan kasvattaa kannabista itse, nimittää joku kasvattamaan itselleen tai saada hallituksen kasvattamaa kannabista kotiin toimitettuna tai lääkärin vastaanoton kautta.
”Haluamme ohjelmamme kehittyvän perusterveydenhoidon suuntaan, mihin kuuluu lääkkeen jakelu apteekkien kautta,” kertoo hallituksen edustaja.
237 potilasta saa tällä hetkellä terveysviraston lääkemarihuanaa, jota kasvatetaan Manitoban osavaltiossa sijaitsevassa kaivoksessa. 150 Kanadan dollaria maksavat 30 gramman maripussit lähetetään kuriiripostina potilaalle tai hänen lääkärilleen.
Tällä hetkellä 943 potilaalla on lupa pitää hallussaan kannabista erilaisiin vaivoihin AIDS:sta MS-tautiin. Heistä 695:llä on lupa kasvattaa kannabista itse ja Kanadan terveysvirasto on myöntänyt 77:lle kasvattajalle luvan kasvattaa kannabista muille potilaille.
Lisäksi Kanadassa toimii lukuisia ns. myötätuntoklubeja, joiden kautta potilaat saavat kannabista. Näiden hoitamien potilaiden lukumäärän arvellaan liikkuvan jo tuhansissa.
Neuvoa-antavan huumekomitean (ACMD) jäsenet ovat sulkeneet uudelleen luokittelun pois kuultuaan lausuntoja kannabiksen käyttäjiltä sekä poliisilta ja huumetyötä tekeviltä järjestöiltä.
ACMD kokoontui kahtena päivänä sisäministeri Clarken pyynnöstä arvioimaan kannabiksen vaarallisuutta. Tämä oli seurausta parista tuoreesta tutkimuksesta, joissa kannabis liitettiin ”psykoottisiin” oireisiin.
Asiantuntijoita pyydettiin myös antamaan neuvoa skunkin - vahvemman kannabislaadun - eri luokittelusta, mutta neuvoston jäsenten mielestä tällainen ratkaisu ei olisi toimiva.
Yhdeksän vuotta USA:n ensimmäisen Kaliforniassa hyväksytyn lääkekannabislain jälkeen vuonna 1996 on kertynyt huomattavan paljon tietoa, mikä osoittaa, ettei yhdessäkään lääkekannabiksen käytön hyväksyneessä osavaltiossa ole koettu nuorten kannabiksen käytön yleistymistä lakien hyväksymisen jälkeen. Kaikissa näissä osavaltioissa on nuorten kannabiksen käyttö vähentynyt enemmän kuin keskimäärin liittovaltiossa, mikä osoittaa selvästi, ettei lääkekannabislakien täytäntöönpano lisää nuorten kannabiksen käyttöä.
Apteekin periaatteiden mukaan kannabistuotteiden käytön tarpeen tulee olla ”selvästi osoitettu”, ja hoito synteettisellä THC:llä, dronabinolilla, ei ole mahdollista esimerkiksi koska vakuutus ei kata sitä.
Toimintaa tukevaan komiteaan kuuluu mm. Dr Franjo Grotenhermen Nova-instituutista, Dr Martin Schnelle Clinical Research -instituutista ja Bremenin yliopiston lainopin professori Lorenz Boellinger.
Canberran teknologia-instituutin tutkija Simon Gilmore luokitteli 196 näytekasvia niiden DNA:n perusteella. Tutkimusaineistona oli näytteitä hamppu-, päihdekannabis- ja villilajikkeista Euroopasta, Aasiasta, Meksikosta ja Jamaikalta.
Tulokset osoittavat kolmen erilaisen alalajin olemassaoloa. Keski-Aasiassa THC-pitoinen indica on vallitsevana kun taas Keski-Euroopassa sativa oli yleisempi. Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Meksikossa ja Jamaikalla rasta oli hallitseva. Se näyttää sativamaiselta mutta siinä on yleisesti korkeampi THC-pitoisuus.
Koska tutkimus perustui DNA-analyysiin eikä muodolliseen luokittelevaan tutkimukseen, Cannabis sativa rasta ei ole vielä uusi alalaji: nimi tuli Gilmoren laboratorion nimikilpailusta.
Graham ja Rachel Hobson kasvattavat Finolaa hamppuöljyä ja ruokoa varten tilallaan Rotherhamissa. Mutta varkaiden retket ovat pahasti verottaneet heidän voittojaan ilmeisesti siinä uskossa, että siinä olisi kannabista. Hobsonit aloittivat viljelemään Finolaa tänä kesänä sen takia, ettei se vaadi paljoa hoitoa ja sillä on kova kysyntä.
”Kasvatamme sitä sen siementen takia, joiden öljyä käytetään salaatinkastikkeisiin ja vastaaviin,” kertoo herra Hobson.
”Jos joku haluaa polttaa sitä, pitää hänen pössötellä koko pelto eikä saa siitä muuta kuin keuhkosyövän,” valistaa ruova Hobson.
Finola on lyhyt ja varhain kukkiva hamppulajike, joka muistuttaa muodoltaan ja tuoksultaan kannabisserkkuaan.
Poliisi kertoi BBC:lle kaapanneensa kolme kuorma-autollista ainetta Tezpurin kaupungin lähellä Sonitpurin alueella.
Kaksitoista rajavartioiksi pukeutunutta salakuljettajaa pakeni takaa-ajon jälkeen.
”Henkilöstömme vaati autojen tarkastamista koska kannabiksen haju oli niin vahva.
Kaksi kuukautta sitten toisaalla Assamissa takavarikoitiin kahdeksan tonnia kannabista, ja helmikuussa kuusi rajavartijoiksi pukeutunutta miestä pidätettiin salakuljettamassa kymmentä tonnia kannabista Assamissa.
Tullin viranomaisten mukaan kannabiksen tuotanto on lisääntynyt selvästi koillisessa.
Heimot ovat alkaneet kasvattaa kannabista, koska siitä saa paljon enemmän rahaa kuin muista kasveista.
Lähde: Cannabis Culture 26.8.2005, DEA 29.7.2005
http://www.cannabisculture.com/articles/4494.html
http://www.usdoj.gov/dea/pubs/states/newsrel/seattle072905.html
Jo yli kolmessakymmenessä kaupungissa ympäri maailman on suunnitteilla mielenilmaisuja Marc Emeryn luovutuspyynnön kumoamiseksi.
Emeryn luovutuspyyntöä vastustetaan sillä perusteella, että USA vaatii hänen luovuttamistaan tuomittavaksi vankeuteen, pahimmillaan jopa elinkautiseen, sellaisista teoista, joista Kanadassa ei rangaista.
DEA luonnehtii Emeryä ”suurena marihuanan jakelijana” ja kertoo hänen ”liikeyrityksensä lonkeroiden ulottuneen halki Pohjois Amerikan kattaen kaikki USA:n 50 osavaltiota ja Kanadan”.
Jos Emeryn luovutuspyyntö hyväksytään on vaarana, että seuraavaksi USA alkaa vaatimaan eri Euroopan maita luovuttamaan kansalaisiaan tuomiolle. Samalla USA:n kansalaiset nauttivat maailmalla syytesuojaa huumekaupoista, jopa murhista. USA:n keskushallitus rikkoo suurin piirtein kaikkia kansainvälisiä sopimuksia vangitsemalla, kiduttamalla ja tappamalla ihmisiä ilman mitään perusteita. Guantanamosta onkin muodostunut 2000 luvun esimerkki ihmisoikeuksien tilasta kuten 1900 -luvun natsien keskitysleirit ja neuvostogulagit.
Kanadan tiedotusvälineiden lisäksi Emery on saanut julkisuutta myös USA:ssa ja Britanniassa:
Emery sanoo, ettei hän ole yrittänyt piilotella tekemisiään.
”Käytän oikeaa nimeäni ja olen helposti tavoitettavissa päinvastoin kuin muut siemenkauppiaat”, hän kertoi haastattelussa vuonna 2002.
Tapaus korostaa USA:n ja Kanadan täysin erilaisia lähestymistapoja marihuanaan. Sen lääkekäyttö on täysin sallittua Kanadassa ja liittohallitus aikoo dekriminalisoida pienten määrien hallussapidon. Aikaisemmin tänä kesänä Brittiläisen Kolumbian vetoomustuomioistuin päätti, että kahden vuoden vankeus marihuanan kasvatuksesta on liioittelua.
Mutta tämä ei tarkoita sitä, että kanadalainen tuomioistuin - tai viime kädessä oikeusministeri - kieltäytyisi luovuttamasta Emeryä USA:han luovutussopimuksen perusteella. Sen mukaan kanadalainen voidaan luovuttaa USA:han oikeuteen teoista, jotka on säädetty rangaistaviksi molemmissa maissa. Marihuanan siementen myynti on edelleen laitonta Kanadassa mutta lakia on harvoin sovellettu.
Jos tuomioistuin päätyy luovutukseen, Emeryn kannattajien mielestä Irwin Cotlerin, liittohallituksen oikeusministerin, tulisi puuttua asiaan ja kieltää luovutus sillä perusteella, että tämä joutuu epäinhimillisen ja epätavallisen rangaistuksen kohteeksi.
DEA:n esitellessä häntä rikkaana huumeiden salakuljettajana, hänen kannattajansa sanovat hänen olevan aktivisti, joka käyttää rahojaan poliittisen toiminnan rahoittamiseen. Päästyään takuita vastaan vapaalle Emery kuvaili itseään Mahatma Gandhiksi ja Martin Luther Kingiksi ja sanoi olevansa valmis vankilaan jos se edistää kannabiksen vapauttamista.
New York Times tarttuu artikkelissaan Emeryn luonnehdintaan itsestään uuden ajan Johnny Appleseedinä, pioneerina, joka levitti omenan siemeniä uudelle mantereelle niin, että perässä tulijoilla olisi omenapuut odottelemassa (Johnny Appleseedistä mainiossa kirjassa ’Halun kasvioppi’ ).
Artikkeli kertoo Emeryn uran, kuinka hän on yrittänyt murtaa hallituksen sensuuripyrkimyksiä myymällä alkuun kiellettyjä kirjoja ja lehtiä, ja myöhemmin, matkustettuaan Aasiassa, aloittamalla täysimittaisen toiminnan kannabiksen laillistamiseksi myymällä siemeniä, julkaisemalla lehteä ja tukemalla erilaisia kampanjoita.
Lehti päättää juttunsa Emeryn profeetalliseen uhoon: ”Goljatti, tuo Pahan Valtakunta on käynyt kimppuuni”. Mutta hän lupaa ristiretkensä jatkuvan aina ”vapauteen tai kuolemaan”.
Kuitenkin DEA tunnustaa kannabiksen tehon mutta vain USA:laisen lääketehtaan synteettisenä versiona, marinolina, jota on ollut saatavilla jo vuodesta 1985. DEA:n oman tiedonannon mukaan Marinol on THC:tä:
”Marinolin vaikuttava ainesosa on synteettinen THC, jonka on todettu helpottavan kemoterapiaan liittyvää pahoinvointia ja oksentelua sekä auttavan AIDS-potilaiden ruokahaluun".
Muut kannabinoidit, kuten CBD ja CBN, vaikuttavat eri kanavien kautta kuin THC ja muovaavat sen vaikutusta. Niillä on myös omia vaikutuksia ja kaikkia niiden vaikutuksia ei ole saatu tutkittua. Lisäksi THC:n esiasteet ja hajoamistuotteet omaavat lääkinnällisiä ominaisuuksia. Kaikki nämä puuttuvat marinolista.
USA:n korkeimman oikeuden äänestettyä kannabiksen lääkekäytön laillistamista vastaan tuomari Stephen Breyer sanoi kantanaan, että lääkevalvontaviraston tulisi päättää marihuanan asemasta lääkkeenä.
”Lääke valvonnan kautta mieluummin kuin äänestämällä”, hän tiivisti kantansa. Mutta jos valvontaviranomaisiin on tarttunut hamppuhulluus?
Tällä viikolla DEA:n päämajassa järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa Lyle Craker, Massachusettsin yliopiston kasvi- ja maaperätieteen professori hakee muutosta DEA:n kieltoon kasvattaa marihuanaa lääkevalvontaviranomaisten vaatimiin tutkimusprojekteihin.
Craker on arvostettu maatalousasiantuntija, jota tukee American Civil Liberties Union sekä senaattorit Edward Kennedy ja John Kerry. Neljän vuoden ajan DEA on jumittanut asiaa, nyt se kiellettiin jälleen.
Pyynnölle löytyy myös ennakkotapauksia, koska tutkijat saavat muita huumeita - heroiinia, LSD:tä ja ekstaasia - itsenäisiltä laboratorioilta, joilla on lupa niiden tekemiseen. Mutta marihuanaa tarvitsevilla tutkijoilla on vain yksi laillinen väylä: Mississippin yliopiston kasvattama ja National Institute on Drug Abuse’n hallinnoima sato.
Tutkijat tarvitsevat vaihtoehdon, koska hallituksen marihuana on huonolaatuista - liikaa siemeniä ja oksia - ja koska hallituksen virkamiehet inhoavat syvästi sen luovuttamista lääkeominaisuuksien tutkimiseen.
Marihuanan hyötyjen havaitseminen kaivaisi pohjaa Washingtonissa valtaan päässeeltä suurelta anti-marihuana kampanjalta. Marihuanasta on tehty niin vahva porttihuume, että siitä on tullut liittovaltion huumesodassa tärkein kohde - useiden tiedemiesten hämmästykseksi puhumattakaan poliiseista, jotka törmäävät paljon pahempiin aineisiin kadulla.
Glaukooma ja AIDS -potilaat vannovat marihuanan tehokkuuden nimiin ja osavaltioiden terveysvirastoista löytyy tutkimuksia osoittaen poltetun marihuanan tehon pahoinvoinnin hallinnassa. Tutkijat haluaisivat kokeilla näitä vaikutuksia mutta he eivät pysty kunnon tutkimukseen ennenkuin he saavat kunnon marihuanaa.
Lääkekannabiksen arvostelijoiden mielestä marihuana on tarpeeton, koska potilaat hyötyvät sen vaikuttavasta ainesosasta, THC:stä, jo saatavilla olevana lääkkeenä, Marinolina. Mutta monien potilaiden mielestä se ei ole yhtä hyvä. He tuovat esille kirjailija Peter McWilliamsin (http://www.mcwilliams.com/), joka sanoi marihuanan polttamisen olleen ainut keino hallita AIDS ja syöpälääkityksen aiheuttama pahoinvointi.
Hänen oli pakko vaihtaa Marinoliin DEA:n ratsian johdettua hänen tuomitsemiseen liittovaltion lakien rikkomisesta. Hänet löydettiin omaan oksennukseensa tukehtuneena useita viikkoja ennen oikeudenkäyntiä.
Kirjailija Philip Alden kertoo marihuanan olevan jumalan lahja AIDS:n aiheuttamien ongelmien hoidossa. Se helpotti hänen sormenpäidensä tuskaisia kipuja, helpotti pahoinvointia ja auttoi häntä voittamaan AIDS potilaita riivaavan painonpudotuksen.
Mutta Alden sanoo vain tiettyjen marihuanalaatujen auttavan - eikä varsinkaan liittovaltion ruoho, jota hän poltti eräässä tutkimuksessa.
”Se oli kamalaa”, hän kertoo. ”He aloittavat aivan ala-arvoisella kasvilla, käärivät sen oksineen ja siemenineen, ja syväjäädyttävät sen sitten niin, että kaikki THC kristallit tuhoutuvat. Siitä sai vain päänsärkyä ja bronkiitin. Bronkiitti oli lopulta niin paha, että minun oli pakko lopettaa tutkimus.”
Aldenin piti todistaa tämän viikkoisessa kuulemistilaisuudessa mutta hän kertoi DEA:n kieltäytyneen antamasta hänelle syytesuojaa, jos hän todistaa käyttävänsä muuta kuin hallituksen heinää.
DEA:n virkamiehet ovat jo osoittaneet pystyvänsä vainoamaan ketä tahansa marihuanaa käyttävää AIDS potilasta, ja voivat olla vieläkin innokkaampia sellaisen perään, joka rohkaisee tutkimaan heidän vähiten rakastamaansa huumetta. Marihuanatutkimuksen kohdalla liittovaltion politiikkana on ’älä tiedä mistään mitään’.
Jo 14. kerran järjestetty Seattlen hamppufestivaali veti puoleensa 70 000 kävijää, suuren joukon alan aktivisteja ja julkkiksia kuten Woody Harrelsonin. Tämän vuoden festivaalin teemana oli opiskelu ja festivaaleilla olikin mahdollisuus suorittaa loppututkinto kannabilogiassa.
Seattlessa olisi myös tarkoitus asettaa Marc Emery tuomiolle. Festivaalit julkaisivat kannanoton Marc Emeryn vapauttamiseksi : ”Marc Emeryn pidättäminen on suuri pettymys ja häpeä niille amerikkalaisille, jotka uskovat; että kannabis tulisi laillistaa vastuullisten aikuisten käyttöön.”
Keniasta on 20 vuodessa tullut yksi Afrikan suurimpia huumeiden kauttakulkumaita. Yli tuhannen kilometrin pituinen, lähes vartioimaton rannikko pikkusaarineen ja suojaisine lahdenpoukamineen on houkuttelevaa maastoa kansainvälisille huumekauppiaille. Öisin poukamissa tuikkivat salaperäiset lyhdyt.
Eikä salaisia lahdenpoukamia edes tarvita salakuljetukseen, sillä rannikkovartiosto ja poliisit on helppo lahjoa. Poliisiupseeri saattaa saada yhdestä Mombasan vanhan sataman salakuljetuserästä lahjuksina noin kolmasosan kuukausipalkastaan, 6 000 Kenian shillingistä (n. 65 eurosta).
Poliisin takavarikoimatkaan huume-erät eivät välttämättä päädy sinne minne ne kuuluisivat. Kun Kenian lehtiä selailee, huumeongelma näyttää todelliset kasvonsa. Lehdissä on viime viikkoina kirjoitettu laajasti siitä, minne viime vuonna takavarikoitu valtava, 6,4 miljardin shillingin (69 miljoonan euron) arvoinen kokaiinierä on joutunut.
Kenian syyttäjänlaitos on vaatinut poliisia näyttämään Malindissa, noin 130 kilometriä Mombasasta pohjoiseen takavarikoidut huumeet, mutta poliisi on kieltäytynyt. Huhujen mukaan kokaiini on päätynyt poliisin käsien kautta takaisin salakuljetukseen ja katukauppaan.
Yritän saada poliisijohdolta haastattelua huumeiden salakuljetuksesta. Mombasan huumeyksikön päällikkö John Kemboi kiemurtelee työpöytänsä takana. Pöydällä on vain vanhanaikainen kiekkopuhelin, ei tietokonetta.
- Puhu esimieheni kanssa, Kemboi pesee lopulta kätensä.
Rannikkomaakunnan poliisipäällikkö Patrick O. Obimo on vieläkin tiukkasanaisempi. Suosituskirjeille ja kansainväliselle lehdistökortille hän tuhahtaa.
- Mistä sitä tietää vaikka olisit vakooja, Obimo napauttaa eikä suostu kommentoimaan.
Mombasassa huumetyötä vapaaehtoisena tekevä Abdullah ei ole yhtään häkeltynyt poliisin tylyydestä.
- Olisit tarjonnut rahaa, hän puuskahtaa.
Kaduilla tiedetään poliisin korruptiosta ja siitä, kuinka poliisit ovat mukana huumekaupassa.
- Useat huumeiden käyttäjät ovat sanoneet, että heidän huumeensa on peräisin poliisiasemilta. Aina suurten takavarikoiden jälkeen huumeiden hinta suorastaan romahtaa katukaupassa, koska niitä on liikkeellä niin paljon, kertoo Abdullah.
Abdullah ei halua koko nimeään tai kuvaansa julkisuuteen, koska saattaisi joutua vaikeuksiin poliisin kanssa. Ristiriidat ovat päivittäisiä. Abdullahilla, samoin kuin muilla vapaaehtoisilla, olisi paljon hyödyllistä tietoa poliisille. Poliisi ei vain ole kiinnostunut tiedoista.
- Jos kerromme, että joku henkilö kauppaa huumeita, poliisi saattaa pidättää hänet, mutta hän on vapaana jo parin tunnin kuluttua, Abdullah kertoo.
Abdullahin vasemman käden keskisormesta on pala pois.
- Huumekauppias puri, mies toteaa.
- Minä olen selvinnyt vielä helpolla, hän jatkaa tyynesti.
Reilun 660 000 asukkaan Mombasassa on noin 10 000 heroiinin käyttäjää, joista 80 prosenttia on 15-25-vuotiaita. Vielä suositumpi huume on bhang eli kannabis.
Urheilukentän laidalla istuskelee nuorisoporukka.
- Polttavat bhangia, Abdullah sanoo olkiaan kohauttaen.
Toisaalla lapset imppaavat liimaa, kadun toisella puolella vanha mies puree khat-lehtiä. Lähes avointa huumeenkäyttöä näkyy kaikkialla Kenian kaupungeissa, jos tietää mitä katsoa.
Kenian huumetakavarikot lisääntyneet räjähdysmäisesti
- Heroiinin takavarikot ovat nousseet Keniassa 7,8 tonnista 41,3 tonniin vuosien 1997-2002 aikana. Kenian heroiinitakavarikot olivat lähes puolet koko Itä-Afrikan takavarikoista vuonna 2002.
- Kokaiinitakavarikot puolestaan nousivat vuosien 1997-2002 aikana 0,7 tonnista 18,6 tonniin.
- Kenian kautta kulkee muun muassa heroiinia Pakistanista ja Intiasta sekä kokaiinia Latinalaisen Amerikan maista Afrikan ja Euroopan markkinoille. Keniassa toimii ennen kaikkea länsiafrikkalaisia huumeliigoja.
- Vuonna 2002 Keniassa takavarikoitiin 17 737 tonnia kannabista, mikä oli 2 prosenttia koko maailman kannabistakavarikoista sinä vuonna. Kannabista ei juuri salakuljeteta ulkomailta, sillä Kenian ylänköseudut soveltuvat erinomaisesti sen viljelyyn.
Poikkeukselliseen ruokavalioon joudutaan turvautumaan sen vuoksi, että viranomaiset tuhosivat lehmien talviravinnoksi tarkoitetun rehuviljan. Auringonkukka- ja maissiviljelyksen sekaan kun oli istutettu 40 tonnia kannabista.
Sverdlovskin alueen huumeviraston edustajan mukaan lehmille on nyt syötettävä marijuanaa, sillä muuten ne jäisivät tyystin ilman rehua.
"En tiedä millaista maito tulee olemaan tämän jälkeen", edustaja kertoi Novye Izvestija -lehdelle.
EU-parlamentin liberaalidemokraattien johtaja Chris Davies uskoo, että kaikkien huumeiden ja niiden myynnin laillistaminen on ainut tapa lopettaa rikollinen huumekauppa.
Hän on arvostellut poliitikkoja huumeiden väärinkäytön ongelman laiminlyönnistä ja sanoo nyt tarvittavan pikaisia toimenpiteitä huumeriippuvuuden lisääntymisen ja sitä seuraavan rikollisuuden lopettamiseksi.
Hän sanoo yksityiskohtien olevan vielä työn alla mutta Hollannin malli, jossa kannabista on vapaasti kaupan, ei ole johtanut kannabiksen käytön lisääntymiseen.
Nämä kaksi ryhmää tekevät yhteistyötä sellaisissa tärkeissä asioissa, jotka liittyvät kansainväliseen huumepolitiikkaan ja sen seurauksiin maailmanlaajuiselle HIV/AIDS -pandemialle.
HIV tartuntojen määrä ovat erityisen hälyttävää Venäjällä, Itä-Euroopassa ja Aasiassa, missä neulojen jakaminen aiheuttaa suuren osa tartunnoista. Uusimman YK:n huumeraportin mukaan huumeiden ruiskukäyttö aiheuttaa 30% - 80% HIV tartunnoista Aasiassa. Punaisen ristin ja puolikuun järjestöt sekä Senlis Council kannattavat tehokkaiden huumepoliittisten toimenpiteiden sisällyttämistä kansainvälisiin huumesopimuksiin.
73 vuotias countrytähti Willie Nelson julkaisi rohkeasti reggaeta, countrya ja hamppusanomaa sisältävän levyn Countryman.
Willie on pitkään kannattanut USA:n kannabiksen vapautusliikettä, Norml:ia, ja kuuluu sen neuvoa-antavaan komiteaan. Hän myös kuuluisin ja rakastetuin pössöttelijä, ja tehnyt uransa varrella paljon kannabiksen käytön mielikuvan ”normalisoimiseksi” USA:n suuren yleisön slmissä.
Esiinnyttyään tuoreessa elokuvassa Dukes of Hazzard sai hän runsaasti julkista aikaa eri ohjelmissa, minkä hän käytti yhtä paljon hampun käytön kuin itse elokuvan promootioon.
Kanadan poliisi ratsasi Brittiläisen Kolumbian marijuanapuolueen tilat ja pidätti kansainväliseksi hamppuaktivistiksi kohonneen Marc Emeryn kahden muun kanssa 22.7. USA haluaa Emeryn luovutettavaksi tuomittavaksi salaliitosta kannabiksen kasvattamiseksi sekä rahanpesusta.
USA:n viranomaiset kertoivat Seattlessa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa viidenkymmenen DEA:n agentin osallistuneen tutkimuksiin useissa USA:n osavaltioissa. Ratsian ja Emeryn pidätyksen suorittivat Vancouverin ja Halifaxin huumepoliisit DEA:n ja Kanadan ratsupoliisin avustamina. Emeryä oltiin vakoiltu jo pitkään.
Lehdistötilaisuudessa Emeryä syytettiin ”salaliitosta marihuanan tuottamiseksi, siementen levittämiseksi ja rahan pesemiseksi.”
DEA väittää, että siemeniä myymällä Emery osallistui rikolliseen toimintaan kasvattajien kanssa. Syyttäjien mukaan marihuanan siementen myyminen on sama asia kuin siemenistä kasvatetun marihuanan myyminen.
”Heidän toimintansa johti kymmenien tuhansien marihuanakasvien kasvattamiseen USA:ssa,” väittää USA:n liittovaltion syyttäjä Jeff Sullivan. ”Hän on sekaantunut marihuanan laittomaan levitykseen USA:ssa. Hän on huumekauppias.”
DEA:n edustajan mukaan Emery on maailman suurin ja ammattimaisin marihuanan siementen myyjä tarjoten peräti 600 lajikkeen valikoiman.
Emeryn rinnalla amerikkalaisten syytteisiin joutuvat vastaamaan myös puolueen taloudenhoitaja Michelle Rainey-Fenkarek ja Pot-TV:ssä työskentelevä Greg Williams.
Simon Fraser yliopiston kriminologin Neil Boydin mukaan tapaus nostaa esille itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä.
”Ajatellaan asiaa irrallaan Emeryn persoonasta ja politiikasta, ja katsotaan laajempaa asiayhteyttä eli missä laajuudessa Kanadan tulee muuttaa omia tavoitteitaan ja voimavarojaan kannabiksen käytön säätelyssä?”
”Missä laajuudessa meidän tulee luovuttaa kansalaisiamme saamaan ankarampia rangaistuksia kuin mitä meidän lainsäädäntömme määrää?”
Kahdenkeskinen laintäytäntöönpanosopimus (The bi-lateral law enforcement treaty, MLAT), joka narautti Emeryn ja kumppaninsa, on osa ristiriitaista USA:n kansainvälistä sopimusverkostoa, joka mahdollistaa USA:n käyttää muiden maiden poliisivoimia tutkimaan ja pidättämään kyseisten maiden kansalaisia USA:n puolesta.
MLAT auttaa USA:n hallitusta muiden maiden hallitusten turvaamien ihmisoikeuksien ja muiden perustuslaillisten suojapykälien rikkomisessa.
Ensimmäinen MLAT solmittiin USA:n ja Sveitsin välille vuonna 1977. Lukuisat maat ovat sopineet vastaavia sopimuksia sittemmin. Sopimukset ovat USA:n poliisin ja syyttäjien väline pidättää ihmisiä missä tahansa he asuvat, vaikka nämä olisivat syyttömiä oman maansa lainsäädännön mukaan. Sopimukset ovat vahva väline USA:n vallan ylläpitämisessä mutta niitä on vain harvoin käytetty marihuanasyytettyjä vastaan.
MLAT sopimukset suosivat syyttäjiä ja poliisia sekä tekevät MLAT operaation kynsiin jääneelle liki mahdottomaksi saada oikeusapua.
MLAT sopimuksia on arvosteltu monissa maissa. Arvostelijoiden mukaan MLAT operaatiot rikkovat kansainvälistä lainsäädäntöä, horjuttavat ihmisoikeusopimuksia ja rikkovat valtioiden itsemääräämisoikeutta.
Irlannin ihmisoikeuskomitea on valittanut USA:n ja Irlannin sopimuksesta, joka sallii CIA:n agenttien kuulustella Irlannin kansalaisia salaa Irlannin maaperällä.
Irlannin oikeusministerin Michael McDowellin ja USA:n suurlähettilään James Kennyn solmima sopimus antaa USA:n viranomaisille laajat valtuudet toimia Irlannissa, takavarikoida asiakirjoja, tarkistaa pankkitilejä sekä suorittaa kotietsintöjä.
Irlannin ihmisoikeuskomitea aikoo tutkia sopimuksen, mikä runnottiin läpi sillä lupauksella, että sitä käytettäisiin USA:n ”terrorismisodassa”.
Ihmisoikeusaktivisteja huolestuttaa se, että CIA:n kuulustelijat saavat kuulustella irlantilaisia salaa sekä se, että kulut lankeavat irlantilaisille.
Valtioiden rajat ylittävät operaatiot koskevat toisinaan YK:n vuoden 1988 huumesopimuksen, ns. Wienin sopimuksen (United Nations Convention Against Illicit Traffic in Narcotic Drugs and Psychotropic Substances), täytäntöönpanoa.
On mahdollista, että Emeryä ja kumppaneita syytetään tämän sopimuksen rikkomisesta. YK:n virkamiehet ovat tuominneet Emeryn raporteissaan nimeltä mainiten viime vuosina.
Emery, joka tunnetaan myös lempinimellä The Prince of Pot, johtaa Kanadan Marijuana Party -puoluetta ja on ollut näkyvä ja kuuluva kannabiksen laillistaja.
Vuonna 1994 hän avasi Vancouverissa Hemp BC kaupan, jossa myytiin erilaisia hampputuotteita ja kannabiksen käyttövälineitä. Poliisi ratsasi kaupan vuosina 1996 ja 1998 takavarikoiden koko varaston.
Ratsioiden jälkeen hän avasi siemeniä myyvän postimyynnin. Hän kustantaa myös Cannabis Culture julkaisua sekä pyörittää internetissä Pot-TV-asemaa.
Hän pyrki Vancouverin pormestariksi vuosina 1996 sekä 2002, jolloin hän sijoittui viidenneksi.
Vuonna 2004 sai Emery Saskatoonissa 90 vuorokauden vankeusrangaistuksen sätkän tarjoamisesta. Emeryn toiminta keskittyy hänen kiinteistöönsä West Hastingsin kaupunginosassa, missä sijaitsee hamppukauppa, kirjakauppa, Pot-TV:n toimituksen tilat ja siemenkaupan toimitilat. Poliisin mukaan Emeryn siemenkaupan arvo on noin 3 miljoona dollaria vuodessa.
Lähde: Drug Policy Alliance 3.8.2005
http://www.drugpolicy.org/news/080305emery.cfm
Marc Emery vapautettiin 50 000 dollarin takuita vastaan. Monet kanadalaiset ovat kimmastuneet siitä, että USA on ottanut Kanadan lainvalvontaviranomaiset omaan käyttöönsä, ja luovutuspyyntö nähdään Kanadan itsemääräämisoikeuden loukkauksena. BC marihuanapuolue pitääkin DEA:n pullistelua osoituksena USA:n keskushallituksen huolestumisesta kannabiksen vapautusliikkeen noususta molemmissa maissa.
"Kansalaisten tuki kannabiksen vapauttamiselle on saanut USA:n hallituksen huolestumaan. Nämä ratsiat ovat puhtaasti poliittisia. Vancouverissa on kymmeniä siementenmyyjiä, jopa samassa korttelissa, missä Emery - mutta ainoastaan hän on julkinen kannabiksen vapauttamisen puolestapuhuja."
Juttua seuraavat aktivistit toivovat Brittiläisen Kolumbian korkeimman oikeuden kieltävän USA:n luovutuspyynnön. Kanadan luovutuslaissa sanotaan, ettei henkilöä saada luovuttaa toiseen maahan jos "luovutus on epäoikeudenmukainen tai raskas kaikki olosuhteet huomioon ottaen".
Oikeudenkäynnissä Kanadan syyttäjäviranomainen kertoi oikeudelle USA:n huumepoliisin agenttien ostelleen useita vuosia siemeniä Emeryltä, salakuljettaneen ne USA:han sekä kasvattaneen niistä marihuanaa.
Syyttäjä Rosellina Datillo kertoi tuomarille Emeryä vastaan esitettyjen todisteiden joukossa olevan tuhansia DEA agenttien ostamia siemeniä.
Hallitusten asiakirjojen mukaan agentit alkoivat ostaa siemeniä Emeryltä jo vuonna 2000, kasvattivat niistä todistusaineistoa, ja aloittivat uudelleen ostaa siemeniä vuonna 2004 Vancouverin liikkeestä sekä internetin kautta.
USA:n hallituksella on marihuanafarmi Mississippin yliopistolla. Siellä kasvatettua marihuanaa annetaan niille muutamille lääkekannabispotilaille, jotka olivat tarpeeksi onnekkaita pääsemään mukaan ohjelmaan, joka toimittaa heille satoja valmiiksi käärittyjä sätkiä joka kuukausi.
Ohjelma lopetettiin aikoinaan niin, ettei uusia potilaita enää oteta mukaan, mutta USA:n hallituksen maria valuu yhä edelleen Elvy Musikalle, Irv Rosenfeldille sekä muutamalle muulle vakavista terveysongelmista kärsiville.
Kannabisasiantuntijat epäilevät Emeryltä ostettujen siementen perimän päässeen mukaan hallituksen lääkekannabisfarmille.
”Olen nähnyt sitä krääsää, mitä he lähettävät Elvylle, ja olen nähnyt priimaa kasvatettuna halvimmistakin Emeryn siemenistä. Niitä ei voi verrata keskenään. DEA ei taatusti ole käyttänyt yliopiston farmia kasvattaessaan todistusaineistoa, jollei hallitus sitten ole löytänyt menetelmää kasvattaa hyvästä perimästä ala-arvoista tavaraa,” kommentoi eräs asiantuntija.
Sheriffien toimistoihin 45 osavaltiossa tehdyssä kyselyssä paljastui, että suurin ongelma heille on metamfetamiini.
Valkoinen talo ei ole kuitenkaan innostunut korjaamaan näkyvästi uutisoitua ja kallista marihuanan demonisoimiskampanjaansa.
”Valkoisen talon huumetoimisto vahvistaa kantansa, että marihuana on valtion merkittävin huumeongelma. Liittovaltion arvioiden mukaan maassa on 15 miljoonaa marihuanan käyttäjää verrattuna noin miljoonaan metamfetamiinin käyttäjään,” kirjoitettiin kyselyn julkistamisen yhteydessä.
Niinpä, paras keskittyä marihuanan käyttäjiin. Asian voi myös asettaa mittasuhteisiinsa: Onhan maailmassa paljon enemmän varomattomia jalankulkijoita kuin lapsiin sekaantujia...
Miksi huumetsaari tekee tällaista? Yksinkertaista. Metamfetamiinin kanssa toimiminen on sotkuista ja monimutkaista eikä auta numero-ongelmaan (ja todellisuudessa huumetoimisto ottaisi väärän lähestymistavan sen kanssa mutta se onkin jo eri asia).
Tunnetusti 1990-luvulla USA:n huumepoliisi ja valkoisen talon huumetoimisto saivat sapiskaa valtion tarkastajilta kykenemättömyydestä osoittaa tuloksia (koska niitä ei ollutkaan). Niinpä valkoinen talo asetti uudet tavoitteet huumetoimistolleen: vähentää laittomien aineiden käyttäjien lukumäärää (tarkoin asetetuin prosentein) USA:ssa.
Useimmille tällainen vaikuttaa loistavalta tavoitteelta. Mutta kuinka voi tavoittaa tällä tavalla asetetun tavoitteen? Jos vaikka haluaisit auttaa heroiiniriippuvaisia? Se ei olisi hyvä ajatus, koska heitä ei ole niin kovin monta ja heidän riippuvuuden hoitaminen on melkoinen urakka. Ja vaikka olisitkin menestyksekäs heidän kanssa ei siitä kerry edes prosenttia kaikista huumeiden käyttäjistä.
Joten mistä saadaan suuria lukuja ja vieläpä helposti? Marihuanasta. Suurin osa käyttäjistä käyttää sitä eikä se ole riippuvuutta aiheuttavaa, joten siitä luopuminen ei ole ongelma. Täytyy leimata se paheeksi, levittää propagandaa ja lisätä huumetestausta, ja suuret määrät satunnaiskäyttäjiä saadaan lopettamaan. Ei tarvitse tehdä mitään todellisista huumeongelmista kärsiville ihmisille mutta silti saavutetaan prosenttitavoitteet huumeiden käyttäjien lukumäärän vähentämiseksi.
Tämä on valkoisen talon huumetoimiston toimintaohjelma. Siihen kuuluu lääkekannabiksen käytön estäminen, koska liittohallituksen silmissä lääkekannabiksen käyttö on laitonta huumeenkäyttöä.
Koko valtion politiikka perustuu ongelmattomien ihmisten leimaamiselle ja todellisista ongelmista kärsivien ihmisten laiminlyönnille. Tätä sitten kutsutaan myötätuntoiseksi konservatismiksi.
Stamper, Norm (2005) Breaking Rank: A Top Cop's Expose of the Dark Side of American Policing. New York: Nation Books.
Kirjassaan Breaking Rank, Norm Stamper, Seattlen entinen poliisipäällikkö, paljastaa totuuden nykyajan USA:n poliisitoimesta. Säälimättömän kriittisenä organisaation rakenteita ja syvään juurtuneita kulttuurisia ongelmia kohtaan, jotka heikentävät poliisien kykyä suojella ja palvella, hän kuuluttaa radikaalia, ylhäältä alas asti ulottuvaa poliisilaitoksen uudistamista. Rasistisen, seksistisen ja homofobisen kulttuurin lisäksi hän kritisoi väärin ohjattuja lain täytäntöönpanon prioriteetteja, jotka antavat resursseja uhrittomien rikosten tutkintaan mutta sallivat väkivallan noidankehän jatkua sukupolvesta toiseen. Stamperin ehdottamiin uudistuksiin kuuluu mm. väkivallattomien rikosten kuten huumeiden käytön dekriminalisointi.
Stamper ehdottaa seuraavanlaisia uudistuksia:
- USA:n poliisivoimien demilitarisointia
- kuolemanrangaistuksen poistamista moraalisilla ja käytännönsyillä
- prostituution dekriminalisointia sekä seksityöläisten suojelemista
- väkivallattomien rikosten kuten huumeiden käytön dekriminalisoimista
- perheväkivaltaa ja lasten hyväksikäyttöä säätelevien lakien täytäntöönpanoa
- uusien poliisien värväämistä ja kouluttamista yhteisöjen valvontaan
Rikoslaboratoriossa vierailija näkee huoneita toisensa perään täynnä laittomia huumeita lattiasta kattoon. Yhdessä vaiheessa maripaalit, kokaiini- ja heroiinipakkaukset sekä soodaa ja kodeiinia sisältävät muovipullot olivat määrältään 28 tonnia. Näiden tavaroiden tunnistaminen ja testaaminen muodostaa kolme neljäsosaa rikoslaboratorion työstä. Jos puolustusasianajaja unohti pyytää erikseen tunnistamaan todistusaineiston, väärä todiste saattoi lähettää viattoman ihmisen vankilaan.
Virhemahdollisuus olisi korkea vaikka kaikki laboratorion työntekijät olisivatkin taitavia ja tunnollisia. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Tutkimuksissa on paljastunut, että useissa tapauksissa huumetestien tulokset olivat vääriä ja ehkä väärennettyjä. Kahta analysoijaa syytetään tulosten manipuloinnista. Koska poliisilaitoksen johtajat eivät välittäneet oikeudenmukaisuudesta, annettiin työntekijöiden jäädä.
Väärinkäytösten listalla on todisteiden väärentämistä vastaamaan syytteitä, tekaistuja DNA- ja ballistisia tutkimuksia, epäonnistuneita veritestejä sekä yleensä epäluotettavaa ja huonoa laboratoriotyötä. Laboratorio oli myös koko ajan huonosti rahoitettu. Analysoijat eivät saaneet juuri mitään koulutusta. Katosta vuotava vesi ja rotat saivat rauhassa pilata todistusaineistoa.
Kansalaisjärjestö Innocence Project onkin saanut aikaan itsenäisen valvontaryhmän, jonka tehtävänä on rikoslaboratorioiden valvonta.
Tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivät pössöttelijät väittävät usein yhden sätkänkin polttamisen lieventävän oireita. Niinpä Bathin ja Bristolin yliopistojen tutkijat päättivät selvittää asiaa.
Farmakologi Karen Wright Bathin yliopistosta: ”On olemassa runsaasti potilaskertomuksia siitä, kuinka kannabiksen käyttö on vähentänyt kipuja erilaisissa suoliston tulehduksellisissa tiloissa, ja niinpä päätimme selvittää, mistä on kyse. Intiassa ja Kiinassa sitä on poltettu vuosisatoja sen ruuansulatuselinvaikutusten takia.”
Tutkijaryhmä löysi suoliston sisäpinnan soluista CB1 kannabisreseptoreita, joita tiedetään olevan myös aivoissa.
”Niiden täytyy olla osallisena suolen pintakudoksen korjaamisessa sen vaurioituessa,” Wright kertoo.
Tutkimusten perusteella Wright uskoo luonnollisten kannabinoidien vapautuvan terveessä suolistossa sen vaurioituessa. Tämä johtaa edelleen paranemisreaktioon.
”Ihmisten käyttäessä kannabista siitä vapautuvat kannabinoidit sitoutuvat näihin reseptoreihin samalla tavalla,” Wright jatkaa.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston hermosoluissa olevat CB1 reseptorit hidastavat kannabinoidien vaikutuksesta suoliston liikettä ja siten vähentävät ripuliin liittyvää lihaskouristelun aiheuttamaa kipua.
Tutkijaryhmä löysi suolistotulehduksesta kärsiviltä myös toisen kannabisreseptorin CB2:n, mitä ei löydy terveestä suolistosta. Nämä reseptorit liittyvät apoptoosiin eli ohjelmoituun solukuolemaan, ja niillä arvellaan olevan osansa liian aktiivin immuunijärjestelmän tukahduttamisessa sekä tulehduksen lievittämisessä siivoamalla pois liiat solukot.
”Parhaassa tilanteessa voisimme kiihdyttää ruumiin omaa sisäsyntyistä kannabinoidijärjestelmää, mikä on voinut mennä epätasapainoon pitkäaikaisessa tulehduksessa. Tämän järjestelmän parempi tuntemus auttaa meitä löytämään kohteita lääkehoidolle,” Wright jatkaa.
”Me emme suosittele kannabiksen käyttöä, koska tupakointi mm. pahentaa Crohnin tautia ja monet kannabiksen käyttäjät käyttävät myös tupakkaa.”
Hampun viljelijöiden mukaan rauhalliset lehmät lypsävät paremmin. Liechtensteinin karjan kasvattajia kuohuttaa hallituksen kielto syöttää hamppua lehmille.
He ovat maailman lepposinta, rennointa ja huolettominta karjaa ja onnelliset lehmät tuottavat paremmin maitoa.
Mikä sitten pitää tämän rahakarjan rauhallisena? Hamppu, joka on sukua kannabikselle. Ja tämän takia Liechtenstein on kieltänyt sen käytön.
Tämä taas raivostutti maan maitomaatilalliset, joiden mukaan hamppu rentouttaa muuten äksyt lehmät.
Hampun viljelijät ovat vähemmän lepposina uudesta laista.
”Hamppu on hyväksi koska se vaikuttaa lievästi rauhoittaen,” kertoo hampun viljelijä Jean-Pierre Egger.
”Myös lehmät stressaavat nykyään. Syötyään hamppua he rauhoittuvat. Rauhallinen lypsylehmä yksinkertaisesti tuottaa parempaa maitoa. Tämä on tosiseikka.”
Naapurissa Sveitsissä hamppua kasvatetaan myös teollisiin tarkoituksiin mutta viljelijöitä on kielletty syöttämästä sitä karjalle.
Viranomaisten mukaan ongelmana on se, että kemikaali nimeltään THC - sama kemikaali, mikä aiheuttaa kannabiksen käyttöön liittyvän päihtymyksen - voi siirtyä maitoon.
Liechtensteinin maatalouskeskuksen edustajalla Peter Malinilla on samanlaisia huolia.
”Emme halua THC:n kaltaisia aineita, jotka eivät luonnostaan esiinny maidossa. Emmekä halua ihmisten, varsinkaan lasten, nauttivan sellaista.”
Viljelijöiden mukaan eurooppalaisessa hampussa ei ole niitä samoja päihdyttäviä ominaisuuksia kuin intialaisessa serkussa.
Lehmät voivat olla rentoutuneita mutta eivät päihdyksissä.
”Ainut asia, mikä tässä nousee korkealle, on maidon sekä lehmän laatu ja yleinen hyvinvointi. Siltä lehmistä selvästi näyttää tuntuvan,” jatkaa viljelijä Egger.
Mutta löytyy toki skeptisiäkin maitotilallisia. He ovat kiellosta mielissään.
Maitotilallinen Simon Schiprsher sanoo, ettei ole koskaan ruokkinut karjaansa hampulla.
”Mielestäni hieman eksoottiset ja vaihtoehtoiset viljelijät ovat antaneet sitä,” hän kertoo.
Niinpä Sveitsin suklaan ja Gruyere juuston ystävät voivat rentoutua.
Mutta ruokavalionsa muuttavien lehmien elämä ei jatku enää yhtä lepposana.
Suurinta osaa masennuspotilaista hoidetaan antidepressanteilla. Kuinka tutkittu tieto tukee niiden käyttöä ?
Laajan meta-analyysin mukaan serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavat masennuslääkkeet eivät ole lumelääkettä parempia. Väitteet siitä, että antidepressantit olisivat tehokkaimpia vakavissa tapauksissa, eivät saa tukea. Metodologiset seikat voivat olla syynä pieneen eroon lumelääkitykseen verrattuna. Antidepressanttien ei ole osoitettu vakuuttavasti vaikuttavan depressiosta selviämiseen pitkällä aikavälillä eikä itsemurhatasoon. Otettaessa huomioon niiden vaikutuksen kyseenalaisuus sekä huoli niiden haitoista, tulisi nykyinen antidepressanttien määräämiskäytäntö harkita uudelleen.
Nämä päätelmät johtavat siihen, että nykyinen masennuksen hoitokäytäntö sekä lääkinnällisen hoidon vaihtoehtojen kehittäminen tulisi arvioida uudelleen.
Koska antidepressanteista on tullut yhteiskunnan pääasiallinen tapa hoitaa henkisiä ongelmia, tulisi vuosikymmenten käytön jälkeen syntyneet odotukset tutkia.
Addictive Behaviors lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kannabista käyttävillä aikuisilla on vähemmän masennusoireita kuin ei-käyttäjillä.
Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijat analysoivat 4400 aikuisen masennustutkimuksen tuloksia. Tutkijat vertailivat ”masennusarvoja” kannabiksen päivittäiskäyttäjien, viikottain tai harvemmin käyttävien sekä ei koskaan käyttäneiden keskuudessa.
”Viikottain tai harvemmin käyttävillä oli vähemmän masentuneita hetkiä, enemmän myönteisiä tunnetiloja ja vähemmän somaattisia valituksen aiheita kuin ei-käyttäjillä. Myös päivittäiskäyttäjillä oli vähemmän masennustiloja ja enemmän myönteisiä tunnetiloja kuin ei-käyttäjillä.”
Tutkijat huomauttivat, että erillinen analyysi, jossa vertailtiin lääkekannabiksen käyttäjiä viihdekäyttäjiin, osoitti lääkekäyttäjien kertovan enemmän masennustiloista sekä somaattisista ongelmista kuin viihdekäyttäjät tuoden esille sen, että sairaudet selvästi vaikuttavat masennukseen, ja tämä tulisi ottaa huomioon marihuanan ja masennuksen tutkimuksessa.
”Tutkimus osoittaa, etteivät aikuiset lisää masennusriskiään marihuanaa käyttämällä.”
Kannabis on jälleen useimmin käytetty laiton huumausaine Vietnamissa huumeiden käyttäjien keskuudessa. Ekstaasi loppui Vietnamin pääkaupungista, Hanoista, muutaman suuren huumetakavarikon seurauksena ja huumeiden käyttäjät palasivat vanhan huumeen, marihuanan, pariin.
Marihuana on vihreää, ruskeaa tai harmaata hampun kuivattujen lehtien, varsien siemenien ja kukintojen sekoitusta ja sitä poltetaan savukkeessa, piipussa tai vesipiipussa.
Kaksi helpoiten saatavaa marihuanalaatua pääkaupungissa ovat katunimiltään ”kanadalaista ruohoa”, jota salakuljetetaan Kanadasta sekä ”Tai Ma”, mikä tarkoittaa suurta hamppua.
Marihuanaa pidetään melkein yhtä ”viileänä” kuin ekstaasia mutta se on halvempaa paikallisen huumeiden käyttäjän mukaan.
Kanadalaista ruohoa pidetään korkeassa arvossa, varakkailla hanoilaisilla nuorillakaan ei välttämättä ole varaa siihen, kertoo nuori poika kuuden nuoren ryhmästä.
Hänellä on sisko Kanadassa, joka silloin tällöin salakuljettaa veljelleen marihuanaa.
Näillä kuudella on usein ”kanadalaiset hamppujuhlat” pojan kotona.
”Poltamme niin paljon kuin haluamme, koska vaikka poliisi pidättäisikin meidät, ei marihuanaa löydy virtsakokeilla,” poika jatkaa.
”Kanadalainen ruoho on parasta maailmassa.”
Eräs ryhmästä kertoo, että poltettuaan kanadalaista ruohoa häneltä kului neljä - viisi tuntia päästä kotiin moottoripyörällä vain kahden kilometrin päähän.
”Ajoin moottoripyörää mutta tuntui kuin olisin kävellyt pilvessä, kadut olivat meluisia mutten pystynyt kuulemaan edes pyöräni torvea,” hän selittää.
Eräs toinen kertoo poltettuaan kannabista haluavansa vain kuunnella musiikkia.
”Pössöttelyn jälkeen haluan vain lepäillä, kuunnella musiikkia ja keskustella,” hän kertoo ja puhkeaa äkkiä kyyneliin.
Paikallisten ihmisten mukaan paikallista hamppua on vaikeampaa löytää kuin heroiinia ja hinnat ovat nousseet huomattavasti.
Eräs huumeiden käyttäjä kertoo, että äskettäisten suurten ekstaasitakavarikoiden jälkeen huumeiden myyjät ovat tulleet hyvin valppaiksi.
Myöhään yöllä pienessä huoneessa karaokeklubilla kokoontuu kuusi nuorta miestä kutsuen ryhmäänsä ”lentomiehistöksi” valmiina lennolle paikallisen hampun ja musiikin siivittäminä.
Ensimmäinen aloittaa polttamaan ja pössöteltyään vain puolet savukkeesta hän alkaa nauramaan melkein hysteerisesti.
Noin kolmen minuutin päästä poika lopettaa nauramisen ja huutaa ”antakaa minulle juomista”.
”Paikallista hamppua ei pidä sammuttaa vedellä. Mitä enemmän juot, sen janoisemmalta sinusta tuntuu,” kertoo yksi 14 vuotias poika.
Sitten saman ikäinen ”lentomiehistö” osallistuu ”lentoon”.
Keskiyöllä ”koneen laskeutuessa””miehistö” hoipertelee ryvettyneen oloisina ympäri huonetta itkien ja naureskellen.
Iäkäs chileläinen nainen, Maria Luisa Velasco, on vapaa kasvattamaan marihuanaa - tällä kertaa laillisesti.
Chile vetoomustuomioistuin hylkäsi Velascoa vastaan nostetun syytteen marihuanan kotikasvatuksesta.
Velascon asianajaja kertoi oikeudelle, ettei tämä ole mukana marihuanan myynnissä.
”Päinvastoin Velasco käyttää kyseistä ainetta ja tämän hän on tehnyt vain lievittääkseen kipujaan."
Huumevalvontaviraston johtaja Mariano Montenegro vahvisti, että Chilessä ei sallita kannabistuotteiden käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Hänen mukaansa kansanterveyslaitoksen tulee hyväksyä reseptit, mitä ei ole vielä tapahtunut.
Toukokuussa senaattori Nelson Avila vaati Million Joint March tapahtumassa Santiagossa kannabiksen kasvatuksen dekriminalisointia omaan käyttöön sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Mielenosoituksessa Avila kertoi esitelleensä pari kuukautta aiemmin lakialoitteen, jolla hyväksyttäisiin kannabiksen lääkekäyttö, mutta kongressi hylkäsi sen.
Huhtikuussa Santiagon vetoomustuomioistuin salli yhden AIDS-potilaan kasvattaa ja käyttää kannabista lääkityksen sivuoireiden hoitamiseksi. Tapaus oli ensimmäinen laatuaan Chilessä.
Luontaistuoteyhtiö William Ransom harkitsee kannabisuutteen valmistamisen aloittamista migreeniin ja reumaattiseen niveltulehdukseen.
Yhtiö on paremmin tunnettu käsikauppatuotteistaan kuten Aloe Vera hammastahnasta, Radian B lihasvoiteesta ja Manuca hunajasta mutta sen aikomus tuottaa marihuanatuotteita ei olisi yhtiön historian ensimmäinen.
Ransom tuotti tästä ruohosta uutteita yli 30 vuotta sitten toimitusjohtaja Tim Dyen mukaan, kunnes lainmuutos kielsi sen määräämisen lääkkeenä vuonna 1973.
EU:n antama yli 800 000 punnan avustus Ransomin vetämälle yritysryppäälle käynnisti kaksivuotisen tutkimusprojektin, jonka tarkoituksena on tutkia, onko tällaisille lääkehoidoille kannattavia markkinoita.
Kesäkuussa GW Pharmaceuticals hävisi valituksensa Britannian lääkevalvontaviranomaisia vastaan näiden hylättyä kannabiksesta jalostetun kipulääkkeen Sativexin MS-potilaiden käyttöön.
Kanadan terveysvirasto on hyväksynyt ensimmäisen kannabispohjaisen kipulääkkeen. Kannabissativauute (Sativex), kielen alle suihkutettava tuote, hyväksyttiin huhtikuussa MS-potilaiden hermoperäisten kipujen lievittämiseen. Lääkkeen tulisi olla saatavilla 21. kesäkuuta alkaen.
Kysynnän tyydyttämiseksi GW Pharmaceuticals on lisännyt Britanniassa sijaitsevien tiukasti vartioitujen kasvihuoneidensa tuotannon 60 tonniin vuodessa.
Hyväksyminen on ehdollinen valmistajalle, jonka tulisi suorittaa lisää kokeita lääkkeen tehokkuuden selvittämiseksi. Kanadan terveysvirasto antoi ehdollisen luvan, koska viraston edustajan mukaan lääkkeen hoitamaan vaivaan ei ole muuta lääkettä.
Noin 160 MS potilasta saa jo kannabista Kanadan lääkekannabisohjelman kautta. Tämä osasto ei osaa sanoa, vähentääkö Sativex tähän ohjelmaan osallistuneita vuoden kuluessa.
”Potilaat voivat kokeilla Sativexia ja palata sitten marihuanan käyttöön.”
Hyväksymisen taustalla on julkaisematon kolmannen vaiheen koe, johon osallistui 66 hermoperäisistä kivuista kärsivää MS-potilasta; puolet ottivat lääkettä ja puolet placeboa. Sativexia saaneella ryhmällä oli kipujen vähenemistä, unen laadun paranemista ja he tunsivat olonsa parantuneen. Sivuvaikutuksiin kuului huimausta, pahoinvointia ja heikotusta.
”Tulokset ovat ihan hyviä mutteivät ylivertaisia,” kertoo tohtori Paul O’Connor, Kanadan suurimman sairaalan St. Michaelin sairaalan MS-klinikan johtaja. Edellisien kokeiden tulokset, mukaan lukien 667 potilaan koe, eivät ole olleet yhdenmukaisia, hän lisää.
Joulukuussa Britannia ei hyväksynyt Sativexia MS-potilaiden kouristusten hoitoon. Lääkevalvontavirasto kiinnitti huomiota siihen, olivatko viimeisten kokeiden tulokset tilastollisesti merkitseviä. GW Pharmaceuticals, joka on juuri kehittämässä lääkevalikoimaa mm. sokeritautiin, selkäydinvammoihin, syöpäkipuihin, on valittanut päätöksestä.
O’Connors sanoo olevansa hyvillään siitä, että potilailla on toinenkin vaihtoehto, joka antaa tarkemman annoksen kuin poltettu marihuana.
Monet potilaista haluavat myös hallita sen päihtymyksen, minkä he saavat polttamalla. Kanadan terveysviraston lausunnossa sanotaan, että 70.5% potilaista "koki ’päihtymystyyppiseen reaktioon’" kuuluvan kokemuksen.
Näitä haittavaikutuksia voidaan hallita annoksen kokoa tai annostustiheyttä säätelemällä, kertoo tohtori Tom Segerson Bayer Kanadasta, joka vastaa lääkkeen jakelusta Kanadassa.
Eric Nashilla ja Wendy Littlellä on 45 kannabiskasvia kasvamassa salaisessa paikassa kahta ihmistä varten, jotka on hyväksytty saamaan lääkemarihuanaa.
Heillä on toiset 45 kasvia, joista he toivovat alkua maailman ensimmäiselle orgaaniselle kannabispohjaiselle lääkkeelle AIDS:n ja MS-taudin aiheuttamien kipujen hoitoon.
Kahden vuoden neuvottelujen jälkeen hallituksen kanssa tämä pariskunta on saanut luvan laajentaa aloittelevaa liiketoimintaansa ja jatkaa kannabispohjaisten lääkkeiden tutkimustaan.
Tämä tutkimusprojekti on yksi viimeisimmistä kehitysaskelista siinä kehityksessä, jolla marihuana on siirtymässä vaihtoehtokulttuurin piiristä kohti kandalaista suurempaa yleisöä.
Hallitus hyväksyi pariskunnan yhtiön nimeltään Island Harvest lääkekannabiksen tuottajaksi vuonna 2002.
Sitten terveysvirasto sai 54:ltä potilaalta kyselyjä pariskunnan marihuanasta. Virasto sallii heidän kuitenkin kasvattaa ainoastaan kahdelle.
Ontarion vetoomustuomioistuimen päätös vuonna 2003 salli sairaiden ihmisten hankkia marihuanaa hyväksytyiltä kasvattajilta. Päätöksen uskottiin sallivan laajamittakaavaisen yksityisen kasvatuksen.
Hallitus on kuitenkin rajoittanut yksityistä tuotantoa oikeusistuimen päätöksestä huolimatta. Potilaita rohkaistiin hankkimaan marihuanansa Prairie Plant Systems -yhtiöltä, hallituksen takaamalta bioteknologiayritykseltä, joka kasvattaa marihuanaa vanhassa kaivoksessa.
Orgaanisen, kannabispohjaisen lääkkeen kehittäminen vapauttaisi yksityisen yrityksen lääkemarihuanalle asetetuilta rajoituksilta. Tuote olisi saatavilla apteekeissa reseptillä. Phytocan Pharmaceuticals -yhtiö tutkii seuraavan vuoden aikana, voiko lääkkeestä valmistaa suihkemuotoisen, nestemäisen vai kiinteän ja kuinka sen ainesosat voidaan saada yhtenäisiksi.
Phytocanin saama hallituksen hyväksyntä tuli vain kolme kuukautta sen jälkeen kun hallitus hyväksyi Sativexin.
Nashin pariskunnan hanke on saanut tukea Vancouverin johtavalta lääkintäviranomaiselta, John Blatherwickiltä, joka on ollut usein tuomassa esille uusia terveydenhoidon muotoja, jotka konservatiivisemmat viranomaiset ovat hyväksyneet myöhemmin.
Tohtori Blatherwick pitää tätä tutkimusta yhtenä osana marihuanan tulevaa laillistamista.
”Kannatamme tätä ryhmää, koska meidän sanotaan tarvitsevan kunnollista tutkimusta,” hän sanoo.
Tämä on yksi kannabiksen laillistamista vastustavien jatkuvasti käyttämistä hokemista. Joten me tuemme kunnon tutkimusta ja saamme ainakin joitakin vastauksista.”
”On aivan selvää, että meidän tulee mennä dekriminalisaatiota pidemmälle. Kannabis on nyt dekriminalisoitu eikä tämä politiikka vain toimi. Yhä edelleen laittomilla viljelmillä ja laittomalla myynnillä tehdään suuria voittoja.”
Tohtori Blatherwick kannatti jo varhain tupakoinnin kieltoa, turvallisten piikitystilojen järjestämistä kovien huumeiden käyttäjille, neulojen vaihtoa sekä kondomien jakelua kouluissa.
Viime viikonloppuna suomalainen jääkärikomppania Kosovossa poltti oikein talkoovoimin kannabista, kun yhteensä yli 8600 kannabiskasvin tainta - osa yli miehen korkuisia, tuhottiin polttamalla Obilicin voimalaitoksen kuonakasojen suojassa. Kasvit olivat peräisin Donje Dobrevon kylästä, missä hamppua kasvoi valtoimenaan tienpientareilla, joen varrella ja talojen pihoilla. Noin 50 A-komppanian miestä osallistui lauantaipäivän kitkentätalkoisiin.
– Meillä ei ole mitään todisteita siitä, että joku olisi viljellyt kasveja myyntiä varten. Taimet ovat voineet levitä vanhoilta viljelmiltä. Kasvit kuitenkin kitkettiin pois ja tuhottiin, jotta ne eivät joutuisi vääriin käsiin, kertoo A-komppanian varapäällikkö kapteeni Mikko Rundelin joka johti kitkentäoperaatiota.
Joistakin taimista oli kuitenkin katkottu osia, joten joku oli selvästi kerännyt kannabiskasvien osia talteen. Väärissä käsissä hamppukasvin eri osista jalostetaan marihuanaa tai hasista.
Kannabistaimet havaittiin jo keväällä ja kasvupaikkoja tarkkailtiin koko alkukesä mahdollisten hamppuviljelijöiden löytymisen varalta. Kitkentäoperaation yhteydessä suoritettiin myös etsintä kahdessa talossa ja kahdella pihalla, mutta etsinnöissä ei löytynyt mitään laitonta.
– Heti kun aamulla tulimme alueelle, alkoi kylän lapsia kerääntyä ympärillemme. Kun he tajusivat mitä etsimme, he rupesivat auttamaan meitä ja näyttivät meille monta uutta kasvupaikkaa, kertoo luutnantti Jarkko Kiviniemi.
– Myös kylän päällikkö kävi katsomassa puuhiamme. Me kerroimme, että kitkemme kasvit ennaltaehkäisevässä mielessä, jotteivät esimerkiksi lapset saisi päähänsä valmistaa kasveista huumausainetta. Kyläpäällikkö oli kovin mielissään, kertoo Rundelin.
Kitkentäurakan jälkeen kannabiskasveja oli kasassa noin puoli pakettiautollista.
– On se aika merkittävä määrä, sanoo vänrikki Lasse Jutila.
– Suomessa löytyy kotiviljelmistä yleensä muutamia kasveja ja isommissakin tapauksissa kasvihuoneista korkeintaan muutama sata tainta, Jutila kertoo. Jutilalla on Suomesta kokemusta huumeiden vastaisesta työstä koska on tullissa töissä. Donje Dobrevon kitkentäoperaation aikana Jutila hoiti päivystystä A-komppanian tilannekeskuksessa. Kylään hälytettiin paikalle myös paikallinen poliisi ja YK-poliisit, jotka myös valvoivat kasvien tuhoamista.
Kitkentä- ja polttotalkoiden jälkeen oli operaatioon osallistuneilla miehillä vielä edessä pesutalkoot. Kaikki vaatteet menivät suoraan pyykkiin ja jokainen mies saunaan ennen kuin omaan asuinkonttiin sai mennä. Tämä siksi, että kannabiksen haju ei jäisi vaatteisiin ja varusesineisiin.
Lähde: Forbes Magazine 21.6.2005, BBC 22.6.2005
http://www.mapinc.org/media/769
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4119346.stm
Tutkijat ovat jo pitkään tunteneet aivojen kyvyn hillitä kipua onnettomuuden tai stressin aikana jopa niinkin raskaan kokemuksen kuin ampumahaavan synnyttyä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että marihuanan kaltaiset neurokemikaalit, endokannabinoidit, olisivat keskeisiä tässä prosessissa.
Tämä löytö voi johtaa uusien kipulääkkeiden kehitykseen, joilla olisi vähemmän sivuvaikutuksia kuin tämän hetkisillä lääkkeillä, Kalifornian yliopiston tutkijat ilmoittavat. Tutkimus julkaistiin Nature lehdessä kesäkuussa.
”Tämä tutkimus osoittaa ensimmäisen kerran, että aivojen kannabinoidien kaltaiset aineet ovat yhteydessä kipujen ehkäisyyn,” kertoo tutkija, farmakologian professori Daniele Piomelli Kalifornian yliopistosta.
Stressi viivästyttää tietyissä tilanteissa kipureaktiota, mitä kutsutaan stressin aiheuttamaksi analgesiaksi. Aikaisempi tutkimus on osoittanut kaksi analgesiamekanismia ihmisellä, opioidi- sekä ei-opioidimekanismit. Tämä tutkimus osoittaa ensimmäisen kerran, että kannabinoidiyhdisteet tuottavat tämän ei-opioidimekanismin.
”Jos saamme aikaan kemikaaleja, jotka nostavat näiden kannabinoidien tasoa aivoissa, voisimme voimistaa niiden normaalia vaikutusta,” Piomelli selittää.
”Sen lisäksi, että olemme tunnistaneet näiden yhdisteiden yhden tärkeän ominaisuuden, toimii tämä mallina uudenlaisille kipulääkkeille, joilla voitaisiin korvata vakavia haittavaikutuksia omaavat lääkkeet,” hän lisää.
Lähde: The Guardian 3. ja 5.6.2005
http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,2763,1520250,00.html
http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,2763,1521501,00.html
raportti:
http://image.guardian.co.uk/sys-files/Guardian/documents/2005/07/05/Report.pdf
Transform Drug Policy Foundation:
http://www.tdpf.org.uk/
Britannian hallitus yritti sensuroida raportin, jonka mukaan hallituksen huumepolitiikka on epäonnistunut.
Raportissa todetaan, että poliisin ja oikeusistuimien voimin huumeiden kimppuun käymisellä on vain vähän vaikutusta huumeiden tuotantoon eikä siinä löydetty mitään todisteita sille, että huumeiden tarjonnan kimppuun käymisellä olisi mitään vaikutusta heroiinin ja kokaiinin aiheuttamalle vahingolle niiden käyttäjille. Koko raportti on vahva puheenvuoro huumeiden laillistamisen puolesta niin etteivät rikolliset enää hallitsisi markkinoita.
Vaikka tarjonnan kimppuun käyminen onnistuisikin, johtaa se raportin mukaan heroiinin ja kokaiinin hintojen nousuun, mikä puolestaan aiheuttaa lisää rikollisuutta addiktien tyydyttäessä tarpeitaan sekä edelleen lisää voittoja huumeparoneille. Heroiinin ja kokaiinin käyttäjien aiheuttaman rikollisuuden kustannuksiksi raportissa arvioidaan 16 miljardia puntaa mutta raportissa myös huomautetaan kansainvälisen huumesodan osuneen samaan aikaan lisääntyneen kulutuksen kanssa.
Raportin puheenjohtajan neuvot pääministerille pysyvät salaisina mutta yksi lähde kertoi tämän hylänneen johtopäätokset huumesodasta ja keskittyi sille havainnolle, että 30 000 paljon vahinkoa tuottavaa huumeiden käyttäjää tekee 21 miljoonaa rikosta vuodessa. Tästä johtopäätöksenä hän suositti huumeiden käyttäjien pakottamista hoitoon.
Morgenstern, H., Greenland, S., Zhang, Z-F., Cozen, W., Mack, T.M., and Tashkin, D.P. Marijuana Use and Cancers of the Lung and Upper Aerodigestive Tract: Results of a Case Control Study
Marihuanan polttaminen - jopa sen pitkäaikainen polttaminen - ei aiheuta keuhkosyöpää eikä myöskään hengitysteiden ja kurkunpäänsyöpää, raportoi Donald Tashkin tämän vuotisessa International Cannabinoid Research Society’n (ICRS) kokouksessa. Tämä tutkimustulos on sitäkin arvovaltaisempi, koska Tashkin on saanut tukea USA:n liittovaltion huumeiden väärinkäytön tutkimusinstituutilta (NIDA) ja hänen aikaisempia tutkimuksiaan on käytetty USA:n virallisen kannabispolitiikan tukemiseen. Tashkinin tutkimuksiin nojaten USA:n huumetsaari on väittänyt mm. marihuanan aiheuttavan monta kertaa enemmän syöpää kuin tupakan.
Tashkin on itse uskonut kausaalisuhteeseen huolimatta Stephen Sidneyn tutkimuksesta, jossa käytiin läpi 64 000 potilaan tiedot, ja havaittiin, ettei marihuanan käyttäjät saaneet keuhkosyöpää sen useammin eivätkä kuolleet aikaisemmin kuin ei-käyttäjät. Viidessä suppeamassa tutkimuksessa vain kahdessa - käsittäen noin 300 potilasta - päädyttiin siihen, että marihuanan polttaminen aiheuttaa keuhkosyöpää. Tashkin päätti ratkaista asian suorittamalla laaja väestöpohjainen tutkimus.
”Päähypoteesimme oli, että runsas, pitkäaikainen marihuanan käyttö lisää hengityselinten syöpää,” Tashkin kertoi ICRS:n konferenssille.
Tashkin raportoi, etteivät he löytäneet minkäänlaista vastaavuutta annoksen suhteen. Sen sijaan tupakan osalta paljastui hyvin selvä annoksen mukainen suhde: 21 kertainen riski saada keuhkosyöpä jos polttaa enemmän kuin kaksi askia päivässä. Samat tulokset saatiin muidenkin ilmatiesyöpien osalta.
”Yhteenvetona emme onnistuneet havaitsemaan minkäänlaista positiivista yhteyttä marihuanan käytön ja muiden muuttujien välillä,” Tashkin kertoi.
Konferenssissa syöpätutkija Donald Abrams esitti Tashkinille yhden kysymyksen: ”Ette havainneet mitään positiivista korrelaatiota mutta ainakin yhdessä luokassa (pelkästään marihuanaa käyttävät ja keuhkosyöpä) näyttää kuin siinä olisi negatiivinen korrelaatio eli suojaava vaikutus. Voitteko kommentoida tätä?”
”Kyllä. Tunnusluvut ovat alle yhden melkein johdonmukaisesti, ja yhdessä luokassa tämä suhde oli merkitsevä, mutta mielestäni olisi vaikeaa vetää tästä tutkimusmateriaalista sellaista johtopäätöstä, että marihuana suojelisi keuhkosyövältä. Mutta se ei ole perustelematon johtopäätös.”
YK:n huumeohjelman johtaja Antonio Maria Costa kävi julkistamssa uusimman YK:n huumeraportin huumesodan mallimaassa Ruotsissa. Kuvaavaa tämän YK:n mandaatilla toimivan mutta pääasiassa USA:n rahoittaman ja saneleman huumeohjelman eetokselle on se, että Costa rinnastaa huumeiden käytön syöpään, joka ”uhkaa tunkeutua inhimillisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin ruumiisiin kautta maailman”. Tämän syövän toteamiseen tarvitaan Costan mukaan täydellinen läpivalaisu, mihin tavalliset tilastoluvut eivät yllä. Mutta täyttääkö YK:n huumeraportti tämän vaatimuksen?
YK:n huumetoimisto kertoo joka raportissaan jonkin tavallisia ihmisiä hätkäyttävän faktan, joka hämärtää huumeongelman syy- ja seuraussuhteita. Nyt nämä sedät ovat laskeneet, että maailman laittoman huumekaupan arvo ylittää maailman maista 88%:n yhteenlasketun bruttokansantuotteen. Totuushan on kuitenkin se, että suurin osa maailman maista on köyhiä entisiä siirtomaita, ja maailman rikkaiden maiden ehdoilla käytävän kansainvälisen kaupan ylläpitämä köyhyys ylläpitää kansainvälistä huumekauppaa. Mutta tällaiseen läpivalaisuun ei YK:n huumeohjelmalla eikä maailman harvoilla rikkailla valtioilla ole halua.
Koko raportin heikkous on sen ideologisuus eli suuri tarve osoittaa vanhoja väitteitä tosiasioiksi. Vaikka esitetyn tiedon perusta on äärimmäisen epäluotettava suurimman osan esitetyistä tiedoista perustuessa takavarikkotilastoihin, esittää YK tiedot selvinä faktoina. Pelkästään raportissa esitetyt kannabiksen käyttäjäluvut ovat suuresti alakanttiin, mikä johtuu osittain YK:n omien määritelmien ideologisuudesta mutta myös eri maiden erilaisista olosuhteista.
Raportissa ilmoitetaan 160 miljoonan ihmisen käyttäneen kannabista ainakin kerran kuluneen vuoden aikana. Kun tietää esimerkiksi suomalaisten huumekyselyjen tason, voi helposti päätellä suurimmassa osassa maailman maista ihmisten jättävän viranomaisten tiedustelut väliin. Kansainvälinen huumevalvonta kun tarjoaa tästä tiedosta kuolemantuomion monissa maissa. Esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta löytyy molemmista varmasti vielä 100 miljoonaa pössöttelijää, joilta kukaan ei ole ikinä kysynyt asiasta. Näiden 160 miljoonan pössyttelijän lisäksi löytyy vielä suurempi määrä ihmisiä, jotka käyttävät kannabista satunnaisesti, lääkkeenä tai ovat käyttäneet sitä aiemmin. Esimerkiksi USA:ssa arvioidaan 95 miljoonan ihmisen käyttäneen kannabista. Tätä tietoa ei tietenkään löydy YK:n raporteista.
Ideologisuus pomppaa silmille viimeistään sivulla 83 (PDF s. 89), jossa puhutaan kannabiksen vahvuudesta. USA:n antamiin tietoihin nojaten YK väittää kannabiksen vahvuuden nousseen sitten 1970-luvun. Tälle ideologiselle sokeudelle on kuvaavaa se, että vaikka YK:n huumetoimisto on julkisesti sanonut tekevänsä yhteistyötä EU:n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, kanssa, löytyy EMCDDA:n raportti kannabiksen vahvuudesta ainoastaan yhdestä alaviitteestä. Siinä mainitaan ohimennen, ettei EMCDDA ole löytänyt vahvistusta tälle väitteelle!
Tämä huumeraportti julkistettiin Ruotsissa. Ilmeisesti joku toinen, Myanmarin, Thaimaan tai Iranin kaltainen läheinen huumesotaliittolainen olisi saanut ihmiset ihmettelemään huumeohjelman asemaa YK:ssa.
Puheessaan UNODC:n johtaja Antonio Maria Costa pyysi ihmisiä kääntämään huomion omien epäluotettavien tilastojensa yksittäisten vuosien vaihtelulta:
”Tuijottaessamme huumeita käyttävien ihmisten lukumäärää tai osuutta väestöstä emme saa koko kuvaa. Tarvitsemme täydellistä ”läpivalaisua”, kuten lääketieteessä sanotaan, joka näyttää meille miten ja millaisten mekanismien kautta tämä syöpä yrittää tunkeutua ihmisten, yhteiskunnan ja talouden kimppuun kautta maailman.”
Tämä kansainvälisen tason huumesoturi ei varmaan osaa tai halua nähdä pääsponsorinsa USA:n huumepoliisin, armeijan ja tiedustelupalvelun osuutta tämän syövän eli kansainvälisen huumekaupan levittämisessä.
Lähde: British Medical Journal 14.7.2005, Addiction heinäkuu 2005
http://www.blackwell-synergy.com/doi/full/10.1111/j.1360-0443.2005.001137.x
Kannabiksen vahvuus Euroopassa ei ole noussut huolimatta useassa EU maassa tapahtuneesta käytön liberalisoinnista Addiction-lehden pääkirjoituksen mukaan.
”Olemassa oleva todistusaineisto osoittaa, että tänne tuodun hasiksen tai yrttikannabiksen vahvuus on noussut hieman tai ei lainkaan kuluneen kymmenen vuoden aikana,” kirjoittajat päättelevät.
Pääkirjoituksessa edelleen huomautetaan, ettei kannabiksen vahvuus ole yhteydessä lisääntyneeseen hoidon tarpeeseen, ja kyseenalaistaa sen väitteen, että vahvempi kannabis olisi suurempi terveydellinen uhka käyttäjilleen.
Yleensä Euroopasta tavattavan kannabiksen vahvuus vaihteli 2% - 8 %:n välillä. Vertailuna USA:ssa saatavilla olevan kannabiksen keskimääräinen vahvuus on 4 - 5%.
Wien. Kannabisjohdannaisten tuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti noin 25 prosentin vuosivauhtia, kertoo YK:n tuore raportti.
Maailman eniten käytettyjä huumausaineita, marihuanaa ja hasista, tuotettiin vuonna 2003 jopa 40 000 tonnia, kun tuotantomäärä edellisenä vuonna oli 32 000 tonnia.
Marihuanan tuotanto on hajautunut vahvasti eri puolille maailmaa, kun taas hasiksen tuotanto vaikuttaa keskittyneen vahvasti Marokkoon. Siellä tuotetaan 80 prosenttia Euroopassa käytettävästä hasiksesta.
YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön UNODC:n huumausaineraportissa esitetyn arvion mukaan noin neljä prosenttia maailman väestöstä käytti kannabista vuonna 2003. Euroopassa erityisesti opiskelijoiden kannabiksenkäyttö on lisääntynyt.
Kannabisjohdannaisten lisäksi monien muidenkin huumausaineiden käyttö on kasvussa, mutta esimerkiksi amfetamiinin ja ekstaasin käyttö on vähentynyt.
Oopiumin viljelyyn käytetty pinta-ala kasvoi uusiin ennätyksiin Afganistanissa, mutta huono sää pilasi osan sadosta tänä vuonna.
Raportin mukaan 200 miljoonaa ihmistä eli noin viisi prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista käyttää jotain huumetta vähintään kerran vuodessa. Uuden raportin luku on 15 miljoonaa suurempi kuin vuotta aiempi arvio.
Huumeiden käyttö on yleistymässä maailmanlaajuisesti, arvioi YK. Yhteensä huumeiden väärinkäyttäjiä on nykyään 200 miljoonaa, mikä on 15 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Huumekaupan arvo noin 320 miljardia dollaria (265 miljardia euroa).
Tiedot ilmenevät YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön UNODC:n julkaisemasta vuosiraportista.
Kahdeksan prosentin kasvu käyttäjien määrässä johtuu lähinnä hasiksen ja marihuanan käytön lisääntymisestä. Myös opiaattien ja kokaiinin käyttäjien määrä on YK:n arvion mukaan noussut. Sen sijaan amfetamiinin ja sen johdannaisten, mukaanlukien ekstaasin käyttö on vähentynyt.
Huumekaupan yhteenlaskettu arvo on suurempi kuin bruttokansantuote lähes 90 prosentissa maailman maista, kertoi UNODC:n johtaja Antonio Maria Costa raportin julkistamistilaisuudessa.
Kannabisjohdannaisten tuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti noin 25 prosentin vuosivauhdilla. Marijuanan tuotanto on hajautunut vahvasti eri puolille maailmaa, kun taas hasiksen tuotanto vaikuttaa keskittyneen vahvasti Marokkoon. (STT)
Huumeiden käyttö on yleistymässä maailmanlaajuisesti, arvioi YK. Yhteensä huumeiden väärinkäyttäjiä on nykyään 200 miljoonaa, mikä on 15 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Huumekaupan arvo noin 320 miljardia dollaria (265 miljardia euroa).
Tiedot ilmenevät YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön UNODC:n julkaisemasta vuosiraportista.
Kahdeksan prosentin kasvu käyttäjien määrässä johtuu lähinnä hasiksen ja marihuanan käytön lisääntymisestä. Myös opiaattien ja kokaiinin käyttäjien määrä on YK:n arvion mukaan noussut. Sen sijaan amfetamiinin ja sen johdannaisten, mukaanlukien ekstaasin käyttö on vähentynyt.
Huumekaupan yhteenlaskettu arvo on suurempi kuin bruttokansantuote lähes 90 prosentissa maailman maista, kertoi UNODC:n johtaja Antonio Maria Costa raportin julkistamistilaisuudessa.
Kannabisjohdannaisten tuotanto on kasvanut maailmanlaajuisesti noin 25 prosentin vuosivauhdilla. Marijuanan tuotanto on hajautunut vahvasti eri puolille maailmaa, kun taas hasiksen tuotanto vaikuttaa keskittyneen vahvasti Marokkoon.
STT
Kannabiksen tuotanto kasvoi vuodessa kokonaisen neljänneksen, kertoo YK:n keskiviikkona julkaistu Maailman huumeraportti. Lähes joka kahdeskymmenes maailman ihmisistä käytti kannabistuotteita vähintään kerran vuonna 2003.
Vuonna 2003 kannabista tuotettiin maailmassa 40 000 tonnia, mikä on puolet koko maailman huumetuotannosta. Toisiksi tuotetuin huumausaineiden ryhmä ovat opiaatit, joita on markkinoilla neljännes.
Kannabis oli tilastoykkönen paitsi huumeiden tuotannossa ja käytössä, myös niiden salakuljetuksessa. Vuoden 2003 aikana kannabista takavarikoitiin eri muodoissaan yli 7 000 tonnia.
YK:n raportin mukaan maailmanlaajuinen kokaiinin tuotanto pysyi kutakuinkin ennallaan. Huumeen suurtuottaja Kolumbia onnistui vähentämään tuotantoaan, mutta Perun ja Bolivian tuotanto täytti syntyneen vajauksen.
Entisen "kultaisen kolmion" oopiuminviljelijämaat Laos ja Myanmar vähensivät tuotantoaan rajusti.
Painopiste opiaattien tuotannossa siirtyi kuitenkin Afganistaniin, jossa unikon viljely oli vuonna 2003 ennätyslukemissa. Kasvu pysyi maltillisesti kahdessa prosentissa vain unikon kasvattamiselle epäsuotuisien sääolosuhteiden takia.
Amfetamiinin käyttäjien määrä laski vuodessa neljällä miljoonalla, minkä katsottiin johtuneen useiden suurten laboratorioiden sulkemisesta Thaimaassa vuonna 2002.
Suurin osa maailman huumeongelmista koski raportin mukaan kokaiinin ja opiaattien käyttäjiä. 62 prosenttia eurooppalaisista huumeidenkäyttöönsä apua hakeneista oli addiktoitunut opiaatteihin.
Katukaupan arvo oli vuoden 2003 huumemarkkinoilla noin 266 miljardia euroa. Summa on enemmän kuin bruttokansantuote 88 prosentissa maailman valtioista, raportti huomauttaa.
YK:n Maailman huumeraportti perustuu järjestön huume- ja rikosasiaintoimisto UNODC:n selvityksiin jäsenmaiden huumetilanteesta.
AP, AFP, YLE24
YK:n huumeraportin mukaan maailmassa on arviolta 185 miljoonaa huumeiden käyttäjää. Tämä tarkoittaa, että lähes viisi prosenttia 15–64-vuotiaista koko maailmassa on käyttänyt vähintään kerran vuoden aikana jotakin huumetta.
Yleisimmin käytetty huume on kannabis. Sitä käytti viime vuonna 150 miljoonaa ihmistä. Toiseksi eniten käytettiin amfetamiinia ja ekstaasia. Kolmanneksi eniten käytettiin opiaatteja, kuten heroiinia ja morfiinia.
Raportin mukaan vuonna 2000 huumeisiin kuoli 200 000 ihmistä.
Tiedot ovat YK:n koko maailmaa koskevasta huumeraportista 2004. YK:n huumeiden vastaista päivää vietetään juhannuspäivänä.
STT
Tästä suomalaiset tiedotusvälineet vaikenevat vuodesta toiseen: Kiinassa juhlittiin jälleen kansainvälistä huumeiden vastaista päivää teloittamalla useita huumekaupasta epäiltyjä.
Kuvateksti:
Kiinalaiset sotilaat vievät huumekauppiaita julkiseen oikeudenkäyntiin Hangzhoussa, Itä-Kiinan Zhejiangin provinssissa 24.6. Kaksikymmentä kauppiasta sai tuomion ja kuusi heistä teloitettiin jo perjantaina. Tällainen julkinen oikeudenkäynti on yksi osa kansainvälisen huumeiden vastaisen päivän juhlintaa sunnuntaina 26.6.
Maailman antidopingneuvoston entinen pääsihteeri Harri Syväsalmi pitää Pohjois-Amerikan ammattilaissarjojen dopingkontrollia naurettavana.
Nykyisin opetusministeriössä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla johtajana toimiva Syväsalmi ei säästele sanaista arkkuaan Atlantin takaisesta dopingkontrollista.
"Sitä (dopingvalvontaa) on erittäin vähän, jos ollenkaan. Vähän tarkoitan sekä määrää että laatua. Sehän on naurettavaa. Ei se ole vakavasti otettavaa, ei millään muotoa", Syväsalmi sanoo Keskipohjanmaa-lehdessä keskiviikkona.
Baseballin (MLB), amerikkalaisen jalkapallon (NFL) ja koripallon (NBA) voimassaolevat sanktiot eivät päätä huimaa.
Baseballissa ensimmäisestä kärystä saa 10 päivän pelikiellon, koripallossa viiden ottelun ja amerikkalaisessa jalkapallossa neljän ottelun pelikiellon.
"Melkein parempi kuin ei tekisi mitään, kuin tuollainen tekeminen. Tuollaiset sanktiot melkein enemmän yllyttävät käyttöön kuin ehkäisevät", Syväsalmi piikkaa.
Suurimman arvosteluryöpyn Syväsalmelta saa jääkiekkoliiga NHL, joka ei kaksi vuotta sitten vastannut Wadan pääsihteerin Dick Poundin pyyntöön ottaa käyttöön antidopingsäännöstö.
"Siellä ei ole tehty testejä ja siellä on suhtauduttu aika välinpitämättömästi koko asiaan", Syväsalmi sanoo.
Yhdysvalloissa on kuitenkin tapahtunut muutosta parempaan. Kongressissa on vireillä kaksi lakialoitetta (Clean Sports Act ja Drug Free Sports Act), joilla pyritään kitkemään ammattilaisliigojen dopingongelmaa.
"Kyllähän siinä maassa ihan vakavissaan nyt ollaan. Valtava murros on meneillään. Ei muutos kovin nopeasti ehkä etene, mutta luulen, että patoa ei enää voi tilkitä", Syväsalmi uskoo.
HEERLEN. Hollantilaispoliisien ratsia pysähtyy varakkaan tiilitalon eteen Heerlenissä Hollannissa lähellä Belgian ja Saksan rajaa.
Poliisit ovat saaneet tietää, että talossa viljellään cannabis sativaa eli huumeeksi kaupattavaa hamppua.
Ennen ratsiaa poliisit ovat saaneet vihjeitä naapureilta. Poliisit ovat tarkastaneet lämpökameroilla, onko talossa epätavallisia lämpötilanvaihteluita, jotka kertovat hamppuviljelmistä.
Talon autotallin edessä murrosikäinen poika ihmettelee poliisien saattuetta, johon kuuluu useita poliisiautoja sekä rekka mahdollisia takavarikoita varten. Talon isäntä näyttää poliiseille tien vintille, mistä paljastuu 120 hampun viljelmä.
Automaattinen kastelujärjestelmä, tehokkaat ja ajastetut lamput sekä ilmastointilaitteet hajunpoistajineen: todellinen ammattilainen.
Kaikki ovat rauhallisia. Isäntä menee kuitenkin terassille tupakalle samalla kun poliisit marssivat sisään. Hamppuviljelijää tervehditään ystävällisesti.
"Sinun ei tarvitse kertoa mitään, mutta haluaisin kysyä sinulta muutaman kysymyksen", kuulustelija aloittaa hetken kuluttua talon terassilla.
Mies vilkaisee välillä muita poliiseja, jotka kantavat hänen silmiensä edessä vaivalla rakennetun, täydellisen hamppuhuoneen varusteita. Tunnelma on sama kuin jos puhuttaisiin polkupyörän korjauksesta. Olemmehan huumeisiin suvaitsevaisesti suhtautuvassa Hollannissa.
"Tämä on hollantilainen, helppo tapa hoitaa asia. Yhdeksän ratsiaa kymmenestä sujuvatkin hyvin rauhallisesti", sanoo ratsiaa johtava Hub Cox.
Miestä ei tietenkään pidätetä, sillä 120 hampun viljelmä on poliisien mukaan pieni. Hän joutuu kuitenkin maksamaan 1 500 euroa, sillä mukana olevat sähkölaitoksen miehet epäilevät miehen ottaneen viljelyä varten sähköä mittarin ohitse.
Kotiin saapunut vaimo tuo miehen pyynnöstä luottokortin terassille. Miehen mukaan kyseessä oli vasta ensimmäinen sato, joten hän selvinnee muutaman tuhannen euron sakolla. Vaihtoehtoisena rangaistuksena kotiviljelystä on Hollannissa yhteiskuntapalvelu.
Hampun kotiviljely on Hollannissa yleistä, sillä kyse on helposta rahasta. Yhdellä kymmenessä viikossa kasvavalla pienellä hampun viljelmällä voi ansaita pari tuhatta euroa.
Osa kasvatuksesta on Belgian puolella asuvien hollantilaisten rikollisjärjestöjen organisoimaa, mutta monet viljelevät myös itse ja myyvät satonsa hollantilaisiin coffee shoppeihin, mistä kannabis-tuotteita voi ostaa.
Vastoin yleistä luuloa "pehmeiden huumeiden" kuten kannabiksen myyminen ja ostaminen ei ole Hollannissa laillista. Sitä vain suvaitaan.
Suvaitsevaisuuden rajoista kertoo esimerkiksi se, että aiemmin Rotterdamin St. Pauluksen kirkko jakoi "kovia" huumeita narkomaaneille kellarissaan, jotta heidän ei tarvitsisi syyllistyä rikoksiin annoksiaan varten.
Vaikka coffee shopit toimivat paljolti hollantilaishampun varassa, sen laaja viljely on rikos. Lain mukaan omaan käyttöön saa viljellä viittä kasvia.
Kotikutoinen hampunviljely on aiheuttanut Hollannissa uuden ongelman. Viljelyjärjestelmät tehokkaine lannoitteineen, tuuletuslaitteineen ja kastelujärjestelmineen ovat synnyttäneet hampulle lähes ideaalin kasvuympäristön.
Tämän seurauksena hampussa olevan huumaavan THC-aineen määrä on lisääntynyt. Hallituksessa onkin pohdittu, pitäisikö kannabistuotteet luokitella koviksi huumeiksi THC-pitoisuuden lisääntymisen vuoksi.
Toisen läheisen rivitalohuoneiston ikkunan eteen on vedetty kyltti "hip hip hurraa". Asunnossa on juhlittu lapsen syntymäpäivää. Asunnon ylimmästä kerroksesta paljastuu hamppukuivaamo ja -leikkaamo, mistä poliisit vievät jätesäkillisen kannabista.
Asunnon omistaja, keski-ikäinen mies, kertoo jääneensä työkyvyttömäksi haavoituttuaan Libanonissa. Hampun kuivaaminen ja leikkaaminen tuovat hänen perheelleen tarvittavan lisätuoton.
Vaimo on lähtenyt ja lapset asuvat isänsä luona. Lastenhuoneen ovi on jäänyt auki, ja olohuoneen kallis televisio kertoo miehen tulotasosta. Läheisen talon nuoret miehet seuraavat ratsiaa ja huutelevat poliiseille.
"En ole sataprosenttisen, vaan kaksisataaprosenttisen varma siitä, että hän jatkaa bisnestään", arvioi Cox.
Hän suhtautuu lähes huvittuneesti kysymykseen siitä, miten miehen lasten käy. Puuttuuko sosiaalitoimen viranomaiset perheen tilanteeseen, kun isä hoitaa ullakolla huumebisneksiä?
"Kysymys on miedoista huumeista", Cox kuittaa kysymyksen. "On meillä poliisiasemallakin sosiaalityöntekijä, jos tarvetta ilmenee."
Hollanti haluaa vähentää kannabisturismia karsimalla ulkomaalaisten pääsyn kannabiskahviloihin eli coffee shopeihin, joista voi ostaa laillisesti pieniä määriä kannabista.
"Olemme kehittelemässä järjestelmää, jossa ihmiset jotka eivät ole kirjoilla Hollannnissa, eivät pääsisi coffee shopeihin", kertoo Ivo Hommes oikeusministeriöstä.
Järjestelmää kokeillaan ensin Maastrichtissa, jossa käy arviolta 1,5 miljoonaa kannabisturistia vuodessa.
Gerd Leers oli aikoinaan tiukka huumeiden vastustaja Hollannin parlamentissa mutta kolme vuotta paikallisjohtajana ovat muuttaneet hänen näkemyksiään. Nykyinen Maastrichtin pormestari ehdottaa kannabisbulevardien perustamista maan rajoille helpottamaan maan rajoja ylittävää ns. kannabisturismia. Hän ehdottaa myös kannabiskahviloiden kannabiksen saannin julkista säätelyä, jotta sen tuotanto saataisiin pois pimeiltä markkinoilta. Hollannissa kannabiksen tuotanto on edelleen laitonta.
Rajaseudut houkuttelevat runsaasti ns. kannabisturisteja Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta - Maastrichtissa käy 1,5 miljoonaa turistia vuosittain, joista suuri osa ei saavu pelkästään kaupungin ilmapiirin takia. Näiden turistien luoma kysyntä on myös lisännyt huumeisiin liittyvää rikollisuutta. Koska kannabiksen kasvatus on laitonta Hollannissa, kuluu Maastrichtin poliisin työajasta huomattava osa koteihin sijoitettujen kasvatusoperaatioiden purkamisessa. Suurin osa pienistä viljelmistä on pienituloisten perheiden taloissa mutta ammattirikollisten valvomana. Tällä tavalla viljelysten omistajat välttyvät omilta tappioilta mutta köyhät perheet saavat ne kantaakseen. Tämä ”pirttiviljely” aiheuttaa myös jengisotia viljelyksiä hoitavien ryhmien kesken. Lisäksi rajakaupungeissa on rikollisuutta, mikä liittyy tarkkaan valvotuista kannabiskahviloista saatavaa kannabismäärää isompien erien myyntiin sekä muiden laittomien aineiden myyntiin.
Leers suosittelee kannabiksen tuotannon laillistamista ja kannattaa ajatusta, että ihmiset voisivat ostaa kannabiksensa keskitetysti ”kannabisbulevardeilta”, jotta huumeturismin vaikutusta rajakaupungeissa voitaisiin helpottaa. Huhtikuussa yksi hallituksen ministereistä, Alexander Pechtold, asettui kannattamaan kannabisbulevardi-ideaa sekä suositteli EU:n kannabispolitiikan löysäämistä.
Pechtoldin kantaa, joka on täysin ristiriidassa konservatiivisen oikeusministerin Piet Hein Donnerin kanssa, kannatti kaksikymmentä Hollannin kolmenkymmenen suurimman kaupungin pormestareista. Pechtoldin innoittamana Hollannin parlamentti keskusteli kannabispolitiikan kokeiluista, mikä johti kahden esityksen hyväksymiseen: toinen neuvoo Hollannin hallitusta tiedustelemaan muiden EU-maiden hallitusten kantaa vapaammasta kannabispolitiikasta ja toinen ehdottaa hallitusta kehittämään kokeiluja, joilla tutkittaisiin valvottua kannabiksen kasvatusta kannabiskahviloille.
Leers kokosi taannoin konferenssin, johon kutsuttiin asiantuntijoita ja paikallisviranomaisia Hollannista sekä läheisiltä alueilta Saksasta ja Belgiasta. Konferenssin tarkoituksena oli työstää liberaalimpaa paikallista järjestelyä, joka voisi toimia esimerkkinä muille alueille EU:ssa ottaen huomioon, ettei koko EU:n laajuista liberalisointia ole näköpiirissä.
Konferenssin puhujat (mm. lakitieteen professori, hoitosektorin edustajia, Liegen pormestari sekä Maastrictin kannabiskahvilaliiton puheenjohtaja) painottivat Hollannin kansanterveyttä korostavan lähestymistavan etuja, minkä seurauksena ongelmakäyttö on paljon alhaisemmalla tasolla kuin naapurialueilla Saksan ja Belgian puolella. He esittivät myös tilastotietoa siitä, kuinka tämä lähestymistapa on parempi kuin USA:ssa ja muutamissa muissa maissa harjoitettava rankaisemiseen keskittyvä lähestymistapa.
Konferenssissa saatiin työstettyä päätöslauselma, jossa perään kuulutetaan läheisempää alueellista yhteistyötä lakiviranomaisten kesken sekä tiukasti valvotun kannabiksenkasvatuskokeilun aloittamista paikallisesti. Jatkokonferenssi olisi tarkoitus pitää myöhemmin tänä vuonna, jolloin ehdotuksia työstettäisiin käytännön läheisemmiksi.
Tällä paikallis- ja alueellisten viranomaisten strategialla on vertauskohteena USA:n osavaltioissa tapahtuva huumepolitiikan uudistaminen. Perinteisinä ”demokratialaboratorioina” osavaltiot usein raivaavat tietä hitaammin reagoivalle liittohallitukselle uudistuksen hyväksymiseksi. Samalla tavalla Euroopassa toteutettavat alueelliset uudistukset Leersin sekä muiden aloitteesta raivaavat tietä järkeville huumepolitiikan uudistuksille koko EU:ssa.
Lähde: Drug Policy Alliance 9.6.2005, Norml, White House Drug Policy, 6.6.2005, In These Times Magazine 17.6.2005,
http://www.drugpolicy.org/news/060805raich.cfm
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n984/a18.html
http://www.norml.org//index.cfm?Group_ID=6550
Valkoisen talon huumetoimiston lehdistötiedote:
http://www.whitehousedrugpolicy.org/news/press05/060605.html
DEA:n tietoisku lääkekannabiksesta
http://www.dea.gov/pubs/pressrel/pr042605.html
USA:n korkein oikeus päätti maanantaina 6.6. äänin 6 -3, että liittovaltion poliisi saa edelleen pidättää ja asettaa syyteeseen lääkekannabiksen käyttäjiä vaikka kannabis on hyväksytty lääkkeeksi jo kymmenessä USA:n osavaltiossa. Valkoisen talon huumetoimiston johtaja eli huumetsaari John Walters kiirehtikin julistamaan, että lääkekannabis olisi vihdoin pois politiikan areenalta. Näin ei taida kuitenkaan käydä vaan päätöksen tehneiden korkeimman oikeuden tuomareiden mielestä kongressin tulisi mitä pikimmin muuttaa liittovaltion lakia sairaiden ja kuolevien potilaiden turvaamiseksi.
Päätös jatkaa nykyistä jakomielistä politiikkaa, jossa osavaltiot voivat edelleen jakaa lääkekannabista lainsäädäntönsä puitteissa mutta liittovaltio voi asettaa syytteeseen kenet tahansa lääkekannabista käyttävän, tarjoavan, kasvattavan tai lääkkeeksi määräävän henkilön. Päätöksen kohteena olleet kaksi vaikeasti sairasta naista aikovat jatkaa kannabiksen ottamista lääkkeenä eikä osavaltioissa toimivat kannabisklubit ole aikoneet sulkea oviaan.
Taustalla vaikuttaa USA:n hallituksen kymmeniä vuosia jatkunut valehtelu kannabiksesta erikseen ja huumeiden käytöstä yleensä hallituksen käyttäessä huumesotaa omien kansalaistensa valvontaan ja hallintaan. USA on myös esikuva kansainvälisessä huumesodassa ja kaikki liennytyksen merkit tulkitaan kautta maailman esimerkkinä oman politiikan lieventämiseksi. Hallitus on vuosikymmenien mittaan keksinyt niin uskomattomia valheita ja tarinoita oman politiikkansa oikeuttamiseksi, että sodasta marihuanaa vastaan on muodostunut huume- ja sisäpoliittinen umpikuja kansalaisten enemmistön kannattaessa lääkekannabiksen laillistamista.
USA:n hallituksen kannabispolitiikan jakomielisyys näkyy siinä, että Elvy Musikka ja kuusi muuta vielä elossa olevaa liittovaltion lääkemarihuanaluvan saanutta ihmistä ovat tämän päätöksen ulkopuolella. Juhliessaan lääkekannabiksen häviötä huumetsaari Walters kehuu lehdistötiedotteessaan USA:laisen lääkefirman valmistamaa synteettistä THC:tä turvallisena vaihtoehtona vaikka potilasjärjestöt ovat jo vuosia pitäneet sitä huonompana vaihtoehtona. Samassa tiedotteessa hän kääntää sujuvasti päälaelleen USA:n hallituksen oman tutkimusinstituutin, IOM:n, kannan tämän suositeltua vuonna 1999 "marijuana's active components are potentially effective in treating pain, nausea, the anorexia of AIDS wasting, and other symptoms, and should be tested rigorously in clinical trials". Walters kääntää tämän yksinkertaisesti ”Marihuana is not a modern medicine!”
Liittohallitus on niin oman propagandansa uhri, että se leimaa lääkekannabiksen vain ja ainostaan tekosyyksi kaikkein huumeiden laillistamiseksi. Samalla kun se on sekaantunut sotiin ja vallankaappauksiin ympäri maailman, suhtautuu se omiin kansalaisiinsa salaliiton jäseninä. Asiallisen keskustelun sijaan hallituksen edustajat esimerkiksi vertaavat lääkekannabista lääkeliimaan tai lääkeheroiiniin (Washington Times 9.6.2005).
USA:n huumetsaari Walters kehui lääkekannabispäätöstä koskevassa lehdistötiedotteessaan sitä, kuinka USA:n kansalaisten terveys on maailman parhaimmassa valvonnassa USA:n lääkevalvontaviraston, FDA:n, toimien seurauksena. Englantilainen The Independent sanomalehti paljasti 12.6. kuinka FDA oli pimittänyt 28 sivua tärkeää tietoa erään kipulääkeryhmän haittavaikutuksista. Samainen virasto on jatkuvasti asettanut esteitä lääkekannabiksen tutkimukselle.
Helsingin Sanomat puolestaan kertoi 10.6 siitä, kuinka öljy-yhtiöiden lobbarit olivat vaikuttaneet USA:n ilmastopolitiikkaan. Maailman suurin öljy-yhtiö ExxonMobil on ollut aktiivisesti vaikuttamassa Yhdysvaltain hallituksen ilmastonmuutospolitiikan nihkeyteen. Samaan suuntaan vaikutti Valkoisen talon ympäristövirkamies, entinen öljylobbari Philip Cooney. Samalla tavalla ovat suuret lääkeyhtiöt vaikuttaneet jo vuosikymmeniä USA:n kannabispolitiikkaan.
USA:n huumepoliisin DEA:n tietoiskussa lääkekannabiksesta on mm. kauhukertomus ekstaasiin kuolleesta tytöstä, jonka suuhun kaverit olivat työntäneet hampun lehtiä, koska ”sillähän paranee syövästäkin”. Oman huumepolitiikan epäonnistuminen on helppo panna lääkekannabiksen syyksi neuvostotyylisessä propagandasodassa.
Kun USA:n huumetsaari julisti korkeimman oikeuden päätöksen olevan loppu koko lääkekannabiskeskustelulle, oli tämä päätös teknisesti aivan eri luonteinen. Päätös ei ottanut kantaa, eikä voinutkaan ottaa, kannabiksen lääkekäyttöön vaan siihen, että liittovaltion viranomaisilla on oikeus asettaa lääkekannabispotilaita syytteeseen liittovaltion perustuslaissa olevan osavaltioiden rajan ylittävää kauppaa koskevan pykälän perusteella. USA:n kongressi voi tehdä päätöksen, jolla lääkekannabis laillistettaisiin liittovaltiotasolla ilman, että korkeimman oikeuden päätös olisi ristiriidassa sen kanssa.
Päätöksen tehneet tuomaritkin ilmaisivat tukensa lääkekannabispotilaille ja vetosivat kongressiin asian ratkaisemiseksi laillista tietä. Tuomari Stevens kirjoitti: ” ... näiden naisten kanssa liittoutuneiden kansalaisten ääni kuuluu vielä joku päivä kongressin saleissa.” Päätös on kerinnyt herättämään hämmennystä maan sanomalehdistössä, että miksi liittovaltio enää viitsii vaivata potilaita, joilla ei useinkaan ole mitään menetettävää.
Arvovaltainen talouslehti Wall Street Journal kirjoittaa 8.6. pääkirjoituksessaan, ettei lehti ole koskaan tukenut huumeiden laillistamista eikä edes lääkekannabisideaa. Silti periamerikkalaisena instituutiona lehti kokee epämukavana sen, että liittovaltio voi sekaantua osavaltioiden itsehallintoon jopa tällaisessa asiassa. Lehti kokee tämän korkeimman oikeuden päätöksen vain kasvattavan kansalaisten valtiosta valtiohirviön, Leviathanin.
Eriävän kannan esittänyt tuomari Clarence Thomas kertoi perusteluinaan, että tällä päätöksellä USA:n liittovaltio ei enää ole se demokraattista valtaa käyttävä hallinto, jonka vallalle olisi perustuslailliset rajoitukset. Tuomari Thomas lisäsi vielä, että Bushin hallinto ei ole esittänyt mitään perusteita sille, miksi lääkekannabiksen kieltäminen on tarpeellista osavaltioiden rajat ylittävän huumekaupan hillitsemiseksi.
Useiden osavaltioiden lainsäätäjät ovat edelleen laatimassa lääkemarihuanalakeja huolimatta korkeimman oikeuden ja kongressin päätöksistä.
Ainakin Alabaman, Connecticutin, Minnesotan, New Mexicon, New Jerseyn, Rhode Islandin ja Wisconsinin lainlaatijat kertovat jatkavansa ponnistelujaan lakien säätämiseksi, jotka sallisivat kansalaisten käyttää kannabista lääketieteellisistä syistä. Jotkut kertovat viimeaikaisten liittohallituksen toimien haittaavan edistystä. Muut ovat pysäyttäneet projektinsa.
”Päätökset tekevät lainsäätämisen vaikeammaksi,” kertoo Alabaman osavaltion demokraattien edustaja Laura Hall, joka on esittänyt lakia lääkekannabiksen sallimiseksi. Hän arvioi vastustajien käyttävän hyväkseen molempia päätöksiä. Hän ei silti ole luovuttanut: ”Jatkan lakialoitteen ajamista”.
Liittovaltion syytteet ovat vain pieni osa koko maan marihuanasyytteistä, joten osavaltioiden lääkekannabislait ovat suojelleet monia ihmisiä.
Kymmenen osavaltiota on säätänyt lääkekannabislakeja: Kalifornia, Alaska, Kolorado, Havaiji, Maine, Montana, Nevada, Oregon, Vermont ja Washington.
Useissa osavaltioissa oli vireillä lakeja tänä vuonna:
- Rhode Island: Päivä korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen osavaltion senaatti hyväksyi lain, jolla on laaja kannatus kongressissa. Kuvernööri on uhannut käyttää veto-oikeuttaan.
- Uusi Meksiko: Lopulllista hyväksymistä vailla oleva laki on hyväksytty senaatissa ja molempien edustajahuoneiden komiteat ovat hyväksyneet sen molempien puolueiden kannatuksella. Kuvernööri tukee lakia.
- Alabama: Kongressin lainsäädäntöelin hyväksyi lain. Lainsäädäntö jatkuu tammikuussa.
- Minnesota: Laki on hyväksytty senaatissa mutta lopullinen hyväksyminen on tiukka ja myös veto uhkaa sitä.
- New Jersey: Laki on parhaillaan senaatin terveyskomitean käsittelyssä.
- Connecticut: Senaatin lakiesitys menee kongressiin, joka hyväksyi jo viime vuonna vastaavan lakialoitteen. Kuvernööri ei ole kertonut kantaansa.
- Wisconsin: Terveyskomitean puheenjohtaja Gregg Underheim laati lakialoitteen ja hän odottaa asiasta keskusteltavan vielä tänä vuonna mutta hyväksyminen on ”epätodennäköinen”.
New Yorkissa korkeimman oikeuden päätös voi lopettaa molempien puolueiden juuri alkaneen hankkeen. Osavaltion senaatin Joseph Bruno ei aio enää tuoda lakia äänestykseen.
”Korkeimman oikeuden päätöksen valossa on järjetöntä säätää lakia, joka on lainvastainen,” selittää Brunon edustaja Mark Hansen.
Oregonin osavaltion oikeusministeri näytti vihreää valoa potilaskorttien jakamiselle lääkekannabiksen käyttäjille huolimatta korkeimman oikeuden päätöksestä.
”Korkeimman oikeuden päätöksellä ei ole mitään laillista vaikutusta Oregonissa hyväksytyn ohjelman toimintaan,” kerrottiin oikeusministeri Hardy Myersin toimiston tiedonannossa.
Oregon oli lopettanut lääkekannabislupien myöntämisen siihen saakka, kunnes osavaltion ylin lainopillinen virkamies oli saanut tutkittua korkeimman oikeuden päätöksen.
USA:n korkein oikeus päätti, että ennen lääkekäyttöön sallitusta kannabiksesta voi nyt nostaa syytteen. Kannabis lääkkeenä on ollut sallittua kymmenessä osavaltiossa.
Kannabiksesta on saaty hyviä tuloksia mm. AIDS-potilaiden lääkekäytössä.
Yhdysvaltain korkein oikeus päätti maanantaina, että osavaltioiden viranomaisilla on oikeus nostaa syyte marihuanan lääkekäytöstä. Korkein oikeus päätti asiasta äänin 6-3. Tähän asti marihuanan käyttö lääkärin määräyksestä on ollut sallittua kymmenessä maan osavaltiossa.
Korkeimpaan oikeuteen jutun olivat vieneet kaksi kalifornialaista naista, jotka käyttävät marihuanaa kivun lievitykseen. Diane Monson kärsii vakavista selkäkivuista ja Angel McClary Raich aivosyövästä, jota ei voida leikata. Raichin lääkärin mukaan marihuanasta luopuminen saattaa olla tälle hengenvaarallista.
Molemmat naiset ovat kieltäytyneet tottelemasta korkeimman oikeuden päätöstä.
Kannabis aiheuttaa ensisijaisesti psyykkistä riippuvuutta, runsaasti ja säännöllisesti käytettynä mahdollisesti myös fyysistä riippuvuutta. Kannabis on myös hyvin sosiaalinen huume, joten sosiaalisen riippuvuuden osuus lienee myös suuri kannabisriippuvuudessa.
Käytön lopettamisesta seuraa yleensä lieviä vieroitusoireita, jotka ilmenevät mm. nukahtamisvaikeuksina, vatsavaivoina, hikoiluna, pintaverisuonien supistumisena sekä alakuloisuutena. Oireet ilmenevät yleensä muutaman seuraavan vuorokauden aikana käytön lopettamisesta. Lisäksi seuraa tylsyyden ja turhuuden tunteita, jotka voivat johtaa käytön jatkamiseen.
Yleisjännityksen poistajana kannabis voi olla hyödyllinen esimerkiksi syöpäpotilaille, jotka vastaanottavat kemoterapiaa. Myös multippeliskleroosin (MS-tauti) ja glaukooman (silmänpainetauti) sekä AIDS-potilaiden lääkinnässä kannabiksen käytöstä on saatu hyviä tuloksia.
Kannabiksen vaikutuksia voidaan lainsäädännön rajoissa tutkia lääke- kuten muuhunkin tieteelliseen tarkoitukseen, vaikkakin useissa maissa tällaiseen tutkimukseen tarvittavan luvan saaminen voi olla erittäin vaikeaa.
Yhdysvaltain korkein oikeus päätti maanantaina, että osavaltioiden viranomaisilla on oikeus nostaa syyte marihuanan lääkekäytöstä. Korkein oikeus päätti asiasta äänin 6-3. Tähän asti marihuanan käyttö lääkärin määräyksestä on ollut sallittua kymmenessä maan osavaltiossa.
Korkeimpaan oikeuteen jutun olivat vieneet kaksi kalifornialaista naista, jotka käyttävät marihuanaa kivun lievitykseen. Diane Monson kärsii vakavista selkäkivuista ja Angel McClary Raich aivosyövästä, jota ei voida leikata.
Raichin lääkärin mukaan marihuanasta luopuminen saattaa olla tälle hengenvaarallista. Molemmat naiset ovat kieltäytyneet tottelemasta korkeimman oikeuden päätöstä. (STT)
Maailmankuulun taloustietelijän sekä Nobelpalkitun Milton Friedmanin johdolla yli 500 taloustietelijää lähettivät presidentti Bushille avoimen kirjeen, jossa vaaditaan ”avointa ja rehellistä keskustelua kannabiksen kieltolaista”.
”Uskomme tämän keskustelun puoltavan sellaista hallintotapaa, jossa marihuana olisi laillista mutta sitä verotettaisiin ja säädeltäisiin kuten muitakin tavaroita,” he lisäävät
Harvardin yliopiston vieraileva taloustieteen professori Jeffrey Miron arvioi laatimassaan raportissa, että kieltolakijärjestelmän korvaaminen verotus- ja valvontajärjestelmällä tuottaisi 10 - 14 miljardia dollaria vuodessa.
Kieltolain korvaaminen valvontajärjestelmällä säästäisi noin 7,7 mrd $ kieltolain täytäntöönpanemiseen tarkoitettuja rahoja, joista 2,4 mrd $ liittovaltion tasolla ja 5,3 mrd $ osavaltio- ja paikallisella tasolla.
Verotuksesta saatavat tulot ulottuvat 2,4 mrd $:sta, jos marihuanaa verotetaan kuten muitakin kulutustavaroita, aina 6,2 mrd $:iin, jos marihuanaa verotetaan kuten alkoholia ja tupakkaa.
Sota terrorismia vastaan on avannut USA:ssa ovet kaikenlaiselle omien kansalaisten urkinnalle. Entisen oikeusministerin John Ashcroftin aikana luotiin kansalaisten urkintajärjestelmiä, joista on säilynyt ohjelma ”vapaaehtoiset poliisityössä”. Vapaaehtoisten ”poliisien” on tarkoitus vapauttaa varsinaisia poliiseja virastotöistä mutta osa näistä villeistä poliiseista kantaa myös asetta ja jonkinlaista virkamerkkiä.
Republikaani kongressiedustaja James Sensenbrenner on ajamassa läpi lakia, joka tunnetaan lempinimellä "Safe Access to Drug Treatment and Child Protection Act" mutta joka tosiasiallisesti johtaa vankeusrangaistusten pitenemiseen, vie oikeusistuimilta oikeuden langettaa lievempiä tuomioita kuin mitä laissa määrätään ja laajentaa huumeista syyttämistä niin paljon, että nykyiset vankimäärät tulevat ylittymäään roimasti jos laki hyväksytään.
Liittovaltion tuella on pystytetty monia ns. kansalaisten toimintasivuja, joista agressiivisin Dammadd, huumekauppiaita vastaan pystytetty kansalaisliike. Amerikkalaista huumesodan logiikkaa osoittaa se, että sivuston alullepanijan poika kuoli lääkeaineisiin mutta isä lähtee ristiretkelle laittomien aineiden kauppiaita vastaan. Isän ja hänen hengenheimolaisten kostonhimo ulottuu myös USA:n liittovaltion kiusankappaleeksi luokiteltuun suursijoittaja Sorokseen, jonka tekemisiä varten on pystytetty oikein omat sivut. Niillä paljastetaan kaikki mahdollinen Soroksen tekemisistä ja yritetään luoda yhteyttä kansainvälisen huumekaupan ja Soroksen operaatioiden välille. Näille uskonsotureille ei millään tunnu selviävän se, että kansainvälinen laiton huumekauppa ja huumeiden laillistaminen yhteiskunnan valvontaan ovat vastakkaisia pyrkimyksiä.
Suomessa valtiovalta on osoittanut suhteellista malttia huumekysymyksissä varsinkin kun ottaa huomioon asemamme kahden huumekysymyksissä irrationaalisesti toimivien Venäjän ja Ruotsin välissä. Nämä USA:n vaikutteet voivatkin iskeä lahkolaisiin kieltolakijärjestöihin, joita valtiovalta verovaroin elättää.
Kannabisliikkeen taisteluhuuto ”Laillistakaa Kannabis!” voi pian olla Kanadan kolmanneksi suurimman kaupungin virallista politiikkaa.
Juuri julkaistussa kattavassa raportissa kaupungin huumeiden käytön ehkäisyn strategioista vaaditaan kannabista lailliseksi ja säädellyksi alkoholin ja tupakan tapaan.
Tämä suositus, mikä menee paljon Ottawan dekriminalisointiehdotusta pitemmälle, sai pormestari Larry Campbellin innokkaan kannatuksen:
”Puhumme kolmen miljardin dollarin arvoisesta toiminnasta tässä osavaltiossa. Verotetaan siitä kaikki mahdollinen ja pannaan tulot terveydenhuoltoon,” Campbell sanoo.
Ja mikä tärkeintä, hän jatkaa, kannabiksen laillistaminen mahdollistaa sen, että kasvattajat voivat puhua realistisesti huumeiden käytön aiheuttamista haitoista, kuten nyt tehdään alkoholin ja tupakan osalta.
”Emme voi jatkaa Cheech ja Chong juttuja enää. Meidän tulee olla rehellisiä ihmisille, jatkaa Campbell, joka on entinen Kanadan kuninkaallisen ratsupoliisin huumeyksikön jäsen.
”Tämä ei käy minun järkeen entisenä ratsupoliisina, että menisin kouluun kertomaan, että ’Tiedättekö mitä? Jos käytätte marihuanaa, teistä tulee heroiinin orjia!’ ”
Hän huomauttaa, että alkoholin ja tupakan käyttö laskee nuorten keskuudessa sitä mukaa, kuin terveysviranomaiset oppivat yhä tehokkaamin kertomaan noiden aineiden käyttöön liittyvistä vaaroista.
”Samoin tulee tapahtumaan marihuanalle. Ja kuinka monta marihuananarkomaania meillä onkaan loppujen lopuksi?”
Pormestarin neuvot saivat myös nopean ja vihaisen vastauksen ratsupoliisin huumekasvatuksesta vastaavalta Chuck Doucettelta:
”Minua hämmästyttää yhä se, että pormestari Campbell jatkaa ajatusta kannabiksen laillistamisen hyödyistä. Laillistaminen on antautumista. Antautumisen sijaan meidän tulisi aloittaa taistelu. Aloitetaan kunnon ehkäisytyö. Eikä marihuanan laittomat markkinat muutu, oli se sitten laillista tai ei.”
Pormestari Campbellin mukaan Kanadan hallituksen dekriminalisointisuunnitelma ei toimi: ”Kiinnisaadut käyttäjät eivät saa rikosrekisteriä mutta dekriminalisointi näyttää vihreää valoa rikollisten kasvatusoperaatioille, koska kannabis säilyisi edelleen laittomana.
”Valvomalla sitä, kuinka sitä käytetään ja kuka sitä saa, aloitamme pohjatyön niiden auttamiseksi, jotka päätyisivät muuten kovempiin aineisiin. Nyt emme kykene valvomaan tätä ollenkaan.”
Ottawassa oikeusministeri Irwin Cotler kertoi, ettei hallitus aio omaksua laillistamista.
”Olemme valinneet vaihtoehdoista pienten kannabismäärien dekriminalisoinnin henkilökohtaiseen käyttöön. Emme halua edetä laillistamiseen.”
Tim Stockwell Brittiläisen Kolumbian huumeriippuvuuskeskuksesta kertoo tutkimustiedon osoittavan, ettei dekriminalisaatio eikä laillistaminen lisää kannabiksen käyttöä. Samalla ne molemmat poistavat yhteiskunnallisia haittoja sekä epäoikeudenmukaisuutta.
25 vuotias väittelevä lääketieteen opiskelija Natalya Kogan Jerusalemin hebralaisesta yliopistosta on kehittänyt kannabinoidijohdannaisen, joka näyttää laboratorio- ja eläinkokeiden valossa estävän syöpäkasvainta kasvamasta ja leviämästä.
Hän teki löytönsä professori Raphael Mechoulamin, maailman johtavan kannabinoiditutkijan, johdolla, ja hänelle on jo myönnetty keksinnöstä vuosittain jaettava Kayen innovaatiopalkinto.
Koganin saavutus oli kokonaan uuden aineryhmän kehittäminen kannabinoideista.
”Nämä uudet kannabinoidijohdannaiset ovat eristetty hasiksesta hapetusprosessin kautta, jolloin niiden kemiallinen rakenne saa tunnettujen syöpälääkkeiden, kuten daunomysiinin, muodot,” Kogan kertoo.
Daunomysiinit ovat kuitenkin myrkyllisiä sydänlihakselle kun taas havaintojen mukaan uudet kannabinoidit olisivat huomattavasti vähemmän myrkyllisiä.
Kaikki synteettiset kannabinoidit ehkäisivät syöpäsolukon kasvua laboratoriossa ja yksi näistä pienensi selvästi hiiren syöpäkasvainta. Lisäksi vahvimmalla kannabinoideista havaittiin olevan myös anti-angiogeneettisiä ominaisuuksia eli se ehkäisee kasvaimen verisuonten kasvamista.
Brasilian kulttuuriministeri Gilberto Gil, 62, kertoo käyttäneensä kannabista aina 50 vuotiaaksi saakka. Lisäksi hän puolustaa kannabiksen käytön dekriminalisoimista.
Haastattelun aikana hän vielä kysyy ”Miksi huumeiden pitää olla laittomia ?” Hänen mielestään huumeongelman tulisi olla julkisen terveydenhoidon piiriin kuuluva asia.
Yksin kotona -elokuvista tunnettu Macaulay Culkin, 24, myönsi syyllistyneensä mietojen huumausaineiden hallussapitoon. Ex-lapsitähdeltä löytyi marijuanaa ja lääkkeitä, joihin hänellä ei ollut reseptiä.
Kannabis on perinteisesti liitetty mielenterveydellisiin haittoihin kuten skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Newcastlen yliopiston tutkijaryhmän mukaan kannabis voisikin auttaa kyseisiin sairauksiin uudessa Psychopharmacology lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijaryhmä kävi läpi tutkimukset, joissa oli selvitetty kannabiksen ainesosien ominaisuuksia.
He havaitsivat, että kahdesta kannabiksen ainesosasta voisi olla apua mielenterveysongelmiin: THC ja CBD.
THC aiheuttaa kannabiksen käytölle ominaisen päihtymyksen ja CBD:llä on rauhoittavia ominaisuuksia.
Yhdessä nämä aineet auttaisivat kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä välttämään maaniset ja masentuneet ääritilat. Tutkijaryhmän mukaan tulisi aloittaa kokeet näiden kemikaalien yhteiskäytöstä ihmisten auttamiseksi.
He toivovat voivansa käyttää GW pharmaceuticalsin kehittämää suusuihketta, joka sisältää THC:tä ja CBD:tä ja joka on jo hyväksytty lääkkeeksi Kanadassa.
Tutkijaryhmän johtaja, professori Heather Ashton: ”Jos käytetään näitä aineita oikeana annoksena ja oikeissa suhteissa, on mahdollista auttaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä, mihin suuntaan heillä sitten liiraakaan.”
”Mielestämme olisi hyödyllistä potilaiden kokeilla lisälääkityksenä tutkittua ko. kannabinoidien sekoitusta.”
”Tällaisten oireiden helpottamiseen ei tarvita sellaisia isoja annoksia, joita viihdekäyttäjät käyttävät,” hän lisää. ”Tämä on ihan eri asia kuin kannabiksen lääkekäyttö.”
Tutkimuksia läpikäymällä voidaan nykyään todeta, että käsitteeltä ”kannabiksen aiheuttama psykoosi” puuttuu sekä käsitteellinen että empiirinen pätevyys. Liverpoolissa sijaitsevan John Moore yliopiston psykologian tohtori R.D. Newcombe selvitti kannabiksen käytön ja mielenterveydellisten ongelmien sekä todellisen kannabispsykoosin esiintymistä Britannian virallisten tilastotietojen perusteella vuosina 1995 - 2003. Todellinen kannabispsykoosi määritellään mielenterveydelliseksi häiriöksi, jonka laukaisee kannabispäihtymys ja joka kestää kannabiksen ainesosien poistumista kauemmin.
Tutkimuslöydösten mukaan brittiläisten kannabiksen käyttäjien keskuudessa kannabispsykoosin esiintyminen on alhainen, vain yksi tapaus kymmenestätuhannesta. Mutta vaikka kannabiksen käyttö yleistyi 2,55 miljoonasta (8,7%) vuonna 1994 3,36 miljoonaan (10,9%) vuonna 2002/3, ei skitsofrenian eikä kannabispsykoosien esiintymisessä havaittu vastaavaa trendiä.
Tutkimus ei siten tue väitettä, että kannabiksen käyttö aiheuttaisi psykooseja eikä ”todellisia” kannabispsykoosejakaan. Tämän sijasta kannabispsykoositapaukset ovat olleet väärin diagnosoituja akuutteja kannabispäihtymystiloja tai hyvin runsaan kannabiksen käytön aiheuttamia tiloja sekä muiden päihteiden aiheuttamia sekavuustiloja. Tarvitaan pikaisesti tutkimusta siitä, mitkä kannabikseen sotkettavat ainesosat aiheuttavat mielenterveydellisiä häiriöitä - varsinkin kun tiedetään, että Britanniassa yleisin käytetty kannabistuote, marokkolainen peruslätkä (engl. soap-bar) on tunnetusti jatkettu myrkyllisillä aineilla.
Tehokasta terveyspolitiikkaa suunniteltaessa kannabiksen käyttö on kuuma peruna, mikä ohjaa tutkijoiden ja politiikan tekijöiden huomion paljon yleisemmistä ja ongelmallisemmista huumeiden käytön aiheuttamista sekä erityisesti kannabiksen aiheuttamista mielenterveys- ja käyttäytymisongelmista. Esimerkiksi brittiläisessä tutkimuksessa vuonna 2000 havaittiin, että 3,1% aikuisista ilmoitti itse kannabisriippuvuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että joka neljäs kuluneena vuonna kannabista käyttänyt on kokenut riippuvuutta verrattuna prosentin murto-osaan, joka on kokenut psykoosin.
Samoin kannabispsykoosin viedessä kaiken huomion, kannabiksen vaikutus neurooseihin (kuten ahdistus) sekä mielialahäiriöihin (kuten masennus) on huonosti tunnettu ja tutkimus näillä alueilla on vasta aluillaan.
Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan sanoa, että nykyinen ”muodikas” huoli kannabiksen aiheuttamista psykooseista on johtanut muiden kannabikseen liittyvien mielenterveysongelmien, kuten riippuvuuden, hylkäämiseen. Lisäksi mielenterveystyössä käytettävät diagnoosiohjeet ovat puutteellisia, mikä on johtanut (a) akuutin kannabispäihtymyksen ja runsaan kannabiksen käytön sekoittamiseen kannabispsykoosiksi, ja (b) mielenterveysongelmien osoittamiseen kannabiksen käytöstä johtuvaksi vaikka kyseessä olisi ollut harvemmin käytetyt kovat aineet (ekstaasi ja kokaiini). Mutta vakavin näistä ongelmista on kannabiksen käyttäjien enemmistöä koskeva myrkyllisten kannabiksen jatkeiden aiheuttaman terveysriskin täydellinen laiminlyönti.
Kaupallisesta kannabiksesta on löydetty mielenterveyteen vaikuttavia aineita kuten liimoja, ketamiinia, kofeiinia ja aspiriinia - sekä muuten myrkyllisiä aineita kuten salmiakkia, maitopulveria, kenkälankkia, mehiläisvahaa, tärpättiä, hennaa, vinyylimuovia, moottoriöljyä, väriaineita, mäntypihkaa, eläinten ulosteita, maata ja fenoleja.
Britannian hallituksen vihjaillessa kannabiksen uudelleenluokittelun tarkistamisesta sekä maan korkein poliisijohtaja että aikoinaan uudelleenluokittelun hyväksyneen neuvoa-antavan komitean edustajat torjuvat kannabiksen aseman palauttamisen.
Sir Ian Blair, pääkaupunkialueen poliisikomentaja, sanoi mielipiteenään, että jos kannabis siirretään takaisin B-luokkaan, hallussapidosta tulisi rangaista vain määrätyn suuruisella sakolla.
”Mielestäni meidän tulisi pysyä täällä Lontoossa siinä, missä olemme.” Muutoin ”olisi silkkaa tuhlausta poliisityön näkökulmasta käsitellä pieniä kannabismääriä, koska syyttäjät ja oikeusistuimet ovat kieltäytyneet tekemästä mitään asialle.” Sir Ianin mukaan Scotland Yard aikoo ajaa rangaistukseksi määrätyn suuruisen sakkolapun uudelleenluokittelu peruttaessa vaikka hän ei kertonut sen tasosta.
Hän kertoi alaistensa edelleen tekevän ratsioita kannabiksen tukkumyyjiä ja levittäjiä vastaan.
Hallituksen neuvonantajat hylkäävät kovemman linjan kannabista vastaan riippumatta kasvavasta huolesta kannabiksen mahdollisia haittoja kohtaan sekä Tony Blairin ja sisäministerin esittämistä varauksista.
Huumeiden väärinkäyttöä tutkiva neuvoa-antava komitea kokoontuu tällä viikolla päättämään siitä, tutkiiko se uutta todistusaineistoa kannabiksen mielenterveydellisistä vaikutuksista.
Komitean johtaja kertoo olevansa yllättynyt, jos komitea kehottaa uudelleenluokittelun tarkistamiseen. Huumetyötä tekevän Kaleidoscope järjestön johtaja Martin Blakeborough sanoo komitean tehneen päätöksensä sen suositellessa vuonna 2001 kannabiksesta langetettavien rangaistusten alentamista B-luokasta C-luokkaan.
Blakeborough kertoi tarvittavan ”todella paljon” uutta todistusaineistoa komitean vakuuttamiseksi.
Lordi Adebowale, Turning Point huumetyötä tekevän hyväntekeväisyysjärjestön toiminnanjohtaja, sanoo myös olevansa skeptinen kovempia rangaistuksia kohtaan. Hänen mielestään kannabiksen aseman muutosta koskevat päätökset tulee perustua ”selville, koville tosiasioille eikä arvailuun”.
Nuoria voidaan ehkä varoittaa mainoksilla tupakasta mutta he eivät välttämättä usko kannabiksen vastaisiin ilmoituksiin uuden tutkimuksen mukaan.
Texasin yliopiston tutkijat sanoivat tällaisten ilmoitusten toimivan bumerangina tuottaen vastakkaisia vaikutuksia.
Tutkimuksessa 123 opiskelijaa katsoi tupakan ja kannabiksen vastaisia mainoksia. Harvey Ginsberg, Texasin yliopiston psykologian professori, kertoi opiskelijoiden vastausten olleen yllättäviä.
Hallituksen edustaja tyrmäsi tulokset tuoreeltaan ja kehui kampanjoiden tuottaneen huikeita tuloksia, jopa 18% pudotuksen kannabiksen käytössä.
Ginsbergin mukaan hallitus ottaa kunnian kehityksestä, joka on ollut jo pitkään käynnissä. Sekä tupakointi että kannabiksen käyttö olivat huipussaan 1990-luvulla ja ovat laskeneet tasaisesti siitä.
Kannabiksen ei-psykoaktiivisen ainesosan cannabidiolin, CBD:n, on todettu hiirillä tehdyissä kokeissa suojaavan hermosoluja etanolin neurotoksisilta vaikutuksilta. Kokeen tulokset julkaistiin tuoreessa Pharmacology and Experimental Therapeutics tiedejulkaisussa.
Sama tutkijaryhmä on aikaisemmissa kokeissa todentanut sen, että THC ja CBD suojaavat hermosolukkoa glutamaattitoksisuudelta (tila, mikä syntyy aivohalvauksen tai päävamman seurauksena). Italialainen tutkijaryhmä on myös osoittanut CBD:n suojaavan hermosolukkoa iskemian eli alentuneen verenkierron aiheuttamilta vaurioilta.
Huumehamppu kannabis, jonka lääkekäytöstä on kauan kiistelty, taitaa sittenkin kelvata lääkkeeksi. Pieni päivittäinen annos kannabiksen tehoainetta tetrahydrokannabinolia (THC) ehkäisee kolesteroli- ja rasvakertymien muodostumista verisuoniin eli ateroskleroosia, ainakin koe-eläimillä.
Tämän totesi Geneven yliopistosairaalan tutkija Francois Mach. Hänen hiirelle päivittäin antamansa määrät THC:tä olivat vain miljoonasosa eläimen ruumiinpainosta; määrä jolla ei uskota olevan mitään huumaavaa vaikutusta. Machin saama tulos on tärkeä ja innostaa varmistamaan, onko vaikutus ihmisiin sama. Onhan ateroskleroosi tärkein syy sydäninfarktiin. Tutkijat varoittavat kuitenkin kuvittelemasta, että huumehampun polttaminen estäisi sydäninfarkteja. (Nature)
Hallituksen asettama komitea toteaa Sveitsin tarvitsevan kokonaisvaltaisemman huumepolitiikan, johon sisältyisivät alkoholi, tupakka sekä laittomat huumeet.
Raportissaan tämä komitea kehottaa hallitusta valmistelemaan sellaista strategiaa, mikä ”sisällyttäisi kaikki psykoaktiiiviset aineet”.
”Meidän tulee päästä eroon huumeiden ja käyttäytymisen moraalisesta tuomitsemisesta ja valittava käytännön läheisempi toimintamalli,” sanoi komitean puheenjohtaja François van der Linde.
Komitean mukaan on tullut aika soveltaa ns. neljän pilarin lähestymistapaa eli ehkäisyä, hoitoa, haittojen vähentämistä ja rikosvalvontaa kaikkiin huumeisiin sisältäen myös alkoholin ja tupakan.
Komitean mukaan lainsäädäntöä tulisi harmonisoida siten, että ensiksi määriteltäisiin vapaasti yleisölle saatavilla olevat aineet ja täysin kielletyt aineet.
Tällä taattaisiin se, että aineet, joilla on samanlaiset sivuvaikutukset, eivät olisi lain edessä eri asemassa, kuten tällä hetkellä.
Sisäministeri Pascal Couchepin ylisti ”raportin tekijöiden uutta luovaa lähestymistapaa, jossa uskotaan olevan parempi taistella riippuvuutta vastaan laajalla rintamalla kuin pelkästään taistella huumeita vastaan olivatpa ne laittomia huumeita, tupakkaa, alkoholia tai lääkkeitä.
Michel Graf, alkoholi- ja huumeriippuvuuden ehkäisyn instituutin johtaja, piti komitean suositusta yhtenäisestä lähestymistavasta tervetulleena.
”Tämä on poliittisesti hyvin rohkeaa ja he uskaltavat rikkoa tabun. Siinä raportissa todetaan alkoholin ja tupakan olevan psykoaktiivisia aineita kuten kannabis ja muut.”
Irlantilainen kalastaja sai yllättävän saaliin, kun hänen vieheeseensä tarttui suuri paketillinen hasista. Tämä osoittautui kuitenkin vasta aluksi, sillä poliisin sukeltajat löysivät myöhemmin miehen osoittamasta paikasta vielä 12 lisäpakettia. Huumeiden arvo katukaupassa olisi ollut liki 400 000 euroa. Asiasta kertoivat viranomaiset tiistaina.
Brittiläistä Oxfordin yliopistoa ei voi moittia turhan konservatiiviseksi. Yliopisto on pyytänyt räppäri Snoop Doggy Doggia puhumaan opiskelijoille huumeista.
Jenkkiräppäri Snoop Dogg aikoo valistaa birttinuorisoa huumausaineiden vaaroista. Gangsta-rapin kansikuvapoika on brittilehti The Sunin mukaan ainakin lupautunut puhumaan pilven pössyttelystä Oxfordin yliopistossa.
Sanonta pukista kaalimaan vartijana muuttuu miehen valistusrupeaman myötä lihaksi, sillä Snoop itse suhtautuu kaikkea muuta kuin kielteisesti paukkujen pajautteluun.
Esimerkiksi musiikkikanava MTV:n leikkaajilla pitää kiirettä aina, kun miehen elämää seuraillaan kanavalla. Videoeditorit joutuvat lisäämään ohjelmiin usvaläikän toisensa perään, kun Doggy hakee inspiraatiota kädessään käryävästä jointista.
I got the rolly on my arm,
and I'm pouring Chandon,
And I roll the best weed,
cause I got it going on
Biisi: Drop It Like It's Hot
Albumi:Rhythm&Gangsta
Vapaa suomennos:
Mulla on Rolex ranteessa,
ja shamppanja virtaa,
poltan vain parasta pilveä,
koska mulla pyyhkii hyvin.
Snoopdiggaajat!
Mies räbäyttelee Ruotsin "Roskildessa" eli Hultsfredin festareilla kesäkuun puolivälissä.
Tehkää niin kuin minä sanon...
Vaikka Snoop Dogg ei olekaan tullut tunnetuksi päihteettömyydestä, saattaa miehen valistajaksi valitsemisessa piillä oma jujunsa. Onhan hän ainakin alan kiistaton asiantuntija.
Tai sitten professorit aikovat kiikuttaa hänet puhujanpönttöön varoittavana esimerkkinä. Tämäkin teoria ontuu sikäli, että juuri seitsemännen studioalbuminsa Rhythm&Gangsta julkaissut ja maailmanlaajuisesti miljoonia ja taas miljoonia levyjä myynyt kukkoilija edustaa paljolti sitä, mihin moni nuori tuntuu tänä päivänä opintojen kustannuksella pyrkivän.
Oli miten oli, nuoret huomio: älkää tehkö mitä Snoop tekee, vaan mitä hän sanoo... ..kai.
Vuoden 2005 julisteita
http://gallery.marihemp.com/mmm2005flyers
Kaupungit
http://mercycenters.org/events/MMM_Citys_2005.htm
Norja
http://www.norcan.org/
Tukholma
http://www.normal.nu/?page=events
Uusi-Seelanti
http://www.mildgreens.com/mmm2005.htm
Nimbin, Australia
http://www.nimbin-marijuana-march.420-web-hosting.com/
Sofia, Bulgaria
http://www.promena.org/
Praha, Tsekin tasavalta
http://www.legalizace.cz/index.php?indexid=3
Oslo
http://www.flickr.com/photos/ummo/12768244/in/set-315207/
Kanada
http://www.cannabisculture.com/forums/showflat.php?Number=1079686&fpart=4
Antwerpen, Belgia
http://www.cannaclopedia.be/html/galerie_0.html
Peru
http://www.vuelamaria.com/portal/
Budapest
http://www.drugreporter.net/
Christchurch (Uusi Seelanti)
http://mildgreens.com/mmm2005.htm
Madrid
http://www.cannabiscafe.net/foros/showthread.php?t=41865
Rooma
http://italy.indymedia.org/news/2005/05/788215.php
http://italy.indymedia.org/news/2005/05/788208.php
Lontoo
http://www.lca-uk.org/2005rally.php
Tänä vuonna noin 185:ssä kaupungissa kautta maailman osoitettiin mieltä järjettömiä kannabislakeja kohtaan. Vuodesta 1999 yhteensä jo yli 350 kaupunkia on osallistunut tähän tapahtumaan. Tapahtumat ulottuivat Jerusalemissa Green Leaf puolueen järjestämästä mielenosoituksesta Australiassa sijaitsevan Nimbinin yhteisön kannakarnevaaleihin, jossa tänä vuonna huomiota osakseen keräsi Balilla kuolemantuomiota odottava Schapelle Corby. 27 vuotias Corby napattiin lentokentällä hänen saapuessaan Balille. Tulli löysi päälle 4 kiloa marihuanaa hänen laukustaan ja epäillään korruptoituneen lentokenttähenkilöstön sijoittaneen sen hänen laukkuunsa vahingossa. Schapelle tuomittiin myöhemmin 20 vuoden vankeusrangaistukseen ja tapaus on nostanut varsinkin Australiassa esille koko kansainvälisen huumesodan mielekkyyden.
Israelissa Tel Avivissa 4000 ihmistä kerääntyi Hayarkon puistoon. Viime vuonna siviili- ja virkapukuiset poliisit ratsasivat mielenosoituksen ja tänä vuonna Tel Avivin pormestari yritti kieltää tapahtuman vedoten korvaamattomaan vahinkoon, mitä tällainen tapahtuma voi aiheuttaa Israelin nuorisolle.
Kielto epäonnistui ja puistossa mm. poliitikko Roman Bronfman arvosteli viranomaisten toimintaa ja sanoi kannabiksen käyttäjien pidättämisen vahingoittavan yhteiskuntaa sekä kehotti hallitusta ottamaan oppia Hollannilta huumeongelmien ratkaisemiseksi.
Jerusalemissa pidetty mielenosoitus sen sijaan joutui poliisin mielivallan kohteeksi pari tuntia mielenosoituksen alkamisen jälkeen. Poliisi pidätti useita ihmisiä ja lisäksi tuli ilmoituksia poliisin brutaaleista otteista.
Etelä-Afrikan tasavallassa Cape Townissa aktivisti Andre du Plessis järjesti mielenosoituksen, jossa oli yhtä monta poliisia kuin mielenosoittajaa. Tänä vuonna teemana oli hampputaloprojekti, jota du Plessis on jo pitkään yrittänyt esittää hallitukselle halpana ratkaisuna pysyvän asuntopulan lievittämiseksi.
Aktivistit leipoivatkin tiedotusvälineiden salamavalojen välkkeessä hampputiilejä. Du Plessis korosti, että tässä prosessissa vapautuvat höyryt eivät päihdytä ketään.
Argentiinassa Rosarion kaupungissa yli 5000 ihmistä osallistui suvaitsemattomuuden vastaiseen mielenosoitukseen, jonka järjesti Argentiinan Harm Reduction Association.
Lontoossa järjestettiin mielenosoitus vasta 15. päivänä koska perinteisessä Brixtonin kaupunginosassa viranomaiset kielsivät marssin ja mielenosoituksen pössöttelyn takia. Lontoon mielenosoituksen teemana oli Cannabis Education, vaalien yhteydessä kannabiksesta esitettyjen ”uusien haittojen” käsittely teemoilla ’kuinka turvallinen kannabis onkaan’ sekä ’kuinka vaarallinen on kieltolaki’.
Ukrainan pääkaupungissa Kievissä mielenosoitus oli nimetty ’vapausmarssiksi’, jonka järjesti ’objektiivinen totuus’ niminen ryhmä. Mielenosoituksen tarkoituksena oli kannattaa kannabiksen laillistamista sekä laajentaa henkilökohtaisia vapauksia. Järjestäjät mm. kieltäytyivät noudattamasta vanhoja, Neuvostoliiton ajoilta peräisin olevia lakeja, joissa velvoitetaan rekisteröimään mielenosoitukset hyvissä ajoin sekä kertomaan viranomaisille etukäteen, mitä julisteissa lukee, millaisia puheita aiotaan pitää ja mitä muuta mielenosoituksessa näkyy.
Kööpenhaminassa, Tanskassa, mielenosoituksen järjesti Kööpenhaminan kannabislautakunta. Tämä lautakunta on kansalaisjärjestö, johon kuuluu jäseniä eri poliittisista puolueista.
”Olemme rauhanomaisia kannabiksen käyttäjiä, jotka protestoivat lain varjolla tapahtuvaa diskriminointia vastaan”, selosti lautakunnan edustaja Klaus Trier Tuxen mielenosoituksen alkaessa Kristianiassa pössöfestivaalina, mistä kulkue jatkoi kaupungin keskustaan kaupungintalolle ja parlamenttitalolle.
USA:n presidentti Bush teki virheen yrittäessään vierailla Hollannissa mielenosoitusviikonloppuna. Häntä odotti syyte, jossa vaadittiin Hollannin hallitusta pidättämään ja asettamaan hänet oikeuteen Haagissa syytettynä sotarikoksista.
Bush sanoutui irti kansainvälisestä sotarikostuomioistuimesta vuoden 2002 lailla, jolla estetään asettamasta USA:n sotilaita ja siviilejä sotarikosoikeuteen. Viime hetken ratkaisu salli Bushin vierailla toisen maailmansodan haudoilla.
Mielenosoitus Bushia vastaan oli samalla mielenosoitus USAmielistä oikeistohallitusta kohtaan, joka on USA esikuvanaan aloittanut kampanjoinnin kannabista vastaan.
Singaporessa pidettiin maan ensimmäinen mielenosoitus kannabiksen laillistamiseksi. Vielä kaksi vuotta sitten maan kansalaiset eivät saaneet osallistua mihinkään mielenosoitukseen. Nyt aktivistit yrittivät käyttää tilaisuuttaa pelastaakseen Shanmugam Murugesun hengen. Hän jäi kiinni kilon marihuanaerän hallussapidosta ja rangaistuksena häntä uhkaa kuolemantuomio.
”Tällaista tapahtumaa ei ole ollut koskaan aiemmin Singaporessa”, kertoi Sinapan Samydorai, paikallisen kansalaisoikeusjärjestön puheenjohtaja.
Tuomittu on 38 vuotias vesihiihtäjämestari, sotaveteraani, valtion virkamies sekä 14 vuotiaiden kaksospoikien isä. Hänet pidätettiin elokuussa 2003. Hallitus väittää hänellä olleen yli kilon verran kannabista palatessaan Malesiasta Singaporeen. Aikaisemmin mies on tuomittu vain pysäköintivirheestä.
130 ihmistä kerääntyi Murugesun puolesta pidettyyn mielenosoitukseen. Monet kertoivat toimittajille pelänneensä tulla julkisuuteen. Hallitus yritti vaientaa mielenosoituksen käskien tiedotusvälineet olemaan raportoimatta sitä. Poliisi lopetti väkivalloin puheiden pidon heti alussa.
Murusegun asianajaja ilmaisi toivonsa asiakkaan pelastamiseksi sekä kannabislakien muuttamiseksi.
”Onnella saamme lainuudistuksen 10:ssä tai 20:ssä vuodessa. Mutta vihdoinkin singaporelaiset sanovat asiansa julki,” hän sanoi.
Pohjois-Amerikassa hallitukset eivät tapa ihmisiä noin avoimesti. Kannabislait estävät satojatuhansia ihmisiä saamasta tarvitsemaansa lääkettä, vanhempia laitetaan vankilaan, perheen varat varastetaan, opiskelijoiden tulevaisuus vaarannetaan huumekoirilla, kusitesteillä, avustusten ja tukien epäämisellä mielivaltaisilla syillä. Lisäksi poliisit tappavat ja vammauttavat ihmisiä väkivaltaisissa kotietsinnöissä.
Eugenen kaupungissa Oregonissa marssi 125 ihmistä oikeustalon ympäri suunnaten kulkunsa sitten kohti piknikkiä ja puheita.
Michiganissa tilaisuus käytettiin osavaltion edistyksen juhlimiseen. Detroitissa ja Ann Arborissa on jo lääkekannabislaki voimassa. Flintissä mielenosoituksen järjestäjät aikovat tehdä lääkekannabiksesta seuraavien vaalien kansanäänestyksen aiheen.
Tilaisuudessa esiintynyt Detroitin yliopiston lakitieteen professori Mike Whitty puhui kaupungintalolla kannabiksen laillistamiseen Michiganin osavaltiossa tähtäävästä lakialoitteesta. Ehdotuksen mukaan kannabista säädeltäisiin kuten alkoholia.
Kalifornian osavaltiossa, missä kannabis on lainvoimainen lääke, mielenosoituksia pidettiin San Franciscossa, Los Angelesissa, Sacramentossa, Santa Cruzissa sekä monissa muissa paikoissa.
New Yorkin osavaltiossa New Paltzin kaupungissa New Yorkin osavaltion yliopiston opiskelijat osoittivat mieltä yliopiston erottamispolitiikkaa vastaan. Kaupungin pormestari vaati puheessaan erottamispolitiikan lopettamista. Opiskelijoiden mukaan heitä erotetaan vailla kunnon todisteita ja reilua oikeudenkäyntiä.
Kanadassa oli suuria mielenosoituksia Torontossa, Calgaryssa, Montrealissa, Vancouverissa sekä lukuisissa muissa kaupungeissa. Yli 17000 ihmistä kerääntyi Torontossa Queen’s Parkiin, missä ihmiset pössöttelivät avoimesti ilman pelkoa pidätyksistä.
Vancouverissa esiintyi mielenosoituksia sponsoroinut Marc Emery, jonka alulle laittama Cannabis Culture julkaisuyhtiö avusti mielenosoituksia ympäri maailman luomalla ja postittamalla 28 000 julistetta ympäri maailman. Samoin Cannabis Culturen kotisivut auttoivat tapahtuman järjestäjien verkottumista ja Pot-TV:ssä on tarjolla materiaalia aiheesta.
Tiedotusvälineiden hallitsemassa maailmassa maailmanlaajuisesta kannabismielenosoituksesta on tullut pysyvä muistutus muulle maailmalle, että hyvät ihmiset käyttävät kannabista eivätkä ansaitse tulla pidätetyiksi, vangituiksi tai tapetuiksi sen takia.
Tony Blairin vihjailu kannabiksen luokittelun tarkistamisesta takaa sen, että kannabis säilyy uuden hallituksenkin asialistalla. Kansallisen riippuvuuskeskuksen perustaja, Griffith Edwards, tarjoaa uusia ratkaisumalleja.
Opiskelijoiden suosima ja miljoonien muuten lakia noudattavien kansalaisten haitattomana pitämä kannabis on uudelleen virinneen haittakeskustelun kohteena.
Professori Edwards, riippuvuuskeskuksen perustaja sekä alkoholi- ja huumeriippuvuuksien asiantuntija, kertoo arvioineensa kannabista aikoinaan väärin.
”Kolme- tai neljäkymmentä vuotta sitten kirjoitin kannabiksen olevan haitaton aine, joka ei aiheuta riippuvuutta mutta nyt olen valmis syömään hattuni,” hän sanoo. ”Tämä ei tarkoita, että se olisi jokin nouseva uhka, vaan kuten tupakan kohdalla tarvitsemme riittävää valvontaa ja selvän viestin.”
”Todistusaineiston perusteella näyttää siltä, että se lisää skitsofrenian riskiä ja mielenterveysongelmia, sekä vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, hän jatkaa. ”Sen luokittelua harkitsevien ihmisten tulee harkita myös näitä asioita.”
Mutta hänen mukaansa haitallisempiin aineisiin, kuten crack kokaiiniin ja heroiiniin, verrattuna kannabiksen luokittelu on ontuva vertaus. Nämä huumeet ovat pääasiassa köyhien ongelma ja siksi köyhyyteen puuttumisen tulisi olla huumepolitiikan ytimessä.
”Jos pystymme lievittämään köyhyyttä, pääsemme eroon suurimmasta osasta huumeongelmaa. Myös sellaisten maiden, kuten Kolumbian, Afganistanin ja Thaimaan, taloudellista tilannetta tulisi parantaa.”
”Yhteiskunnalliseen vastuuseen kuuluu se, että tehdessämme jotain huumeille, meidän tulee helpottaa yhteiskunnan puutteenalaisten elämää. Puhumme liikaa huumeita käyttävistä yksilöistä mutta emme lainkaan niistä olosuhteista, jotka aiheuttavat huumeiden käyttöä.”
”Ratkaisu on lisää rahaa koulutukseen, asuntoihin sekä palveluihin köyhillä alueilla. Pelkäämme ehkä tämän yhteyden tekemistä huumeiden ja köyhyyden välillä, koska se voi näyttää köyhien syyttämiseltä tai puolustelulta.”
”Tupakka antaa todisteita tähän suuntaan. Tupakoinnista on tullut köyhien huume, koska keskiluokkaisten on helpompi päästä siitä eroon.”
76 vuotias Edwards tuo esille argumenttinsa uudessa kirjassaan ’Matters of Substance’, joka ei kerro, mitä pitäisi ajatella, vaan antaa välineitä vaihtoehtojen harkintaan. Kirjassa tarkastellaan huumevalvontaa sellaisena aikana, jolloin kokaiinin kaltaiset huumeet olivat laillisia.
”Meitä vaivaa historian unohtaminen. Kokaiiniepidemia 1920 luvulla USA:ssa, Euroopassa ja Intiassa aiheutti suurta huolta. Kokaiini tuhosi ihmisiä, ja lääke- ja viihdekäytön rajat ylitettiin.”
Laillistaminen voi säästää poliisiaikaa ja lopettaa ihmisten epäreilun kriminalisoinnin mutta se saattaa myös lisätä tarjontaa ja kulutusta, hän väittää. Lisäksi yhteiskunta on aiemmin kääntynyt kokaiinia, heroiinia ja amfetamiineja vastaan niiden ollessa laillisia, koska nähtiin niiden aiheuttamat vahingot.
Edwardsin mukaan köyhyyden lievittämisen lisäksi tulisi myös tarttua alkoholin väärinkäyttöön ja lieventää kaikkien huumeiden rankaisemista, koska muuten kriminalisoimme yhteisömme haavoittuvimmat ryhmät.
”Järkevät pienet lait esimerkiksi päihtyneenä ajamista ja julkista polttamista vastaan voivat olla toimivia mutta rikoslait voivat vahingoittaa koko yhteisöä”.
Tiedotusvälineillä on tärkeä osansa esittää tarkkaa tietoa.
”Retoriikka on itsessään vaarallista huumetta”, hän lopettaa.
Huumesodalla USA:n johtava eliitti kokeili ensimmäisen kerran sitä, luopuvatko USA:n kansalaiset helpolla perustuslaillisista oikeuksistaan. Hehän luopuivat ja viimeisten 20 vuoden aikana hyökkäykset kansalaisoikeuksia kohtaan ovat vain lisääntyneet. Yhä enemmän nuoria amerikkalaisia teljettiin kaltereitten taa samalla kun räjähdysmäisesti kasvaneet huumesotakulut eivät saaneet huumekaupan kasvua loppumaan. Huumesota osoittautui hyödylliseksi harjoitukseksi syyskuun 11. jälkeistä terroristisotaa varten.
Jotta tämä toimisi, vaaditaan riittävästi huumeita, niiden tulee olla helposti löydettävissä ja riittävän paljon ihmisiä tulee käyttää niitä. Tähän tarvittiin marihuana. Vaikka marihuana on paljon haitattomampaa kuin lailliset aineet, kuten savukkeet ja alkoholi, ja haitattomampaa vielä kuin useimmat lääkärien määräämät lääkkeet, on sillä sopiva koostumus, se vie niin paljon tilaa ja sitä käytetään niin yleisesti, että se sopii kasvattamaan poliisibudjetit ja poistamaan ihmisoikeudet.
Sentencing Project, riippumaton politiikan tutkimuslaitos, tutki liittovaltion tilastot, minkä perusteella näyttää selvältä, että USA:n huumesota on muuttunut 1990-luvulta lähtien selvästi sodaksi marihuanaa vastaan:
- vuosina 1990 - 2002 huumepidätykset nousivat 450 000:lla, mistä 82% johtui marihuanapidätyksistä ja 79% pelkistä hallussapitotapauksista
- marihuanapidätykset muodostavat nykyään 45% vuosittaisista 1.5 miljoonasta huumepidätyksestä
- harva marihuanapidätys koskee vakavia rikoksia: vuoden 2000 734 000 marihuanapidätyksestä vain 6% johti rikostuomioon
- marihuanapidätykset lisääntyivät 113% vuosina 1990 - 2002 kun taas kaikki pidätykset vähenivät 3%
- New Yorkissa marihuanapidätykset lisääntyivät 882%, mihin sisältyy 2461% kasvu hallussapitotapauksissa
- afroamerikkalaiset kärsivät suhteettomasti marihuanapidätyksistä: he muodostavat 14% marihuanan käyttäjistä mutta 30% pidätyksistä
- kolmasosa marihuanarikoksista syytetyistä saa vankilatuomion
- vuosittain 4 miljardia dollaria kulutetaan marihuanapidätyksiin, syyttämiseen ja vangitsemiseen
Bushin hallinto pistää marihuanapidätysten kasvun useiden tekijöiden seuraukseksi: lisääntynyt käyttö teini-ikäisten keskuudessa 1990-luvulla, paikallispoliisin lisääntynyt katutason rikosvalvonta sekä uusien, vahvempien marihuanalajikkeiden aiheuttama huoli. Valkoisen talon huumetoimisto julkaisikin juuri oman tutkimuksensa, joka osoittaa marihuanaa käyttävien saavan vakavia mielenterveysongelmia.
”Tämä ei ole enää Cheech and Chong marihuanaa,” sanoo huumetoimiston politiikan analysoija David Murray. ”Se on laadultaan täysin eri huume ja tämä näkyy luvuissa.”
Lähde: Expatica 27.4.2005
http://www.expatica.com/source/site_article.asp?subchannel_id=1&story_id=19508&name=Mayors+back+legalisation+of+cannabis+
Enemmistö Hollannin 30 suurimman kaupungin pormestareista kannattaa kannabiksen laillistamista tukien näin ministeri Alexander Pechtoldin kohua herättänyttä ehdotusta.
20 pormestaria mukaan lukien Leeuwardenin, Utrechtin, Lelystadin, Deventerin ja Tilburgin pormestarit on laillistamisen takana.
Kyselyn mukaan neljä pormestaria kannatti laittoman kannabiksen viljelyn kimppuun käymistä ja kuusi ei ollut tavoitettavissa tai ei kommentoinut kyselyä.
Pormestareiden enemmistön kanta on täysin vastakkainen oikeusministeri Piet Hein Donnerin kanssa, joka ajaa kovempaa politiikkaa kannabista ja kannabiskahviloita vastaan.
Pormestareiden mielipiteet yhtyvät kuitenkin kristillisdemokraattisen ministeri Pechtoldin mielipiteeseen, joka synnytti keskustelua kannatettuaan Euroopan laajuista kannabiksen viljelyn laillistamista.
Hän yhtyi Maastrichtin pormestarin Gerd Leersin ehdotukseen pystyttää Hollannin rajoille ns. kannabisbulevardeja, joissa olisi runsaasti coffee shopeja, kannabiskahviloita, kannabisturisteille. Hallitus on kuitenkin ilmaissut vastustavansa ehdotusta.
Utrechtin pormestari Annie Brouwer toi esille tämän hetkiset ongelmat kuten tulipaloriskit, kasvanut jännitys asuma-alueilla ja sähkön varastamisen syinä kannabiksen valvotun tuotannon aloittamiseksi.
Tämän hetkinen tilanne, jossa toisaalta sallitaan kannabiksen myynti mutta kielletään sen kasvatus, on johtanut ristiriitaisten säädösten arvosteluun.
Uuden mielipidemittauksen mukaan 49% hollantilaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja n. 30% kannattaa lakien tiukentamista. 63% vastustaa kannabiksen kasvattamista kotona.
Kansanedustajat aikovat keskustella maan mietojen huumeiden lainsäädännöllisistä kokeiluista ministeri Donnerin kanssa. Pechtold osallistuu myös tähän keskusteluun.
Lähde: CBC, Alternet 19.4.2005, The Guardian 20.4.2005
http://www.cbc.ca/story/science/national/2005/04/19/MS-cannabis050419.html
http://www.alternet.org/drugreporter/21818/
Vallankumoukselliseksi luonnehditulla päätöksellään Kanadan hallitus laillisti kannabislääke Sativexin MS-potilaille hermoperäisten kipujen lievitykseen.
Britannian lääketurvallisuusviranomaiset selvittävät kesään mennessä kantansa Sativexin hyväksymiseksi MS-taudin hoitoon.
GW Pharmaceuticalsin tuottaman Sativex pyöräyttää koko lääkekannabiskeskustelun lähtöpisteeseensä. Vaikka tiede onkin kehittynyt viimeisten 70 vuoden aikana, on tämä lääke aina 30-luvun loppuun saakka laajalti käytössä olleiden kannabisuutteiden ja -tinktuuroiden perillinen - yleismaailmallisesti turvalliseksi todettu ja tehokas lukuisiin vaivoihin. Nämä valmisteet riistettiin potilailta ja lääkäreiltä 1937 alkaneella kannabiksen kieltolailla huolimatta USA:n lääkäriliiton vastustuksesta.
Päätös on vallankumouksellinen sen takia, että Sativex on kannabiskasvin uute, ei synteettinen tuote. Siten se on käytännössä sama asia kuin kannabiskasvi. DEA, USA:n huumepoliisi on hyväksynyt synteettisen THC:n käytön Marinol nimisenä lääkkeenä syöpäkipujen ja AIDS:n oireiden hoitoon (USA:n huumepoliisin kanta lääkekannabikseen). Potilaat ovat valittaneet tämän aiheuttavan enemmän haittavaikutuksia kuin marihuana. Kuitenkin kannabiskasvin kansainvälinen kieltolaki jatkuu edelleen sillä perusteella, ettei sillä ole mitään lääketieteellistä käyttöä. Näin tämä Sativex päätös osoittaa koko kieltolain perustuvan valheelle.
Lähde: Business Wire 11.4.2005
Uusi Visiongain raportti tarkastelee kannabinoidimarkkinoiden kehittymistä vuoteen 2010 saakka. Raportissa "Cannabinoids: A Potential Blockbuster?" todetaan markkinoilla olevan tällä hetkellä kaksi hyväksyttyä kannabinoidilääkettä: Marinol (Dronabinol) ja Nabilone. Molemmat on hyväksytty kemoterapian aiheuttamien pahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon. Marinol on lisäksi hyväksytty ruokahalun/anoreksian parantamiseksi HIV/AIDS potilailla. Marinolin ollessa hyväksytty USA:ssa Nabilonella ei taas ole FDA:n hyväksyntää, mikä rajoittaa huomattavasti sen tulonhankintapotentiaalia.
Raportissa arvioidaan kannabinoidimarkkinoiden arvoksi vuonna 2005 110,5 miljoonaa $. Tämä koostuu Marinolin, Nabilonen ja Saksassa Dronabinolin tuottamista tuloista. Tämä on 6.3%:n nousu vuodesta 2004, jolloin arvo oli 104 miljoonaa $. Vuoteen 2010 mennessä näiden tuotteiden kauppa voi saavuttaa 200 miljoonan dollarin rajan.
Vuonna 2006 kannabinoidimarkkinoiden odotetaan muuttuvan tämän päivän rajoitetusta ja hyvin paljon kiistoja aiheuttavasta, suppeata asiakaskuntaa palvelevasta tilanteesta. Seuraavien kuukausien aikana näemme maailman ensimmäisen kannabiskasvista jalostetun lääkkeen, Sativexin, innovatiiviselta kannabinoidiyhtiöltä, GW Pharmaceuticalsilta. Sativexin odotetaan tulevan Kanadan MS-markkinoille, ja vuoden lopussa Britanniassa MS-tautiin liittyvien kouristusten hoitoon.
”Sativexin odotetaan tuottavan 200 miljoonaa $ ensimmäisten kuuden kuukauden aikana,” kertoo Zoe Downes, visiongainin lääketeollisuuden analysoija.
”Vuoteen 2010 Sativexin tulisi olla USA:n markkinoilla, joilta voi odottaa 575 miljoonan dollarin voittoja”. Näillä tuloilla Sativex hallitsee kannabinoidimarkkkinoita.
Sanofi-Aventisin Acomplia (Rimonabant) on toinen tulokas näillä markkinoilla. Acomplian odotetaan saavan hyväksynnän liikalihavuus- ja tupakoinnin lopettamismarkkinoille vuoden 2005 loppuun mennessä. Acomplialla tehdään myös toisen vaiheen potilaskokeita alkoholista vierotukseen. Tulot kasvavat tasaisesti vuoteen 2010, jolloin ne voivat olla jopa 175 miljoonaa dollaria.
DEA:n suorittama Marinolin uudelleenluokittelu III listalle vuonna 1999 korostaa muuttuvaa suhtautumista kannabinoideihin tärkeinä lääkeaineina. Marinol on nyt luokiteltu samaan ryhmään kodeiinin ja anabolisten steroidien kanssa. Visiongainin mukaan tämä oli ratkaiseva virstanpylväs, minkä ansiosta kannabinoidit ovat saavuttamassa tärkeän myyntituotteen aseman. Se saattoi olla ratkaiseva tekijä sille, että iso lääketeollisuus on kiinnostunut kehittämään kannabinoideja omiin valikoimiinsa.
The Lancet lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan rimonabanttia
ottaneet ihmiset menettivät keskimäärin 8.6 kiloa
vuodessa ja vyötärö hoikkeni keskimäärin 8.5
senttiä.
Korkeimpia annoksia nauttineella ryhmällä paranivat myös monet muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät kuten kolesterolitaso, insuliinivastus sekä metaboliasyndrooma.
Ryhmällä esiintyi eniten aineen aiheuttamia haittavaikutuksia, pahoinvointia, pyörrytystä ja ripulia.
Rimonabant vaikuttaa sulkemalla endokannabinoidijärjestelmän toiminnan, mikä säätelee nälkää.
Asiantuntijoiden mukaan lääke on tehokas ainoastaan ruokavalion muutoksen kanssa.
Tohtori David Haslam :”Tämä lääke ei helpota painon pudotusta. Mutta se auttaa saamaan aikaan enemmän tuloksia.”
Professori Steve Bloom: ”Tämä lääke on hyvä lisä. Mutta tarvitaan lisää kokeita sen varmistamiseksi, että se on turvallinen.”
Kannabiksen kasvatus vapaaksi !
Lähde: Expatica 14.4.2005
http://www.expatica.com/source/site_article.asp?channel_id=2&story_id=17956
Maastrichtin kaupungin pormestari Gerd Leers vaatii pehmeiden huumeiden suvaitsemisen ulottamista kannabiksen tuotantoon ja kauppaan rikollisuuden ehkäisemiseksi.
Tällä hetkellä kannabiksen hallussapito ja myynti kannabiskahviloissa on hyväksyttyä mutta sen tuotanto sekä myynti kannabiskahviloihin kielletty. Pienimuotoinen kasvatus omaan käyttöön on sallittua.
Leersin mukaan kannabiksen kasvatuksen ja myynnin kielto johtaa rikollisuuteen.
Kaupallisen tuotannon salliminen dekriminalisoisi sen ja poliisivoimia voitaisiin vapauttaa muihin tehtäviin.
Leers sanoi myös, että tähän hyväksymiseen liittyisi kannabiksen määrän ja laadun tarkkailu.
Hänen mukaansa huumeita ei pystytä täysin poistamaan ja siksi ne tulisi laillistaa ja saattaa valvonnan piiriin. Mutta tämä voi tapahtua vain eurooppalaisissa puitteissa.
Kannabismarkkinoiden avaaminen tapahtuu vain Maastrichtin naapurimaiden, Belgian ja Saksan, kanssa yhteistyössä. Tämä lähettäisi lopullisen viestin Haagiin ja Brysseliin.
Leers kertoi mielipiteensä Maastrichtissa pidetyn kannabiskonferenssin avajaispuheessa, mihin osallistui naapurimaiden edustajia.
Berliinin osavaltion senaatti on päättänyt laillistaa marihuanan ja hasiksen käytön. Uuden lain mukaan jokaisella berliiniläisellä ja Berliinissä vierailevalla on oikeus ostaa ja pitää hallussaan maksimissaan 10 grammaa kannabista. Määrä vastaa arviolta noin 40 sätkää.
Tulevaisuudessa hasista ja marihuanaa saa päätöksen mukaan sauhutella varsin avoimesti julkisilla paikoilla. Poikkeuksena on pilven polttelu leikkipuistoissa ja koulujen läheisyydessä, sillä kannabiksen käyttö lasten läsnäollessa säilyy edelleen rangaistavana tekona.
Lakiuudistuksessa on kyse kannabiksen yksityisen käytön liberalisoimisesta, mitä kannattivat kaikki puolueet konservatiivipuoluetta lukuun ottamatta. Berliinin terveyssenaattori Heidi Knake-Wernerin mukaan uudistus oli "askel normaaliuden suuntaan".
Lakiuudistuksen laatijoiden mielestä kannabis ei ole portti kovien huumeiden maailmaan. Senaatin asiantuntijoiden enemmistö pitää tupakointia tässä suhteessa paljon vahingollisempana. Berliinin senaatti kampanjoi aktiivisesti tupakointiriippuvuutta vastaan.
Konservatiivisen puolueen edustajat nimittivät Berliinin uutta kannabislakia sitä vastoin täysin vastuuttomaksi. Puolue pelkää, että kannabiksen vapauttaminen tuo mukanaan lisää psyykkisiä ongelmia, erityisesti nuorison keskuuteen. Konservatiivien mielestä porttiteorian kumoutumisesta ei ole tarpeeksi näyttöä, ja marihuanan ja hasiksen polttelu voi myös lisätä rikollisuutta. (Tämä on perinteiseen huumepolitiikkaan liittyvää sanaleikkiä: porttiteoriaa ei ole koskaan ollutkaan ja porttihypoteesin tueksi ei ole sen 1950-luvulla tapahtuneen keksimisen jälkeen pystytty esittämään mitään tutkimusta. Suomessa mm. poliisi, IHRY ja YAD yrittävät jatkaa porttihypoteesin olemassaoloa. Toim. huom.)
Kannabiksen käyttö on Saksassa selvästi yleisempää kuin Suomessa, missä nuoria ja vanhoja houkuttelee pikemminkin alkoholi. Erään tutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia Berliinin yhdeksäsluokkalaisista on kokeillut kannabista ainakin kerran.
Uudistuksen myötä Berliini on kannabiksen suhteen Saksan kaikista osavaltioista toiseksi liberaalein. Kaikkein vapaamielisimmin hamppuun suhtaudutaan pohjoissaksalaisessa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, jossa kannabista saa yksityiseen käyttöön hankkia kerrallaan jopa 30 grammaa. Eteläisessä Saksassa kannabikseen suhtaudutaan pohjoista selvästi kielteisemmin.
Lähde: The Nature 6.4.2005
http://www.nature.com/news/2005/050404/full/050404-7.html
Kannabiskasvista saatava kannabinoidi, THC, suojelee verisuonia tukkeentumiselta hiirillä tehtyjen kokeiden mukaan. Löytö voi johtaa uusien lääkkeiden kehittämiseen sydänsairauksien ja sydänkohtauksen hoitoon.
Verisuonten tukkeentuminen voi johtua verisuonten vammasta esimerkiksi kun tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa immuunireaktion, mikä johtaa edelleen rasvamolekyylien kasautumiseen suonistoon.
Nämä kasaumat muodostuvat, kun immuunisoluja kerääntyy yhteen paikkaan ja ne keräävät yhä lisää soluja paikalle, mikä johtaa tulehtuneen ahtauman syntymiseen ja edelleen rasvamolekyylien kasautumiseen. Tämä sairaus on suurin syy sydänsairauksiin ja -kohtauksiin kehittyneissä maissa.
THC näyttää alentavan tätä immuunivastetta. Se sitoutuu immuunisolujen pinnassa oleviin CB2 proteiiniin. Tutkimuksessa THC alensi verisuonten tukkeutumista yli kolmanneksella.
Maailmalla palkittu ja Suomessakin TV2:n esittämä dokumentti, The Corporation, on ilmestynyt myös DVD:llä. Dokumentista selviää, kuinka suuryrityksille myönnettiin sata vuotta sitten ihmisoikeudet, mutta jos suuryritykset olisivat ihmisiä, ne julistettaisiin sosiaalisesti vaikeavammaisina yhteiskunnan vihollisiksi.
Vaikka suuryritykset tarjoavat työtä ja tuottavat tavaroita ja palveluja miljoonille ihmisille, on helppo löytää esimerkkejä, joissa suuryritykset ovat toimineet moraalittomasti ja usein myös laittomasti. On myös helppoa löytää esimerkkejä siitä, kuinka samaiset suuryritykset ovat kannabiksen vastaisen sodan päätukijoita.
Kun suuryritys tekee rikoksen, ei kukaan joudu vankilaan. Suuryritys maksaa sakkonsa ja korvauksensa, ja siirtää ne verovähennyksinä tavallisten veronmaksajien maksettavaksi.
SKY:n uutisissakin on sivuttu lääkeyhtiöiden markkinamoraalia. Tulehduskipulääkkeitä valmistava Merck on jäänyt kiinni oman tuotteensa tutkimustulosten väärentämisestä ja heille epäedullisten tietojen pimittämisestä itse lääkkeen aiheuttaessa vakavia haittavaikutuksia vailla vastaavia lääkinnällisiä hyötyjä.
Kannabis on turvallinen ja tehokas kipulääke mutta Merckin sponsoroima PDFA, USA:n vanhemmat huumeita vastaan järjestö, väittää kannabista tappavaksi, ja lääkeyhtiö puolestaan saa PDFA:n tukemisesta eettistä mainosta potilaiden parasta ajattelevana yrityksenä.
Seuraavassa tuoreita esimerkkejä Suomea koskettaneista suuryritysten väärinkäytöksistä. Vielä 1990-luvulla tupakkayhtiöt tukivat Suomessa huumeiden eli kannabiksen vastaista toimintaa. Nyt asialla ovat mm. tupakasta vierottautumislääkkeillä rikastuvat lääkeyhtiöt.
Lähde: YLE 12.04.2005, Turun Sanomat 13.4.2005
Suomi saattaa saada jopa kymmeniä miljoonia euroja laajan tupakkaoikeudenkäynnin yhdysvaltalaisista korvausrahoista, kertoo Aamulehti.
EU-komissio haastoi oikeuteen kolme tupakkayhtiötä, joiden unioni epäili toimittaneen tuotteita salakuljettajille Euroopassa.
Kymmenen EU-maata, Suomi mukaan lukien, syyttivät Philip Morrisia sekä kahta muuta tupakkayhtiötä tupakan salakuljetuksesta Euroopassa. Komission mukaan salakuljetus aiheuttaa EU-maille satojen miljoonien eurojen veromenetykset joka vuosi.
Syytteet hylättiin newyorkilaisessa oikeusistuimessa 2002, kun oikeus ei katsonut asiakseen puuttua ulkomaisten hallitusten veronkeruuseen. Komissio käynnisti kuitenkin valitusprosessin, joka uhkasi laajeta käsittämään salakuljetuksen lisäksi syytteitä rahanpesusta.
Philip Morris osti itsensä ulos jutusta maksamalla EU:lle noin 975 miljoonaa euroa korvauksena EU-maiden veromenetyksistä. Unionin valtiovarainministerit pohtivat nyt korvausumman jakoa.
Komissio sijoittaisi summasta noin kymmenen prosenttia yhteisökassaan ja jakaisi loput oikeusprosessissa sitä tukeneille jäsenmaille. Suomi tuki oikeusprosessia, mutta esimerkiksi Ruotsi ei.
Oikeusprosessi on yhä kesken JAT ja R. J. Reynolds -yhtiöiden osalta.
Lähde: Helsingin Sanomat 16.4.2005
Sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi ollut
eväät puuttua kasvaviin lääkekustannuksiin jo
lähes kymmenen vuoden ajan, mutta siihen ei ole ollut poliittista
uskallusta, sanoo Kuopion yliopiston farmasian professori Riitta
Ahonen.
Helsingin Sanomat paljasti kuitenkin maaliskuussa, että apteekit
ovat tehneet lääketeollisuuden kanssa sopimuksia, joiden
seurauksena asiakkaalle ei ole tarjottu halvinta vaihtoehtoa vaan
tietyn merkkistä, usein kallista lääkettä.
Vastineeksi valmistaja on antanut apteekille tukkualennusta. Osa lääkevaihdon mahdollisista säästöistä on siis jäänyt lääketeollisuuden ja apteekkarien taskuihin.
Lähde: The Budapest Sun 31.3.2005
http://www.budapestsun.com/full_story.asp?ArticleId=%7BE0114F7B0A4A490B85288E75ED55F02B%7D&From=
Hampunsiemen liitto (Kendermag) käynnisti kansalaistottelevaisuuskampanjan kolmen jäsenen ilmoittauduttua poliisille ja tunnustettua marihuanan käyttönsä.
Liiton tarkoitus on tuoda esille Unkarin nykyisen huumepolitiikan epärehellisyys. Liiton edustajan mukaan "sekä oikeisto että vasemmisto sanovat, ettei lainsäädännön tarkoitus ole rangaista huumeiden käyttäjiä, mutta poliisin taktiikka osoittaa tämän valheeksi."
Poliisi on suorittanut viime aikoina ratsioita yökerhoihin, joissa poliisit ja lääkärit ovat pakottaneet satoja nuoria antamaan virtsanäytteen.
Mielenosoittajille lainopillista tukea antavan Unkarin kansalaisoikeusliiton (HCLU) toiminnanjohtaja väittää ratsioiden olevan laiton seuraus epämääräisestä huumepolitiikasta.
"Poliisilla on oikeus vaatia virtsanäytettä osana rikostutkintaa. Mutta he saavat aloittaa tutkinnan vain riittävän epäilyn perusteella - kuten virtsanäytteen antaman todisteen pohjalta."
Nämä huumeratsiat osoittavat nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvät ristiriidat, hän jatkaa.
Kolmea aktivistia pyydettiin antamaan virtsanäytteet heidän ilmiannettua itsensä. Jos näytteet ovat positiivisia, on poliisin pakko aloittaa tutkinta. Maksimirangaistus marihuanan poltosta, jota on annettu hyvin harvoin, on kaksi vuotta vankeutta.
Vaihtoehtona syytetty voi suorittaa kuuden kuukauden terapian. Useimmiten langetetaan kuitenkin noin 500 $ sakko.
Lapsi- ja nuorisoministeri Kinga Göncz, oli huolissaan tästä kampanjasta: "En usko tällaisen toiminnan olevan riskejä vailla."
Samalla hän kuitenkin toivotti toiminnan tervetulleeksi, "jos se onnistuu käynnistämään todellisen vuoropuhelun asiasta."
Asiassa vallitsee sukupolvien välinen jako, hän selittää, aikuisten debatoidessa asiasta parlamentissa kykenemättä ymmärtämään nuorten huolenaiheita.
Hampunsiemen liiton edustaja on samaa mieltä riskeistä: "Tämä ei ole leikkiä, tämä ei ole 16 vuotiaille."
Mutta kampanjassa on mukana niitä ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet nykyiseen tilanteeseen ja lainvalvontaviranomaisten provokaatioihin.
Kampanja jatkuu aina toukokuulle marihuanan käyttäjien ilmoittautuessa poliisille aina keskiviikkoisin kello 11.00. Liitossa uskottiin noin 30 käyttäjän ilmoittautuneen viimeksi.
Lähde: Metro 30.3.2005
Kaksi chileläistä lainsäätäjää
aikoo tehdä lakiehdotuksen, jonka mukaan marihuanan
lääkekäyttö sallittaisiin.
Esitys seuraa maassa noussutta julkista kohua, kun rikas isoäiti
ja eläkkeelle jäänyt taloustieteilijä
pidätettiin hiljattain marihuanan kasvattamisesta.
Jos ehdotus menee läpi, marihuana tulee
reseptilääkkeeksi apteekkilevitykseen ja rangaistukset sen
kasvattamisesta omaan lääkekäyttöön
poistetaan.
Konservatiiviset chileläiset ovat vastustaneet
huumeidenkäyttöä, mutta marihuanasta on viime aikoina
tullut aiempaa hyväksytympää. Hallituksen
teettämän tutkimuksen mukaan marihuanaa on viimeisen vuoden
aikana käyttänyt hieman yli viisi prosenttia
chileläisistä.
Tämä komitea ei kuitenkaan kokoonnu ennen kuin toukokuun lopulla, suunniteltujen vaalien jälkeen.
On epäselvää, johtuuko sisäministeri Clarken hanke aikomuksesta muuttaa politiikkaa vai pyrkimyksestä nollata konservatiivien kritiikki, että hallitus pehmoilee huumeiden kanssa.
Kirjeessään komitealle sisäministeri Clarke pyytää käymään läpi sen jälkeen ilmestynyt lääketieteellinen materiaali kun komitea suositteli uudelleen luokittelua vuonna 2001.
Hän viittaa Uudessa Seelannissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan kannabiksen käyttö lisää psykoottisten oireiden kehittymisen riskiä myöhemmin elämässä.
Hän korosti myös Maastrichtin yliopiston julkaisemaa raporttia, jossa päädytään siihen, että kannabis ”nostaa hieman” nuorten psykoottisten oireiden riskiä, mutta sillä ”on suurempi vaikutus sellaisille, jotka ovat alttiita psykooseille”.
Sisäministeri jatkaa: ”Haluan selvittää, millainen vaikutus tällä aineistolla on kannabiksen luokittelun arvioimiseen. Haluan myös selvittää niitä väitteitä, että tarjolla olisi runsaasti THC:tä sisältävää kannabista.”
”Tavallisesti tällaista kasvatetaan hydroponisesti ja tunnetaan kannabiksen ”skunk” lajikkeina. Olen tietoinen siitä, että Hollannin hallitus on kohdistanut huomionsa vahvoihin lajikkeisiin, ja harkitsee, pitäisikö tietyn rajan ylittävä kannabis luokitella uudelleen.”
Komitean lausunnon mukaan se seuraa jatkuvasti uusimpia tutkimuksia kannabiksesta.
Martin Barnes, huumeista tietoa jakavan DrugScope järjestön johtaja: ”Silloin kun komitea suositteli uudelleen luokittelua, tutki se täysipainoisesti olemassa olevan aineiston siitä, että kannabis voi laukaista mielenterveysongelmia.”
”On täysin oikein, että kannabiksen uudelleen luokittelua tutkitaan, kuten kaikkia huumeita, mutta sellaisen tutkimuksen tulee tapahtua tieteellisillä eikä poliittisilla perusteilla.”
Vuoden 1971 huumelaki on kuolettava ja se tulisi lopettaa. Kannabiksen tulisi seurata nikotiinia, alkoholia, lääkkeitä, vedonlyöntiä, uhkapeliä ja prostituutiota säätelyn ja valvonnan piiriin.
Jos kriminalisointi voisi poistaa yhteiskunnasta tämän pahuuden, olisi se jo tapahtunut. Selvästikin on käynyt juuri päinvastoin.
Huumeiden kriminalisointi on ollut suurin yhteiskunnallinen onnettomuus viimeisen 25 vuoden aikana tuhoten kymmeniä tuhansia ihmisiä, perheitä, yhteisöjä ja liiketoimia. Tulisi pystyttää uudet valvonnan, verotuksen ja luvanvaraisen jakelun kehykset.
Sisäministeri Clarkella ei ole aikomuksiakaan tehdä näin. Hänellä on vaalit käsissään. Niinpä hän äkkiä kuulee skunkista, lukaisee lääketieteellistä kirjallisuutta, unohtaa olleensa siinä hallituksessa, joka luokitteli kannabiksen uudelleen vuosi sitten, ja määrää komitean uudelleen tutkimaan tämän uudelleen luokittelun. On tullut vaalien aika!
Julkisuudessa on yritetty väittää kannabiksen käytön kasvaneen uudelleen luokittelun jälkeen mutta uuden tutkimuksen kannabiksen käytön kasvu alkoi taittumaan jo silloin, kun julkinen keskustelu aiheesta alkoi.
Vuonna 2004 uusien käyttäjien määrä nousi tutkimuksen mukaan vain 0.5% kun se nousi ennätysvuonna 1998 45%. Samalla myös sen ympärillä ollut sädekehä on haihtumassa.
”Ensimmäinen vaikutelmamme tutkimuksesta on, ettei lainmuutos aiheuttanut minkäänlaista muutosta kannabiksen käytön tasossa,” kertoo Matthew Atha, tutkimuksen tehneen Independent Drugs Monitoring Unit’in johtaja.
Transform järjestön edustaja: ”Tämä tutkimus todistaa samaa, mitä monet huumepolitiikkaa selvittäneet tutkimukset ovat jo kertoneet. Huumepolitiikalla ja huumelakien täytäntöönpanolla on parhaimmillaankin hyvin rajallinen vaikutus käytön tasoon. Tämä nykyinen hulina uudelleen luokittelusta on politiikkaa ja huumesotaan liittyvää sättäilyä. Sillä ei ole mitään tekemistä tutkitun tiedon kanssa.”
Asiantuntijat varoittavat myös arvioimasta liian aikaisin uudelleen luokittelun vaikutuksia.
”On vaarallista yrittää arvioida yleisiä kehityslinjoja 12 kuukauden ajan perusteella,” kertoo Mike Trace, hallituksen ”varahuumetsaari” vuosina 1997 - 2002. ”Yksi uudelleen luokitteluun liitetyistä peloista oli käytön nopea lisääntyminen eikä tällaista näytä tapahtuneen.”
Tämä tutkimus ilmestyi sen jälkeen kun sisäministeri Clarke pyysi uudelleen luokittelun uudellen tarkastelua. Mutta yksi hollantilaisen tutkimuksen tekijöistä, mihin sisäministeri viittasi, kertoi juuri edeltäneellä viikolla, ettei tutkimuksen tuloksia pitäisi käyttää laillistamista vastaan.
Tohtori Lydia Krabbendam Maastrichtin yliopistosta sanoi: ”Mielestäni kannabiksen vaikutuksia ei voida käyttää argumenttina sen laillistamisen kieltämiseksi. Sitä ei voida ikinä kieltää kokonaan ja jos laillistamme sen, voimme säädellä ja valvoa kannabiksen THC pitoisuutta.”
Yhden toisen tutkimuksen mukaan teini-ikäiset asettavat huumeet pohjimmaiseksi sellaisten asioiden joukossa, mitkä aiheuttavat heille mielihyvää. Joka neljäs 11 - 19 vuotiaista saa parhaat kiksit voittaessaan lempiurheilulajissaan. Vain 3% sanoi huumeiden aiheuttaneen heille parhaat kiksit.
Lähde: Addiction, March 2005, Volume 100 Issue 3 Page
354
http://www.csdp.org/research/260Xoriginal.pdf
Uudessa-Seelannissa tehdyssä 1265 nuoren
pitkäaikaisseurannassa havaittiin, että kannabista
päivittäin käyttävillä oli 1.6 - 1.8 kertaa
enemmän psykoottisia oireita kuin ei-käyttävillä.
Tutkimuksessa seurattiin nuorten kehitystä 18, 21 ja 25 vuoden
ikäisinä, ja 1055:lla oli kokemuksia kannabiksesta ja/tai
psykoottisia kokemuksia ainakin yhdellä tutkimuskerralla.
Johtopäätöksenään tutkijat sanovat
tämän lisäävän todisteita siitä,
että säännöllinen kannabiksen käyttö
lisää psykoosien riskiä. Tämän tutkimuksen
mukaan yhteys kannabiksen käytön ja psykoottisten oireiden
välillä ei johdu muista tekijöistä vaan kannabiksen
käyttö aiheuttaa psykoottisia oireita.
Lähde: Alternet 10.3.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05.n411.a06.html
Kannabiksen käytön ja psykoosin välisestä mahdollisesta yhteydestä on tullut kannabiksen vastustajien uusin keppihevonen. Kansainvälinen lehdistö julisti Addiction lehdessä julkaistua uusi seelantilaista tutkimusta lopullisena todisteena tästä yhteydestä. Varsinaista tutkimusta sen sijaan yksikään lehti ei julkaissut vaan ainostaan siitä vedetyt yleistykset. Yhteyden todistamiseksi ilmiön X lisääntyessä sen seurauksen Y pitäisi myös lisääntyä, jos näillä on syy-seuraus yhteys. Lukuisat tutkimukset ja selvitykset todistavat kannabiksen käytön lisääntyneen räjähdysmäisesti 1960 ja -70 luvuilla, mutta tätä vastaavaa psykoosien räjähdystä ei ole todettu missään. Voidaan siis todeta, että kannabiksen käytön ja psykoosien välinen yhteys on heikko, harvinainen tai olematon.
Tutkimuksessa kannabiksen käytön ja psykoosien esiintymisen välinen korrelaatio säilyi mutta miten tutkimuksessa muodostettiin tämä ”psykoosien esiintyminen” ?
Psykoottiset oireet mitattiin käyttämällä 10 osaista luetteloa jostakin Symptom Checklist 90 oireluettelosta. Tutkimuksessa ei siis käytetty oikeita diagnooseja, eikä tutkijoiden käyttämä luettelo ole sama kuin virallisessa tautiluokituksessa DSM-IV käsikirjassa. Valitut 10 osaa ovat myös vain osa laajemmasta kysymyskaavakkeesta. Osallistujilta kysyttiin, jos heillä on ajatuksia, tuntemuksia tai uskomuksia, joita liittyy psykoottisiin tiloihin.
Valitut 10 kohtaa keskittyvät paranoidisiin ajatuksiin ja tuntemuksiin, kuten ”tunne siitä, että muihin ei voi luottaa” ja ”tunne siitä, että sinua seurataan tai sinusta puhutaan”. Tästä seuraa iso metodologinen ongelma, koska paranoidiset tuntemukset ovat tunnetusti tavallisia paukuissa.
Mutta artikkelissa ei kerrota, pyydettiinkö vastaajia erittelemään tuntemuksensa paukuissa selvin päin koetuista tuntemuksista. Täten lukijoille ei anneta viitettä siitä, että ovatko nämä psykoottiset oireet pitkäaikaisia vaikutuksia vai ohimeneviä kannabiksen vaikutuksia.
Ja vaikka nämä olisivatkin pitkäaikaisia vaikutuksia, eivät tutkijat tarkastele sitä, että mikä tietyissä olosuhteissa olisi oire psykoosista, voi toisissa olosuhteissa olla aivan normaali reaktio kannabista käyttäviltä ihmisiltä. Laitonta ja yleisesti paheksuttua ainetta käyttävällä ihmisellä on luonnostaan ”ajatuksia ja uskomuksia, joita toiset eivät jaa”. Ne ovat merkki rationaalisen ihmisen realistisesta oman tilanteensa arviosta.
Sama pätee myös ”tuntemukseen, ettei muihin voi luottaa”. Kysy vaikka Robin Prosserilta, montanalaiselta lääkekannabispotilaalta. Hän yritti itsemurhaa sietämättömien kipujen takia lääkkeen loputtua, mutta häntä pelastamaan tulleet poliisit pidättivät hänet hallussapidosta.
Tutkimuksen antamien alkuperäistietojen perusteella näyttää siltä, että havaittu ero käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä johtuu joko muutamien ihmisten useista psykooseista tai kaikkien parista psykoosista. Eniten käyttävä ryhmä, joilla olisi siis eniten oletettuja psykooseja, ilmoitti keskimäärin alle kaksi psykoosia henkilöä kohti. Niinpä näyttäisi siltä, että tämä väite kannabiksen aiheuttamista psykooseista perustuu sellaisille kannabiksen käyttäjien tuntemuksille, jotka ovat täysin järkeviä.
Mutta sitä ei valtamedia huomaa.
Lähde: New Scientist 26.3.2005
http://www.newscientist.com/article.ns?id=mg18524921.300
New Scientist tiedelehti kertaa Britannian vaaleissa esille nousseen psykoositutkimuksen vaiheita.
Verrattuna sellaisiin aineisiin kuten heroiini ja crack kokaiini, monet pitävät kannabista suhteellisen harmittomana. Useassa EU maassa onkin suhtauduttu siihen lievästi ja Britanniassa se luokiteltiin uudelleen lievempään C-luokkaan, jolloin pienen määrän hallussapito ei välttämättä johda pidätykseen.
Lääkärit ovat jo pitkään tienneet, että iso määrä kannabista voi aiheuttaa tilapäisiä psykoosioireita, jotka ovat skitsofrenian tunnusmerkkejä. Kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset ovat kuitenkin kiistanalaisia.
Ensimmäiset vihjeet pitkäaikaisista haitoista tulivat Jamaikalta 1960 -luvulla, missä lääkärit huomasivat, että paljon kannabista käyttävät rastafarit näyttivät olevan epätavallisen taipuvaisia psykoottisiin oireisiin. Epäilykset kasvoivat 1980 -luvulla, kun Lontoon psykiatrian insituutissa tehdyissä tutkimuksissa Robin Murray havaitsi, että skitsofreniasta ja muista psykooseista kärsivät potilaat käyttivät kaksi kertaa enemmän kannabista kuin terveet ihmiset.
Vasta ruotsalainen vuonna 1987 julkaistu tutkimus yhden ikäluokan armeijaan astuneista vahvisti yhteyden kannabiksen ja pitkäaikaisten mielenterveysongelmien välillä.
Tutkijat kävivät läpi kaikkien varusmiesten sairaskertomukset aina 1980 -luvun puoliväliin saakka. He huomasivat, että ennen armeijaa kannabista käyttäneet päätyivät kuusi kertaa todennäköisemmin sairaalaan skitsofreenikkoina kuin ei-käyttäjät. Tutkijaryhmän mukaan tämä oli selvä todiste siitä, että kannabis altistaa psykooseille.
Ruotsissa tehdyn varusmiestutkimuksen jälkeen luultiin tapaus käsitellyksi. Mutta tutkimus osoitti yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoosien välillä, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edellinen aiheuttaisi jälkimmäistä. Ensiksikin tutkimuksessa jätettiin huomiotta useita väliin tulevia tekijöitä, kuten muiden huumeiden käyttö. Toiseksi taustalla saattoi olla tuntematon tekijä, joka altistaa ihmiset sekä kannabiksen käyttöön että skitsofreniaan.
Tärkeimpänä puutteena oli se, että vaikka näiden kahden tekijän välillä olisi yhteys, tutkijat eivät onnistuneet löytämään vaikutuksen suuntaa. Ehkä ihmiset harrastivat itselääkintää, kannabiksen käyttämistä oireitten lievittämiseksi.
Itselääkintähypoteesista tulikin 1980-luvulla suosittu. Psykoosipotilaat ilmoittivat usein kannabiksen saavan heidät voimaan paremmin. Uusi tutkimus on osoittanut kannabidiolin olevan vahva antipsykoottinen aine. Brittiläinen GW Pharmaceuticals aikookin tutkia kannabidiolin vaikutusta skitsofrenian hoitoon.
Mutta ajatus kannabiksen aiheuttamista psykooseista ei haihtunut. Amsterdamin yliopiston psykiatri Don Linszen huomasi kannabista käyttävien potilaiden selviävän muita huonommin.
Samalla laitettiin alulle useita pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, jotka olivat suunniteltu paremmin kuin tämä ruotsalainen varusmiestutkimus. Näistä tuloksista on saatu varmistusta tälle tutkimukselle.
Uudessa-Seelannissa valmistuneessa tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että ne ihmiset, jotka olivat alle 15 vuotiaina polttaneet enemmän kuin kolme kertaa kannabista, saivat 26 vuoden ikään tultaessa oireita 10%:n todennäköisyydellä verrattuna normaalin väestön 3%:iin. Tutkijaryhmä päätyi siihen, että teini-ikäisissä on olemassa altis ryhmä, joille kannabis on haitallista.
Viime vuonna saksalaisista nuorista tehdyssä laajassa tutkimuksessa havaittiin vihdoin, että kannabiksen käyttö nuoruudessa nostaa psykoosioireiden riskiä myöhemmällä iällä 16%:sta 25%:een. Psykooseille alttiiden joukosta löytyi paljon vahvempi yhteys: kannabista käyttämättömillä riski oli 25% mutta käyttävillä 50%. Mitä enemmän kannabista poltetaan ja mitä nuorempana, sitä huonompi ennuste.
Näiden tutkijoiden mukaan ei ole enää epäilystäkään siitä, että pienen mutta merkittävän psykooseille alttiin joukon olisi hyvä pysyä erossa kannabiksesta.
Tämä sanoma on alkanut näkyä: Hollannissa nämä löydökset ovat innostaneet korjailemaan huumelakeja, ja Britanniassa hallitus on huomioinut tämän varsin vahvoin sanankääntein. Se kertoi lehdistötiedotteessaan, että kannabis on ”merkittävä mielenterveysongelmien aiheuttaja.”
Mutta joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lausunnot ovat hätäisiä. ”En ole vakuuttunut,” täräyttää Leslie Iversen, Oxfordin yliopiston farmakologian professori ja sisäministeriön huumelautakunnan jäsen.
Epidemiologiset tutkimukset eivät osoita syy-seuraus suhteita. Tutkijat ovat varauksellisia varsinkin jos päätelmät perustuvat pieniin tilastollisiin eroihin. Kuten Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa. Vain 29 ihmistä oli käyttänyt kannabista ennen 15. ikävuottaan ja vain kolmella oli psykooseja. ”Johtopäätös perustuu hyvin hataralle näytölle. Siinä ihmetyttää se, että jos he olisivat löytäneet toisen väliintulevan tekijän, millaisia johtopäätöksiä he olisivat tehneet?” Iversen sanoo. Myös Van Os myöntää, ettei hänen tutkimuksessaan eliminoitu kaikkia väliin tulevia tekijöitä.
Iversen viittaa myös psykoosin määrittelyongelmiin. Van Os’n tutkimus näyttää osoittavan, että psykoosit ovat suhteellisen yleisiä kannabiksen käyttäjien keskuudessa. Mutta tutkimuksessa käytettiin hyvin laajaa määrittelyä kuten äänien kuulemista tai paranoidisia ajatuksia. Nämä eivät ole sama kuin skitsofrenia. Noin 20% väestöstä elää tällaisten oireiden kanssa mutta vain joka kahdeskymmenes heistä tarvitsee joskus hoitoa.
Iversen ei ole ainoa epäilijä. Viime vuonna tehtiin järjestelmällinen 16 korkeatasoisen tutkimuksen analyysi. Johtopäätöksenä analyysista oli, että psykoosiyhteydelle ei löydy selviä todisteita. ”En sano, etteikö olisi syy-seuraus yhteyttä, mutta tällä hetkellä voimassa olevien epidemiologisten mittapuiden mukaan todistusaineisto ei ole erityisen vahva,” kertoo tutkimuksen tehnyt John Macleod Birminghamin yliopistosta.
On muitakin syitä epäillä yhteyttä. Jos se olisi
todellinen, skitsofrenia yleistyisi sitä mukaa kuin nuorten
kannabiksen käyttö yleistyy. Mutta näin ei tapahdu.
Australiassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että vaikka
australialaiset nuoret polttavat enemmän kannabista kuin 30 vuotta
sitten, ei skitsofrenian esiintyvyydessä ole tapahtunut
nousua.
Se, että aiheuttaako kannabiksen käyttö skitsofreniaa, säilynee ratkaisemattomana vielä jonkin aikaa. Yksi tutkimussuunta selvittää geenien osuutta. Lontoon King’s Collegen tutkija Avsahlom Caspi aiheutti kohua osoittaessaan, että perinnöllinen taipumus depressioon voi olla vuorovaikutuksessa traumaattisten kokemusten kanssa.
Tutkijaryhmä analysoi myös uudestaan Uudessa-Seelannissa tehtyä tutkimusta lisäten siihen uuden tekijän, perinnöllisen taipumuksen skitsofreniaan. He tutkivat geeniä, jonka yksi esiintymismuoto on tavallisempi skitsofreniaa sairastavilla ja jonka arvellaan olevan riskitekijä.
Tulokset olivat vesiselviä. Ryhmä havaitsi, että niillä ihmisillä, joilla on kaksi normaalia kopiota geenistä, on vähän mielenterveysongelmia kannabiksen käytöstä. Ihmisillä, joilla on yksi normaali ja yksi ”huono” kopio geenistä, oli hieman suurentunut riski. Mutta kaksi huonoa kopiota omaaville ihmisille kannabis merkitsee ongelmia: sen käyttäminen teini-iässä lisää todennäköisyyttä psykoosien kehittymisen riskiä kymmenkertaiseksi. Tätä tutkimusta ei ole vielä julkaistu, ja tutkijaryhmän vetäjä Cannon sanoo analyysin vaativan vielä tarkistusta. Silti hän sanoo, että ”tämä on huomattava vaikutus, samanlainen kuin tupakoinnin ja keuhkosyövän välillä.”
Jatkotoimenpiteet ovat yhä auki. Saksalaisista nuorista tutkimuksen tehnyt Van Os neuvoo alttiiden nuorten kehottamista välttämään kannabista. Hän suosittaa hallituksia pitämään nuoret erossa kannabiksesta sekä kieltämään vahvat kannabislajikkeet kuten Skunkin ja White Widow’n.
Iversen pitää tätä todistusaineiston
ylitulkintana. ”Aineisto osoittaa riskin koskevan pientä
osaa niistä nuorista, jotka aloittavat kannabiksen
käytön hyvin nuorina. Muutammeko me lakeja pienen,
haavoittuvan vähemmistön suojelemiseksi? Hyvin pieni
vähemmistö ihmisistä on alttiina maksavaurioille aivan
pienistäkin alkoholimääristä mutta emme ole
muuttaneet lakejamme heidän suojelemiseksi.”
New Scientist lehti kertaa vielä, mistä me puhumme silloin kun puhumme psykoosista:
Psykoosi on oire mielenterveysongelmista, ei mielisairaus. Psykoottisella ihmisellä on harhaisia ajatuksia, kuten että joku lukee hänen ajatuksia tai että henkilö tuntee olevansa rikas, vaikutusvaltainen tai kuuluisa. Ajatusten ja toiminnan hajanaisuus sekä kuulo- ja näköharhat ovat tavallisia. Psykooseista kärsivä ei pysty selviämään normaaleista arkirutiineista ja moni ei ymmärrä käyttäytyvänsä epätavallisesti.
Mielisairaudet, kuten skitsofrenia, maanisdepressiivisyys sekä myös masennus ja dementia aiheuttavat psykoosikohtauksia. Myös tulehdukset, päävammat, aivokasvaimet, päihtymystilat, myrkytykset ja traumatisoivat tapahtumat aiheuttavat psykooseja.
Joskus kohtauksilla ei ole mitään selvää syytä. Joillakin ihmisillä voi olla vain yksi kohtaus elämässään, joillekin ne jäävät loppuiäksi.
Lähde: New Scientist 26.3.2005, pääkirjoitus
Pitäisikö lainsäädännössä rinnastaa kannabis rinnastaa amfetamiinin ja barbituraattien kaltaisiin aineisiin ? Britannian hallituksen mielestä ei, ja se luokittelikin kannabiksen viime vuonna C-luokkaan, missä se on nyt steroidien ja kasvuhormonien kanssa. Se oli rohkea päätös, jonka tarkoituksena oli vapauttaa poliisin aikaa kovien huumeiden salakuljettajia vastaan.
Sitten viime viikolla sisäministeri Clarke pyysi neuvoa-antavaa komiteaa - joka tuki uudelleen luokittelua - harkitsemaan asiaa uudelleen. Miksi ? Hän kertoi kahden uuden tutkimuksen paljastaneen uutta todistusaineistoa kannabiksen käytön ja psykoosien yhteydestä.
Hänen lainaamiensa tutkimusten tulokset ovat hyvin kiistanalaisia. Ensimmäisen johtopäätökset perustuvat kolmen ihmisen tietoihin. Toisessa käytetään niin laajaa psykoosin määritelmää, että se pätisi miljooniin ihmisiin, jotka eivät ole koskeneetkaan kannabikseen tai kärsineet mielisaurauksista.
Nämä tutkimukset eivät lisää mitään oleellista kannabiksen vaikutuksista mielenterveyteen. Ne eivät esimerkiksi osoita pitävästi, että kannabis aiheuttaisi ikinä skitsofreniaa muuten terveissä ihmisissä. Ne tuovat esille sen mahdollisuuden, että kannabis voi lisätä psykoosiriskiä pienessä joukossa nuoria.
Pitäisikö kannabislakia tiukentaa tämän pienen joukon suojelemiseksi? Kannabis luokiteltiin uudelleen auttamaan poliisityötä ja tämä on edelleen pätevä perustelu. Jos tekisimme huumepolitiikkaa terveysnäkökohdista käsin, tulisi meidän aloittaa tupakasta ja alkoholista, jotka molemmat aiheuttavat valtavasti kurjuutta ja sairauksia.
Joka neljäs on vaarassa saada kannabispsykoosi, kirjoittaa The
Times uuden geenilöydöksen perusteella:
Tutkijat ovat löytäneet geneettisen perustan sille, miksi kannabis laukaisee viisi kertaa tavallisemmin skitsofrenian tai muita vastaavia mielenterveydellisiä ongelmia.
Tämä lisääntynyt riski koskee ihmisiä, jotka ovat perineet COMT:ksi nimetyn geenin muunnelman. Noin joka neljännellä on tällainen geeni ja jopa 15% tästä joukosta voi kehittää psykoottisia oireita, jos he altistuvat kannabiksen varhaisessa elämän vaiheessa.
Kannabis ja geeni eivät yksinään nosta psykoosiriskiä.
Lontoossa sijaitsevan King’s Collegen psykiatrian instituutin tutkijoiden, Avshalom Caspin ja Terrie Moffittin tutkimus tarjoaa parhaan selityksen sille, miksi kannabiksella voi olla niin haitallinen psykiatrinen vaikutus joihinkin käyttäjiinsä sen jättäessä kuitenkin suurimman osan ilman mitään haittoja. Tiedemiehet ovat epäilleet geneettisten tekijöiden osuutta mutta geeniä ei oltu vielä löydetty.
Biological Psychiatry lehdessä julkaistava tutkimus myös vahvistaa kasvavaa yksimielisyyttä tiedemiesten keskuudessa siitä, että luonto ja kasvatus eivät ole toisiaan poissulkevia voimia, vaan vaikuttavat yhdessä käyttäytymiseen ja terveyteen. Sama tutkijaryhmä on aikaisemmin löytänyt geenejä, jotka nostavat depression tai aggression riskiä mutta vain yhdessä ympäristötekijöiden kanssa.
Mielenterveysjärjestön Sane edustajan Marjorie Wallacen mielestä kannabis on saattanut miljoonat ihmiset vaaraan saada pysyvä mielisairaus. Noin viisitoista miljoonaa brittiä on kokeillut kannabista ja vakituisia käyttäjiä on kahdesta viiteen miljoonaa hallituksen tietojen mukaan. Tutkimuksen mukaan joka neljäs heistä olisi vaarassa.
”Jos voisimme kehittää geenitestin, jolla saataisiin tunnistettua alttiit ihmiset etukäteen, voisimme pelastaa tuhansia mieliä, jopa elämiä,” Wallace jatkaa.
Tohtori Caspi torjuu ajatuksen COMT geenin testaamisesta.
”Sellainen testi olisi väärässä useammin kuin oikeassa. Kannabiksella on muitakin haittavaikutuksia varsinkin nuorille. Vaikutukset voivat voimistua perimältään alttiissa ryhmässä mutta se ei tarkoita sitä, että meidän tulisi rohkaista muita perinnöllisesti sopivia käyttämään kannabista.”
COMT geenin testaaminen valittiin tutkimuksen kohteeksi siksi, että sen tiedetään olevan osallisena dopamiinin tuotannossa. Siitä on kaksi eri muunnosta.
Kaksi tervettä geeniä omaavilla kannabista käyttävillä ja ei-käyttävillä ihmisillä psykoottisten tapausten osuus oli 3%.
Kaksi muunnosgeeniä omaavilla ei-käyttäjillä osuus oli edelleen 3% mutta kannabista teini-iässä käyttäneillä 15%.
Tohtori Caspin mukaan tutkimus on osoittanut, että tämä geenimuunnos ja kannabis vaikuttavat aivojen dopamiinijärjestelmään samalla tavalla, ja voidaan arvella niiden aiheuttavan ”tupla-annoksen”, mikä voi olla haitallista. Tämä arvelu vaatii kuitenkin varmistusta Caspin mukaan. Lisäksi kyseessä voi olla COMT:n naapurigeeni.
Kirjallisuutta katsellessa vertailukohteeksi voisi ottaa kahvin, joka on mitä suurimmassa määrin laillista eikä sen pakkauksiin edes tarvitse laittaa varoituksia. Journal of Oklahoma State Medical Association -lehdessä (2004 Dec;97(12):538-42) on tuore tutkimuskatsaus kahvin aiheuttamiin psykiatrisiin oireisiin. Ne näyttävät aika lailla samanlaisilta kuin mitä kannabiksen haitoiksikin esitetään.
Päihteiden vertailun ei koskaan pitäisi mennä jonkin aineen puolusteluksi: onhan kahvin väitetty aloittaneen kapitalismin ja kannabiksen lopettavan sen, jos sen käyttö laajenee vastaavaksi. Molempia vastaan on myös harjoitettu kieltolakia.
Aikoinaan hallusinogeeneistä käytettiin myös nimitystä psykotomimeettiset aineet eli psykoosin kaltaisia tiloja aiheuttavat aineet. Monia varsinkin ison annoksen aiheuttamia oireita voi pitää hyvinkin psykoosin kaltaisina mutta kannabiksen aiheuttaman akuutin psykoosin kaltaisen tilan sekoittaminen skitsofreniaan on diagnostinen virhe.
Koska runsaan, hyvin nuorena aloitetun kannabiksen käytön on todettu olevan kehittyvälle ihmiselle haitallista, pätee tähän sama kuin kaikkeen päihteiden käyttöön: aloitusikää pitäisi pystyä nostamaan. Oklahoman lääkäriliiton lehdessä ehdotetaan kahvin käytön aiheuttamien mielenterveysongelmien hoitamiseen seuraavanlaisia toimenpiteitä: tällaisille alttiiden ryhmien kartoittamista, haitoista tiedottamista ja potilaiden hoitamista.
Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.2005
Näin tiivistää Helsingin Sanomien tiedesivut käydyn keskustelun:
Kannabiksen poltto ei juuri vaikuta mielenterveyteen henkilöillä, joilla oli kaksi "normaalia" versiota geenistä. Yksi "paha" geeni ei sekään ollut katastrofi.
Jos yksilöllä taas oli kaksi "pahaa" versiota geenistä, teini-iän kannabiksenkäyttö lisäsi psykoosin todennäköisyyden kymmenkertaiseksi.
Kuvateksti selventää vielä tätä virallista tulkintaa : "Pössyttely vaarantaa mielenterveyden".
Tuleeks hampusta hampuusiksi? Jopa Britannian hallitus painii todistusaineiston kanssa, joka osoittaa kannabiksen aiheuttavan mielenterveysongelmia. Uusi tutkimus osoittaa yhteyden olevan hämympi kuin on ajateltu.
Jotkin tutkimukset osoittavat pitkäaikaisen polttelun lisäävän riskiä saada skitsofrenia. Muissa tutkimuksissa kannabis on yhdistetty lievempiin ”skitso-oireisiin” kuten mystiset uskomukset ja sosiaalinen paranoia.
Tutkiakseen sitä, että alkavatko tällaisia piirteitä muita yleisemmin käyttämään kannabista, tutkijaryhmä Havaijin yliopistosta Jason Schiffmanin johdolla tutki 189 opiskelijan ”skitsotyyppiset oireet”.
Tulosten mukaan suurin osa äskettäin kannabista käyttäneistä ihmisistä oli kokenut kyseisiä oireita ennen kannabiksen käytön aloittamista. Schiffman myöntää rajallisen tutkimuksen jättävän enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Se ei selvitä esimerkiksi sitä, miksi kyseisiä oireita kokevat ihmiset kiinnostuvat kannabiksesta.
Lähde: Evening Chronicle, 22.3.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05.n485.a04.html
Edellisen kuun uutisissakin vilahtaneesta englantilaisesta
hamppumummusta, Patricia Tabramista, on tullut kuuluisuus. Tammikuussa
tapahtuneen pidätyksen jälkeen hän on ollut jatkuvasti
julkisuuden valokeilassa.
Ensimmäinen uutinen hänen pidätyksestään aiheutti myrskyn. Pian reportterit jonottivat hänen ovellaan. Sitten jutusta tuli kansainvälinen.
”Minulla oli kaksi italialaista lehtimiestä viime viikolla”, kertoo Patricia vaatimattomassa kodissaan. ”Toinen heistä oli Italian suurimmasta sanomalehdestä ja hän otti minusta 300 kuvaa kylän eri paikoissa. Hän oli täällä kolme päivää ja hänen jälkeensä tuli toinen Fabio niminen.”
Patrician maine on sellainen, että Fabion tarvitsi vain saapua Newcastleen ja alkaa kysellä.
”Hän meni erääseen headshopiin ja kysyi siellä tunsiko joku minua. Eräs nuori mies oli sanonut, että olen hänen isoäitinsä, ja neuvonut missä asun. En ole oikeasti hänen isoäitinsä mutta monet kutsuvat minua siten.”
Hänen julkisuutensa tulee vielä kasvamaan agenttisopimuksen myötä. Patricia on kirjoittanut elämänkertansa ja kuvaajat käyvät tämän tästä hänen luonaan ensi syksynä lähetettävää dokumenttia valmistelemassa.
Mutta ensimmäisenä tulee hänen kannabiskeittokirjansa, kokoelma hänen suosikkiohjeitaan.
Mutta sopimus makaa vielä pöydällä allekirjoittamatta. Hän ei ole tyytyväinen yksityiskohtiin. ”Haluan vain myydä sellaista kirjaa, mikä kertoo kuinka kokataan ja millaisia mittoja käytetään. Kustantajat miettivät, kuinka voisin tehdä miljoonia mutta raha ei sytytä minua.”
Tätä entistä ravintoloitsijaa motivoi hänen viestinsä, se että lääkekannabis on paljon tehokkaampi lääke kuin julkisen terveydenhuollon lääkkeet.
Tämä on hänen viestinsä, minkä tähden hän suostuu kaikkeen tähän julkisuuteen.
Minä olin 87. toimittaja hänen ovellaan. Ketään ei ole käännytetty pois.
”En polta kannabista. Syön sitä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Kun olin virallisella lääkityksellä, kärsin paljon sivuvaikutuksista. Alussa sain valiumia, mikä teki minusta zombien.”
Patrician ristiretki on johtanut hänet televisioon. ”Siellä oltiin mukavia mutta en saanut mainita lääkkeitä, joilla on sivuvaikutuksia. Se oli pettymys.”
Hän on esiintynyt radiossa Saksassa, Italiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kolumbiassa.
Patrician piti saada tuomionsa jo maaliskuussa mutta sitä lykättiin huhtikuuhun psykiatristen lausuntojen saamiseksi.
”He taitavat pitää minua hulluna,” Patricia mainitsee useammin kuin kerran. Huolimatta oikeuden mielipiteistä hän voi joutua vankilaan.
”Rakastaisin vankilaan joutumista,” hän jatkaa. ”Pääsisin katsomaan, kuinka huonosti vankien olosuhteet ovatkaan ja millainen elämänlaatu ja ruokavalio heillä siellä on.”
”Kolmessa päivässä kipuni ja pakotukseni palaavat, ja todistan terveysministerille olleeni oikeassa. En tarvitse kalliita lääkkeitä. Tarvitsen vain kannabista.”
Vankilaan joutuminen olisi takaisku hänen kampanjalleen. Jouduttuaan julkisuuteen Patricia on saanut tuhansia tukikirjeitä vanhemmilta ihmisiltä ympäri maan.
Suurin osa hänen kylänsä väestä kannattaa häntä ja hän puolestaan heitä.
Patricia on myös Legalise Cannabis Alliance’n kansanedustajaehdokkaana.
”Minua ei haittaa julkisuus. Olen todella kiireinen tällä hetkellä mutta haluan saada viestini julkisuuteen.”
Patrician agentti kertoo asiakkaansa pystyvän vielä hyviin tuloihin.
”Emme voi julkistaa kirjasopimusta mutta jotain voisi ilmestyä jo jouluksi. Patricialla on elämänkerta jo valmiina mutta otamme askeleen kerrallaan. Dokumentti on valmisteilla mutta sopimus Channel Four’n kanssa on kesken.”
Lähde: BBC 8.4.2005
Tuomari David Hodson määräsi Patricia Tabramille kuuden kuukauden ehdollisen rangaistuksen kahden vuoden koetusajalla. Tuomarin mukaan isoäidin kokkailut olivat niin vakava teko, että ainoastaan vankeusrangaistus olisi sovittanut kaikki kakut ja kastikkeet. Mutta hän ei halunnut tehdä tästä marttyyria.
"Emme ole jääneet huomaamatta, että olette joutuneet median pyöritykseen," Hodson sanoi.
"Saattanette yrittää saada oikeuden tekemään teistä marttyyrin. En aio kuitenkaan tehdä sitä."
"Mielestäni tämä teko oikeuttaa vankeusrangaistukseen, jonka pituudeksi määrään kuusi kuukautta. Tietooni on kuitenkin saatettu ne poikkeukselliset olosuhteet, jotka oikeuttavat tuomion muuttamisen ehdonalaiseksi kahden vuoden koetusajalla."
Puolustusasianajaja Carl Gumsley: "Syytetty kertoo aikovansa jatkaa kannabiksen nauttimista enkä voi kertoa oikeudelle hänen luopuneen siitä."
"Hän on kuitenkin kertonut, että riippumatta hänen mielipiteistä hän ei aio luovuttaa kannabista toiselle henkilölle."
Lähde: BBC 19.3.2005
http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/4354715.stm
Britanniassa tehty tutkimus, joka julkaistiin International Journal of Clinical Practice tiedelehdessä (Volume 59 Issue 3 Page 291, March 2005), kysyi 1000 ihmiseltä heidän kannabiksen käytöstään.
Kysely tehtiin ihmisille, jotka olivat ottaneet yhteyttä GW Pharmaceuticals lääkeyhtiöön kiinnostuneina tämän kannabinoiditutkimuksesta.
Liki 70% kertoi kannabiksen lievittäneen heidän oireita merkittävästi, 45% kertoi sen vaikuttavan paremmin kuin reseptilääkkeet.
Kroonisia selkäkipuja potevat käyttivät useimmin kannabista lääkkeenä (25%), sen jälkeen MS potilaat (22%), masennuspotilaat (22%), niveltulehduspotilaat (21%) sekä hermoperäisistä vaivoista kärsivät (19%).
Suurin osa käytti lääkettä vähintään kerran viikossa kolmasosan kertoessa käyttävänsä kannabista kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa.
Nuoremmat ihmiset, miehet sekä ne, jotka ovat jo käyttäneet kannabista viihdetarkoituksissa, käyttivät muita todennäköisemmin kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Kaksi kolmesta kertoi ystävän tai perheen jäsenen suositelleen kannabiksen ottamista mutta 16% kertoi lääkärin suositelleen sitä.
Tohtori Mark Ware Montrealissa, Kanadassa sijaitsevasta McGill yliopiston terveyskeskuksesta: ”Tulokset osoittavat hyvin erilaisista vaivoista kärsivien ihmisten ajattelevan kannabiksella olevan lääkinnällisiä etuja.”
Tohtori Ware, joka on tehnyt tutkimusta GW Pharmaceuticalsin kanssa, lisää: ”Meidän tietojemme mukaan tämä on laajin tutkimus lääkekannabiksen käytöstä kroonisesti sairaiden ihmisten keskuudessa.”
Huumejärjestö Drugscopen edustaja: ”Kannabiksen lääkinnälliset hyödyt ovat olleet keskustelussa jonkin aikaa, ja lääketieteellinen tutkimus jatkuu noiden hyötyjen valjastamisesta käyttöön tehokkaasti.”
Hän lisää: ”Epäilen lääkäreiden sanovan joskus potilaalle, ettei ole enää mitään, millä lievittää kipua, mutta kannabis voisi auttaa.”
British Medical Associationin edustaja: ”Me emme ole tietoisia tällaisesta käytännöstä.”
Mutta hän kertoo BMA:n haluavan kannabinoidien, kannabiksen vaikuttavien ainesosien, laillistamista laajempaan lääketieteelliseen käyttöön.
USA:n hallituksen propagandaa tulemme näkemään jatkossakin Suomessa virallisina uutisina.
Lähde: Scientific American, huhtikuu 2005, letters.
Vuoden 1936 lokakuun numerossa Scientific American kirjoitti
kannabiksen vaikutuksista: ”Marihuana aiheuttaa hyvin erilaisia
oireita käyttäjässä, kuten hilpeyttä,
pyörtyilyä ja seksuaalista kiihotusta. Yhdessä muiden
päihteiden kanssa polttelijasta tulee pahantahtoinen haluten
tapella ja tappaa.”
Bostonissa Harvardin lääketieteellisessä korkeakoulussa sijaitseva Psychopharmacology Research Laboratory värväsi 60 rohkeaa koehenkilöä, jotka olivat jo tutustuneet kannabikseen.
Koehenkilöt jaettiin kolmen henkilön ryhmiin, joista toiset saivat oikeaa kannabista ja toiset polttivat placeboa.
Ryhmät saatettiin turhauttavaan tilanteeseen, jossa niiden piti löytää yhä uudelleen yhteisymmärrys. Tulokset olivat maallikolle odotetun kaltaiset: ei-kannabis ryhmissä vihamielisyys kasvoi ja kannabista käyttäneissä laski.
Koe tuotti kuitenkin yhden yllätyksen. Tutkijoiden raportti ilmaisee tämän suoraan: ”Marihuana aiheuttaa pientä mutta tilastollisesti merkitsevää sarkastisten huomautusten lisääntymistä”.
Sarkasmi selitettynä: Sarkasmi on satiiria vahvempi, kyynisen ivallinen ilmaisukeino. Esimerkkinä Klaus Mann kirjoittaa Mefistossa: ”Inhottava yllätys! Ja minä kun olin aivan varma siitä, ettei näitä natseja tavitse ottaa vakavasti! Mikä pettymys!”
Sarkasmi voidaan kääntää myös suomalaiskansalliseksi huumorinlajiksi vittuiluksi.
Suurempi erä sisältää 4,5 kiloa amfetamiinia. Huumekoira Renu haistoi huumeen lauantai-iltana auton tarkastuspisteen ohi pyrkineen auton takaluukusta.
Lisäksi autosta löydettiin kolme muovikassillista tahnamaista ainetta, jonka epäillään olevan amfetamiinin raaka-ainetta. YK:n poliisit selvittävät löydön koostumuksen laboratoriotutkimuksilla.
Huumekoira Passi havaitsi perjantai-iltana taksin matkustajalta noin 800 grammaa marihuanaa. Aine oli kahdessa muovipussissa auton jalkatilassa. Taksimatkustaja oli yrittänyt paeta, mutta hänet saatiin kiinni lyhyen takaa-ajon jälkeen.
Toiminta ajoneuvotarkastuspisteillä on osa suomalaisten rauhanturvaajien rutiinityötä. Huumeet ja niiden kuljettajat luovutettiin Kosovon poliisille.
Yksi jäsen, asianajajien liitto Seattlesta julkaisi raportin, jossa suositeltiin sellaisten psykoaktiivisten aineiden, kuten marihuana, kokaiini ja heroiini, tuotannon ja jakelun haltuunottamista. Liitto on jo pitkään suosittanut huumeongelmien näkemistä julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvina asioina eikä rikosoikeudellisina - ja siksi myös osavaltion hallinnon piiriin kuuluvana asiana.
Liitto toivoo Washingtonin osavaltion asettavan komission tutkimaan asiaa. Muissakin osavaltioissa on vireillä vastaavia aloitteita.
Marihuanapidätykset lisääntyivät 165 % 1990-luvulla, vuoden 1991 287 850:sta 755 000:een pidätykseen vuonna 2003. Tämä pidätysten määrän lisääntyminen ei kuitenkaan ole vähentänyt marihuanan käyttöä, sen saatavuutta, uusia käyttäjiä, hoitokäyntejä, marihuanan vahvuutta eikä myöskään nostanut hintoja vaan sillä on ollut muita seurauksia.
Liitto ja osavaltioiden oikeuskulut ovat nyt 6,7 miljardia $ vuodessa, noin 10 000 $ yhtä pidätystä kohden, poliisin kulut ovat 3.7 miljardia $, lailliset kustannukset 853 miljoonaa $ ja rankaisun täytäntöönpano 3,1 miljardia $ vuodessa marihuanan kieltolain toteuttamiseksi. Sekä Kaliforniassa että New Yorkissa vuosittaiset kannabiskieltolain ylläpidon kustannukset yhteiskunnalle ylittävät yhden miljardin rajan.
Ehkä selvin osoitus kannabiksen kieltolain muista seurauksista on se, että yli miljoona amerikkalaista teini-ikäistä myy marihuanaa.
Lähde: The Independent, 5.3.2005, The Observer 13.3.2005
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n375/a05.html
http://observer.guardian.co.uk/travel/story/0,,1436236,00.html
Hollannin kannabiskahvilajärjestelmä on uhattuna. Yhden
maan johtavan huumeasiantuntijan ja hallituksen neuvonantajan mukaan
kannabiskahvilat tulevat katoamaan viidessä vuodessa.
Kannabiksen myyntipisteiden lukumäärä on jo tippunut 1 500:sta noin 750:een. Vain joka viidennessä kaupungissa on kannabiskahviloita ja tämäkin luku vähenee.
Hallituksen ja pormestareiden konservatiivisia asenteita sekä Hollannin lähestymistapaa arvostelevien EU-maiden painostusta pidetään tämän alasajon syinä.
Uudessa INCB:n raportissa sanotaan Hollannin hallituksen vakuuttaneen sen ottavan tiukemman linjan huumeturismia, katukaupustelua, kannabiksen kasvatusta ja kannabiskahviloita kohtaan.
Toimenpiteisiin kuuluu mm. pilottihanke Limburgin maakunnassa, missä kielletään turisteja ostamasta kannabista kannabiskahviloista, jotta saataisiin Belgiasta ja Saksasta tulevat turistit pysymään poissa. Kannabiksen vahvoista laaduista on valmistumassa tutkimus, mikä johtanee näiden tuotteiden kieltämiseen. Lisäksi poliisi on kohdistamassa toimintaansa kannabista kotonaan kasvattavia kohtaan.
Kannabiskahvilajärjestelmän kannattajat pelkäävät myyntipaikkojen vähenemisen johtavan kannabiksen myynnin ja kasvatuksen maan alle, mikä suosii rikollisia.
Jo 50 vuotias Cafe De Kuil’n omistaja Michael Veling ei ole moksiskaan puheista, että kannabiskahvilat häviäisivät. ”Se on vain hallituksen höpinää. Sen tarkoitus on rauhoitella joitakin EU:n jäsenmaita - en usko siihen.”
Lähde: INCB raportti 2004 2.3.2005
http://www.incb.org/
Kettil Bruun kutsuu klassikkokirjassaan (Kettil Bruun, Lynn Pan
and Ingemar Rexed (1975) The Gentlemen's Club: International Control of
Drugs and Alcohol) YK:n huumevalvontabyrokratiaa herrakerhoksi,
pieneksi ja suljetuksi länsimaiseksi herraseuraksi, joka valvoo
YK:n huumesopimusten noudattamista vailla kontaktia
elävään elämään. Uusin huumesopimusten
valvontalautakunnan, INCB:n, raportti todistaa tämän
herrakerhon eläköityneen pappakerhoksi.
INCB:n pappakerhon maailmankuva kumpuaa syvältä USA:n 1950-luvun kylmästä sodasta ja sen jatkeesta, huumesodasta, joka alkaa tällä vanhalla mantereella olla jo ohi. Jakeessa 216 he onnittelevat Hollannin oikeistohallitusta coffee-shopeja rajoittavasta politiikasta ja luonnehtivat tätä erinomaiseksi esimerkiksi siitä, miten ”objektiivisia arviointeja voidaan käyttää yhteiskunnallisessa politiikassa”. Jakeessa 541 INCB onnittelee Ruotsin hallitusta tämän sitoutumisesta huumeettoman yhteiskunnan luomiseen. Viimeisimmät objektiiviset havainnot kertovat Amsterdamin coffee shop kulttuurin voivan vihreästi ja Ruotsin olevan vajoamassa yhä syvemmälle omaan huumehelvettiinsä.
Sama valikoiva tiedonhaku pätee lääkekannabikseen: papat valittavat jälleen lääkekannabiksen hyödyistä kertovan objektiivisen tiedon puutetta, jota kukaan ei ole toimittanut heille (jae 165). Samalla INCB hyväksyy Sri Lankassa 16 000 Ayurveda-lääketieteen harjoittajan laillisen kannabislähteen (jae 402), kunhan se täyttää vuoden 1961 sopimuksen pykälät. Tähän riittää kannabisviraston perustaminen.
Kritisoituaan rajusti Euroopan valtioita ja harjoitettuaan toiveajattelua Ruotsin ja Hollannin kehityksen suhteen INCB huomauttaa Sveitsille ja Britannialle, että lääkekannabiksen jakelussa ja kehityksessä täytyy ottaa sopimusten varaumat huomioon ja perustaa kannabisvirasto (jae 167)!
Euroopan yhtenäistyvää huumelainsäädäntöä ruotiessaan he vain huomioivat, että henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu hallussapito on jätetty tämän päätöksen ulkopuolelle (jae 490). Tämä osoittaa, että vuoden 1988 huumesopimuksen 3. pykälän tulkinta voidaan venyttää oman käytön ja siihen liittyvän hallussapidon dekriminalisoinniksi ilman INCB tuomitsemista.
Kovan ja liturgisen (tekstin jaemuotoa myöten!) tekstin alla on myös muutoksen mahdollisuus. Kuten EMCCDA:n ja monen kannabiksen vapauttamista harkitsevan valtion komiteamietinnöissä on todettu, huumesopimuksia voidaan tulkita nykyistä vapaamielisemmin kunnes niiden muuttaminen tulee ajankohtaiseksi.
Mutta varsinkin ns. kehitysmaissa nämä ajastaan pahasti jälkeen jääneet papat pakottavat hallituksia sulkemaan omia kansalaisiaan vankiloihin ja jopa teloittamaan heitä samalla kun näiden pappojen maamiehet kauppaavat vaarallisia kemikaaleja selviten siitä sormen heristyksellä.
Jakeessa 221 INCB pyytää maailman terveysjärjestöä, WHO:ta, tutkimaan kannabista vielä kerran. Tämän uuden kehotuksen taustalla on USA:n huumebyrokraattien väite kannabiksen vahvuudesta. On kummallista jälleen kerran törmätä INCB:n raportissa kehotukseen tutkia jotain aihetta, josta on jo olemassa mm. EU:n huumeseurantakeskuksen kattava raportti viime kesältä. Tämä kertonee lähinnä lautakunnan jäsenten asenteesta tutkimuksiin: jos tulokset eivät miellytä, vaaditaan lisää. YK:n alaisten järjestöjen, UNESCO:n ja WHO:n, huumepolitiikkaa tai kannabiksen haitallisuutta käsittelevät raportit eivät ole kelvanneet tälle pappakerholle lähteiksi.
YK:n huumevalvonta alkaa osoittaa murenemisen merkkejä myös hallitusten tasolla. INCB valittaa jakeessa 61 sitä, että monet merkittävistä maista ovat viivytelleet omien vuosiraporttiensa luovuttamisessa. Mm. Brasilia, Kanada, Intia, Hollanti ja Thaimaa saavat sapiskaa tästä niskuroinnista.
Jakeessa 479 papat kiukkuavat Euroopan yhä liberalisoituvaa kannabispolitiikkaa, että se on vain muutaman ihmisen puuhastelua! Väite on jälleen lainaa USA:n huumebyrokratialta ja osoittaa vakavaa vainoharhaisuutta, koska raportissa kerrotaan 20% maailman kannabiksen käyttäjistä asuvan Euroopassa. YK:n huumevalvonta on tunnettu salailevasta kabinettipolitiikasta ja demokratian ja vapauden tuulien tulisikin seuraavaksi puhdistaa ne kolot.
Lähde: CND, Guardian 3.3.2005, International Herald Tribune
4.3.2005, The Guardian 7.3.2005, Drug Policy Alliance 8.3.2005
http://www.unodc.org/unodc/en/cnd_session_48.html
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n379/a11.html
http://www.mapinc.org/drugnews/v05/n394/a03.htm
http://www.drugpolicy.org/news/030805cnd.cfm
Costan puhe CND:n kokouksen alussa 7.3.2005:
http://www.unis.unvienna.org/unis/pressrels/2005/unisnar891.html
YK:n huumevalvontajärjestelmässä The Commission on
Narcotic Drugs, CND, on sopimuksia tulkitseva ja huumepolitiikkaa
tekevä organisaatio ja INCB niiden noudattamista valvova
lautakunta. CND, huumekomissio, päättää suljetuissa
kokouksissaan, miten vanhoja pykäliä pannaan
käytäntöön ja INCB matkustelee ympäri
maailmaan tapaamassa valtioiden huumebyrokraatteja.
Vaikka CND:n politiikka on ollut julkisuuspakoista eikä sen toiminnasta ole paljoa tiedotusvälineissä, on sillä painava asema huumesodassa ja kieltolakiviranomaiset kautta maailman noudattavat sen asettamia suuntalinjoja.
YK:n huumebyrokraattien asenteista antaa hyvän esimerkin YK:n huumetoimiston (UNODC) johtaja Antonio Costa. Hän ei suinkaan puolustele liikenteen 0-toleranssia sen hyvillä vaikutuksilla vaan hän yrittää vetää maton alta kriitikoilta rinnastamalla asian Kolumbiaan: ”jos liikenteen huumausainetestauksen sanotaan loukkaavan ihmisoikeuksia niin mitä oikeuksia on jollain Kolumbialaisen pikkukaupungin asukkaalla!”
Tähän voinee vain todeta, että ilman YK:n huumesopimuksia ja USA:n huumesotaa noilla Kolumbian ihmisillä olisi kaikki ihmisoikeudet, mutta mitä sillä on tekemistä epävarmojen huumetestien kanssa?
Suomessakin kontrolliviranomaisten edustajat ja kieltolakijärjestöt ovat vastustaneet neulojen vaihto-ohjelmia ja korvaushoito-ohjelmia HIV:n ja AIDS:n torjunnassa. Nämä huumehaukat eivät ole keksineet väitteitään itse vaan he noudattavat ulkoa päin tulevia käskyjä.
USA käytti muskelipolitiikkaa YK:n huumetoimiston suurimpana rahoittajana pakottaessaan sen kannanottoon, että haittoja vähentävät toimenpiteet rikkovat kolmea kansainvälistä huumesopimusta ja siksi niitä ei voida hyväksyä edes HIV:n ja AIDS:n vastaisessa työssä.
USA:n painostuksesta toimiston johtajan Antonio Maria Costa julkisti kirjeen, missä hän kertoo, ”ettei voi suositella neulojen vaihtoa ratkaisuksi huumeiden väärinkäyttöön”.
Silti vielä heinäkuussa Costa julkisti lausuntonsa, jossa antoi selvän tukensa kattaville haittoja vähentämään pyrkiville ohjelmille. Hän jopa totesi huumeiden käyttäjien vangitsemisen johtavan epidemian leviämiseen.
CND:n kokouksen alussa pitämässään linjapuheessa Costa vetosi ”tasapainoitetun lähestymistavan” puolesta ja kehui huumepolitiikkaa tiukentaneita maita. Hän kehotti myös ”laillistaja-lobbya” luopumaan joko-tai linjastaan ja arvosteli tätä siitä, että tämä ”on kriittinen terveyden turvaamista kohtaa.”
Costa kiisti myös sen, etteikö vahva huumepolitiikka voisi elää rinnakkain HIV:n ja AIDS:n vastaisen taistelun kanssa.
Samalla kun kaikkia kansainvälisiä AIDS konferensseja uutisoidaan näyttävästi, ovat tämä julkisuudelta piilotteleva huumekomissio ollut jo vuosia suurin este HIV:n vastaiselle työlle.
Lisäksi Costa jaksaa jatkuvasti keljuilla siitä, kuinka huumeratsiat ja pidätykset ovat sitä tärkeintä haittoja ehkäisevää toimintaa. INCB on jaksanut puolestaan naljailla omissa raporteissaan, että haittoja vähentävät toimet eivät saa aiheuttaa enempää ongelmia kuin mitä niillä yritetään lievittää.
Nyt myös kansainväliset tiedotusvälineet ovat kiinnittäneet huomiota tähän ristiriitaan varsinkin kehitysmaissa, joissa kansalaisjärjestöt ovat heikkoja ja yhteiskuntien sosiaaliset ohjelmat köyhiä. Kun Euroopassa 1990-luvulla alun huumehaukkojen vastustuksesta huolimatta saatiin tällaiset ohjelmat pyörimään, edelleen kehitysmaissa YK ja kriminaalivalvontaviranomaiset torjuvat niitä. Varsinkin Venäjällä, sen liittolaismaissa ja Aasian väkirikkaissa maissa tällä on ollut tuhoisat seuraukset.
Venäjällä 75% HIV tartunnoista johtuu likaisista neuloista. Viime vuonna Ukrainan viranomaiset päättivät lopettaa metadonohjelman saatuaan evästystä INCB:ltä. Thaimaan viranomaiset kertoivat Costan hyväksyneen heidän huumesodan, jossa tapettiin 2 500 ihmistä viime vuonna. Nyt Costa lopetti Bangkokissa päämajaansa pitäneen ohjelman, jonka tarkoitus oli vähentää suonensisäisiä huumeita käyttävien tartuntoja. Suonensisäiset huumeet ovat lisänneet alueella suosiotaan sitä mukaa kuin YK:n huumepolitiikka on saanut kitkettyä perinteisten kannabiksen ja oopiumin käyttöä. Miljoonat ihmiset kautta maailman ovat saaneet tarpeettoman tartunnan ja kuolleet pelkän symbolisen viestin takia.
Kansainväliset tiedotusvälineetkin ovat alkaneet hermostua YK:n ihmeelliselle kannalle tässä asiassa. The Guardian lehti lopettaa 7.3. uutisensa:
”Koska ’huumesota’ on jo hävitty - laittomia aineita on kaikkialla yhä halvempaan hintaan - eikä sota terrorismia vastaan pysty pysäyttämään edes heroiinitarjontaa USA:n vapauttamasta Afganistanista, on tullut aika heittää YK:n huumesopimukset roskikseen.”
”Jos kansainvälinen yhteisö ei toimi pian ja vaadi HIV:n torjuntatoimenpiteitä välttämättöminä osina mukaan kansainväliseen huumeiden valvontajärjestelmään, tulee HIV/AIDS epidemian seuraukset olemaan tuhoisia tietyissä maailman osissa,” sanoo järjestön johtaja Emmanuel Reinert.
Samaan aikaan kun maailma toipuu suuresta luonnonkatastrofista Intian valtamerellä ja suree julkisesti tsunamin uhreja, kaiken hiljaisuuden vallitessa maailmalla teloitetaan, surmataan, kidutetaan ja vangitaan vuosikausiksi epäinhimillisiin oloihin huumeiden käyttäjiä ja kauppiaita.
Tappaja oli pitkäaikainen rikollinen, joka hautoi kostoa poliisia kohtaan. Poliisit olivat menneet hänen tilalleen etsimään varastettuja autonosia kun he törmäsivät marihuanan kasvatukseen.
Nyt sekä ratsupoliisin päällikkö että virkaa tekevä pääministeri McLellan ovat joutuneet vetämään takaisin pikaistuksissa langettamansa tuomion. Julkisuuteen antamassaan lausunnossa poliisipäällikkö Zaccarelli sanoo tuominneensa kasvatusoperaatiot ja vaatineensa rangaistusten koventamista ennen kuin hän edes tiesi tapauksen yksityiskohtia.
Tapaus kuvannee hyvin Kanadassa kasvanutta jännitystä marihuanan laillistamisen ja USA:n kasvavan painostuksen alla. Varsinkin USA:n lehdistö teki tapauksesta esimerkin kasvatusoperaatioiden vaarallisuudesta.
Zhenya on 29 vuotias diplomaatin poika ja on ollut koukussa heroiiniin vaihtelevasti noin kahdeksan vuotta. Hän on ollut vankilassa kaksi kertaa, ensiksi kuusi kuukautta ja sitten kaksi vuotta.
Zhenya on vasikoinut Andreille noin neljä vuotta, joskus rahasta mutta tavallisesti huumeita vastaan.
”Mene pois hetkeksi”, Andrei määrää Zhenyaa. Kun vasikka on pois, ottaa Andrei pienen heroiinipussin salkustaan ja laittaa sen pöydälle. ”OK, nyt voit tulla takaisin.”
Zhenya palaa, ottaa heroiinipussin taskuunsa ja jättää huoneen Andrein neuvoessa olla ottamatta annosta poliisilaitoksen vessassa. Överitapaus poliisilaitoksella ei olisi hyväksi poliisin maineelle.
”Me maksaisimme heille rahalla jos voisimme mutta meillä ei ole yhtään rahaa. Voin antaa hänelle vain huumeita,” kertoo Andrei, jolla on pääsy takavarikoitujen huumeiden säilytystilaan.
Zhenya on selvästi huumeissa palattuaan Andrein toimistoon 10 minuutin päästä. Hän juo teetä huumeiden käyttäjille varatusta mukista ja aloittaa nuokkumisen vastaillessaan kysymyksiin hänen tiedonantajan työstään.
Andrei jättää Zhenyan yksin toimistoonsa mennessään tupakalle vessaan, mikä on koko rakennuksen tupakointitilana. Hänen palatessaan Zhenya kertoo soittaneensa uzbekki diilerille sopimatta asiasta Andrein kanssa ja järjestäneensä tapaamisen tämän kanssa illalla, jolloin Andreilla ei ole tarpeeksi miehiä ratsian järjestämiseen.
Tämä oli jo toinen peruutettu ratsia ja samalla myös Andrein työpäivän tulee täyteen.
Hallitus osoitti liki 7 miljardia ruplaa eli noin 250 US$ Venäjän huumesotaan vuodelle 2004.
Se on vähäinen summä verrattuna niihin 12 miljardiin dollariin, jotka USA käyttää vuodessa huumesotaansa, ja Andrei kertoo, että heille tarkoitettu raha harvoin lirisee hänen osastonsa operaatioihin.
”Ylemmät virkamiehet sanovat, ettemme tee tarpeeksi töitä huumeita vastaan, että meidän tulisi näyttää samanlaisia tuloksia kuin amerikkalaiset,” hän kertoo. ”Mutta katso amerikkalaisten rahoja ja varusteita. Miten me pärjäämme sellaiselle?”
Andrei sanoo omien varusteiden ostamisen olevan erityisen vaikeaa hänen pienellä palkalla, hieman yli 8000 ruplaa eli noin 290 US$ kuukaudessa. Se on hänen palkkansa ikälisineen, nuoremmat poliisit saavat huomattavasti vähemmän. Tulokset ovat helppo arvata.
”Jokainen poliisi on korruptoitunut,” hän sanoo sulkematta itseään pois. Se on vain astekysymys.
”Kukaan ei elä tällaisilla palkoilla,” hän sanoo. ”Kyse on siitä, että jotkut ajavat Ladalla, toiset mersulla. Päättele siitä sitten.”
Jotkut poliiseista myyvät työnsä ohessa huumeita, hän kertoo, kun taas toiset ottavat lahjuksia sitä vastaan, että jättävät rikosilmoituksen tekemättä. Andrei sanoo inhoavansa ensimmäistä kun taas toiseen hänellä on oma moraalinsa.
”En koskaan päästä todella pahaa poikaa takaisin kadulle,” hän kertoo. ”En koskaan päästä aseistautunutta rikollista takaisin kadulle pelkästään rahasta.”
Lähde: Helsingin Sanomat 14.3.2005, New York Times 12.3.2005
New Yorkissa selvitetään poikkeuksellista, kahdeksaan
mafiamurhaan johtanutta kahden poliisimiehen ja gangsteriyhteisön
pitkäaikaista yhteistyösuhdetta. Suurin osa murhista tehtiin,
kun poliisikaksikko oli vielä aktiivipalveluksessa.
Brooklynilaisessa tuomioistuimessa kaksikolle luetut syytteet ovat
pöyristyttävimpiä esimerkkejä poliisien
korruptiosta miesmuistiin. Syytteen mukaan kaksikko sieppasi ja surmasi
1990 mafiapomon toisen mafiapomon laskuun. Vuonna 1986 kaksikko
sieppasi gangsterin, heitti miehen auton peräkonttiin ja toimitti
hänet kilpailevalle gangsterille, joka kidutti miestä ja
tappoi hänet lopulta.
Kaksikkoa syytetään lisäksi osallisuudesta kuuteen
muuhun murhaan sekä kahteen murhayritykseen.
"Louis Eppolito ja Stephen Caracappa ovat pettäneet
vannomansa lupauksen suojella ammattikuntaansa, työtovereitaan ja
kansalaisia järkyttävällä tavalla avustamalla ja
rahastamalla salaisesti mafiaa ollessaan New Yorkin poliisilaitoksen
palveluksessa", syyttäjä Roslynn R. Mauskopf totesi
lehdistötilaisuudessa syytteiden julkistamisen jälkeen.
Kaksikon syytetään saaneen runsaita korvauksia
osallisuudestaan murhiin ja gangstereita koskeneiden tutkintatietojen
luovuttamisesta tutkittaville. Parhaimmillaan miehille maksettiin 4 000
dollarin (lähes 3 000 euron) kuukausikorvauksia.
Eläkkeelle 56-vuotias Eppolito jäi 1990 ja 63-vuotias
Caracappa kaksi vuotta myöhemmin. Heidät pidätettiin
keskiviikkona italialaisessa ravintolassa Las Vegasissa.
Molemmat miehet tulivat poliiseiksi 1969. Tuona vuonna New Yorkin
poliisiin palkattiin hyvin suuri joukko miehiä ilman heidän
taustojensa perusteellista selvittämistä, minkä
seurauksena monet heistä erotettiin ja jopa pidätettiin
myöhemmin.
Eppolitolla oli läheisiä yhteyksiä
järjestäytyneeseen rikollisuuteen: hänen
isänsä Ralph tunnettiin mafiapiireissä lempinimellä
Fat the Gangster ja hänen James-setänsä nimellä
Jimmy the Clam (Simpukka). Eppolito ei maininnut mitään
näistä sukulaisistaan hakiessaan virkaa, mutta
eläkkeelle jäätyään hän kertoi
elämäkertakirjassaan Mafia Cop, millaista oli olla
"rehellinen poliisi", jolla on gangsterisukulaisia.
Kirjassaan Eppolito arvostelee viranomaisia, jotka olivat
epäilleet häntä salaisuuksien myymisestä mafialle.
Syyte-epäilyistä oli tosin luovuttu 1985.
Caracappa työskenteli ensin yhdessä Eppoliton kanssa
murtoja tutkivalla osastolla, mutta eteni nopeasti arvostettuun
yksikköön, joka keskittyi suuriin rikostapauksiin.
Myöhemmin hän oli luomassa erikoisyksikköä, joka
selvitti mafian piirissä tehtyjä henkirikoksia.
Siinä tehtävässä Caracappa erikoistui kuuluisan
Luchese-mafiaperheen tekemisiin ja toimi New Yorkin poliisin ja
liittovaltion poliisin FBI:n yhdysmiehenä mafiamurhia koskevissa
tutkimuksissa.
Caracappan antamien tietojen perusteella mafiapomot onnistuivat muun
muassa välttämään pidätyksiä ja
murhaamaan gangsterien keskuudessa olleita poliisin ilmiantajia.
Kohtalokkaita virheitäkin sattui. Yhden syytekohdan mukaan 1986
Anthony Casso -niminen gangsteri pyysi poliisikaksikolta tietoja
Cambino-mafiaperheen miehestä nimeltä Nicholas Guido
selvittääkseen lopullisesti välinsä tämän
kanssa. Nicholas Guidon osoite löytyi, ja mies tapettiin
joulupäivänä 1986, mutta myöhemmin ilmeni,
että hän oli ollut väärä Nicholas Guido.
Las Vegasissa kaksikko on asunut naapureina varakkaalla alueella.
Poliisieläkkeen lisäksi Caracappa on hankkinut
lisätuloja salapoliisitöillä ja Eppolito pienillä
elokuvarooleilla, joissa hän on esittänyt gangstereita tai
muita roistoja.
Keskiviikkoiset pidätykset eivät tulleet täytenä
yllätyksenä. FBI ja New Yorkin poliisi tutkivat kaksikon
toimia jo vuonna 1994 erään ilmiantajan puheiden perusteella.
Hanke kaatui kuitenkin siihen, että ilmiantaja todettiin
epäluotettavaksi.
Tällä kertaa tutkijat ovat niin vakuuttuneita
todistusaineistonsa pitävyydestä, että syytteet
kaksikkoa vastaan päätettiin nostaa. Syyttäjä
Mauskopf kuvasi tutkijaryhmää sitkeäksi, sillä se
on selvittänyt asiaa vuosikausia. Myös tällä kertaa
tärkeä osa on ilmiantajalla, jonka henkilöllisyyttä
ei ole paljastettu.
Kaksikon asianajajat ovat torjuneet kaikki syytteet. Eppoliton
asianajaja viittasi muun muassa päämiehensä 21-vuotiseen
esimerkilliseen virkauraan, jonka aikana hän sai kaikkiaan 107
erilaista mitalia muun muassa urheudesta.
Caracappan asianajaja muistutti päämiehensä olevan
Vietnamin veteraani, josta tuli ensiluokkainen poliisiupseeri.
Pitkäksi ennakoitu oikeudenkäynti
järjestetään Brooklynissa, ja jos miehet todetaan
syyllisiksi, he voivat saada elinkautiset vankeustuomiot.
Tutkimuksen mukaan THC ehkäisee taudin etenemiseen liittyvää hermosolujen tuhoutumista.
”Tällä hetkellä ei ole toimivia lääkkeitä Alzheimerin tautiin. Joitakin oireiden hoitoon mutta ei sellaista, mikä pysäyttäisi taudin etenemistä,” kertoo Alzheimer säätiön tutkimusjohtaja Susanne Sorensen.
Potilaiden muistinmenetystä ei ymmärretä mutta ajatellaan, että hermosoluja ympäröivät microgliaksi kutsutut solut olisivat ratkaisun avain. Taudin aikana näiden solujen toiminta riistäytyy, mikä vaurioittaa hermosoluja ja tuhoaa osia aivoista. Kahdessa eri kokeessa ihmisen aivosolukolla ja rotilla tutkijaryhmä osoitti THC:n hillitsevän microglian toimintaa, mikä ehkäisee muistin heikkenemistä.
Aikaisemmin eräs toisen asteen oppilaitos aloitti ensimmäisenä kouluna Britanniassa koululaisten satunnaistestaamisen.
Ihmisoikeusjärjestöt ja huumetyötä tekevät kansalaisjärjestöt arvostelivat toimenpidettä mutta sitä kannattivat sekä pääministeri Tony Blair että oppositiossa olevan oikeiston johtaja Michael Howard.
Joseph Rowntree säätiön julkaiseman tutkimuksen mukaan koululaisten testaaminen on eettisesti monimutkaista ja sillä voi olla ei-aiottuja kielteisiä vaikutuksia.
Tutkimuksen tekijä, Glasgown yliopiston huumeiden väärinkäytön tutkimuksen professori Neil McKeganey väittää, että nuoret voivat vaihtaa kannabiksesta, joka voidaan havaita pitkän ajan päästä, huumeisiin, joita ei enää havaita parin päivän päästä.
Hän myös kertoo USA:ssa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan USA:ssa laajalle levinneillä huumetestiohjelmilla ei ole vaikutusta huumeiden käyttöön nuorison keskuudessa.
Lähde: EU:n komissio
http://europa.eu.int/comm/health/ph_determinants/life_style/drug/documents/drug_strategy0512_en.pdf
EU parlamentin uudistusehdotukset eivät suodattuneet EU:n uuteen huumestrategiaan, mikä kuvaa hyvin vanhakantaista suljetuissa piireissä tehtävää huumepolitiikkaa. Strategia kulkee korkealla abstraktion tasolla eikä siinä EU parlamentin esityksen tavoin oteta konkreettisesti kantaa esimerkiksi kannabiksen asemaan. Toisaalta huumehaukkamaa Ruotsi esittää sivulla 15 kohdassa 3 varauksen tuomioiden ja syyttämisen yhtenäistämiseen. Voisiko tämän tulkita niin, että Ruotsin huumehaukat pelkäävät syyttämättäjättämiskäytännön ja ns. taloudellisuusperiaatteiden leviämistä?
Käytännön huumepolitiikkaa tullaan tekemään jatkossakin toimintasuunnitelmina tämän strategian antamien suuntaviivojen pohjalta. Kohta 8 sisältää realistisen kuvauksen EU:n huumeongelman tämän hetkisestä tilasta, mikä tiivistetään kohdassa 9 seuraavanlaisesti: "Saatavilla olevan tiedon valossa huumeiden käyttö ei ole vähentynyt eikä tarjolla olevien huumeiden määrää ole saatu vähenemään".
Nämä ovat olleet edellisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien keskeiset tavoitteet eivätkä ne ole toteutuneet. Radikaalimman muutoksen sijaan strategiassa vannotaan ns. tasapainoitetun lähestymistavan puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tähän asti suurin osa resursseista on suunnattu huonoiten tuloksia tuottavaan kriminaalikontrolliin, olisi nyt tarkoitus lisätä joku ropo tutkimuksissa parempia tuloksia tuottaviin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Rahastahan huumepolitiikassakin on kysymys, ja voi vain kuvitella millaisia juonia byrokraattien keskuudessa on puitu, jotta kallis kriminaalikontrolli saisi säilytettyä isot budjettinsa.
Kohta 11 vyöryttää eteemme mahdollisuuden päästä vaikuttamaan huumepolitiikkamme sisältöön. Parlamentin esityksessä oltiin valmiita jopa antamaan rahaa kansalaisjärjestöille. Strategiassa ollaan varovaisempia mutta todetaan, että tämän tasapainoitetun lähestymistavan toteuttamiseen tarvitaan myös kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan konsultointia.
Komissio laatii seuraavan vuoteen 2008 ulottuvan toimintasuunnitelman alkuvuodesta. Strategian mukaan suunnitelman laatimisessa pitää kuulla mm. parlamenttia, asiantuntijoita ja kansalaisia. Nyt kun sekä parlamentti ja komissio ovat esittäneet demokratian tuomista huumepolitiikkaan, on syytä seurata tarkkaan, johtaako nämä lupaukset toimenpiteiden kohteena olevien kansalaisryhmien kuulemiseen vai jatkuuko vanha yliolkainen ja yhteisiä resursseja tuhlaava kriminaalipolitiikka. Huumepolitiikan uudistamisen EU:ssa on edelleen jatkuttava kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen vetämänä.
Lähde: Dagens Nyheter 20.11.2004, sivu A12
Dagens Nyheter uutisen mukaan Ruotsin oikeusministerin Thomas Bodströmin mielestä EU:n uusi huumestrategia lopettaa kannabiksen myynnin kahviloissa Hollannissa.
"En olisi yllättynyt vaikka Hollannin kannabiskahvilat olisivat poissa vuoteen 2010 mennessä. Tuollaista huumeiden myyntiä ei tulevaisuudessa suvaita," sanailee Bodström.
Lähde: UNODC 18.1.2005
Euroopan parlamentin katsoessa tosiasioita silmiin komissio ja YK:n huumetoimisto jatkavat dystopiansa rakentamista kabinettien kätköissä. YK:n julkaisemassa uutisessa kerrotaan, kuinka YK:n ylin huumebyrokraatti kävi tapaamassa EU:n ylimpiä byrokraatteja sen yhteisymmärryksen jatkamiseksi, että taistelemme samassa rintamassa pahan kolminaisuutta vastaan. Miesbyrokraatit julkaisivat jälleen kerran juhlallisen samanmielisyyden osoituksen maailmanlaajuisessa taistelussa huumeita, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia vastaan. YK:n mukaan tämän kolmiulotteisen uhkan torjumiseen tarvitaan kahdenkeskisiä ratkaisuja, mitä tämä ikinä tarkoittaakaan.
Lähde: Drugnet Europe Issue 49, EMCDDA Thematic Papers february 2005, Drugs in Focus Issue 14
EU.n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, Thematic Papers sarjassa keskitytään huumeongelman keskeisimpään kysymykseen eli mihin kansainväliset sopimukset velvoittavat ne hyväksyneet maat.
Kaikkien maailman maiden huumelainsäädäntö perustuu YK:n huumausainesopimuksiin. Näistä keskeisin, vuoden 1961 Single Convention, määritteli huumeiden käytön rankaisemisen niin löyhästi, että tämän sopimuksen perusteella valtiot saattoivat halutessaan suhtautua käyttöön ja siihen liittyvään hallussapitoon liberaalisti. Mm. Hollannin coffee shop -politiikka mahtui vielä tämän sopimuksen piiriin.
Vuoden 1988 Wienin sopimuksella tiukennettiin valtioiden liikkumavaraa käytön rankaisussa, mutta tutkimus osoittaa, että tämäkin sopimus antaa liikkumatilaa järjestellä asioita kansallisten tarpeiden mukaan. Vaikka meillä vakuutellaan käytön rankaisun olevan kansainvälisten velvoitteiden mukaista ja jopa loogisesti välttämätön toimenpide, vain seitsemässä 26:sta EU-maasta pelkkä huumeiden käyttö on kielletty Suomi mukaan lukien.
Kun tarkastellaan sopimuksiin sisältyviä huumausaineiden luokitteluja, huomataan niiden olevan yhtä vanhentuneita kuin Neuvostoliiton kansallishymni. Kannabiksen luokittelu yhtä vaaralliseksi kuin heroiini perustuu väitteelle, ettei kannabiksella ole minkäänlaista lääkinnällistä hyötyä.
Huumeiden käytön levittyä yhä laajempiin kansankerroksiin ja vakiinnuttua syntyi pyrkimys tasapainottaa tilannetta tarjoamalla hoitoa rangaistusten sijaan. 1990-luvulla yhä useammassa valtiossa päädyttiin kohtelemaan käyttöä ja siihen liittyvää hallussapitoa vähäisinä rikkomuksina, joihin alettiin soveltaa muita kuin rikossanktioita.
Kansallisten huumestrategioiden analyysi osoittaa, että useissa EU-maissa toiminta perustuu:
a) hoidon painottamiselle rikosoikeudellisen rankaisemisen sijaan
b) sen epäsuhdan tunnustamiselle, mihin vapausrangaistuksen soveltaminen (usein aiheuttaen rikosrekisterimerkinnän) laittomien huumeiden käyttöön johtaa
c) näkemykselle, jonka mukaan kannabis on haitattomampaa terveydelle kuin muut huumeet.
Tämä kehitys ei suinkaan ole merkinnyt huumepolitiikan lievenemistä vaan huumepolitiikkaan vaikuttaa suuresti muut kuin terveydelliset seikat. Uudessa Teemana huumeet raportissa EMCDDA tarkastelee hoidon kenttää EU-maissa ja tulos on yllättävän lohduton: huumeiden ongelmakäyttäjissä on paljon ns. kaksoisdiagnoosin saaneita eli sekä päihteiden käytöstä että mielenterveysongelmista kärsiviä. Huumeiden käytön takia näitä ihmisiä ei diagnosoida kunnolla, he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ja hoitoa saadessaan he jäävät kahden hoitomallin, psykiatrisen hoidon ja päihdehuollon, väliin roikkumaan. Raportista voi päätellä, että muissakin EU maissa päihdehuoltokulttuuri on muualta kuin julkisen terveydenhuollon piiristä.
Nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että vielä 1990-luvulla huumeiden käyttäjillä ei katsottu olevan vapaata tahtoa, oikeutta omaan mielipiteeseen eikä siten normaaleja ihmisoikeuksia. Tämä on näkynyt mm. valtiovallan suhtautumisessa Kannabisyhdistykseen. Kovien huumeiden käyttäjien aseman ja terveydentilan parantamiseen tähtäävät ns. haittoja vähentämään tarkoitetut politiikan muodot saivat raivokasta vastarintaa kieltolakijärjestöiltä, Suomessa varsinkin Irti Huumeista ry:ltä.
Haittoja vähentämään tarkoitettu politiikka toi huumeiden käyttäjien ihmisoikeudet huumekeskusteluun. Mutta tätä kautta ei olla onnistuttu täyttämään ihmisten tasavertaisuutta edes saada hoitoa. YK:n huumesopimukset rikkovat sen omia ihmisoikeussopimuksia, ja vuoden 2008 yleiskokouksessa koko tämä järjestelmä täytyy asettaa kyseenalaiseksi. Käyttäjien ihmisoikeuskysymykset tulee hoitaa lainsäädännön kautta ja lopettaa meidän kriminalisointi.
Tavallisilta kansalaisjärjestöiltä pääsy näihin piireihin on evätty mutta onneksi kuvioihin on tullut vaikutusvaltaisia toimijoita, joiden yhteenliittymä, Senlis Council, järjestää maaliskuussa konferenssin kansainvälisestä huumepolitiikasta Wienissä samaan aikaan kun YK:n huumekomissio pitää siellä vuosikokoustaan. Senlis Council tähtää YK:n huumesopimusten muuttamiseen vuonna 2008, joten heidän sivujensa seuraaminen voi olla mielenkiintoista lähivuosina.
http://www.senliscouncil.net/modules/events/vienna_2005
Lähde: Helsingin Sanomat, tuoreet 20.2.2005
New York. Yhdysvaltojen presidentin George W. Bushin kanssa käydyistä salaa nauhoitetuista yksityiskeskusteluista käy ilmi, että Bush olisi tunnustanut kokeilleensa marihuanaa, the New York Times -lehti kertoi lauantaina.
Keskustelut nauhoitti Bushin isän entinen avustaja Doug Wead, joka kävi tulevan presidentin kanssa puhelinkeskusteluja vuosien 1998 - 2000 aikana.
Nauhoitusten mukaan Bush arvosteli silloista varapresidenttiä Al Gorea, koska hän oli myöntänyt käyttäneensä marihuanaa.
Bush selvitti Weadille, miksi hän ei aikonut tehdä samalla tavalla. "En vastaisi marihuanaa koskeviin kysymyksiin", Bush sanoi lehden mukaan. "Tiedätkö miksi? Koska en halua jonkun pienen lapsen tekevän sitä, mitä minä kokeilin."
Wead perusteli nauhoituksia sillä, että Bush tuntui hänestä historialliselta hahmolta.
Valkoinen talo ei kiistänyt nauhojen alkuperäisyyttä. "Kuvernööri kävi arkisia keskusteluja henkilön kanssa, jonka hän uskoi olevan hänen ystävänsä", presidentin tiedottaja Trent Duffy sanoi.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush puhui taas sivu suunsa. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ollut julkisesta sanasekoilusta, vaan ystävän
salaa nauhoittamasta puhelinkeskustelusta, jossa Bush epäsuorasti myöntää käyttäneensä huumeita.
Keskustelun nauhoitti Bushin isän entinen neuvonantaja Doug Wead, jonka kanssa Bush pohti poliittista tulevaisuuttaan vuonna 1998. Bush haukkuu New York Timesin mukaan nauhalla Al Gorea, joka oli julkisesti myöntänyt marijuanan käytön.
- Minä en vastaisi kysymykseen marijuanasta. Tiedätkö miksi? Koska en halua joidenkin pikkulasten tekevän sitä, mitä minä kokeilin, Bush
tunnusti Weadille täysin tietämättömänä nauhoituksesta.
Tunnustuksen lipsahtaminen julkisuuteen on Bushille erittäin kiusallista. Vaikka hän on myöntänyt juoneensa joskus nuoruudessaan rajustikin
alkoholia, on hän esiintynyt huumeiden suhteen puhtoisena.
Valkoinen talo pysytteli varsin vaiti eilen esiin pullahtaneesta nauhaskandaalista. Nauhojen aitoutta ei kuitenkaan kielletty.
Lähde: Dagens Nyheter 2. ja 3.2.2005
Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning, CAN, kertoo uusimmassa Ruotsin huumetilannetta kartoittavassa raportissa huumeiden hintojen laskeneen 40 % - 50% 1980-luvulta. Kovien huumeiden käyttäjien määrä on lisääntynyt 50% samalla kun kunnat ovat karsineet hoitomahdollisuuksia.
Mitä tekee yhteiskunta? Ruotsalaisen huumepolitiikan sanotaan seisovan kolmella jalalla: ennaltaehkäisevä työ, hoito sekä poliisin ja tullin taistelu huumeiden tarjontaa vastaan. Pikainenkin katsaus osoittaa teoreettisen luomuksen haittaavan todellisuuden havaitsemista.
Huumeiden halvetessa tulli ja poliisi tekevät yhä isompia takavarikkoja. Vuosina 1988 - 2003 kannabistakavarikot kaksinkertaistuivat. Amfetamiini- ja heroiinitakavarikot nelinkertaistuivat. Yhteenvetona: yhteiskunnassa on enemmän huumeita yhä laajemmalle levinneenä.
Terveysministeri Morgan Johansson lupasi syksyllä 2002 huumevapaan yhteiskunnan kymmenessä vuodessa. Ruotsissa kuolee nykyään yksi narkomaani joka päivä. Vuodesta 2000 Ruotsissa on laskettu 400 huumeisiin liittyvää kuolemantapausta vuosittain. Neljäsosa heistä on alle 30 vuotiaita.
Dagens Nyheterin haastattelussa terveysministeri toistaa lupauksensa tulevaisuuden huumeettomasta Ruotsista.
"Mielestäni meillä ei voi olla muuta tavoitetta kuin huumeeton yhteiskunta mutta ymmärrän myös sen näyttävän utopialta."
Mitä ongelmia liittyy mielestänne liberaaliin huumepolitiikkaan ?
"Yhä useampi alkaa ottamaan aineita. Jos vain sijoitetaan resursseja huono-osaisimpiin eikä välitetä nuorten kokeilukäytöstä, saadaan automaattisesti enemmän vaikeita narkomaaneja."
Mitkä ovat ne pahimmat huumepoliittiset hairahdukset ?
"Heroiiniprojekti Sveitsissä, jossa narkomaanit saavat valvotusti heroiinia. Tämä oli selvä yhteiskunnallisista tavoitteista luopuminen. Kannabiksen laillista myyntiä pidän samanlaisena antautumisena."
Kannabiksen hallussapidosta tehdyt pidätykset vähenivät kolmanneksen kannabiksen uudelleenluokittelun jälkeen. Vuosi sitten voimaan astuneen muutoksen jälkeen on tehty 43 750 pidätystä verrattuna 68 625 pidätykseen sitä edellisenä vuonna. Sisäministeriön tietojen mukaan muutoksella ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta kannabiksen käytön yleisyyteen. Ministeriö arvioi muutoksen säästäneen kuitenkin noin 200 000 poliisin työtuntia.
Aikuisista brittiläisistä 10.8% ilmoitti käyttäneensä kannabista viime vuonna, 10.9% edellisvuonna. Kannabista käyttäneiden osuus 16 - 24 vuotiaista on laskenut viidessä vuodessa 28.2 prosentista 24.8 prosenttiin.
Sisäministeri Caroline Flint: "Tuntuu mukavalta, että ne ennustukset nuorten kannabiksen käytön yleistymisestä olivat perusteettomia".
Kannabispolitiikan tiukentamista vaativat konservatiivit syyttävät hallitusta vääristelevistä tilastoista. Varjohallituksen sisäministeri David Davis: "Kannabiksen uudelleenluokittelu oli virhe, mikä lähetti ristiriitaisen viestin nuorille sekä huono-osaisille huumeen vaaroista. Blairin hallitus huijaa itseään käyttämällä harhaisia lukuja kannabiksen käytöstä."
Lähde: The Guardian 20.2.2005
Suuret kannabistakavarikot Kaakkois-Englannissa viime viikkoina ovat hälyttäneet poliisin, joka uskoo rikollisliigojen salakuljettavan suuria kannabiseriä, koska he uskovat poliisin silmäilevän muualle.
Yksi Scotland Yardin poliisiupseeri uskoo kannabiksen uudelleenluokittelun lähettäneen väärän viestin liigoille, jotka ovat nyt siirtymässä miedompiin huumeisiin.
"Yksi suurimmista kasvualoista on organisoituneen rikollisuuden siirtyminen kannabiksen tuontiin," kertoo Metropolitan Police'n järjestätyneen rikollisuuden vastaiseen ryhmään kuuluva poliisiupseeri. "Tarjontapuoli on reagoinut liberalisointiin, koska he uskovat lain täytäntöönpanon siirtyneen muihin kuvioihin. Me kaappaamme nyt tonneittain kannabista eikä tällaista ollut ennen. Uudelleenluokittelu oli väärin."
Kansalaisjärjestö Transformin johtaja Danny Kushlick sanoo, ettei takavarikot anna tarkkaa kuvaa siitä, lisääntyykö tarjonta tai kysyntä. "Kukaan ei tiedä, kuinka paljon tänne salakuljetetaan, tai kuinka isot varastot täällä on. Täten suurikaan takavarikko ei todista mitään. Kaikki riippuu vähän siitä, mitä ihmiset haluavat todistaa."
Poliisipäälliköiden liiton edustaja kertoo liittonsa kannan pysyvän entisellään: "Kannatamme edelleen hallituksen päätöstä luokitella kannabis uudelleen".
Lähde: BBC 29.1.2005
Hallitus ilmoitti tutkivansa kaikki tieteelliset tutkimukset kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien yhteyksistä. Terveysministeriö sanoi, että lääkäreiden keskuudessa ollaan yksimielisiä siitä, että kannabis on "tärkeä kausaalinen tekijä" mielenterveysongelmissa.
Aikaisemmin mielenterveysjärjestö Rethink vaati hallitusta tutkimaan "kannabiksen ja psykoosien välistä yhteyttä". Järjestön mielestä kannabiksen uudelleenluokittelu lähetti "sekavan viestin" nuorisolle.
Lähde: HIT 17.12.2004
http://www.hit.org.uk/displayNews.asp?key=55
http://www.drugs.gov.uk/Campaign/Cannabis
Käytätkö runsaasti kannabista ja oletko lopen kyllästynyt verorahojesi tuhlaamiseen suomalaiseen huumelänkytykseen? Brittiläinen kansalaisjärjestö HIT tarjoaa englanninkielen taitoiselle paljon kannabista käyttävälle mahdollisuuden testata kannabisriippuvuutensa ja ongelmaisuuden tasonsa. Ohjelma on kehitetty Hollannissa ja lähestyy kannabiksen käytön aiheuttamia ongelmia ymmärrettävästi ja käytännöllisesti ilman vaikeita sivistyssanoja ja terminologista purismia. Testaa viidessä minuutissa oma riippuvuusasteesi ja saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön ongelmien ratkaisuun.
http://www.knowcannabis.org.uk/
Marihuanan käyttäjillä aivojen verenkierto on poikkeavaa vielä kuukaudenkin jälkeen polttamisen lopettamisesta, yhdysvaltalaiset tutkijat kertoivat maanantaina.
Marihuanan käyttäjillä aivovaltimot ovat samalla tavalla muuttuneet kuin korkeasta verenpaineesta kärsivillä ja dementikoilla. Tutkimustuloksen uskotaan selittävän, miksi erittäin paljon marihuanaa käyttävät saavat huonoja tuloksia muistitesteissä, Baltimoressa sijaitsevan huumetutkimuslaitoksen tutkijat Ronald Herning ja Jean Lud Cadet arvioivat Neurology-lehdessä.
Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat ovat aiemmin todenneet, että kannabista jatkuvasti käyttävillä on muutoksia aivovaltimoiden molekyyleissä.
Lähde: Reuters 7.2.2005, New Scientist 7. ja 12.2.2005, Globe and Mail 11.2.2005
Helsingin Sanomien uutisointi USA:ssa tehdystä kannabistutkimuksesta kuvaa suomalaista huumeuutisointia, jossa haittakeskustelun korvaa satunnaiset sensaatiot. Tähänkin uutiseen liittyy kaksi nimeä, USA:n hallituksen tutkimuslaitos NIDA ja sen johtaja Volkow, jotka kannabisaktivistit ovat oppineet yhdistämään douppitieteeseen, suomalaisittain Urpo Rinne -lääketieteeseen. Tämän tutkimussuunnan tunnistaa tarkoitushakuisesta kannabiksen haittojen hakemisesta.
Tutkittujen koehenkilöiden käyttämät kannabismäärät ulottuivat kahdesta sätkästä aina 350 sätkään viikossa. Nämä havaitut haitat alkoivat ilmetä henkilöillä, joiden käyttämät määrät olivat yli 70 sätkää viikossa eli ainakin 10 sätkää päivässä. Tällaiset määrät aiheuttavat varmasti jo monenlaista muutakin haittaa.
Säännöllisesti kannabista käyttävillä veri virtaa nopeammin aivojen verisuonissa kuin ihmisillä, jotka eivät käytä. Tutkimusjohtajan Jean Cadetin mukaan nopeampi virtaus voi olla yritys korvata kannabiksen polttamisen aiheuttama hapen puute aivoissa.
Tutkimuksessa eliminoitiin kannabiksen ohessa käytettävän tupakan vaikutus vertaamalla tutkimustuloksia tupakoijien arvoihin, jotka olivat normaalit. Tohtori William Notcutt sanoo, että tämän pitkäaikaisen vaikutuksen takana on eri aine kuin se, mikä aiheuttaa kannabispäihtymyksen.
"50 sätkää päivässä kuluttava henkilö saa ruumiiseensa valtavan määrän karsinogeenejä hamppukasvista. Tiedämme kannabiksen vaikutuksien sydämeen ja verenkiertoelimiin olevan monimuotoisia ja riippuvan useista tekijöistä, joten se ei ole yhtä yksinkertainen kuin muut päihteet. Seuraavaksi tulisi tutkia niitä ihmisiä, jotka käyttävät korkealaatuisia lääkekannabisuutteita."
Hän myös lisää, että tulokset ovat erilaisia niillä ihmisillä, jotka polttavat kannabista vain satunnaisesti, ja altistuvat vain vähäisille määrille savun sisältämiä haitta-aineita.
Tutkimus itsessään vahvistaa kuvaa kannabiksen suhteellisesta haitattomuudesta: suurin osa kannabiksen käytöstä sijoittuu tämän tutkimuksen haittarajojen ulkopuolelle. Tutkimus tähdentää sitä kohtuukäytön linjaa, mitä SKY on yrittänyt tuoda esille koko toimintansa ajan. Kerrattakoon tässä tutkimuksia, joissa ei ole havaittu kannabiksen käytön aiheuttamaa henkisen suorituskyvyn laskua.
Current Opinion in Pharmacology (2005) yhteenvetona tutkimuskatsauksestaan: "There is little evidence ... that long-term cannabis uses causes permanent cognitive impairment. ... Overall, by comparison with other drugs used mainly for 'recreational' purposes, cannabis could be rated a relatively safe drug."
Psychological Medicine (2004) kaksostutkimuksen perusteella: "an absence of marked long-term residual effects of marijuana use on cognitive abilities."
Journal of the International Neuropsychological Society (2003) meta-analyysin perusteella: "failed to reveal a substantial, systematic effect of long-term, regular cannabis consumption on the neurocognitive functioning of users who were not acutely intoxicated."
Canadian Medical Association Journal (2002) kokeiluprojektin tuloksena: "Marijuana does not have a long-term negative impact on global intelligence."
Archives of General Psychiatry (2001) tutkimuksessa pitkän aikaa kannabista käyttäneet olivat viikon ilman: "showed virtually no significant differences from control subjects (those who had smoked marijuana less than 50 times in their lives) on a battery of 10 neuropsychological tests." Researchers added, "Former heavy users, who had consumed little or no cannabis in the three months before testing, [also] showed no significant differences from control subjects on any of these tests on any of the testing days."
American Journal of Epidemiology (1999) "no significant differences in cognitive decline between heavy users, light users, and nonusers of cannabis" over a 15-year period.
Lähde: BBC 16.2.2005, The Guardian 17.2.2005
Britannian vetoomustuomioistuimella on päätettävänään, voiko kannabista kroonisiin kipuihin käyttävät ihmiset välttää rikostuomion vetoamalla siihen, että he ovat toimineet "hädässä". Tämä nousi esille kahdessa käänteentekevässä oikeusjutussa.
Toisessa syytettynä on mies, jonka molemmat jalat on amputoitu. Hän kärsii vahingoittuneen kudoksen aiheuttamista kivuista sekä haamutuntemuksista eli poistettujen jalkojen aiheuttamista tuntemuksista.
Toisessa tapauksessa syytettynä on mies, jonka kohdalla syyttäjä kysyy oikeudelta, että voidaanko vedota hätätilaan tilanteessa, jossa kannabista on hankittu "ainoana tarkoituksena helpottaa olemassa olevaa tilaa kuten MS-tautia".
Puolustusasianajaja kertoi oikeudelle, että hätätilaan vetoaminen pitäisi olla mahdollista silloin, kun kannabista käytetään lievittämään suurempaa pahaa, kroonista kipua.
Lähde: Australian Broadcasting Corporation 14.2.2005
Tuore raportti varoittaa, että koululaisten satunnaisella huumetestaamisella ei ole mitään muuta merkitystä kuin koulun markkinointi huolestuneille vanhemmille ja pitää yllä koulun mainetta.
Jesuiittojen Ignatius Centre'n raportti, Keeping them Connected, tutki 1700 katolista koulua Australiassa. Keskuksen edustaja Isä Peter Norden kertoo tietoisuuden lisääntyneen siitä, että opiskelijoiden huumeiden käyttöä täytyy tutkia.
Isä Norden sanoo, etteivät satunnaiset huumetestit ole mikään pelote.
"Uskomme tällaisen käytännön soveltuvan paremmin vankilaympäristöön kuin koulujen oppimisympäristöön. Siellä missä sitä harrastettiin, huomasimme sen heijastavan luottamuksen ja yhteyden murenemista opiskelijan, hänen perheensä ja koulun välillä."
Hän sanoi myös opiskelijan erottamisen johtavan tämän riskien kasvamiseen.
Edellisenä päivänä liittovaltion hallituksen koulutusministeri Brendan Nelson ilmaisi periaatteellisen tukensa satunnaisten huumetestien aloittamiselle valtion kouluissa.
Maakunnan maanviljelyksestä vastaavat viranomaiset anovat osavaltiolta lupaa saada lisätä marihuana hyväksyttyjen orgaanisten tuotteiden listalle ja valvoa paikallisia mariviljelmiä, kuten he valvovat muitakin viljelykasveja. Maakunnan lakia täytäntöön panevat virkamiehet ovat olleet jo pitkään tunnettuja marihuanakulttuurin hyväksymisestä, ja olisikin luonnollista, että maakunnasta tulisi edelläkävijä myös sen valvonnassa.
Siitä saakka, kun Kaliforniassa hyväksyttiin lääkemarihuana vuonna 1996, ovat Mendocinon maanviljelijät kasvattaneet marihuanaa esikaupunkien takapihoilla. Nyt he ovat kääntyneet viranomaisten puoleen tuhoeläinten tunnistamisessa ja torjunnassa.
Mendocinon maakunta olisi ensimmäinen julkinen viranomainen USA:ssa, joka myöntäisi todistuksen marihuanan orgaanisuudesta, kertoo NORML:n Pohjois-Kalifornian osaston johtaja Dane Wilkins.
"Tämä on hieno ajatus, koska sairaat tai kivuista kärsivät ihmiset tarvitsevat ilman kemikaaleja kasvatettua marihuanaa", hän sanoo.
Maanviljelystarkastaja Dave Bengtson aikoo kysyä osavaltiolta myös, tulisiko hänen tarkastaa marihuanan kasvattamoja tuhohyönteisten takia sekä tulisiko hänen tarkastaa kannabiskerhojen käyttämät vaa'at - näitä palveluja hän tekee lailliselle liiketoiminnalle.
Lähde: Cannabis Culture 9.2.2005
Emmy palkinnonkin pokannut talkshow isäntä Montel Williams, 47, hätkäytti viime vuonna katsojiaan käyttäessään yhden shownsa lääkekannabiksen hyötyjen esittelyyn.
Jakso esitettiin pian sen jälkeen kun MS-tautia poteva Williams pidätettiin Detroitin lentokentällä. Läpivalaisussa hänen laukustaan löydettiin pieni määrä kannabista ja käyttövälineitä. Vaikka hänen annettiin jatkaa matkaansa, olisi hänelle voitu langettaa Michiganin osavaltion lakien mukaan jopa vuoden vankeusrangaistus. Osavaltiossa ei lääkekannabiksella ole erityisasemaa.
Hyssyttelyn sijaan Williams päätti opettaa yleisöään lääkekannabiksen käytöstä. Hän kertoi mm. että lääkärin määräämä marihuana pitää hänen kipunsa aisoissa, mihin lailliset lääkkeet, kuten Oxycontin ja Percoset, eivät pysty ja niiden käyttöön liittyy vakavia terveyshaittoja.
Montel Williamsin MS-sivut:
http://www.montelms.org/
Lähde: BBC 8.2.2005
Assamin osavaltiossa on tehty maan isoin kannabistakavarikko. Tullimiehet kertoivat pidättäneensä kuusi rajavartijoiksi naamioitunutta salakuljettajaa 10 tonnin hasislastin kanssa. Viranomaisten mukaan lasti oli menossa Manipurista Madhya Pradeshiin.
Tietojen mukaan heimot seudulla ovat lisänneet kannabiksen viljelyä, koska siitä saa paljon enemmän rahaa kuin muista viljelykasveista.
Luoteis-Intian tullin johtaja odottaa takavarikkojen lisääntyvän huomattavasti viljelyn lisääntymisen myötä.
Hollantilainen aikakauslehti sisällytti uusimpaan numeroonsa epätavallisen tuotenäytteen: kaksi kannabiskasvin siementä pienessä muovipussissa.
Nieuwe Revun päätoimittaja Mark Koster kertoi, että tempulla yritetään saada lisää julkisuutta uusimmalle numerolle, joka puolustaa marihuanan ja muiden huumeiden laillistamista.
Vaikka Hollanti on kuuluisa vapaamielisestä huumepolitiikastaan - coffee shopeissa saa myydä pieniä määriä marihuanaa ja hasista - myös miedot huumeet ovat lain kirjaimen mukaan laittomia. Syyteen saa kuitenkin vasta suurempien määrien hallussapidosta.
Kosterin mukaan huumeidenvastainen taistelu nielee vain rahaa johtamatta mihinkään. Päätoimittaja sanoi, etteivät viranomaiset ole ottaneet lehteen yhteyttä siemenpussien vuoksi. Monet kauppaketjut kuitenkin joko irrottivat lehden mukana tulleet siemenet pois tai jättivät koko numeron pois hyllyiltään.
Lähde: Expatica 1.2.2005
Uudet säädökset siitä, milloin kannabiksen hallussapidosta voidaan syyttää, astuivat voimaan 1. helmikuuta. Toukokuussa 2003 tuli voimaan uusi laki, jonka mukaan kannabiksen hallussapidosta tavattuja ei välttämättä syytetä. Viime vuonna oikeudenpäätöksellä todettiin tämä laki perustuslain vastaiseksi sen epämääräisyyden takia.
Oikeusministeri ja yleisen syyttäjän toimisto julkistivat nyt ohjeet, joiden pitäisi selventää tilanne.
Jos joltakin löytyy alle 3 grammaa kannabista tai omaan käyttöön kasvatettu kasvi, tällöin annetaan lievin rangaistus, suullinen varoitus. Poliisi tallentaa varoituksen tietokoneelle ja lähettää kaikki alioikeuteen kerran kuussa. Poliisilla ei ole oikeutta takavarikoida alle 3 gramman erää.
Henkilö saa ankaramman rangaistuksen jos hänet tavataan käyttämästä kannabista koulussa, nuorisokeskuksessa tai näiden läheisyydessä, julkisella paikalla tai vankilassa.
Belgian oikeus- ja terveysministeriöt ovat vielä laatimassa vuoden 2003 lain korvaavaa lainsäädäntöä. Tämä ehdotus olisi eduskunnan käsiteltävänä maaliskuussa. Uuden lain voimaan tuloon saakka syyttäjät noudattavat nyt annettuja ohjeita.
Lähde: BBC, The Guardian, Evening Chronicle 26.1.2005
Britanniassa on herättänyt suurta julkisuutta 66 vuotiaan isoäidin syyttäminen kannabiksen jakelusta. Patricia Tabram aloitti viime vuonna käyttämään kannabista auto-onnettomuudessa saamiensa kipujen lievittämiseksi. Pian hänen ympärilleen kerääntyi samanikäisten erilaisista vaivoista ja kivistyksistä kärsivien joukko, joka laittoi rahat yhteen kannabiksen hankkimiseksi. Patricia Tabramin keittiössä tämä eläkeläisjoukko valmisti kannabiksesta kaikenlaisia ruokia ja herkkuja.
"Poltettaessa kannabista vaikutus kestää noin 45 minuuttia. Jos jauhat kannabiksen hienoksi ja levität sitä ruuallesi, vaikutus kestää viisi tuntia. Jos laitat saman pienen määrän joka aterialle, voit olla ilman kipuja 24 tuntia. Olin sairausvakuutuksen korvaamilla lääkkeillä mutta sivuvaikutukset saivat minut lopettamaan niiden käytön," hän kertoo.
Tästä Britannian valtio on vaatimassa nyt mummua tiilenpäitä lukemaan. Tiedotusvälineet ja suuri yleisö sen sijaan ovat ottaneet hamppumummun edesottamukset vastaan hilpeinä. Tabramin kotipaikka, Humshaugh, on Emmerdalen kaltainen pittoreski pikkukylä, jossa kaikki tuntevat toisensa.
Eräs nimettömänä esiintyvä keski-ikäinen rouva sanoo: "Mielestäni tähän maailman aikaan ja tuon ikäisenä ei kannabiksen käytön pitäisi olla rikollista. Ymmärrän hyvin sen, jos joku käyttää sitä kipujen lievitykseen. Humshaughissa ei ole yleensä ongelmia ja poliisiautoa täällä nähdään vain harvoin."
Patricia Tabram, entinen ravintoloitsija, on kirjoittanut kirjan tekemisistään ja toivoo Howard Marksin kirjan 'Mr Nice' kustantajan tarttuvan myös hänen kirjaansa.
Lähde: Hexham Corant 28.1.2004
Tynedalen ruokapiiri jatkaa marikokkailuaan vaikka perustajaa, isoäiti Patricia Tabramia, uhkaa vankila. Hän pitää edelleen kiinni vakaumuksestaan, että kannabis auttaa hänen vaivoihinsa, ja jatkaa aterointia ystäväpiirissään.
"Minä en saa pitää kannabista talossani enkä ostaa sitä, joten jonkun muun on tehtävä se. Minun lisäkseni ryhmään kuuluu kolme MS-tautia sairastavaa naista ja yksi reumaa sairastava mies. Kannabis auttaa meitä kaikkia." Patricia Tabramilla on vaikea depressio, selkävamma ja tinnitus.
Oikeudessa poliisin kerrottiin rynnänneen rouva Tabramin kotiin kesäkuussa ja löytäneen sieltä 242 grammaa vahvaa skunkkia. Kuukautta aiemmin poliisit olivat takavarikoineet hänen ullakoltaan 30 tainta.
Rouva Tabram kieltäytyy paljastamasta neljän ystävänsä henkilöllisyyttä, joiden kanssa hän jakaa tällaisen määrän. Hän kertoi myös ostaneensa tukussa vain säästäkseen rahaa.
"Minun piti matkustaa Newcastleen aina kun tarvitsin kannabista. Niinpä ajattelin olevan halvempaa aloittaa kasvattaminen itse."
"Mutta kun poliisi takavarikoi kasvini minun piti löytää taas uusi väylä. Otin yhteyttä Cannabis Alliance yhdistykseen jos olisin saanut sitä kautta kontaktin. Muutaman päivän sisällä sain puhelun ja järjestin tapaamisen yhden miehen kanssa."
Rouva Tabram törmäsi kannabikseen vuosi sitten erään ystävän tarjotessa jointin.
Hän kärsi tuolloin paniikkikohtauksista ja depressiosta. Harkitsi jopa itsemurhaa. Mutta jointti sai hänet heti paremmalle päälle vaikka ottikin kurkkuun.
Muutamassa viikossa entinen ravintolan omistaja oli kehittänyt useita ruokareseptejä kannabiksesta. Sana alkoi leviämään hänen maistuvista lääkkeellisiä vaikutuksia omaavista herkuistaan.
"Sain puhelun eräältä vanhemmalta rouvalta, joka uteli keittelemisistäni. Tarjoilin hänelle kanaa ja jälkiruuaksi juustokakkua, joissa molemmissa oli kannabista. Näin tämä pieni ryhmämme alkoi. En pysty enää kokkailemaan omassa keittiössäni mutta käytän ystävieni keittiöitä."
"Kannabiksen käytön aloitettuani olen ollut kivuton, pilleritön ja kuulokojeeni on ollut hyllyllä. Olen myös vähentänyt tupakointiani 20:sta päivässä 6:een viikossa."
Hän on päässyt jo 20. lukuun omaelämänkerrallisessa kirjassaan, jonka työnimenä on Isoäiti kokkaa kannabista. Tuomio luetaan Newcastlen oikeudessa 11. maaliskuuta.
Lähde: BBC 9.2.2005
Patricia Tabram vieraili Englannin pääministerin asunnolla, maineikkaassa osoitteessa Downing Street 10, maistelemassa herkkuvanukasta, joka oli terästetty kannabiksella. Samalla hän jätti pääministerille kirjeen, jossa vaatii kannabiksen välitöntä laillistamista lääketieteellisin perustein. Pääministeriä hän ei tavannut, koska ei ollut sopinut tapaamista.
Kirjeessään hän kertoo kaupallisten pillereiden tekevän hänen olonsa usein huonommaksi ja niillä on enemmän haittavaikutuksia kuin kannabiksella. Riippuvuus julkisesta terveydenhuollosta on vähentynyt hänen aloitettua ottamaan tätä C-luokkaan asetettua huumetta.
"Kannabis kätkee kivun. Se on yrtti ja haluaisin ihmisten kutsuvan sitä sillä nimellä. Se ei poikkea mitenkään timjamista, rosmariinista tai persiljasta. Se saa oloni miellyttäväksi. Se haihduttaa epätoivon ja saa minut suhtautumaan myönteisesti elämään."
Hän kertoi kannabisgourmet -klubinsa, jossa syödään kannabista lääkinnällisin perustein, jäsenmäärän kasvaneen kohun myötä 17:sta 138:aan.
Isoäiti Tabram oli Lontoossa myös tapaamassa kustantajaa kirjoittamansa kirjan julkaisusta, sekä keskustelemassa elokuvan tekemisestä elämästään.
Lähde: West Australian 3.2.2005
Ainoastaan yksi yhdeksästä Länsi-Australian osavaltiossa kannabislain johdosta kiinni otetusta on valinnut huumeneuvonnan viimeisen puolen vuoden aikana ja tämä herättää epäilyjä lainuudistuksen kansanterveysperusteista.
Osavaltion poliisin julkistamat luvut osoittavat, että viime vuoden loppuun mennessä annetuista 1921:stä rangaistusvaatimuksesta vain 237, eli n. 12 %, valitsi sakkojen vaihtoehtona olevan huumeneuvonnan. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 23% ihmisistä valitsi neuvonnan.
Enemmistö valitsi sakon maksamisen mutta heistä 40% jätti sen maksamatta, ja niinpä sakkojen perintätoimisto on saanut lisää töitä tästäkin uudistuksesta.
Terveysministeri Jim McGinty sanoo, että poikkeuksena entisestä järjestelmästä, jonka puitteissa moni kannabiksen käyttäjä sai varoituksen mutta ei rangaistusta, hänen aikanaan tehty uudistus takaa rangaistuksen niille, jotka eivät suostu neuvontaan.
Australian perheliiton johtaja John Barich sanoo lukujen osoittavan, että kuten ennustettiin alussa, laki epäonnistui saamaan ihmiset hoidon piiriin.
Kansallisen huumetutkimusinstituutin tutkija Simon Lenton, joka oli laatimassa uutta lakia, sanoo tarvittavan vähintään 18 kuukauden tiedot sen selvittämiseksi, oliko laki onnistunut vai ei.
Espanjan koillinen maakunta Katalonia suunnittelee asettavansa kannabiksen saataville reseptillä vakavasti sairaille.
Tässä uraauurtavassa kokeilussa, joka tarvitsee vielä terveysministerin hyväksynnän, kannabista jaettaisiin 4 sairaalan ja 60 apteekin kautta potilaille.
Espanjassa edelleen laitonta kannabista jaettaisiin kapselimuodossa sellaisille potilaille, jotka eivät enää saa apua muusta lääkityksestä: MS-tautiin, syöpähoitojen sivuvaikutuksiin, AIDS-potilaiden ruokahaluun sekä kiputiloihin, joihin perinteiset hoidot eivät ole tehonneet.
Ministeriössä ei ole vielä asetettu projektille aloituspäivää teknisten yksityiskohtien vuoksi, mutta sieltä kerrotaan molempien osapuolten välillä vallitsevan hyvä yhteisymmärrys. Ensimmäisten potilaiden arvioidaan saavan lääkkeensä jo tämän vuoden alkupuoliskolla.
Kannabiksen lääkekäyttö on laajalle levinnyt Espanjassa mutta sen käyttäjien on luotettava epävirallisiin verkostoihin tuen sekä tiedon saamiseksi. Valvotun myynnin puuttuessa kannabiksen vahvuus voi vaihdella paljonkin.
Asiaa pohtineessa komiteassa istunut Rafael Borras: "Suurin osa haastattelemistamme ihmisistä kertoi kannabiksen käytön parantaneen heidän elämänsä laatua. Mutta tiedosta oli selvä puute. Siksi ehdotimme tätä projektia."
Montse Domenech, joka edustaa Barcelonan rintasyöpäpotilaiden yhdistystä (joka ajoi tätä projektia), kertoo yhdistyksen saavan 3 - 4 puhelua päivässä naisilta kaikkialta Espanjasta etsien tietoa kannabiksesta. Vaikka kannabiksen käyttö on yleistä yhdistyksen jäsenten keskuudessa, sitä edelleen paheksutaan. "Olemme vanhempia naisia ja meillä on omat omituisuutemme. Aloitin aikoinaan lääkärini tukemana mutta en uskaltanut kertoa siitä miehelleni."
Suurin osa syöpälääkäreistä Barcelonassa kehottaa potilaitaan kokeilemaan kannabista vaikka sitä ei myönnetä julkisesti. "Voisimme yhtä hyvin antaa apua ja valvoa tätä asiaa, sillä ihmiset ottavat kannabista joka tapauksessa."
Ulkomaalaiset potilaat voivat osallistua espanjalaiseen ohjelmaan, jos he ovat kirjoilla jossain neljästä sairaalasta, mutta he eivät saa lääkekorvauksia.
"Lääkemääräyksiä valvotaan tarkkaan", kertoo Katalonian lääkeviraston johtaja Rafael Manzanera. "Mutta jos muualta tulleet täyttävät vaatimuksemme, he pääsevät mukaan."
Lähde: Nature Reviews Drug Discovery, September 2004 Vol 3 No 9, 771 - 784
Tähän astisen tutkimuksen perusteella voidaan sanoa endokannabinoidijärjestelmän tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia erilaisten lääkintäkeinojen kehittämiseen varsinkin sellaisiin tauteihin, joita ei olla tähän saakka kunnolla pystytty lääkitsemään. THC:stä ja kannabisuutteista kehitetyillä lääkkeillä tehdään tällä hetkellä valvottuja kokeita vaikka psykotrooppisten aineiden käyttöä haittaa väistämättömät sosiaaliset seuraukset sekä myös etukäteisodotukset vailla tieteellistä näyttöä. Onnistuessaan nämä kokeet johtavat - tuhansien vuosien kokemusperäinen tieto tukenaan - lääkeaineitten tuloon markkinoille.
Toinen tutkimuslinja tutkii synteettisiä reseptoreiden vaikuttajia tai vastavaikuttajia. Muutama rohkea lääkeyhtiö on sijoittanut tähän ajatukseen jo ennen kuin kannabinoidireseptorit löydettiin. Näille aineille löytynee sovelluskohteita sitä mukaa kuin endokannabinoidijärjestelmän vaikutukset selviävät ja aineille löydetään tehokkaampia annostelumenetelmiä.
Innovatiivisimman tutkimuslinjan vetäminen - endokannabinoidien biosynteesiin vaikuttaminen - vaatii vielä paljon intoa ja resursseja. Tämä tutkimuslinja voi lopulta tarjota kaikista eniten mahdollisuuksia.
Artikkelissa viitataan lääketutkimuksen taustalla vaikuttaviin poliittisiin intohimoihin. Lääkekannabiksen tutkimuksessa tämä on näkynyt THC:n ja kasvipohjaisten kannabinoidien tutkimisen hankaluutena verrattuna synteettisiin rinnakkaisaineisiin. Kasvipohjaisiin lääkkeisiin liittyy artikkelin mukaan "sosiaalisia sivuvaikutuksia". THC:llä tehdyissä kokeissa on saatu aikaan parempia tuloksia kuin synteettisellä Nabilonella. Kannabinoideja voidaan myös annostella paikallisesti, jolloin psykoaktiivinen vaikutus vähenee entisestään.
Politiikka näkyy rimonabantin tulossa markkinoille. Kyseessä on synteettinen CB1:n antagonisti eli se sulkee tämän reseptorin kautta toimivan kannabinoidijärjestelmän. Jopa suomalaiset iltapäivälehdet ovat mainostaneet tätä lääkettä tupakointia ja ylipainoisuutta vastaan, vaikka siltä puuttuu lopulliset potilaskokeet. Aineella olisi valtava markkinapotentiaali.
Rimonabant aiheuttaa huonovointisuutta ja ripulia eivätkä tutkijatkaan osaa sanoa, millaisia pitkäaikaisia haittoja endokannabinoidijärjestelmän toiminnan lopettaminen aiheuttaa. THC:n haittavaikutukset lääkekäytössä ovat olleet tunnettuja jo pitkään, samoin sen lääkinnälliset ominaisuudet, mutta silti sen tuloa lääkemarkkinoille jarrutetaan.
Lähde: New Scientist 5.2.2005
1990-luvun lopulla virallinen mielipide Britanniassa alkoi kääntyä suosiolliseksi lääkemarihuanalle. Osaltaan tämä johtui huumeiden vastaisesta ilmastosta. Yhä useampi marihuanaa käyttävä MS potilas päätyi oikeuteen ja monet heistä päästettiin lievällä tuomiolla tai jätettiin tuomitsematta. Hallitus huolestui siitä, että tämä saattaisi huumelait huonoon valoon, ja alkoi perään kuuluttamaan lääkekannabiksen laillistamista kunhan siitä vain saataisiin kehitettyä lääkinnälliseen käyttöön sopiva muoto.
Samaan aikaan kannabiksen lääketutkimus alkoi saavuttamaan maailmanlaajuista arvostusta, kun tietoja ihmisen omista kannabinoideista alkoi tulla julki. Tätä tutkimusta kuitenkin tekivät ainoastaan akateemiset tutkijat. Miksipä lääkeyhtiö sijoittaisi poliittisesti ristiriiitaiseen ja taloudellisesti epävarmaan hankkeeseen?
Britanniassa kuvaan astuu Geoffrey Guy, lääketieteellisen taustan omaava liikemies etsimässä uusia haasteita. Kannabiksen pitkä historia estää normaalin rahastuskeinon, sen patentoimisen lääkkeenä. Guy oivalsi saavansa markkinaedun kehittämällä lääkkeen kloonatuista kannabiksen alalajikkeista, joihin hänellä olisi jalostajan oikeudet. Guy muistaa, että hakiessaan lupaa hallituksen virkamiehiltä, nämä eivät tarvinneet paljoa vakuuttelua. "He olivat melkein helpottuneita siitä, että tällainen yhtiö ilmestyi. Työnsin ovea, joka tempaistiin minulle auki."
Hänen uusi yhtiönsä, GW Pharmaceuticals, osti Hortpharmilta useita kannabislajikkeita, joilla oli korkea THC-pitoisuus, ja 1990-luvun lopulla yhtiö kasvatti 5000 kasvin satoja, nykyään jo 50 000. Välttääkseen niellyn kannabiksen vaihtelevaa imeytymistä yhtiö päätti kehittää suusuihkeen, joka annostellaan kielen alle, mistä se imeytyy nopeasti verenkiertoon. Näin syntyi Sativex.
Sativexin kumppaniksi on syntymässä joukko muitakin kannabisvalmisteita. Voittoa tavoittelematon ryhmä, Berliinissä toimiva Institute for clinical research, kehittää kannabiskapselia nimeltään Cannador. Vuonna 2003 tehty tutkimus 630 MS-potilaalla tuotti epämääräisiä tuloksia. Virallisen lihasjäykkyyttä kuvaavan mittarin mukaan Cannador ei auttanut enempää kuin lumelääke, mutta potilaat tunsivat olonsa paranevan. Koetta johtanut Martin Schnelle kertoo tähän jäykkyyden miittaamiseen liittyvän yleisesti tunnettuja ongelmia. "On olemassa luvan saaneita lääkkeitä lihasjäykkyyden hoitoon, jotka eivät ole pärjänneet mittarin mukaan". Ryhmä suunnittelee uusia kokeita täksi vuodeksi, missä potilasraportit tulevat olemaan pääasiallinen lääkkeen tehokkuutta mittaava menetelmä.
USA:ssa lääkekannabiksen saatavuutta tiukasti valvonut NIDA on avautunut hieman ja sallii myös kannabiksen hyötyvaikutusten tutkimista. Donald Abrams tutkii kannabiksen vaikutusta HIV:n aiheuttaman hermovaurion kiputiloihin sekä syöpähoidon aiheuttaman pahoinvointiin ja oksenteluun. Hän tutkii laitetta nimeltään Volcano, joka kuumentaa kannabiksen haihtumispisteeseen polttamatta sitä, mikä Abramsin mukaan on haitattomampaa kuin sätkän polttaminen, koska tällä menetelmällä syntyy vähemmän karsinogeeneja. Vaikka Abrams hyväksyykin Sativexin kaltaiset tuotteet, hänen mielestään jotkut tulevat aina suosimaan marihuanaa kaupallisten tuotteiden sijaan - eikä vähiten sen takia, että he voivat kasvattaa sen itse.
Mutta vaikka kulttuuriset asenteet muuttuisivat kuinka paljon tahansa kadulla myytävään tai kotona kasvatettuun kannabikseen, tulee sen saatavuus yhtenäisinä ja luvanvaraisina tuotteina kuten Sativex tai Cannador olemaan ratkaiseva tekijä laajemmalle lääkekäytölle. GW suunnittelee tutkimuksia sen hyödyistä laajaan joukkoon erilaisia tauteja Crohnin taudista reumaan ja heroiiniriippuvuuteen. "Jos Kanadan päätös tulee olemaan myönteinen, on se merkki suuresta muutoksesta kannabiksen asemassa", sanoo Philip Robson, yhtiön lääketieteellinen johtaja. "Se on lääketutkimukselle uuden aikakauden alku".