Lähde: YAD:n tiedote 10.12.2004
YAD Youth Against Drugs ry on syksyllä 2004 päivittänyt linjauksiaan ja kannanottojaan erilaisiin päihdepoliittiseen kysymyksiin. Ensi kerran
hallitus kokosi yhdistyksen mielipiteen päihteisiin liittyvistä linjanvedoista kesällä 2001.
YADin linja kulkee rajoittavan ja haittoja vähentävän huumausainepolitiikan välimaastossa, molemmat suuntaukset nähdään tarpeellisina, eikä toisiaan poissulkevina. YAD ry pyrkii pysymään ajan hermolla ajankohtaisissa päihdekentän kysymyksissä ja päivittämään säännöllisesti linjauksiaan oman ideologiansa huomioiden.
Lähde: Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja (2002) Tästä on kyse - tietoa päihteistä. 4 uudistettu painos. Helsinki. ISBN 951-27615-2-7
YAD julkaisee Suomen päihdelääketiedettä täydentämään oman kirjansa. Kannabista käsittelevään osioon on kerätty pahimmat myytit kannabiksesta porttihypoteesia unohtamatta. Eikä ihme, sillä osion on tarkastanut YAD:n emojärjestön, helluntailiikettä lähellä olevan IHRY:n, asiantuntijalääkäri Elias Panelius. Osio näyttää runsaine lähteineen tieteelliseltä. Mutta SKY:n lukijoille ovat varmaan jo vuosien mittaan tulleet tutuiksi nämä pääasiassa USA:sta lähtöisin olevat tutkimukset. USA:n johtava huumetutkimuslaitos, NIDA, on tunnettu vinoutuneesta kannabistutkimuksestaan. Onpa sen johtaja julkisesti peräänkuuluttanut kannabiksen haittoja etsivää tutkimusta. Näin jatketaan vanhaa "paholaisruoho" -myyttiä.
YK on saattanut kaikkien asianharrastajien luettavaksi kieltolakiajan lehden Bulletin on Narcotics, joka on ilmestynyt 1940-luvun lopulta saakka. Kannabiksen ystäville niistä löytyy mainio tohtori Bouquetin laaja katsaus kannabiksen käyttöön (numerot 50/4 ja 51/1). Tämä kieltolain puolestapuhujakin päätyi siihen, että kannabis vaikuttaa USA:ssa eri tavalla kuin muualla maailmassa.
Päihteitä ei pitäisi vertailla keskenään mutta koska YAD:n kirjassa vertaillaan tupakkaa ja kannabista niin on pakko tarkastella tupakkaosiota. Kirjan mukaan tupakalla ei ole vaikutuksia mielenterveyteen vaan kaikki ongelmat liittyvät sen käyttämiseen polttamalla. Yksi kirjan sponsoreista mainostaa tupakasta vieroittautumislääkkeitä eli nikotiinin korvauslääkkeitä heti osion jälkeen, ettei totuus unohtuisi. Huvittavaa tässä suomalaisen huumepolitiikan muutoksessa on se, että 1990-luvulla kannabiksen vastaista propagandaa sponsoroivat tupakkayhtiöt, nyt nikotiinikorvaushoidolla rahaa tahkoavat lääkeyhtiöt.
Kannanotossa yhdistys vakuuttaa olevansa avoin uutta kohtaan. Päihdelääketiedekirjassa on oma erillinen osio, 'Päihdekeskustelua - pohdintaa puoleen ja toiseen, kuinka vastata huumepolitiikan kritiikkiin'. Kuten saattaa arvata, on YAD:n päihdekeskustelu vankasti vallitsevan huumepolitiikan kannalla. Mallia tähän väite-vastaväiteosioon on haettu USA:n huumepoliisin, DEA:n, vastaavanlaisesta lääkekannabiksen nollaamista myöten. Kirjallaan YAD jatkaa yhteiskunnan varoilla tuettua ongelmaista huumepolitiikkaa, jolla käydään heikoimpien kimppuun ja jatketaan ihmisten heikkouksilla rahastamista suuryhtiöiden hyväksi.
Paneliuksen kannabisjutun luettuaan sitä ihmettelee, kuinka kukaan voi käyttää näin vaarallista huumetta! Suomessa tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta kannabiksen aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi loputtomien juhlapuheiden ja Urpo Rinne lääketieteen sijaan. Sitä ennen kannabiskeskustelu jatkaa samaa psykedeelistä kehäänsä.
Lähde: Turkulainen 9.1.2005
TERHI Vörlund-Wallenius on mielipidekirjoituksessaan
väärässä siinä, että hän luulee
kannabiksen käyttäjien pitävän kannabista
haitattomana. Tämä erhe syntyy käsittääkseni
siitä, että virallinen propaganda eli huumevalistus
esittää niin liioiteltuja väitteitä ja jopa
valheita kannabiksen vaikutuksista, että käyttäjät
kiistävät nämä helposti.
Nykyään valitettavan nuorilla ihmisillä on
ensikäden kokemuksia haitattomina pidetyistä laillisista
päihteistä. Kun he kokeilevat ensi kertaa kannabista ja
huomaavat, että valistuksen väitteet eivät pidä
paikkaansa itsellä eikä muidenkaan kohdalla, tuntuu kannabis
haitattomalta.
Eikä tämä käyttäjien tuntemus ole
väärä. Suomen Lääkärilehdessä
42/2004 kirjoitettiin siitä, että kannabiksen haitallisuus on
kyseenalaistettavissa. Mm. tämä ruotsalaistutkimus
skitsofrenian esiintymisestä varusmiehillä on
jälkeenpäin osoittautunut tyypilliseksi huumetutkimukseksi
eli siinä on puurot ja vellit laitettu tarkoitushakuisesti
sekaisin. On outoa väittää kannabiksen aiheuttavan
skitsofreniaa samalla kun skitsofrenian esiintyminen on laskenut
kansainvälisesti ja kannabiksen käyttö yleistynyt.
Näillä asioilla ei ehkä ole sellaista syy-yhteyttä
kuin mitä Terhi Vörlund-Wallenius haluaa antaa
ymmärtää.
Niissä EU-maissa, joissa kannabispolitiikkaa on lievennetty, on
tämä tapahtunut siitä havainnosta, että kieltolaki
aiheuttaa nuorille enemmän vaikeuksia kuin kannabiksen
käyttö.
Uusimmassa EU:n huumeraportissa analysoidaan kannabiksen aiheuttamaa
hoidon tarvetta ja kaikessa tylyydessään arvio on se,
että hoitoon toimitetaan huumehysterian takia sellaisia
ihmisiä, jotka eivät hoitoa tarvitse, sekä sellaisia,
joilla on aivan muita ongelmia, mutta tarkoitushakuisesti heidät
leimataan kannabispotilaiksi.
Samalla tunnustetaan, että kannabiksen käyttäjien ja
varsinkin runsaasti käyttävien ihmisten ongelmia ja hoidon
tarvetta ei edes tunneta. Tämä johtuu siitä, että
niin kauan kuin kannabiksen käyttö on laitonta, ei sen
haitoista voida puhua avoimesti.
Risto Mikkonen
VTK, Turku
Lähde: Helsingin Sanomat 16.12.2004, Urheilu
"Oli pakko polttaa ruohoa, että sain nukutuksi yöllä".
Lentopalloliitto määräsi pelaajalle kahden vuoden kilpailukiellon.
Lähde: Helsingin Sanomat 18.12.2004, Urheilu
Salon poliisi on aloittanut esitutkinnan Salon Piivolleyn
lentopalloilijan Johan Väyrysen epäillystä kannabiksen
käytöstä. "Asiasta on tehty tutkintailmoitus",
vahvistaa Salon poliisin rikoskomisario Pertti Läksy.
Väyrystä ei vielä ole kuultu, eikä läksy
vielä tiedä, milloin kuuleminen tapahtuu.
Lähde: Turun Sanomat 15.12.2004
Vaikka nuorten humalajuominen väheni Suomessa 2000-luvun alussa, Suomi on edelleen niiden eurooppalaisten maiden joukossa, joissa humalajuominen on yleisintä, ilmenee tiistaina julkistetusta eurooppalaisnuorten päihteidenkäyttötutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan viime vuonna nuorten humalajuominen oli kaikkein yleisintä Tanskassa. Britanniassa, Irlannissa, Färsaarilla ja Virossa nuorten humalajuominen on suunnilleen yhtä yleistä kuin Suomessa. Virossa nuorten humalajuominen on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Pohjoismaissa nuoret juovat suhteellisen harvoin, mutta juominen johtaa aika usein humalaan.
Eteläeurooppalaiset nuoret käyttävät alkoholia usein, mutta humaltuvat harvoin. Useissa Keski-Euroopan maissa ja Tanskassa esiintyy molempia juomistapoja.
Tutkimusprofessori Salme Ahlström Stakesista uskoo, että suomalaisnuoret olisivat saattaneet päästä vertailututkimuksessa ylimpään kärkeen, jos tutkimus olisi tehty tänä vuonna.
Syy siihen, miksi Suomen ja Viron ohella Euroopan saarivaltiot ovat kulutuksen kärkimaita, Ahlström ei pystynyt arvioimaan.
Huumeiden käyttö on Suomessa edelleen kansainvälisesti alhaisella tasolla. Yleisin laiton huume kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa on kannabis.
Tshekissä kannabista oli kokeillut tai käyttänyt 44 prosenttia 15-16-vuotiaista koululaisista vuonna 2003. Kannabiksen kokeilu oli lähes yhtä yleistä Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, ja Sveitsissä.
Näissä maissa noin kymmenesosa nuorista oli käyttänyt kannabista säännöllisesti vähintään kolme kertaa kyselyä edeltävän 30 päivän aikana.
Suomessa kannabista on kokeillut 11 prosenttia 15-16-vuotiaista nuorista ja säännöllisiä käyttäjiä tässä ikäluokassa ei juurikaan ole.
Turun A-klinikan nuorisoaseman asiakaskunnasta 60 prosenttia on poikia. Valtaosa heistä on päihteiden sekakäyttäjiä tai huumeiden käyttäjiä, mutta nyt yhä useampi nuori on puhdas alkoholisti.
- Pelkän alkoholin takia meille asiakkaaksi tulleet ovat uusi, mutta kokonaisuutta ajatellen vielä pieni ryhmä. Suurin osa heistä on tyttöjä, sosiaaliterapeutti Seija Ryynänen kertoo.
Seija Ryynänen ei ole huomannut alkoholiveron laskun näkyvän vielä mitenkään merkittävästi nuorisoaseman asiakaskunnassa.
- Syy on ilmeisesti hyvin yksinkertainen. Toisin kuin huumeriippuvuudessa ja siihen liittyvässä ympäristön reagoinnissa, humalakäyttäytymiseen puututaan hitaammin ja samoin myös riippuvuus huomataan heikommin. Alkoholiriippuvuus vie usein vuosia, joten voidaan kyllä ennustaa, että asiakaskuntamme kasvaa viiveellä lähivuosina, Ryynänen pohdiskelee.
Samaa epäilee A-klinikkasäätiön Turun aluejohtaja Matti Rohunen.
- Riippuvuus on hiipivää. Näkyykö tämä tulevaisuudessa meidän asiakaskunnassa, sitä on kuitenkin vaikea lähteä ennustamaan, Rohunen kommentoi.
Rohunen on huolissaan siitä, kuinka vähättelevästi tällaiseen vähitellen tapahtuvaan riippuvuuteen suhtaudutaan.
Ympäristö on nykyisin yllättävän salliva, ja humalahakuisuutta pidetään usein jopa luonnollisena käytöksenä.
Euroopan Neuvoston Pompidou-ryhmän tuella toteutettu kansainvälinen nuorten päihteidenkäyttöä koskeva The European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) -tutkimus on tehty vuosina 1995, 1999 ja 2003 yhdenmukaisin menetelmin 35:ssä Euroopan maassa.
Rauman poliisi on selvittänyt kaksi mittavaa huumerikosta lyhyen ajan sisällä.
Poliisi onnistui takavarikoimaan satoja kannabiskasveja ja 160 gramman amfetamiinierän.
Harjavallasta löytyi kotietsinnän yhteydessä 170 kannabiskasvia.
Harjavallassa asian takana oli alle parikymppinen raumalaismies, joka oli vuokrannut talon pelkkää kannabiksen kasvattamista varten.
Viljelmän sadosta päätyi runsaasti huumeita Rauman markkinoille. Rauman poliisi tavoitti rikoksen esitutkinnassa kymmeniä huumebisnekseen liittyviä ihmisiä. Vuoden aikana katuvalvonnassa on tavattu poikkeuksellisen suuria määriä kannabishuumeiden käyttörikoksia.
Rauman poliisi arvioi, että Harjavallasta löytyneen viljelmän keskeytys vaikuttaa merkittävästi koko Satakunnan huumetilanteeseen.
Toisen törkeän rikoksen jäljille Rauman poliisi pääsi lokakuussa. Silloin takavarikoitiin amfetamiinia ja marihuanaa.
Huumeet löytyivät Eurassa pysäytetystä autosta. Rikoksen päätekijänä on vangittu turkulaislähtöinen noin 20-vuotias mies.
Kyseisen rikoksen tutkinnoissa paljastui myös omaisuusrikoksia. Autosta löytyi muun muassa varastettuja koruja.
Rauman poliisi on selvittänyt laajalle levinneitä rikoshaaroja yhteistyössä usean poliisipiirin kanssa.
Seuraavaksi huumerikokset siirtyvät syyteharkintaan.
Harjavallassa omakotitalossa olleelta kannabisviljelmältä on kuljetettu kilokaupalla marihuanaa Rauman seudulle myytäväksi. Rauman ja Kokemäen poliisin yhteistyössä tekemässä kotietsinnässä omakotitalosta löytyi syyskuun alkupuolella noin 170 kannabiskasvia. Tapausta selviteltäessä on ilmennyt, että kannabiskasveja on kasvatettu omakotitalossa aikaisemminkin.
Kotietsintään ryhdyttiin Rauman poliisin katuvalvonnassa tekemien havaintojen jälkeen. Esitutkinnassa on tullut ilmi useita kannabista ostaneita sekä välittäneitä miehiä ja muutama nainen.
Lokakuun puolivälissä poliisi ja tulli paljastivat Rauman seudulle tulleen amfetamiinierän, kun poliisin Eurassa pysäyttämästä autosta löytyi noin 160 grammaa amfetamiinia ja 30 grammaa marihuanaa. Lisäksi autosta löytyi mm. anastettu ase ja arvo-omaisuutta.
Turun seudulta lähtöisin ollut amfetamiini oli todennäköisesti matkalla levitykseen Rauman seudulle. Jutun tutkinta on levinnyt mm. Turkuun, Loimaalle ja Kaarinaan ja kotietsintöjen tuloksena on selvinnyt mm. useita asuntomurtoja, joissa on viety aseita ja patruunoita. Jutun päätekijä on kotoisin Turun seudulta.
Amfetamiinin grammahinta on katukaupassa 20-40 euroa ja marihuanan 10-20 euroa.
Kummassakin jutussa on tehty vangitsemispäätöksiä. Esitutkinta on nyt saatu päätökseen, ja jutut siirtyvät syyteharkintaan.
EU:n huumeviraston (EMCDDA) vuosiraportin mukaan EU:n alueella on jopa kolme miljoonaa ihmistä, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Eniten heitä on Tshekissä, Espanjassa, Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa.
Melko kovat lukemat löytyvät esimerkiksi Ranskasta, jossa 17-19-vuotiaista pojista yli yhdeksän prosenttia ja tytöistä yli kolme prosenttia käyttää kannabista päivittäin.
Huumausaineiden seurantakeskus pitääkin huolestuttavana sitä, että lähinnä nuorista miehistä koostuva pieni ryhmä on alkanut käyttää kannabista yhä useammin. Valtaosa käyttäjistä on tosin vain satunnaisia, eikä käyttö jatku vuosia.
Erityinen kehityspiirre on sekin, että kannabiksen huumaavan aineen eli THC:n pitoisuus on hieman vahventunut. Viraston mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin vahvan kannabiksen käyttö lisää terveysongelmia.
Sen sijaan se on selvää, että monista EU-valtioista on raportoitu kannabiksen käyttäjien yhteydenottojen lisääntyneen huumehoitoyksiköissä.
"Kannabiksesta on tullut heroiinin jälkeen toiseksi yleisin huumausaine, joka kirjataan hoitoon hakeutumisen ensisijaiseksi syyksi", vuosiraportissa todetaan.
Suomessa vähintään kolmasosa uusista asiakkaista hakeutuu hoitoon kannabiksen vuoksi. EU:ssa se on vuosiraportin perusteella yleisin huume.
Suonensisäisten huumeiden ongelmakäyttö on yleisintä Tanskassa, Italiassa ja Britanniassa, jossa tapauksia on kuudesta kymmeneen tuhatta 15-64-vuotiasta kohti. Vähiten heitä on Suomessa, Puolassa, Alankomaissa ja Saksassa eli tuhatta henkeä kohti neljä.
Lähde: YLE 25.11.2004
Huumekuolemat, hiv-tartunnat ja heroiinin käyttö ovat vähentyneet ja hoitoon pääsy EU-alueella helpottunut, kertoo tuore huumeviraston raportti. Suomessa heroiinin pistoskäyttö näyttää kuitenkin jopa yleistyvän ja korvaushoitoa on tarjolla tarpeeseen nähden vielä melko vähän.
EU:n huumeviraston johtaja Georges Estievenart pelkää, että Euroopan yleisesti myönteinen kehityssuunta voi olla lyhytaikaista. Huumeisiin liittyviä hiv-epidemioita on edelleen etenkin uusissa EU-maissa.
- Ei pidä unohtaa, että yleisesti ottaen huumeidenkäyttö on historiallisen korkealla tasolla, Estievenart muistuttaa.
Huumeiden ongelmakäyttö on raportin mukaan yleistynyt Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Britanniassa, Norjassa ja Virossa.
Myös yleisesti ottaen vähentynyt heroiinin pistoskäyttö näyttää Suomessa, Saksassa, ja Irlannissa jopa lisääntyvän.
Lisäksi huolena on kannabiksen käytön yleistyminen. Kannabiksen käyttö näyttää lisääntyneen nuorten keskuudessa etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa.
Kannabis on edelleen eniten käytetty huume Euroopassa ja sitä on kokeillut joka viides aikuinen joskus elämänsä aikana. Kannabiksen käyttö on yleensä suurinta nuorilla (15 - 34 v.) vaihdellen Viron, Portugalin ja Ruotsin alle 15 prosentin osuudesta Tanskan, Espanjan, Ranskan ja Britannian vähintään 35 prosenttiin.
Crackin käytön kasvu huolestuttaa etenkin Saksan, Espanjan, Ranskan, Hollannin ja Britannian suurkaupungeissa.
Kokaiinia puolestaan on käyttänyt prosentista kymmeneen prosenttia eurooppalaisnuorista. Myös kokaiinitakavarikkojen määrät EU:n alueella olivat kasvussa lähes kaikissa maissa vuosina 1997 - 2002.
Euroopan aikuisväestöstä vajaan prosentin eli 1,2 - 2,1 miljoonan arvioidaan olevan huumeiden ongelmakäyttäjiä.
Hyvää kehitystä kuvaa myös se, että suurimmassa osassa Eurooppaa huumeiden käyttäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon. Suomessa heroiinin pistoskäyttö näyttää kuitenkin jopa yleistyvän ja korvaushoitoakin on meillä tarjolla vielä tarpeeseen nähden melko vähän.
EU:n huumeviraston johtaja Georges Estievenart arvelee, että nyt näkyvissä oleva myönteinen kehityssuunta voi olla lyhytaikaista. Huumeisiin liittyviä hiv-epidemioita on edelleen erityisesti uusissa EU-maissa.
Vuosiraporttiin 2004 on koottu tietoja EU-maiden huumeiden käytön kehityksestä, hoidosta ja huumeisiin liittyvistä taudeista ja takavarikoista lähinnä vuoteen 2002 saakka. Huumeiden ongelmakäyttö on raportin mukaan yleistynyt Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa.
Kaikkiaan huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan vajaat prosentti Euroopan aikuisväestöstä eli 1,2-2,1 miljoonaa.
Heroiiniin sortuu yhä harvemmin uusia käyttäjiä ja monissa Euroopan maissa heroiinin käyttäjät eivät enää piikitä itseään. Sen sijaan Suomessa, Saksassa ja Irlannissa piikittäminen näyttää jopa yleistyvän. Kaikkiaan EU:n alueella arvioidaan olevan tällä haavaa 850 000-1 300 000 huumeiden pistoskäyttäjää.
Viime aikoina uutta huolta ovat herättäneet heroiinia jopa sata kertaa vahvemman opiaatin, fentanyylin sekä metyylifentanyylin ilmaantuminen huumekauppaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Parin viime vuoden aikana nämä aineet ovat aiheuttaneet useita yliannostuskuolemia ja niiden pelätään leviävän laajemminkin Euroopan huumemarkkinoille.
Uutena huolena on myös kannabiksen runsaan ja säännöllisen käytön yleistyminen etenkin nuorten miesten keskuudessa. Kannabiksen käyttö näyttää lisääntyneen nuorten keskuudessa erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Hollannissa.
Kannabis on edelleen eniten käytetty huume Euroopassa. Kannabista on kokeillut joka viides aikuinen joskus elämänsä aikana. Suurin osa polttelee sitä satunnaisesti, mutta niin sanottuja suurkuluttajiakin on jopa teini-ikäisten keskuudessa.
Raportin mukaan kannabiksen suurkuluttajia on noin 15 prosenttia niistä 15-16-vuotiaista koululaisista, jotka ovat ylipäätään kokeilleet sitä viimeisen vuoden aikana. Suurkulutuksen rajana raportissa pidetään 40 käyttökertaa vuodessa.
Kokaiinin käyttö näyttää sen sijaan lisääntyvän joissakin EU-maissa ja kokaiinitakavarikot lisääntyivät lähes kaikissa EU-maissa. Tutkimusten mukaan 1-10 prosenttia eurooppalaisnuorista on käyttänyt kokaiinia joskus elämänsä aikana.
Joissakin tanssipaikoissa tehdyissä tutkimuksissa kokaa on ainakin kerran kokeillut peräti 40-60 prosenttia porukasta. Kokaiinin aiheuttamien kuolemantapausten arvellaan myös yleistyvän.
Yhä useampi eurooppalaisnuori hakeutuu myös hoitoon kokaiinin käytön vuoksi. Kokaiinin käyttöön ei ole löydetty vielä lääkkeellistä korvaushoitoa, mutta apua saattaa löytyä muista muun muassa käyttäytymistottumusten muuttamiseen liittyvistä hoitotavoista.
Ekstaasi saattaa joissakin maissa olla jo ohittamassa amfetamiinin toiseksi käytetyimpänä huumeena. Kaksi kolmasosaa EU-maista ilmoitti, että ekstaasin käyttö on ollut nuorten aikuisten keskuudessa viime aikoina yleisempää kuin amfetamiinin käyttö.
Ekstaasin aiheuttamat kuolemat ovat vielä aika harvinaisia. Vuonna 2002 niitä raportoitiin Saksassa kahdeksan, Ranskassa ja Itävallassa kaksi sekä Kreikassa yksi. Monissa huvipaikoissa, joissa ekstaasia arvellaan käytettävän, on tehostettu ensiapua ja turvatoimia ekstaasikuolemien ehkäisemiseksi.
Opiskelijat käyttävät valtaväestöä vähemmän huumeita, mutta omaksuvat uudet huumemuodit ensimmäisinä.
Opiskelijat käyttävät vähän mietoja huumausaineita. Noin kahdeksan prosenttia opiskelijoista on käyttänyt kannabistuotteita joko viimeisen vuoden aikana tai yhteensä enemmän kuin viisi kertaa. Tiedot perustuvat tammikuussa julkaistavaan Opiskelijoiden terveystutkimus 2004:än. Koko väestön 20–29-vuotiaista kannabista oli vuonna 2002 kokeillut tai käyttänyt noin kolmannes.
Myös vahvojen huumeiden käyttö on opiskelijapiireissä vähäistä. Alkoholin ja lääkkeiden yhdistelmiä tai lääkkeitä huumausaineina käyttäviä on noin prosentti opiskelijoista, samoin ekstaasia tai heroiinia käyttäviä. Esimerkiksi ekstaasin käyttäjiä on koko maan 20–29-vuotiaiden joukossa miehissä 8 prosenttia ja naisissa 3 prosenttia.
Huumeita käyttävien opiskelijoiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Noin viidennes vastaajista on kokeillut tai käyttänyt huumeita.
Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä (YTHS) uskoo, että opiskelijoiden huumeiden käyttö on kokonaisuudessaan muuta väestöä vähäisempää.
"Eihän sitä pitemmän päälle muuten jaksaisi opiskella", hän toteaa. Kunttu viittaa nimenomaan jatkuvaan käyttöön. Niin sanottua viihdekäyttöä tutkimuksessa ei arvioitu tai eroteltu.
Huumausaineiden viihdekäytön kulttuurisesta ilmenemisestä väitellyt Mikko Salasuo arvioi, että opiskelijoiden rooli uusien huumekulttuurien omaksumisessa on vähäisestä käytöstä huolimatta merkittävä.
Muun muassa klubikulttuuriin liitettävä ekstaasin viihdekäyttö yleistyi 1990-luvulla ensin juuri yliopistopiireissä. Samoin kävi 1960-luvulla kannabiksen käytön suhteen.
Salasuon mukaan uudet ilmiöt omaksutaan yliopistopiireissä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä liittyy myös erilaisiin kulttuurisiin ja sukupolvien välisiin kapinaliikkeisiin, joihin huumeiden käyttökin voidaan yhdistää.
"Varsinaisia huumetilastoja opiskelevien käyttäjien määrästä minulla ei ole. On kuitenkin selvää, että käyttö on yleisempää yliopistokaupungeissa. Ja onhan opiskelijoilla aikaa bailata", tutkija toteaa.
Huumeiden viihdekäytöstä väitellyt tutkija korostaa, että riskeistä pitää puhua monin eri tavoin.
Stakesin tutkijan Mikko Salasuon mukaan suomalainen huumevalistus ei ole ajantasaista. Huumausaineiden käyttö nähdään liian usein ainoastaan riippuvuuteen johtavana ongelmakäyttönä, joka aiheutuu joko vaikeista olosuhteista tai henkilön kokemista ongelmista.
”On täysin absurdia, että esimerkiksi kouluissa annetaan samanlaista valistusta kaikille oppilaille. Joku koululaisista saattaa olla suuressa syrjäytymisvaarassa, joku on saattanut kokeilla kannabista kerran ja joku ei ole ikinä ajatellutkaan huumeita. Valistuksen tulisi olla kohderyhmäpainotteista”, tutkija sanoo.
Viikko sitten hyväksytyssä väitöskirjassaan Huumeet ajankuvana hän tarkastelee huumeiden viihdekäytön kulttuurista ilmenemistä Suomessa.
Huumeiden käyttäjät voi Salasuon mukaan jakaa kolmeen eri ryhmään: kokeilijoihin, viihdekäyttäjiin ja ongelmakäyttäjiin. Kokeilijat ovat kokeilleet muutamia kertoja, viihdekäyttäjät käyttävät silloin tällöin: juhliessaan tai laajentaakseen tajuntaansa. Ongelmakäyttäjät puolestaan ovat addiktoituneita, ja heillä on huumeiden lisäksi myös muita sosiaalisia ongelmia.
Valistuksen tulisi tutkijan mukaan seurata tätä luokittelua. Hän painottaa, että kaikkiin kolmeen huumeiden käyttömuotoon liittyy riskejä, mutta ne ovat erilaisia.
”Viihdekäyttäjille ei ole järkevää puhua samalla tavoin kuin ongelmakäyttäjille, sillä he eivät tunnista itseään tällaisista kuvista”, Salasuo sanoo. Yhteiskunnan tulisi hänen mielestään keskittyä ylläpitämään jatkuvaa ajantasaista keskustelua huumausaineiden monimuotoisesta käytöstä, niin että huumetabut murtuisivat.
Väitöskirjassaan Salasuo muistuttaa, että ekstaasia silloin tällöin juhlimisen yhteydessä käyttävät nuoret noudattavat muilta osin keskimäärin terveellisempiä elämäntapoja kuin muu väestö. Heidän on tästä syystä vaikea samastua kauhukuviin syrjäytyneistä ongelmakäyttäjistä, eikä tieto mene perille. Mielikuva riskeistä omaksutaankin muualta kuin virallisia teitä, esimerkiksi internetin kautta.
Huumeiden käyttöä tulisi Salasuon mukaan lähestyä entistä enemmän kulttuurisista lähtökohdista.
Tutkija korostaa, että huumeilmiöt syntyvät osana tiettyjen sukupolvien jakamia kokemuksia. Yhteinen kokemusmaailma synnyttää yhteneviä mieltymyksiä ja käyttäytymistä. Näin se vaikuttaa myös huumeiden kokeiluun ja käytön yleisyyteen sekä siihen, minkälaisia merkityksiä näihin kokemuksiin liitetään.
Väitöskirjassaan Salasuo on keskittynyt tarkastelemaan kahta huumeaaltoa: kannabiksen käytön yleistymistä 1960– 1970-luvuilla sekä ekstaasin viihdekäytön lisääntymistä 1990-luvulla. Tutkijan mukaan molemmat ilmiöt symbolisoivat aikanaan uuden sukupolven arvomaailmaa sekä protestia vanhempaa sukupolvea vastaan.1990-luvun lopun ekstaasin käyttäjät kokivat huumeen ja siihen liittyvän tanssikulttuurin murroksena konservatiivisesta alkoholikulttuurista uudenlaiseen päihteiden käyttöön.
Alkoholin terveyshaitat lisääntyvät nopeasti. Viinaan kuoli viime vuonna 1 560 ihmistä, 95 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholin aiheuttamia sairauksia hoidetaan sairaaloissa yhä enemmän.
Peijaksen sairaalassa heinäkuisena päivänä tehty selvitys osoittaa, että joka viides sisätautiosaston potilas oli hoidossa alkoholin aiheuttaman vaikean sairauden takia. Sama osuus näkyy myös Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä.
Tampereen yliopistosairaalan ensiavun asiakkaista on tuoreen kartoituksen mukaan alkoholin suurkuluttajia useampi kuin joka neljäs ja tapaturmapotilaista peräti 42 prosenttia.
Viidennes sisätautipotilaista tuottaa koko maan tasolle laskettuna hurjia lukuja: 260 000 hoitopäivää, 50 000 hoitojaksoa ja 30 000 potilasta vain viime vuonna.
Sisätautien hoitojaksot ovat kalliita, ja 1990-luvun lopun keskimääräisen hoitojakson hinnan perusteella vain viinan aiheuttamien tautien hoito veisi lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa.
"Alkoholin haitat lisääntyvät ja vaikeutuvat", sanoo selvityksen tehnyt Peijaksen sisätautiylilääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen.
Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.
"Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet", Hiilamo arvioi.
Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua.
Hiilamon mukaan rahoitus suomalaisille tutkijoille on tullut ulkomailta, eivätkä kaikki tutkijat ole edes olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä.
Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.
- Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet, Hiilamo arvioi.
- Tupakkateollisuus loi oman lääketieteensä.
Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua, ja ne ovat kaikki saatavissa internetissä.
Hiilamon mukaan suomalaistutkijoita on rahoittanut kansainvälinen tupakkateollisuus suoraan ilman kotimaisten tupakkayhtiöiden osuutta. Yli miljoonan euron tutkimusrahoista näyttää menneen eniten Helsingin ja Kuopion yliopistossa työskennelleille.
Hiilamo esitteli dokumentteja mm. erään kuopiolaistutkijan vielä 2000-luvun puolella saamasta rahoituksesta. Mukana ovat myös jo 1990 julkisuuteen nousseet tapaukset, joiden yhteydessä on jaettu tuomioitakin oikeusistuimissa.
Kaikki tutkijat eivät edes ole olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä, Hiilamo kertoi. Kuvio on ollut sellainen, että suomalaiset tutkijat ovat saaneet rahoitusta amerikkalaiselta yliopistolta aavistamatta tupakkateollisuuden olevan yliopiston saaman rahoituksen takana.
Eräs oululaisprofessori puolestaan väitti ainoastaan keskustelleensa jostakin hankkeesta, mutta tupakkateollisuus dokumentoi hänetkin apurikseen. Hiilamo vertasikin dokumentteja tiedustelupalvelujen epämääräisiin arkistoihin, joihin on raportoitu mitä yksityiskohtaisimpia tapahtumia.
Tupakkateollisuuden järjestelmällinen yritys peittää tutkimustiedon avulla tupakan vaarallisuus pantiin alulle jo vuonna 1953. Suomi nousi esiin, kun vuonna 1988 alkoi ensimmäisenä Euroopassa tupakkaoikeudenkäynti, johon kansainvälinen tupakkateollisuus kustansi todistajia. Oikeudenkäynnit päättyivät vasta 2001 tupakkateollisuuden voittoon korkeimmassa oikeudessa.
Hiilamo käy kirjassaan läpi tupakkateollisuuden todistajat pyrkien osoittamaan heidän kytköksensä dokumenttien avulla.
Hiilamo sanoi tiedotustilaisuudessa haluavansa nostaa esiin tupakkateollisuuden roolin. Nyt vastakkain ovat terveysväki ja tupakoitsijat, mutta tupakkateollisuus on jäänyt näkymättömiin.
Toinen keskeinen asia on tutkimusrahoitus. Jos tupakkateollisuus on voinut järjestelmällisesti vaikuttaa tupakkaan liittyviin tutkimuksiin, kuinka voidaan luottaa esimerkiksi elintarvike- tai matkapuhelinteollisuutta koskeviin vastaaviin tutkimuksiin, Hiilamo kysyi.
Lähde: YLE 27.11.2004
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ihmettelee Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa poliisin tapaa hankkia teletunnistetietoja. Tietoja on hankittu laittomasti suoraan operaattoreilta, vaikka tuomioistuin ei viime vuonna torjunut yhtään pyyntöä teletietojen saamiseen.
Paunion mukaan tuomioistuimet eivät myöskään ole viivytelleet lupien myöntämisessä.
Oikeusasiamies on odottanut ongelmia, sillä telekuuntelua koskeva lainsäädäntö on teknistä ja vaikeaa.
Paunio vaatii poliisia toimimaan lainmukaisesti.
- Pidän äärettömän tärkeänä sitä, että poliisi jos kuka toimii tiukasti lainmukaisesti. Telekuuntelussa puututaan keskeisiin perusoikeuksiin,
Paunio sanoo.
Vastuu laillisuusvalvonnasta kuuluu poliisiorganisaatiolle, mutta varaa on hänen mukaansa myös ulkopuolisille valvojille.
Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin laittomat teleurkinnat paljastuivat Sonera-tutkimusten yhteydessä. Viimeisimmäksi epäiltyjen listalle joutui Helsingin poliisilaitos.
Eniten teleurkintaa käytetään huumausainerikosten selvittämiseksi. Kanteluita oikeusasiamiehelle ei juuri tule, koska vain harvat kuuntelun kohteeksi joutuneet tietävät kuuntelusta ja siitä, miten se on käytännössä toteutettu.
Epäilyt poliisin laittomasta tiedonhankinnasta ovat laajentuneet Helsingin poliisilaitokseen, joka on Suomen suurin poliisiyksikkö.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kahtatoista tutkijaa tai päällikköä on kuulusteltu epäiltyinä virkarikoksesta ja yllytyksestä teleurkintaan. Tapahtumat ajoittuvat vuodenvaihteeseen 2000–2001.
Kuulusteltujen joukossa on muun muassa silloinen Helsingin rikospoliisin päällikkö Erkki Hämäläinen, joka on muiden tapaan kiistänyt tietävänsä asiasta mitään.
Uusimmassa tapauksessa keskusrikospoliisi sai selville, että erään helsinkiläismiehen puhelimesta oli otettu teletunnistetietoja Sonerassa ilman oikeuden päätöstä. Pian sen jälkeen poliisi oli pidättänyt miehen murhasta epäiltynä.
Krp:ssä pidettiin ilmeisenä, että teletunnistetiedot hankittiin juuri murhatutkimusten vuoksi. Tuomituksi tuli sittemmin toinen mies.
Helsingin poliisi on jo kolmas iso poliisiorganisaatio, jota epäillään osallisuudesta luvattomaan teleurkintaan. Suojelupoliisin johtoa ja ylitarkastajaa sekä yhtä keskusrikospoliisin tutkijaa on jo päätetty syyttää teleurkinnasta tai sen peittelystä.
Lehden mukaan 12 tutkijaa tai päällikköä on kuulusteltu epäiltyinä virkarikoksesta tai yllytyksestä teleurkintaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001.
Kuulusteltujen joukossa on mm. silloinen Helsingin rikospoliisin päällikkö Erkki Hämäläinen. Hän on muiden kuulusteltujen tapaan kiistänyt tietävänsä asiasta mitään.
Helsinkiläismiehen puhelimesta otettiin lehden mukaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001 teletunnistetietoja Sonerassa ilman oikeuden päätöstä. Pian sen jälkeen mies pidätettiin murhasta epäiltynä.
Helsingin poliisi on jo kolmas iso poliisiorganisaatio, jota epäillään osallisuudesta luvattomaan teleurkintaan.
Suojelupoliisin päällikköä Seppo Nevalaa, osastopäällikköä Petri Knapea ja pohjoisen yksikön aluepäällikköä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta Soneran teleurkintajutussa. Lisäksi aluepäällikkö ja Soneran entinen turvallisuuspäällikkö joutuvat syytteeseen törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Ikävä tapaus. Hiljattain Iihin muuttaneet Arto ja Satu Haikara ovat tyytyväisiä, etteivät Arttu-poika ja istuimessa uinuva Suvi tiedä huumeuutisista.
Ei ole vaikea arvata, mikä oli torstain puheenaihe Iissä. Huumeista on kuultu huhuja, mutta uutinen Iistä kotoisin olevan miehen huumepidätyksestä ja suuresta amfetamiinilöydöstä tuli sittenkin yllätyksenä ja herätti ihmetystä.
Hiljaisella kylällä huumeet tuntuivat kuitenkin torstai-iltana melko kaukaiselta ongelmalta.
"Ihmettelin, että tämmöisestäkin pikkupaikasta löydettiin huumeita", aprikoi moottoripyörällään kaupalle hurauttanut 16-vuotias Arto Pakanen. Hänelle itselleen ei huumeita ole koskaan tarjottu. "Ainahan sitä juttuja kuulee, mutta en ole niihin uskonut", Pakanen.
Pirjo Juntunenkin tiesi huumepidätyksestä. Tieto tarjonnasta huolestuttaa perheenäitiä. "Töissä puhuivat, että torilla saa huumeita, jos on tarve. En tiedä, ne ovat huhupuheita."
Oulusta syyskuussa Iihin muuttanut Haikaroiden perhe törmäsi tuoreeltaan ikäviin uutisiin uudella asuinpaikalla. Heidän mielestään paikkakunnan maine ei vielä mennyt lopullisesti."Ainahan se vähän aikaa ihmisten mielessä pyörii. Kohta etelässä löydetään isompi pompsi ja asia unohtuu", Arto Haikara arveli.
"Nämä ne ovat onnellisia. Eivät tiedä asiasta mitään", Haikara sanoo ja osoittaa 2,5-vuotiasta Arttua ja kantoistuimessa nukkuvaa puolivuotiasta Suvia.
Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg aikoo valittaa kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr.) huumeen käyttörikossyytteen hylkäämisestä Helsingin hovioikeuteen.
Myhrberg ilmoitti tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden tuomioon maanantaina. Myhrberg vaatii Meriläiselle käyttörikoksesta sakkoja.
Käräjäoikeus katsoi noin viikko sitten, ettei Meriläistä voi tuomita mediassa annettujen lausuntojen perusteella. Meriläinen kertoi kannabiksen käytöstään keväällä Image-lehden haastattelussa ja MTV3:n uutisissa. Poliisikuulusteluissa ja oikeudessa hän kieltäytyi puhumasta asiasta.
Huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään ja yleisyyteen juurikaan voida vaikuttaa huumepolitiikalla. Lauantaina Helsingin yliopistossa huumeiden viihdekäytöstä väitelleen Mikko Salasuon mukaan tiukan valvonnan sijasta olisi järkevämpää yrittää mukauttaa politiikka huumeidenkäyttöön.
- Kontrollipolitiikka on aika voimatonta. Kannattaisi ennemmin keskittää voimavaroja haittojen vähentämiseen, kuten tiedottamiseen, valistamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön.
Salasuon mukaan huumevalvonta kannattaisi suunnata rajoille ja suuren luokan huumekauppiaisiin.
Huumeiden vastaisen taistelun voimavaroja pitäisi suunnata entistä enemmän valistukseen, tiedottamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön, sanoo tutkija Mikko Salasuo.
Salasuo toteaa väitöstutkimuksessaan, että huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään tai yleisyyteen ei juuri voida vaikuttaa huumepolitiikalla.
Tiukan valvonnan sijasta olisikin järkevämpää sopeuttaa politiikka huumeidenkäyttöön, Salasuo esittää. Kontrollipolitiikkaa hän pitää melko voimattomana.
Huumevalvonta kannattaisi tutkijan mielestä keskittää rajoille ja suuren luokan huumekauppaan sen sijaan, että se suunnattaisiin yksittäisiin käyttäjiin.
Hänen mielestään viranomaisten kannattaisi ottaa oppia Euroopasta, missä on mm. koulutettu baarien henkilökuntaa yliannostukseen varalta.
Väitöskirjan mukaan 1960-luvun ensimmäinen huumeaalto ja 1990-luvun toinen aalto syntyivät ja kehittyivät samalla tavoin kansainvälisistä nuorisokulttuureista ja liittyivät sukupolvien murrokseen.
Niiden erot ilmenevät asenteessa ja käytetyissä aineissa. Siinä missä ensimmäiseen aaltoon liittyi yhteiskunnallista protestia, oli jälkimmäiselle tunnusomaista kantaaottamattomuus ja yksilöllisyyden korostuminen, tutkija arvioi
Tutkija Mikko Salasuo muistuttaa tuoreessa väitöskirjassaan, että Suomeen ovat jo juurtumassa uudet huumekulttuurit. Niiden aiheuttamia pulmia ei enää ratkaista pelkillä kielloilla ja valvonnalla.
Jos viranomaisten vasen käsi ei aina tiedä, mitä oikea tekee, ei suomalaisesta huumekeskustelustakaan aina saa selvää. Sitä käydään usein uskomusten ja vajavaisten tietojen perusteella.
Sekaannuksia tapahtuu jo siksi, että keskustelijat ymmärtävät "huumeella" eri asioita. Oikeuslaitos näkee huumeet juridisena kysymyksenä, jolloin laittomat aineet ovat tarkasti määriteltyjä ja listattuja.
Lääketieteellä on puolestaan oma näkökulma: se määrittelee huumausaineet psyykkisen vaikutuksen takia väärin käytetyiksi lääkeaineiksi.
Oman lisänsä keskusteluun antavat käyttäjät, joilla on oma slanginsa, sekä viestimet, jotka viljelevät surutta epätäsmällisiä ja virheellisiäkin termejä. Vielä viime aikoina lehdistä on saatu lukea juttuja, että ekstaasia piikitetään.
Salasuon mukaan sotkuisuuden selittää Suomen suhteellisen nuori huumekulttuuri. "Huumeet ovat vielä niin uusi ilmiö, että yhteistä kieltä vasta haetaan. Väestö- ja käyttäjätasollakin voidaan puhua yksioikoisesti huumeista, vaikka tarkoitettaisiin pelkästään kannabista."
Tässä rytäkässä kovat ja miedot huumeet niputetaan yhdeksi möykyksi.
"Ennen kaikkea aineet ja käyttötavat pitäisi erottaa toisistaan."
Kannabiksen kotikasvatus on myös merkki viranomaisten ja mahdollisen käyttäjäkunnan välisestä luottamuspulasta: yhteiskunnan tuottamaan tietoon ei luoteta. Tiedot huumeista leviävät internetissä, jonka lähteet ovat luotettavuudeltaan kyseenalaisia.
Ilmiötä on pidetty seurauksena tiukan kieltolinjan uskottavuuskriisistä.
Huumevalistus perustui pitkään pelotteluun. Kun nuoren ensimmäiset kannabiskokeilut eivät sitten vieneetkään automaattisesti katuojaan, se on vienyt maton alta muunkin valistuksen osalta.
Suomalainen huumepolitiikka tukeutui pitkään kieltolinjaan. Tausta-ajatuksena oli, että kun ei ole huumeita, ei ole huumeongelmaakaan, Salasuo painottaa haittojen vähentämisen linjaa.
"Pitää olla realisti. Ollaan lapsellisia, jos ei uskota, etteivätkö mahdolliset käyttäjät nykyisessä tietoyhteiskunnassa löydä jotain tietoa. Jos käyttö lisääntyy tiukan kontrollin puitteissa, jokin mättää. Kontrollilla on toki tärkeä rooli, mutta sen rinnalle pitää lisätä hoitoa ja parantaa riskeistä tiedottamista."
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan poliisi ei valvo tarpeeksi omaa toimintaansa. Puutteellisesti on seurattu esimerkiksi uudehkojen tutkintakeinojen kuten telepakkokeinojen, peitetoiminnan ja valeostojen käyttöä. Monet virheet saataisiin karsituksi, jos lähiesimiehet seuraisivat alaistensa toimintaa nykyistä tarkemmin.
Ongelmia valvonnassa on myös ylemmällä tasolla. Erityisesti suojelupoliisi on saanut puuhailla rauhassa omiaan. Sen valvonta kuuluisi periaatteessa poliisin ylijohdolle, mutta Jonkan selvityksen mukaan ylijohdossakin oli todettu, että "suojelupoliisia ei ole valvonut kukaan".
Ulkopuolisina poliisia valvoo eduskunta ja sen oikeusasiamies, mutta Jonkasta tämä ei välttämättä riitä. Voisi olla tarpeen kehittää uusi valvontaelin poliisin sisäisen valvonnan ja ylimpien laillisuusvalvojien väliin. Uusi elin toisi valvontaan lisää objektiivista otetta ja olisi lähempänä käytännön työtä kuin oikeusasiamies.
Lisäksi apua voisi olla esimerkiksi poliiseille annettavasta laillisuuskoulutuksesta ja säännöllisistä sisäisistä tarkastuksista. Asennemuutos tulisi tarpeeseen, sillä tähän asti laillisuusvalvonta ei ole ollut korkealla poliisin tärkeysjärjestyksessä.
- Toiminnan resurssointi on ollut puutteellista ja asennoituminen väheksyvää: esimerkiksi poliisin ylijohdossa ja poliisin lääninjohdossa laillisuusvalvonta on hoidettu muiden tehtävien kylkiäisenä sen mukaan kun aikaa on jäänyt, katsoo apulaisóikeuskansleri Jonkka.
Jonkka luovutti sisäministeriön pyytämän selvityksen poliisin johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäministeri Kari Rajamäelle (sd) keskiviikkona Helsingissä. Luovutustilaisuudessa Jonkka huomautti, ettei selvityksessä paljastunut "suuria mörköjä". Lähinnä valvonta pitäisi saada kuntoon väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.
Rajamäen mukaan poliisitoiminnan valvonta lähti alamäkeen 1990-luvun alkupuolella, jolloin tulosohjaus otettiin käyttöön. Tulosohjauksen kuviteltiin korvaavan vanhanaikaiset laillisuustarkastukset, mutta näin ei ollutkaan.
Poliisin ylijohto on jo ryhtynyt toimiin laillisuusvalvonnan parantamiseksi. Jonkasta tavanomainen poliisitoiminta voidaan saada näin ruotuun, mutta tietyt asiat, kuten telepakkokeinot, peitetoiminta ja kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö, vaativat erityishuomiota.
Telepakkokeinot ovat varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tutkintakeinot kehittyvät valvontaa nopeammin. Telekuuntelu- ja valvonta tulivat lakiin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin meno äityi villiksi: pakkokeinoja käytettiin, mutta niistä ei välttämättä raportoitu minnekään.
- Katson, että poliisi kaikilla organisaation tasoilla laiminlöi tuossa vaiheessa valvontavelvollisuutensa hämmästyttävällä tavalla, mikä on rapauttanut koko valvontajärjestelmän uskottavuutta, kirjoittaa Jonkka.
Poliisijohtaja Jorma Toivasen mukaan telepakkokeinojen käytön kirjaamisessa on sittemmin otettu käyttöön uusi Salpa-järjestelmä, joka ohjaa käyttäjäänsä ja karsii virheitä. Tahallisia ylilyöntejä ei tietenkään mikään järjestelmä poista.
- Joskus tulee ylilyöntejä, kun poliisi kokee rikoksen selvittämisintressin niin korkeaksi, että mennään lain toiselle puolelle, myöntää Toivanen.
Väärinkäytösten vaara vaanii myös poliisin käytössä olevissa rekistereissä, joiden käytön seuranta ei nykyisellään toimi. Jonkasta poliisin ylijohdolla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet valvoa, kuka rekistereitä on milloinkin käyttänyt.
Putkakuolemien selvittely kaipaisi lisää poliisin ulkopuolista valvontaa. Jonkasta syyttäjien pitäisi olla mukana mukana jo kuolemien selvittelyvaiheessa, jotta he voisivat vaikuttaa tutkintaan.
Anita Korhonen kertoo kirjassaan heroiinin käyttäjän aivoista löydetystä THIQ-tekijästä. Sen takia elimistö ei liuota alkoholia tai huumeita normaalisti. Huumaava aine kerääntyy aivoihin ja vaikuttaa kuin oopium tai piriste, ja syntyy nopeasti poikeuksellinen kemiallinen riiippuvuus.
Huumetaistelussa kodin ja vanhempien rooli on ratkaiseva. Levittäkää oikeaa tietoa ja kertokaa, että kannabis on huume ja piste.
Hän arvioi, että Suomi on samassa tilanteessa kuin USA 25 vuotta sitten. Siellä reagoitiin nopeasti, kun huumenuoria alkoi kuolla yliannostuksiin. Rakennettiin selkeät hoitomallit ja tiukennettiin rangaistuksia, viimeisenä vankila, jos oli aiemmin lintsannut hoidosta. Tuloksia on tullut, ja huumeiden käyttö vähentynyt. Nykyään siellä on trendikästä sanoa huumeille kiitos ei.
Tarvitaan
rajuja tosiasioita, ei pehmovalistusta. Metroihin ja ratikoihin tehokkaita jättijulisteita, jotka pysäyttävät.
Vihreiden Rosa Meriläinen, 28 on liittynyt kansanedustajiin, joiden suhtautumista lakiin ja oikeuteen ei voi parhaalla tahdollakaan pitää kovin esimerkillisenä.
Siinä missä sosiaalidemokraattien valtiopäivämies Antero Kekkonen, 59 naureskeli vähätellen rattijuopumustuomiotaan, huumausainerikoksesta syytetty Meriläinen kielsi käräjäoikeuden edessä sen, minkä oli median haastattelussa kahteen otteeseen aiemmin kertonut.
Vaikka oikeus näytön riittämättömyyden vuoksi vapautti Meriläisen kannabissyytteestä, kansalaisten silmissä hän leimautui poliitikoksi, jonka kantti ei kestänyt puhua totta, saati kantaa rehdisti vastuu tekosistaan.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa loukkaantui tammi - syyskuussa 870 henkeä, mikä on yli 100 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Alkoholin kulutus on samaan aikaan lisääntynyt noin 15 prosenttia.
Liikenneturvan tutkimuspäällikön Sirpa Rajalinin mukaan alkoholipolitiikan muutos on näkynyt aina liikenteessä: kahdesti aiemminkin lisääntynyt viinankulutus on lisännyt liikenteen henkilövahinkoja.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi maanantaina kansanedustaja Rosa Meriläiseen (vihr) kohdistuneen syytteen huumeen käyttörikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan näyttö Meriläistä vastaan ei ollut riittävä. Syyttäjä Tove Myhrberg vaati Meriläiselle sakkorangaistusta vedoten siihen, että kansanedustaja kertoi itse mediassa huumeen käytöstä.
Meriläisen puolustus kiisti käyttörikosta koskaan tapahtuneen ja katsoi, ettei haastattelulausunnoilla voi olla asiassa rikosoikeudellista merkitystä. Asianajaja Paul Perovuon mukaan Meriläinen ei osannut viime keväänä lausunnot antaessaan punnita sanomisiaan, koska oli masentunut ja vakavasti uupunut. Todisteena masennuksesta ja uupumuksesta esitettiin eduskunnan työterveyslääkärin viime huhtikuussa antama lausunto.
Syyttäjä vaati Meriläisen kuulemista, mutta Meriläinen kieltäytyi kertomasta asiasta mitään kuten oli tehnyt jo poliisikuulusteluissa. Lain mukaan syytetyllä on oikeus vaitioloon.
Näyttönä rikoksesta syyttäjällä oli Image-lehden artikkeli ja MTV3:n uutispätkä. Ensimmäisen kerran Meriläinen mainitsi polttaneensa pilveä toukokuun Image-lehden haastattelussa.
Oikeus totesi, ettei syyttäjä pystynyt yksilöimään aikaa ja paikkaa, jossa rikos olisi tapahtunut. Valtio määrättiin korvaamaan Meriläisen oikeudenkäyntikulut eli vajaat 3 400 euroa.
Lähde. Turun sanomat 15.11.2004
Kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) huumeen käyttörikosta käsitellään maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg vaatii Meriläiselle käyttörikoksesta sakkorangaistusta.
Syytteessä todetaan, että Meriläinen on pitänyt hallussaan pientä määrää kannabista ja käyttänyt aineen itse vappuaaton ja päivän aikana vuonna 2003. Poliisikuulusteluissa Meriläinen ei halunnut vastata asiaa koskeviin kysymyksiin.
Meriläinen kertoi pilven poltostaan taannoin Image-lehden haastattelussa ja sen jälkeen MTV3:n uutisissa. Hän oli teon aikaan jo kansanedustaja.
Korvaava lääkehoito halutaan ottaa käyttöön opiaattiriippuvaisten narkomaanien hoidossa koko Suomessa.
Aamulehden mukaan hoitosuosituksia laativa työryhmä on yksimielinen siitä, että kiistelty lääkehoito on osoittautunut maailmalla narkomaanien hoidossa tehokkaaksi.
Työryhmää aikoo suositella heroiinia ja muita opiaatteja käyttävien narkomaanien hoitamiseen metadonia tai bubrenorfiinia.
Korvaushoidot ovat jo nykyisin suppeassa käytössä Suomessa. Hoitosuositusten myötä lääkehoito leviäisi koko maahan.
Työryhmässä mukana oleva professori Mikko Salaspuro sanoo korvaushoidon olevan niin tehokas, että se säästäisi joka viidennen huumeriippuvaisen hengen Suomessa.
Postiliikenteessä tehdyt huumausainetakavarikot ovat lisääntyneet viime vuosina. Postiliikenteen tarkastuksissa huumausainerikoksia paljastuu lähes päivittäin. Tapauksia on tänä vuonna paljastunut noin 200, mikä on hieman viimevuotista enemmän. Määrä on viidessä vuodessa puolitoistakertaistunut.
- Kasvu ei ole räjähdysmäistä, mutta huumausaineiden postilähetykset ovat lisääntyneet pikku hiljaa, tullipäällikkö Risto Sirola kertoo.
Sirolan mukaan tulli ei ehdi tarkastaa kaikkia Suomeen tulevia postilähetyksiä, mutta luonnehtii valvontaa kattavaksi. Tullin henkilöstö käyttää apunaan huumeiden etsintään koulutettuja koiria, läpivalaisua ja muuta tekniikkaa.
Eniten on tänä vuonna lisääntynyt dopingaineiden ja potenssilääkkeiden postitus Suomeen. Myös mietoja huumeita lähetetään Suomeen kirjeitse melko usein.
- Kovia huumeita ei Suomeen juuri yritetä postittaa.
Myös tutkimuskemikaalien postitusyritykset ovat viime aikoina lisääntyneet.
- Fakta on, että tästä on tulossa dopingvaali. "Tapsa" (istuva puheenjohtaja Tapani Ilkka) ei voi väistellä näitä kysymyksiä taustansa ja Martti Vainion tuoreen kirjan takia, Kanerva sanoi eilen.
Ilkka vaikutti 1970- ja 1980-luvuilla voimakkaasti suomalaisessa yleisurheilussa mm. SUL:n puheenjohtajana ja ME-neljännesmaileri Riitta Salinin valmentajana. Ilkka oli SUL:n puheenjohtaja myös silloin, kun Vainio kärähti Los Angelesin olympiakisoissa 1984.
Lisää Kanervan kutsumasta "dopingvaalista" tuoreessa IS Urheilussa.
Kolarista alkanut ajokielto jatkuu vuoden loppuun. Kekkonen törmäsi punaisella Mersullaan viime elokuussa Mannerheimintiellä liikennevaloissa toisen Mersun perään.
Oikeudessa Kekkonen myönsi syytteet. Tuomion jälkeen hän kiitteli oikeuslaitosta ja sen toimivuutta.
- Suomalainen oikeuslaitos on osoittanut toimivansa joustavasti, oikeudenmukaisesti ja elegantisti, Kekkonen sanoi.
- En tietenkään valita hovioikeuteen. Oikeus on toiminut niin kuin oikeuden pitääkin.
- Eihän tämä miellyttävä kokemus ollut tietenkään, Kekkonen sanoi.
Esitutkinnassa Kekkonen kertoi promillelukeman olleen "täydellinen yllätys".
Kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) tuomittiin torstaina rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta 60 päiväsakkoon eli maksamaan 3 660 euroa. Lisäksi hänet määrättiin ajokieltoon joulukuun loppuun asti.
Kekkonen ajoi elokuussa Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa liikennevaloissa edessä olevan auton perään. Autoihin tuli peltivaurioita. Poliisilaitoksella Kekkoselta mitattiin 0,37 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitettävää ilmaa, mikä vastaa noin 0,7 promillen humalaa. Rattijuopumuksen raja on 0,22 milligrammaa. Kansanedustaja on kertonut promillien olleen peräisin edellisen illan juomisesta.
Helsingin käräjäoikeus käsitteli peräänajojutun sutjakkaasti aamulla vajaassa tunnissa upouudessa Salmisaaren oikeustalossa. Syyttäjä Harri Ilander vaati Kekkoselle sakkotuomiota. Kansanedustaja oli itse paikalla ja myönsi teot. Oikeuskäsittelyn jälkeen hän totesi, ettei aio valittaa päätöksestä.
- En tietenkään valita. Oikeus on toiminut kuten pitääkin toimia, hän totesi ja kiitteli suomalaisen oikeuslaitoksen joustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja eleganttia tapaa käsitellä asiaa.
Kekkonen katsoi, ettei tuomio haittaa kansanedustajan toimen hoitoa. Kansalaisten mahdollisesta luottamuksen heikentymisestä kansanedustaja totesi, ettei sitä asiaa ole mitattu.
Kekkonen asuu Kotkassa, mutta vakuutti, ettei väliaikainen ajo-oikeuden puute haittaa liikkumista.
Syyttäjän mukaan Kekkonen mitä ilmeisimmin keskittyi ennen törmäystä muuhun kuin ajamiseen ja ajoi liian lähellä edellä olevaa. Oikeus tuomitsi törmäyksen liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Käräjäoikeuden käsittelyssä kuultiin asianomistajana peräänajetun auton kuljettajaa ja todistajana autoletkassa edempänä ollutta autoa kuljettanutta rikosylikonstaapelia.
Molempien kertomuksen perusteella Kekkosen auton edessä ollut auto ei ollut tehnyt äkkijarrutusta vaan pysähtynyt liikennevaloihin rauhallisesti. Todistajan mukaan pysähtymisestä törmäykseen kului pitkä aika, jopa viisi sekuntia.
Asianomistaja kertoi, että hän oli kiinnittänyt jo aiemmissa liikennevaloissa huomiota siihen, että Kekkosen ajama punainen mersu tuli vaarallisen lähelle.
Kekkonen selitti ajaneensa törmäyspäivänä Kotkasta Helsinkiin, josta hänelle oli järjestettynä edelleen kuljetus Hämeenlinnaan. Kansanedustaja kertoi, että hänellä oli ollut kiire, mikä saattoi vaikuttaa tilanteeseen. Hän syytti myös keliä, joka oli hänestä tihkusateen vuoksi "kesäiseksi liukas" ja sanoi auton liukuneen toisen perään "niljakkaalla" asfaltilla.
Liikennerikkomuksesta kansanedustaja tuomittiin siksi, ettei hänellä ollut näyttää poliisille ajokorttia. Kekkonen selitti sen olleen mukana, mutta livahtaneen vahingossa kalenterin väliin, josta sitä ei löytynyt. Syyttäjä totesi, että lain mukaan kortti on kuitenkin voitava esittää, ei riitä että se on mukana.
Väärinkäytetyt lääkkeet ovat jo pahempi riesa kuin perinteisemmät huumeet.
Oulussa torstaina järjestetyn päihdepäivän luennoitsijat totesivat, että käyttäjät saavat lääkkeitä sekä kadulta että lääkäreiltä huijaamalla.
"Voi sanoa, että on palattu mummon lääkekaapille", rikosylikonstaapeli Jukka Oikarinen sanoi.
Riippuvuutta aiheuttavien opiaattikipulääkkeiden myynti kasvaa 15 prosenttia joka vuosi. Villeimpien arvioiden mukaan Suomessa on 10 000 väärinkäyttäjää, jotka kiertävät sairaaloita reseptin toivossa.
Pohjoisessa haitallisin huume on Subutex. Se on lääke, jota väärinkäyttäjät liuottavat ja pistävät suoraan suoneen. "Tuolla on taitavia kemistejä, jotka liuottavat mitä tahansa. Raahessa oli liuotettu jopa kipulaastareita", apulaisopettaja Voitto Järvimäki anestesiaklinikalta sanoi ja nyökkäsi kadulle päin.
Taistelu lääkkeiden väärinkäyttöä vastaan on vaikeaa. Jos reseptejä ei saada kotimaasta, aineita löytyy ulkomailta.
"Tiedän, että viimeksi eilen (keskiviikkona) Riiasta palasi kaksi oululaista poikaa", Jukka Oikarinen sanoi. Hän tietää Oulun seudulta noin 40 henkilöä, jotka käyvät kyseenalaisilla matkoilla.
Osa tuoduista lääkkeistä ajautuu Oikarisen mukaan katukauppaan ja vaihtuu amfetamiiniksi. Kyse onkin aina lääkkeiden, perinteisten huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä.
Jos yksi lääkäri kieltäytyi, eikä uhkailukaan auttanut, "potilas" siirtyi toiseen sairaalaan, toiselle paikkakunnalle.
Voitto Järvimäkikin alkoi kohdata ihmisiä, jotka olivat muka tulleet lyhyelle työreissulle Ouluun, mutta kipulääkkeet olivat loppuneet. "Veijareilla" oli esittää sairauskertomukset.
"Tällainen pieni porukka voi pilata kipulääkkeiden käytön maineen", Järvimäki harmitteli. Yhdellä veijarilla oli paperit liikenneonnettomuudesta ja toisilla ties mistä.
Totta on, että lääkkeiden väärinkäyttäjät joutuvat usein tapaturmiin. He voivat aiheuttaa vammoja jopa itse saadakseen lääkehoitoa. He ovat myös alttiita pahoinpitelyille ja onnettomuuksille. Siksi sairaaloissa ollaan tarkkoina kipulääkityksen ja rauhoittavien kanssa.
"Kun ei ole tuntoa ja jalka roikkuu, mutta potilas valittaa kipua, kyse on jostakin muusta", Järvimäki opetti salilliselle lääketieteen asiantuntijoita torstaina.
Yhtä pahasti pulassa lääkkeiden väärinkäytön kanssa on poliisi. Väärinkäytettynä huumaavia lääkkeitä on paljon ja uusia tulee. Miten poliisi pysyy kehityksestä kärryillä?
"Ei mitenkään", rikosylikonstaapeli Jukka Oikarinen sanoi
Kansanedustaja Antero Kekkonen on tuomittu rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta 60 päiväsakkoon eli maksamaan 3660 euroa ja ajokieltoon joulukuun loppuun asti.
Kekkonen ajoi elokuussa Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa liikennevaloissa edessä olevan auton perään. Autoihin tuli peltivaurioita. Poliisilaitoksella Kekkonen puhalsi lukemat, jotka kertoivat noin 0,7 promillen humalasta. Hänen mielestään tuomio ei haittaa kansanedustajan toimen hoitoa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan kansanedustaja Antero Kekkosen (sd.) rattijuopumustuomion poliittiset seuraamukset ovat Kekkosen ja hänen äänestäjiensä ja tukijoukkojensa välinen asia. Backmanin mukaan tapauksesta käytäneen jotain keskusteluja eduskuntaryhmässä.
Kansanedustajan valtakirja onkin vahva, ja hänet voidaan erottaa edustajantoimestaan vain kovin perustein.
- Sakkorangaistus ei mahdollista mitään prosesseja, eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen tiivistää. Tiitisen mukaan sakkotuomioita rapsahtelee kansanedustajille lähes vuosittain.
Kansanedustaja Antero Kekkosen (sd) rattijuopumussyytettä käsitellään torstaina Helsingin käräjäoikeudessa. Kekkosen epäillään ajaneen viime elokuussa autoa alkoholin vaikutuksen alaisena ja törmänneen toisen henkilöauton perään Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä keskellä päivää.
Rattijuopumuksen lisäksi Kekkonen on syytteessä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta.
Kekkonen on myöntänyt poliisille ajaneensa edellä olevan auton perään. Poliisiasemalla tarkkuusalkometrillä tehty mittaus osoitti 0,37 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitettävää ilmaa, kun rattijuoppouden raja on 0,22 milligrammaa. 0,37 milligrammaa vastaa reilun 0,7 promillen humalaa.
Martti Vainio, 54, Suomen kestävyysjuoksukuningas parinkymmenen vuoden takaa, paljastaa tänään ilmestyneessä elämäkerrassaan dopingkärynsä taustoja. Hän myös vihjaa muiden suomalaishuippujen dopingin käyttöön Helsingin MM-kisoissa 1983.
Vainio kärysi virallisesti Los Angelesin olympialaisissa elokuussa 1984, mutta peitellysti jo Rotterdamin maratonin jälkeen edellisenä keväänä. Kyseinen kärähdys venyi ja vanui yli olympiakisojen, kunnes paljastui pakosta samassa rytäkässä
Vainio tilittää elämäkerrassaan "Piikkareita ja tanssikenkiä" suorasukaisesti, että pilleripurkit ja piikit pyörivät yleisurheilukuvioissa 1980-luvulla maan tapa.
Helsingin MM-kisat olivat Vainiolle suuri haaste ja näytön paikka. Hän oli epäonnistunut kolme vuotta aiemmin Moskovan olympiaradalla. Ylikunto häivytti itänaapurissa mitalit.
Dopingin avulla oli tarkoitus saada testiarvot kohdalleen ja menestystä arvokisoissa. Helsinkiin panostettiin myös kaikki lääketieteellinen osaaminen. Kotikisojen mitalireseptiksi annettiin "kaikki tai ei mitään" -periaate.
- Muistan kestävyysjuoksukolmion kokoontumisen Vierumäellä, missä ilman pöytäkirjamerkintöjä päätettiin yksimielisesti, että kaikki mahdollinen tehdään, jotta suomalainen juoksu pysyy maailman kärjessä. Mutta hommat piti ehdottomasti hoitaa niin, että mistään ei varmasti jäädä kiinni, Vainio kirjoittaa.
Vainio oli ostanut viisi ampullia sisältäneen testosteronivalmisteen Italian Palermossa syksyllä 1982 katujuoksukisan jälkeen. Hän ei kerro, kuka suositteli tai toimi neuvonantajana apteekissa.
Vainio harmittelee jälkikäteen, kuinka hän luotti sokeasti kestävyysjuoksuryhmän asiantuntijoihin huippukunnon virittämisessä. Hänet sai epävarmaksi erityisesti Jyväskylän yliopiston jatkuva testaaminen. Testeissä tutkittiin mm. veren kuvaa ja hormonitasapainoa ylikunnon välttämiseksi.
- Yksi testosteronipiikki, ensimmäistä kertaa urani aikana, pistettiin pakaraani viikkoa ennen MM-kisoja. Testien mukaan testosteroniarvoni olivat rajamailla kovan harjoittelun takia, ja tämä pistos korjaisi arvoni muutamassa päivässä.
Vainio heittäytyi MM-vitosella pronssille, eikä jäänyt testeissä kiinni. Ensi kokeilusta rohkaistuneena dopingaineet tulivat kuvaan myös olympiavalmisteluissa. Juoksu kulkikin valkoinen hikipanta päässä hopeamitalivauhtia Alberto Covan kiusaajana Los Angelesissa.
Vainio kuitenkin kärähti kympin huippujuoksunsa jälkeen. Dopingkärystä syntyi maailmanlaajuinen skandaali. Käryn seurauksena meni olympiamitali, ja Vainio tuomittiin 18 kuukauden kilpailukieltoon.
- Yhteensä elämässäni on laitettu piikkiä kehooni neljä kertaa. Kun Helsingin MM-kisat menivät hyvin ja minut testattiin moneen kertaan, ei mieleeni todellakaan tullut, että tekisin jotain väärää ja jäisin mistään kiinni.
- Viimeinen Los Angelesin talven kolmesta piikistä laitettiin minuun noin kuukausi ennen kilpailuja. Siis luullakseni riittävän ajoissa. Kaiken piti todellakin olla kunnossa, kuten ennen Helsinkiäkin. Eli testosteronitasoni olisi varmasti kohdallaan.
Vainio unohtaa kirjassa ensimmäisen kärynsä Hollannissa. Testin suorittaja Suomen Urheiluliitto salasi käryn. Vainion positiivisesta testituloksesta tiesivät vain silloinen valmennuspäällikkö Antti Lanamäki ja kestävyysjuoksun lajipäällikkö Timo Vuorimaa, joka kertoi uutisen Vainiolle.
Käry vuoti julkisuuteen vasta myöhemmin syksyllä 1984.
Helsingin käräjäoikeus julkisti eilen IS:n pyynnöstä kuulustelupöytäkirjat ja muut Meriläisen syytteeseen liittyvät asiakirjat.
Toukokuinen kuulustelu Pasilan poliisitalossa kesti vain 24 minuuttia ja piti sisällään yhdeksän itse asiaa koskevaa kysymystä.
Puolustuksen mukaan kansanedustajan kohuhaastattelut tulisi sivuuttaa oikeudessa, koska hän oli työuupumuksen takia tasapainottomassa tilassa.
Syyttäjä vaatii sakkoja kannabiksen käytöstä.
Alkoholi aiheutti viime vuonna entistä useamman suomalaisen kuoleman. Kuolemien määrä lisääntyi jo ennen alkoholin veronalennusta.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli viime vuonna lähes 1 300 työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee 45-69-vuotiaita miehiä.
Myös naisten kuolinsyynä alkoholi on entistä useammin. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana naisten alkoholikuolemat ovat lähes nelinkertaistuneet. Viime vuonna alkoholi tappoi yli 250 työikäistä naista.
Työikäisten suomalaismiesten yleisin kuolinsyy on edelleen sepelvaltimotauti ja naisten rintasyöpä. Itsemurhia Suomessa tehtiin viime vuonna ennätysvähän.
Huumeiden vastainen taistelu on kokenut Suomessa takaiskun. 15-29-vuotiaiden huumekuolemat ovat kääntyneet kasvuun vuoden 2001 jälkeen. Viime vuonna huumeisiin menehtyi Suomessa 99 nuorta, mikä on kaikkien aikojen suurin luku ja suhteellisesti selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne on erityisen huolestuttava siksi, että samaan aikaan asennetasolla suhtautuminen päihteisiin ja huumeisiin on muuttunut entistä myönteisemmäksi. Nuorten huumekuolemien kääntymistä laskuun lienee siksi turha odottaa.
Huolta lisää se, että huumeiden käyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan liittyy kiinteästi alkoholipolitiikkaan ja alkoholin käyttöön. Nuorten huumeiden käyttöä edeltää yleensä siiderin ja keskioluen juonti, josta siirrytään väkevämpiin viinoihin ja sitä tietä kannabikseen ja muihin huumeisiin. Stakesin arvion mukaan alkoholin kokonaiskulutus nousee tänä vuonna ensi kertaa yli kymmenen litran asukasta kohden. Rajan rikkomisessa ei ole mitään juhlimista, sillä enemmän juotua alkoholia merkitsee myös enemmän huumeriippuvaisia ja huumekuolemia.
Alkoholin käyttö ja huumekokeilut alkavat yhä nuoremmassa iässä. Monet aloittavat jo 10-14-vuotiaina. Syytä kierteen alkamisesta on vaikea sälyttää tämän ikäisen lapsen harteille. Sen sijaan monessa tapauksessa voidaan sanoa, että vanhemmat eivät ole ymmärtäneet kasvatusvastuutaan.
Vanhempien vastuun pakoilu käy kalliiksi yhteiskunnalle. Huumeiden käyttö näkyy rikollisuutena ja huumeriippuvaisten hoitokuluina. Monet ovat sitä mieltä, että huumeiden käyttäjiin ei pidä tuhlata yhteiskunnan varoja. Tämä on kuitenkin liian yksioikoinen suhtautumistapa. Yhteiskunnalla, joka sallii alkoholin myynnin, on oma vastuunsa. Huumeriippuvaisille on annettava mahdollisuus parantua, jos he itse sitä haluavat.
Tärkeätä huumevieroituksessa on valita oikeat hoitomenetelmät, jotka myös tuottavat tulosta. On turha upottaa yhteiskunnan rahoja pätkähoitoon, jonka jälkeen ihminen palaa hieman levättyään huumeisiin. On hyvä, että Turussa on tajuttu, huumeriippuvuuden purkamisen edellyttävän pitkää hoitojaksoa ja sen päälle vielä intensiivistä jälkihuoltoa.
Suomalaiseen rock-kulttuuriin ja rockbändeihin verrattuna räppäreitten päihdetottumuksissa ei tunnu olevan suurtakaan eroa: jotkut keskittyvät viinaan, jotkut yrtteihin tai molempiin. Joitakin kiehtovat laittomat päihteet ja jotkut taas eivät koskekaan niihin tai edes viinaan. "Emmä nyt tässä hirveesti haluis ruveta avautuu, mutta mä jouduin henkilökohtaisista syistä lopettamaan pajauttelun. Pää ei kestä", toteaa Skandaali.
"Mielestäni on mageeta, että bileissä voi törmätä kaikenlaisiin ihmistyyppeihin. Ei usein käsitetä, että räppärit ovat aika suvaitsevaista jengiä", sanoo Mikkonen. "Jos joukossa on streittari, joka ei käytä mitään päihteitä, niin ei se mitään. Jotkut vanhemmat saattavat ajatella, että kaikki räppärit on narkkareita, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. On siellä paljon perussuomalaisia, jotka diggaavat olla kännissä, kuten varmaan suurin osa suomalaisista teineistä. Kun D12 kysyi Nosturin keikalla, että ootteko tekin kaikki narkkareita, niin koko yleisö huusi ihan innoisssaan 'Jeeee!!!'"
Kesän 2003 Pori Jazz -festivaalilla huumepoliisi takavarikoi Palefacen hallussa olleen pienen määrän itse kasvatettua maria, minkä seurauksena
häntä kytättiin menneenä kesänä tauotta festivaaleilla. "Se oli todella huvittavaa. Hupolle voisi lähettää terveisiä, että go for the big fish! Sitä paitsi on vielä useampia MC:tä, jotka on puhuneet paljon suorempaan näistä asioista jo pitkään. Mariskallakin on uusimmalla levyllään tää balladi Mari Johanna, ja Ritarikunta on aina räpännyt hampun laillistamisesta, samoin Sere jne. Kommentoituani takavarikkoa 7 Päivää -lehdessä monenlaiset eri-ikäiset ja erilaisiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset on tulleet kiittämään mua niistä sanoista. Suomessa homma on kyllä aika kesyä verrattuna esim. Tukholmaan, jossa kokaiini jyllää. Se liittyy tähän uuden nousukauden juttuun. Pulverin veto on tosi blingiä. Monet Stokiksen pitkän linjan räppärit on sekaantuneet siihen oikein helvetin pahasti. Suomessa mä en näe tätä todellakaan ongelmana. Sitä tässä vaan odotellaan, että milloin ensimmäinen suomiräppäri menee crackistä vankilaan. Lontoossahan se kama on jo."
Teksti: Esa Kuloniemi
"Oli kaks kaverii, toinen oli nörtti ja toinen oli kova. Nörtti käytti huumeit ja kova oli kiltti. Kova ei enää tykänny nörtist, koska nörtti käytti huumeit ja huumeet on pahoi! Ja jos käyttää huumeit, jää ilman kaverii."
Huumeiden vastaisen rap-kilpailun voittoriimi Turun Sanomien 19.10. mukaan
Pienen vaalitappion kärsineiden vihreiden keskeinen ongelma on heidän naiivi avoimuutensa. Moliéren opetusten mukaan "skandaali on synnin tuleminen julki; synnin tekeminen salaa ei ole syntiä ollenkaan." Julkisuus suojelee lukemattomia alkoholi- ja päihdeongelmaisia poliitikkoja - kunhan nämä ymmärtävät olla sammumatta valtuustosalin pöydälle tai julistamasta harmittomia pössyttelykokeilujaan lehtihaastatteluissa. Valtapolitiikassa
vihreät ovat jo aikuistuneet, seuraavaksi heidän pitäisi aikuistua julkisuudenhallinnassa.
Jan Erola
Kustannuspäällikkö
aatos@punatahdet.com
- Mitä rankempaa, sen parempi. Saa hyödyntää kaiken osaamansa. Ei tarvitse kotona harmitella, että olipa tylsä päivä tai pitkäveteinen yö, tuumaa Turun psykiatrian päihdeyksikkö A 3:n suljetulla päihdevieroitusosastolla työskentelevä Jan Holmberg, 29.
Työnilo palkittiin äskettäin vuoden 2004 päihdesairaanhoitajan arvolla. Sairaanhoitajaliiton perusteluissa komeili sellaisia ansioita kuin valtakunnallisesti ja alueellisesti kiitettävä yhteistyö ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Jania kehuttiin myös mukaansa tempaavaksi luennoitsijaksi.
Tunnustus on ollut jaossa kymmenen vuotta. Jan on saajista ensimmäinen nuori mies.
- Aiemmin on palkittu pitkä elämäntyö. Nyt varmaan haluttiin kannustaa nuoria ammattilaisia.
Uusia tuulia Jan kaipaa koko päihdekeskusteluun. Kyytiä saavat niin huumehysteria kuin ongelmien pilkkominen. Päihdepotilaan koko maailma voi olla romuna raha-asioista alkaen.
Hän tulee autetuksi muun muassa sairaanhoidon, sosiaalipuolen, kotiväen, asianajajan, poliisin, kriminaalihuollon yhteispelillä.
Raukkamaista Janista on potilaiden eriarvoinen kohtelu.
- Päihdepotilas on ihminen, jolla on krooninen oireyhtymä ja joka tarvitsee hoitoa.
- Noin 80 prosenttia sairauksista on itse aiheutettuja. On lihavuutta ja elintasovaivoja.
- Vaan kun diabeetikko hakeutuu hoitoon taas kerran lääkkeensä unohtaneena, hänelle toivotetaan tsemppiä. Päihdepotilaalle jopa tokaistaan, että mitäs tänne tulit. Itse olet sairautesi aiheuttanut, mene jonon hännille, Holmberg valittelee.
Liiallinen ihanteellisuus on karissut vuorokaudet ympäri päivystävän päihdevieroitusosaston vauhdissa. Janin työvuoroon mahtuu jos mitä lampunvaihdosta lenkkeilyyn. Potilaiden saattelulla alamaailmasta tavalliseen arkeen on hoidossa tärkeä sija. Hurjempaakin menoa ilmenee. Sekaisin mennyt nuppi voi saada potilaan käyttäytymään miten vain.
Osastolla on sekä vapaaehtoisesti tulleita päihteidenkäyttäjiä että vastentahtoiseen hoitoon toimitettuja delirium tremens -potilaita. Suomessa potilaskunta on nuorempaa kuin muualla Euroopassa. Suosituin aine on meillä heroiinin sijasta Subutex.
Janin roolina on olla turvallinen aikuinen, joka ei häivy kesken kaiken. Täysi-ikäinen potilas voi olla mieleltään kuin pikkukakara.
- Kiukuttelu ja haistattelu ovat luottamuksen merkki. Sanon aina: Olen sitten idiootti, homo tai kusipää, kuitenkin olen hoitajasi ja odotan sinua täällä.
Jan hälventää mystiikkaa päihdeongelman ympäriltä muistuttamalla, että kyseessä on riippuvuus muiden joukossa. Yksi on koukussa peleihin, toinen seksiin.
Syyllistämisiä on omiaan karsimaan kaksoisdiagnoositutkimus, jossa perehdytään yhdessä esiintyviin psyykkisiin ja päihdeongelmiin.
Päihdeketjun loppupäässä, korjaavassa työssä vaikuttava Jan katsoo, että ennaltaehkäisy alkaa välittävästä kodista.
Lapsi oppii, että kivaa on ilman aineitakin.
Koulun huumevalistuksen Jan ulottaisi kaikkiin oppiaineisiin. Biologiassa esimerkiksi voisi selvittää, ettei ihmisen kroppaa ole suunniteltu kestämään kemiallisia myrkkyjä.
Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".
On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian. Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa.
Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.
Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.
Terhi Vörlund-Wallenius
Terveyskeskuslääkäri
Sosiaalilautakunnan huostaanottamille lapsille voidaan vastaisuudessa tehdä lasten-, nuoriso- ja koulukodeissa huumetestejä ja puhalluskokeita
laillisesti, jos eduskunta hyväksyy hallituksen ehdottaman uudistuksen lastensuojelulakiin.
Huumekierteen tai rikoskierteen katkaisemiseksi lapsi tai nuori voidaan myös määrätä laitoksessa suljettuun hoitoon, jota tosin hallituksen esityksessä
kutsutaan "erityiseksi huolenpidoksi".
Lakiesityksen sisältö hyväksyttiin torstaina hallituksen istunnossa. Eduskunta saa sen käsiinsä viikon kuluttua.
Uudistusesitys koskee pakkokeinoja ja rajoitustoimia, joita lastensuojelulaitoksissa voidaan kohdistaa huostaanotettuihin lapsiin.
Lasten- ja koulukodeissa on tehty tähän mennessäkin huumetestejä lähinnä virtsanäytteiden perusteella, vaikka testien tekemisestä ei ole laissa ollut
selkeitä pykäliä.
Uudistetun lain mukaan lapsille saadaan tehdä niin sanottu henkilönkatsastus, jos on perusteltua syytä epäillä, että laitoksen kasvatti on käyttänyt huumeita tai päihdyttäviä aineita. Käytännössä katsastus merkitsee puhalluskoetta tai veri-, hius-, virtsa-, tai sylkinäytteen ottamista.
Laki sallii myös taskujen tarkastamisen, kirjeiden avaamisen esimerkiksi huumeiden etsimiseksi, huumeiden ja niiden käyttövälineiden takavarikoinnin
sekä lapsen kiinnipitämisen, kunnes hän rauhoittuu. Köysiin lasta ei saa panna.
Poistumiskiellolle uusi laki määrää maksimiajan. Koulukodin johtaja saa antaa poistumiskieltoa seitsemän vuorokautta. Jos liikkumista on syytä
rajoittaa pitempään, päätöksen tekee sosiaalilautakunta. Lakiehdotuksessa korostetaan, ettei lapsen liikkumisvapauden rajoittaminen saa missään oloissa muuttua rangaistukseksi.
Rangaistuksena ei saa käyttää myöskään "erityistä huolenpitoa", lukittujen ovien takana annettavaa monipuolista hoitoa. Sellainen saattaa olla
tarpeellista paitsi huume- ja rikoskierteen katkaisemiseksi myös seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi.
Suomen lääkärilehdessä referoidaan rohkeasti SKY:n sivuilla tuoreeltaan uutisoitua meta-analyysia (Lancet 14.5.2004) kannabiksen haittatutkimuksista, jossa romutettiin virallisen valistuksen levittämät legendat kannabiksen haitoista:
Yleisesti väitetään, että kannabis aiheuttaa monia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joten sen käyttöä ei saisi vapauttaa. On kuitenkin mahdollista, että kyse ei ole - ainakaan pelkästään - yksisuuntaisesta kausaalisuhteesta vaan tutkimusharhasta. Englantilaiset tutkijat selvittivät, tukevatko tutkimukset kannabiksen käytön suoranaisia haitallisia vaikutuksia. Tarkastelunsa pohjaksi he löysivät 48 tutkimusta, joista 16 täytti laatukriteerit kohtuullisesti. Näidenkin tulokset perustuivat tutkittavien omiin ilmoituksiin.
Kannabiksen käyttö yhdistyi johdonmukaisesti alhaiseen koulutukseen ja muiden huumeiden käyttöön sekä vähemmän johdonmukaisesti psykologisiin ongelmiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Nuorilla kannabiksen käytön ja ongelmien välinen yhteys oli vahvempi kuin vanhemmilla. Yhteys pieneni oleellisesti, kun analyyseissa otettiin huomioon sekoittavat tekijät. Esimerkiksi kannabiksen käytön ja psyykkisen terveydentilan välinen yhteys, jonka raakaestimaatti 10 tutkimuksessa oli tilastollisesti merkitsevä, jäi sekoittavien tekijöiden huomioon oton jälkeen merkitseväksi vain 4 tutkimuksessa.
Tutkijat päätyvät ensin esittämään, että kannabiksen käytön ja psykososiaalisten haittojen välillä on selvä yhteys. Sen sijaan yhteyden kausaalinen luonne ei ole läheskään selvä. Psykososiaaliset ongelmat voivat olla kannabiksen käytön syy eikä pelkästään seuraus. Tutkimuksissa löydetty kannabiksen skitsofreniaa lisäävää vaikutus ei sovi yhteen sen kanssa, että samaan aikaan kun kannabiksen käyttö on lisääntynyt, skitsofrenian ilmaantuvuus on pikemminkin laskenut.
Kannabiksen käytön ja psykososiaalisten ongelmien välinen suhde onkin hyvä esimerkki kausaalisuhteen osoittamisen vaikeudesta.
Raimo K.R. Salokangas
Suomessa on pitkään käyty kiivasta väittelyä kannabiksesta. Sanasotaa voi seurata vaikkapa internetin keskustelufoorumeissa, joissa kirjoittajat jakautuvat kahteen selvään pääryhmään.
Useimmilla kannabiksen vastustajilla ei ole juurikaan omakohtaista kokemusta hasiksesta tai marihuanasta. He ovat kuitenkin kuulleet tai lukeneet kannabiksen johtavan muun muassa velttouteen, masentuneisuuteen, ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin.
Tyypillinen kannattaja käyttää kannabista itsekin ja vaatii sen laillistamista. Hän perustelee kantaansa pilven rentouttavalla ja tajuntaa laajentavalla vaikutuksella. Hän pitää kannabistuotteita harmittomina luonnonlääkkeinä ja väitteitä niiden vaaroista valtion propagandana. Hän viittaa usein terveysjärjestö WHO:n tutkimuksiin, joissa alkoholi on todettu monilta osin kannabista vaarallisemmaksi.
Keskustelijoiden taustoista ja näkemyksistä riippumatta kannabis mielletään yhä yleisemmin miedoksi huumeeksi, jota ei tulisi rinnastaa esimerkiksi ekstaasiin tai amfetamiiniin.
23-vuotiaan Teemun kaltaiset kannabiksen vastustajat ovat harvinainen ilmiö. Teemu poltti pilveä kuusi vuotta ja pitää sitä omalla kohdallaan haitallisempana kuin mitään käyttämistään kovista huumeista. Hän kertoo käyneensä läpi lähes kaikki valistajien mainitsemat haittavaikutukset.
- Pari ensimmäistä kertaa olivat aivan mahtavia ja vakuuttivat minut siitä, etteivät puheet tiettyjen huumeiden tajuntaa laajentavista ominaisuuksista olleet tuulesta temmattuja. Hekotin herkeämättä ja mieleeni tulvi toinen toistaan kiehtovampia visioita ja ajatuksia, Teemu muistelee.
Muutaman kokeilun jälkeen vuolas tajunnanvirta alkoi saada myös ahdistavia ja vainoharhaisia piirteitä.
- Saatoin yhtäkkiä olla aivan varma, että naapuri on hälyttänyt poliisit, jotka tulevat hetkellä millä hyvänsä. Koskaan ne eivät tulleet, mutta pelko oli valtava. Kerran taas näin lehdessä kuvan jonkun kuolleen ihmisen ruumiista, mikä herätti minussa todella synkkiä ajatuksia kuolleista sukulaisistani ja omasta kohtalostani.
Vajaan vuoden kuluttua ensimmäisestä kokeilusta kannabis laukaisi Teemussa kriisin, joka sai hänet lopettamaan pilvenpolton yli puoleksi vuodeksi.
- Vahvassa pilvessä kokemani sanoin kuvaamaton ahdistus liittyi osittain uskonasioihin. Kokemuksen liikkeelle laskemat kauhunsekaiset ajatukset riivasivat tajuntaani seuraavat kuukaudet, vaikka en enää pilveä uskaltanut polttaakaan.
Ajan ja masennuslääkkeiden myötä Teemun olo helpottui. Välit vanhoihin huumekavereihin olivat tauon aikana viilenneet, mutta sattumalta Teemu ajautui uuteen pilvenpolttoporukkaan. Muutaman varovaisen kokeilun jälkeen käyttö vakiintui.
- Hyvin nopeasti hasiksesta tuli elämäni keskipiste. Silloin kun pilveä ei poltettu, sitä etsittiin lisää. Poltteluputket olivat pidempiä kuin -tauot.
Ahdistus sekä vainoharhaisuus olivat usein läsnä ja saivat uusia muotoja, mutta lopettaminen ei käynyt Teemun mielessä.
- Sihauttelussa oli tietenkin myös hauskat hetkensä ja oma jännityksensä. Se että uskalsi rikkoa lakia ja pystyi luomaan yhteyksiä alamaailmaan, oli myös imagokysymys, kuten luultavasti kaikille teini-ikäisille höyrypäille.
- Olin myös epävarma enkä kovin sosiaalinen, joten kaveripiirin olemassaolo ei ollut itsestäänselvyys. Se että oli edes jonkinlaisia kavereita, oli minulle niin tärkeää, että olin valmis uhrauksiin.
- Tunsin pilvessä ollessani voimakkaita omantunnontuskia huumeidenkäytöstäni, surkeasta koulumenestyksestä ja siitä, että salasin kaiken vanhemmiltani. Vainoharhaisuuteni sai todella outoja piirteitä. Poimin minuun kohdistettuja, piilotettuja loukkauksia paitsi kavereiden puheista, myös televisiosta, radiosta ja lehdistä. Itseinho ja häpeä määrittivät minuuttani yhä vahvemmin.
Kannabis aiheutti myös monia päällepäin näkyviä käytöshäiriöitä, kuten pakkoliikkeitä, vapinaa, omituista ilmeilyä sekä hallitsematonta itsekseen puhumista. Suun kuivuminen muutti puheen epämiellyttäväksi muminaksi.
- Miksikö kaikesta huolimatta pössyttelin? Kyse oli kai henkisestä ja sosiaalisesta riippuvuudesta. Olin polttanut niin pitkään, etten tiennyt, miten muuten saisin aikani kulumaan tai mitä muuta kavereiden kanssa voi tehdä. Selvinä päivinä olin todella turhautunut sekä tylsistynyt ja mieleni teki jatkuvasti pilveä. Oloni oli selvin päin erilainen, mutta ei välttämättä sen parempi.
Lukion loputtua Teemu oli lakannut käyttämästä kovia huumeita. Tämä merkitsi välien katkomista rave-piireihin, joihin valtaosa Teemun silloisista kavereista kuului. Teemu vietti yhä enemmän aikaa omissa oloissaan. Sosiaaliset tilanteet, kuten töissä käyminen, alkoivat olla selvin päin yhtä vaikeita kuin pilvessä.
- Työtoverit puhuivat keskenään opiskelusta, baari-illoista ja maailman menosta. Minulla ei ollut heidän kanssaan mitään puhuttavaa, koska en tiennyt enkä ollut kiinnostunut mistään sellaisesta. Lähes kaiken vapaa-ajan istuin pimeässä kämpässäni käryttelemässä ja kuuntelemassa stereoita.
Noihin aikoihin Teemu rakastui korviaan myöten, mutta ei saanut tunteilleen vastakaikua. Kipeä pettymys oli liikaa masentuneisuuden, yksinäisyyden ja turhautuneisuuden keskellä.
- Sinä syksynä menetin järkeni pahemman kerran. Sain nukutuksi vain tunnin yössä, jona aikana ehdin nähdä hirvittäviä painajaisia. Puhuin työtovereilleni aivan sekavia, höpisin itsekseni ja muistini pätki pahasti. Puhtaudentajuni oli kadonnut, joten taisin haista aika pahalle. Naamani oli valkoinen eivätkä jalat meinanneet kantaa.
Eräänä päivänä Teemu lähti töistä kesken päivän kovan vatsakivun takia ja pyörtyi matkalla terveyskeskukseen. Teemulle määrättiin aluksi pari viikkoa sairaslomaa, jota psykiatri jatkoi parilla kuukaudella.
- En nähnyt muuta ratkaisua kuin ottaa lopputilin silloisesta työpaikastani. Olin käsittämättömällä käytökselläni luonut sellaisen maineen, etten olisi enää koskaan tullut toimeen siinä yhteisössä. Psykiatri piti myös työn yksinkertaista ja turhauttavaa luonnetta yhtenä syynä alamäkeeni.
Muutaman kuukauden toimettomuuden jälkeen Teemu sai työharjoittelupaikan häntä kiinnostavalta alalta. Myöhemmin Teemu pääsi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, mikä myös toi kaivattua sisältöä ja vaihtelua hänen elämäänsä.
- En ollut vieläkään luopunut kannabiksesta aivan kokonaan. Haittavaikutukset olivat vähentyneet käytön harvenemisen ja ehkä parantuneen elämäntilanteen ansiosta. Pilvi tuntui välillä jopa nautinnolliselta olotilalta. Yleisesti ottaen täytyy kuitenkin sanoa, että mitä vähemmän poltin, sitä paremmin voin.
Käyttö loppui kokonaan, kun Teemu alkoi toissa keväänä seurustella ja lupasi tyttöystävälleen, ettei enää koskaan polta. Suhde on jo ohi, mutta lupaus edelleen voimassa.
- Olen oppinut tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja viihtymään selvin päin ei-käyttäjien seurassa. Keskittymiskykyni on parantunut ja olen huomattavasti aktiivisempi, motivoituneempi ja tasapainoisempi kuin ennen. Olen tajunnut, ettei välttämättä tarvitse olla pilvessä ollakseen luova ja oivaltava. Kannabis ei enää millään tavalla vedä minua puoleensa.
- En edelleenkään ole tyytyväinen itseeni ja elämääni, eli mistään kliseisestä selviytymistarinasta tässä ei ole kyse. Olen pärjännyt varsin heikosti elämän monilla osa-alueilla, mutta nyt sentään tunnen itseni täysijärkiseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi. Se on iso parannus muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
Sanotaan, että kannabiksen käyttöä esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa. Pilveä polttavat paitsi syrjäytyneet ja masentuneet, myös onnelliset perheenäidit sekä hyvin tienaavat yritysjohtajat. Teemu myöntää, ettei kaikkien pilvenpolttajien tarvitse lopettaa harrastustaan pärjätäkseen elämässään. Useimmat vaikutukset lienevät täysin yksilökohtaisia.
- Tiedän paljon ihmisiä, jotka eivät näe kannabiksessa mitään varjopuolia. Heidän mielestään se saa kaiken tuntumaan hienommalta ja toimimaan paremmin. Niinpä he ovat pilvessä kaiken aikaa. Velttous ja saamattomuus ovat kuitenkin varsin yleispäteviä vaikutuksia. Siksi niillä höpöheinän ilosanoman äänekkäimmillä suitsuttajilla ei useimmiten näytä olevan juuri muuta elämää.
- Eräskin tuntemani välittäjä piti kannabista rentouttavana rohtona, joka auttoi unettomuuteen ja ruokahaluttomuuteen, paransi hänen sosiaalisia valmiuksiaan ja niin edelleen. Hän ei toisin sanoen pystynyt nukkumaan ilman unipaukkuja. Hänellä ei ollut ruokahalua ilman tötsyjä. Hän ei lähtenyt ihmisten ilmoille, jos ei saanut savuja. Hän tuskin koskaan puhui mistään muusta kuin pilvestä. Koulut jäivät kesken, minkä jälkeen hän ei ole tietääkseni ollut päivääkään töissä.
- Olen seurannut sivusta paria todella vakavaa, holtittoman sekakäytön laukaisemaa psykoosia. Niistä on tietysti vaikea sanoa, johtuvatko ne kovista huumeista, lääkkeistä, kannabiksesta vai kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta.
Moni mietojen huumeiden kannattaja myöntää kannabispsykoosin mahdollisuuden mutta toteaa samaan hengenvetoon, että vastaavan psykoosin voi yhtä hyvin laukaista vaikkapa avioero tai läheisen ihmisen kuolema.
- En syytä sekoamisestani yksinomaan pilvenpolttoa. Mielenterveyteni oli kai jo valmiiksi epävakaalla pohjalla. Kannabis on vain päästänyt alitajunnassa piileskelleet demonit valloilleen. Olen kuitenkin varma, että mikään muu asia tähänastisessa elämässäni ei olisi käynnistänyt moisia häiriötiloja. Ilman huumeita demonit olisivat pysyneet piilossaan.
Teemu uskoo edelleen, että pilvenpoltto avasi hänen aivoissaan tiettyjä kanavia antaen hänelle valmiuksia uudenlaiseen, analyyttisempaan ajatteluun.
- Mutta jos kannabis laajensikin tajuntaani ja syvensi kykyäni teoreettiseen pohdiskeluun, se samalla rajoitti elämäni ulkoisia puitteita. Sain pilvessä hienoilta tuntuneita oivalluksia suppeasta elinpiiristäni, mutta olin liian passiivinen ja keskittymiskyvytön avartaakseni maailmankatsomustani esimerkiksi kirjoja lukemalla.
- Paljon viisaampi minusta olisi tullut, jos olisin kaikki ne vuodet panostanut koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Olisin kehittänyt itsestäni jotakin muuta kuin epäkypsän aivoraunion. Kaikista kannabiksen herättämistä oivalluksista tärkein on lopulta ollut, että se kannattaa jättää niille, joille se sopii, summaa Teemu.
Teksti: Jari Lehtinen
Lähde: Iltalehti 18.10.2004
Valtakunnallisen huumevalistus-kampanjan nettisivuilla opastettiin vasta-alkajia huumeiden valmistamisen, maahantuonnin ja kasvattamisen saloihin.
Keskustelupalsta puolitotuus.com oli osa Terveyden edistämisen keskuksen näkyvää huumeiden vastaista Koko totuus -kampanjaa. Kokototuus.com:issa jaettiin asiallista tietoa huumeiden vaikutuksista, puolitotuus.com:issa sen sijaan käytiin vapaata keskustelua.
Iltalehden yhteydenoton jälkeen kampanjan nettisivut suljettiin viikkoa ennen määräaikaa.
Puolitotuus.com:in suosituin alue oli ainekohtainen keskustelu, joka käsitti yli 20 000 viestiä. Käytännössä alue oli täysin aloittelevien ja pidemmälle edenneiden huumeidenkäyttäjien vallassa. Puolitotuus.com:issa keskustelijoilla oli mahdollisuus lisäksi lähettää toisilleen yksityisiä viestejä sekä vaihtaa sähköpostiosoitteitaan.
- Mä en ole just nyt katsonut, että mitä siellä on, koska tämähän on itse asiassa nyt loppumassakin.
- Osa (viesteistä) me ollaan sieltä kyllä siistittykin. Toki siellä on sallittua keskustella, mutta ei näitä ohjeita ja mistä aineita saa. Tämä ei ole se linja mitä me halutaan viedä eteenpäin. Se tässä on yhtenä tavoitteena ollut, että kun keskustelua nyt joka tapauksessa käydään, niin sitä voidaan käydä myöskin nettisaitilla. Sehän tämän keskustelusaitin vitsinä on ollutkin, että siellä on monenlaisia mielipiteitä.
Kampanjan saamalla rahoituksella on lisäksi ostettu runsaasti mediatilaa televisiosta ja radiosta. Kokonaisuudessa hanke on tullut maksamaan yli 1 200 000 euroa.
Oletteko henkilökohtaisesti tutustunut puolitotuus.com:in keskusteluihin, RAY:n avustusten valvonnasta vastaava tarkastaja Juho Vuorela?
- En ole.
Mitä mieltä olette siitä, että sivuilta löytyy tietoa huumeiden hankkimisesta, käytöstä ja valmistuksesta?
- Jos huumevalistuksella käsitetään tuollaista, niin minun mielestä kukaan järkevästi ajatteleva ihminen ei voi suhtautua siihen myönteisesti.
Mitä mieltä olette siitä, että RAY rahoittaa tällaista kampanjaa?
- Minun mielestä sillä, joka pitää yllä tuollaista palstaa, pitäisi olla jonkinlaiset säännöt siihen, että mitä siellä julkaistaan. Olen aivan varma, että tämä otetaan huomispäivänä puheeksi. Asiasta keskustellaan aivan varmasti Terveyden edistämisen keskuksen kanssa, ja kysymme mihin toimenpiteisiin siellä aiotaan ryhtyä.
LOUNA HAKKARAINEN
Iltalehti kertoo uudentyyppisen kannabinoidireseptorin antagonistin tulosta lääkemarkkinoille. Kannabinoidireseptorit löydettiin 1990-luvun alussa ja endokannabinoidit myöhemmin. Kannabiksen on valistuksessa kerrottu aiheuttavan vaikka millaisia sivu- ja haittavaikutuksia ja siksi sen tuloa lääkemarkkinoille on estetty kaikin mahdollisin keinoin:
”Ranskalainen lääkeyhtiö Sanofi-Aventis kertoo, että se on kehittänyt tupakanhimoon ja lihomiseen tehoavan lääkkeen. Lääke on nimetty Acompliaksi.
Ihmisen syödessä tai tupakoidessa elimistö erittää omia mielihyvää tuottavia aineita.
Kun näiden aineiden vaikutusreitti elimistössä katkaistaan, mielihyvää ei synny, eikä paheessa ole samaa houkuttavuutta kuin aiemmin.
Acomplian vaikuttava aine on rimonabant. Sen vaikutus perustuu sydämessä ja rasvakudoksessa oleviin endokannabinoidireseptoreihin.
Uutta lääkettä on testattu vuoden ajan Yhdysvalloissa ja kuudessa Euroopan maassa. Testin aloitti 1507 ihmistä, mutta heistä keskeytti lähes 40 prosenttia. Joillekin lääke aiheutti aluksi pahoinvointia. Osa joukosta luopui testistä, koska turhautui hitaaseen hoikistumiseen.”
Valvontaa helpottaa ensi perjantaina voimaan astuva laki yksityisyyden suojasta työelämässä, joka selkeyttää monia kiistanalaisia tilanteita.
Se tuo uusia pelisääntöjä myös työnantajien oikeuteen seurata työntekijöiden sähköpostien sisältöä.
Laki ei kuitenkaan johda kovenevaan henkilöstön kontrolliin, sillä se on päinvastoin tarkoitettu luomaan valvonnalle rajoituksia. Työntekijän oikeusturvaa voidaan kaventaa vain jos siihen on erityinen syy.
Jatkossa työntekijä joutuu kuitenkin esittämään todistuksen huumetestistä, jos työnantajalla on aihetta epäillä, että hän käyttää huumeita. Menettely yleistynee aloilla, joissa työ voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa ja vaaratilanteita. Perusteluksi vaaditaan, että ”työtehtävät edellytettävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä”.
Vaikka laki antaa tarkemmat ohjeet moniin tähän asti säätelemättömiin tilanteisiin, ay-liikkeessä epäillään, että käytännössä tulkintaongelmia tulee.
- Esimerkiksi huumetesteihin voidaan lähettää satunnaisin perustein. Voi myös olla vaikea määritellä mikä on sellainen ”erityistä huolellisuutta” vaativa työtehtävä, jossa testausta tarvitaan, sanoo Ammattijärjestö Akavan lakimies Jaana Meklin
Testit on pakko teettää virallistetuissa laboratorioissa. Työnantajan on myös järjestettävä hoito-ohjelma.
Työsopimuksessa ei saa vaatia suostumusta testiin. Uutta työntekijää palkattaessa todistus voidaan pyytää vain valituksi tulleelta.
Testien käyttö on lisääntynyt nopeasti. Niitä arvioidaan tehtävän ainakin 500 yrityksessä. Satunnaisten pistokokeiden käyttö on ollut yleistä.
Muissa EU-maissa huumetestaamista ei ole vielä säädelty lailla.
Lakia pyritään vielä muuttamaan eduskunnan tahdon mukaisesti siten, että siihen sisällytetään myös alkoholitestit. Kolmikantainen työryhmä jatkaa työtään tämän vuoden puolella.
Meklin kiittelee uutta lakia siitä, että muun muassa sähköpostin käytöstä saadaan nyt säännöt.
- Tähän mennessä työpaikoilla on sovellettu mitä ihmeellisempiä toimintatapoja, eikä ole tiedetty mikä on laillista ja mikä ei. Hyväkään laki ei silti poista ongelmia, jos työpaikan kulttuuri on huono.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n lakimiehen Timo Koskisen mukaan uudistus tuo jopa merkittäviä parannuksia kamera-, huume- ja sähköpostivalvontaan.
- Uutta on muun muassa se, että työntekijöiden on nyt yt-menettelyn kautta oltava mukana päättämässä miten valvonta toteutetaan.
Kameravalvonnasta päätettiin jo 2001, mutta nyt päätetään yhdessä siitä, milloin työpaikalle saadaan kameroita asentaa.
Salakatselu on rikoslaissa edelleen kielletty, eikä sosiaalitiloja tai henkilökohtaisia työhuoneita saa valvoa.
- Merkittävä parannus on myös niin sanotun työsuhdevalvonnan kieltäminen. Se rajoittaa käytäntöjä, joissa esimiehiä ei näy koskaan, mutta joka puolella on nauhoittavia kameroita, joista kuva voi välittyä vaikka internetiin. Jatkuvan valvonnan alaisena oleminen on henkisesti erittäin rasittavaa.
Jatkossa kamera on suunnattava siten, että työntekijä ei ole koko ajan kuvattavana.
Perusteena kameroiden käytölle voi olla vain turvallisuus. Riskit voivat joillakin aloilla olla suuria rikosten tai väkivallan vuoksi.
Tulkintaa saattaa kuitenkin syntyä siitä, mikä on turvallisuuden merkitys tuotantoprosessin valvonnassa.
Kiistoja voi Koskisen mukaan syntyä, kun pohditaan milloin taloudellinen menetys riittävän suuri, jotta siihen pitää varautua kameralla. Onko esimerkiksi kaupan kassan sisältö riittävä peruste?
Myös työnantajat ovat tyytyväisiä pelisääntöjen selkiytymiseen.
- Hyvää on etenkin se, että vuodesta 1997 jatkunut prosessi saatiin viimein valmiiksi, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiamies Mikko Nyyssölä.
Ongelmaksi koetaan kuitenkin lain monimutkaisuus, joka jättää paljon tulkinnanvaraa.
- Vuonna 2001 hyväksytyn lain yleissäännökset olisivat riittäneet ilman näin yksityiskohtaisia muotoiluja. Meillä on nyt Euroopan pisimmälle menevä lainsäädäntö.
Nyyssölä ei odota lain juuri muuttavan nykytilannetta, sillä siihen on jo pitkään varauduttu.
Kanit ja kannabis
Lähde: Helsingin Sanomat 24.09.04
Proviisori Krista Laineen farmaseuttisen kemian väitöskirja "Endogeenisten kannabinoidien ja niiden metabolian inhibiittorien vaikutukset kaniinien silmänpaineeseen" tarkastetaan Kuopion yliopiston farmaseuttisessa tiedekunnassa lauantaina.
Hampunkasvattajan asuntoon murtauduttiin
Lähde: Helsingin Uutiset 22.9.2004
Vuonna 1979 syntynyt mies jäi keskiviikkoyönä kiinni asuntomurrosta. Naapuri oli kuullut meteliä ja hälytti Nordenskiöldinkadulla sijaitsevaan asuntoon poliisin. Partio tapasi rikoksesta epäillyn tutun miehen lähistöltä. Miehen hallussa oli asunnosta varastettua elektroniikkaa. Mies oli tunkeutunut asuntoon vääntämällä ikkunan väkisin auki.
Murtotutkimuksissa poliisi huomasi, että kohteena olleessa asunnossa kasvatettiin hamppua, josta saadaan kannabista. Paikalle tullutta, vuonna 1977 syntynyttä asunnonhaltijaa jututettiin samalla rikoksesta. Poliisin mukaan hampun kasvatus on kuitenkin ollut hyvin pienimuotoista.
Tulli takavarikoi aiempaa enemmän alkoholia ja huumeita
Lähde: Turun Sanomat 9.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,180089,2004-09-09
Tullin takavarikoimien huumeiden ja alkoholin määrä kasvoi alkuvuonna, koska haaviin jäi paljon suuria lasteja.
Kaikkiaan löytöjä tehtiin kuitenkin aiempaa vähemmän: paljastuneiden tullirikosten määrä supistui lähes 30 prosenttia viime vuoden alkupuoliskosta. Eniten pieneni alkoholirikosten määrä.
Alkoholia jäi tullin hyppysiin tammi-kesäkuussa lähes 60 000 litraa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.
Noin puolet alkoholista oli pirtua. Suurin yksittäinen pirtulasti, noin 23 000 litraa, takavarikoitiin Kotkassa. Pirtu tuotiin Saksasta kontissa, jonka ilmoitettiin sisältävän soijakastiketta.
Huumerikoksia paljastui 420 eli noin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Huumeeksi luokiteltavia aineita takavarikoitiin kuitenkin noin 1 250 kiloa eli yli kolmannes aiempaa enemmän.
Aineiden määrää kasvatti pääasiassa maahanmuuttajien suosima mieto kat-huume, jota löytyi noin 1 100 kiloa. Myös hasista löytyi reilusti aiempaa enemmän eli 120 kiloa.
Kovista huumeista vain ekstaasin määrä kasvoi. Esimerkiksi amfetamiinia ja Subutexia löytyi aiempaa vähemmän. Subutexin määrä romahti viime vuoden alkupuolen 14 600 tabletista vajaaseen 6 000 tablettiin.
Tämä johtui tullin mukaan Suomesta Viroon tehtävistä ”Subutex-matkoista”, joilta ainetta saa tuoda reseptillä laillisesti omaan käyttöön.
Tutkintapäällikkö Esko Hirvonen arvelee, että Viron liittyminen EU:hun on voinut vähentää myös muiden aineiden löytöjä.
- Tullissa ei enää tarkasteta Virosta tulevia kuin jostain tietystä syystä. Se tietenkin tiputtaa määriä, mikä näkyy amfetamiinin määrän vähenemisessä ja Subutexin tietysti, sanoo Hirvonen.
Erityisen olemattomiksi tullin saaliit ovat typistyneet heroiinin ja kokaiinin kohdalla. Heroiinia saatiin alkuvuodesta takavarikkoon vain 2 grammaa, kun viime vuonna vastaava määrä oli 215 grammaa.
Savukkeita otettiin vuoden alkupuoliskolla rikosasioissa talteen lähes 8 miljoonaa kappaletta eli 1,5 miljoonaa viimevuotista vähemmän.
Valtaosa niistä takavarikoitiin Itäisessä tullipiirissä. Suurimmat savuke-erät olivat noin 100 000 kappaletta, ja niitä paljastettiin noin kymmenen. Joissakin suurimmissa jutuissa savukkeet oli kätketty sahatavaranippujen väliin.
Myös hormoneja ja reseptilääkkeitä takavarikoitiin huomattavasti aiempaa vähemmän eli noin 51 000 tablettia tai ampullia.
Sadat varusmiehet keskeyttävät palveluksen huumeiden takia
Lähde: Turun Sanomat 6.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,179758,2004-09-06
Vuosittain noin 250 varusmiestä keskeyttää palveluksensa huumeiden käytön seurauksena. Varusmieskoulutuksensa keskeyttäneiden määrä on pysytellyt viime vuosina ennallaan, eikä tilanne parane tilastojen mukaan tänäkään vuonna.
Pääesikunnan lääkintäkommodori Kyösti Lehtomäki katsoo, ettei puolustusvoimien huumestrategialla ole ollut toivottua vaikutusta. Strategia on ollut käytössä vuodesta 2001.
Hän myös myöntää, että nyt on syytä katsoa peiliin.
- Tilanne ei ole hyvä. Oletuksena oli, että strategian myötä huumeiden käyttö vähenee. Toisaalta kukaan ei tiedä, kuinka moni olisi lopettanut, jos strategiaa ei olisi, Lehtomäki sanoo.
Hän korostaa, että huumaavien aineiden käyttö varusmiespalvelusaikana on erittäin suuri riski niin käyttäjille itselleen kuin muille. Sen vuoksi onkin tärkeää kitkeä väärinkäytökset pois ajoissa.
Lehtomäki kertoo, että huumeriippuvaiset erottuvat yleensä joukosta jo kutsuntojen yhteydessä. Siitä huolimatta seulan pitäisi olla nykyistä tiukempi.
- Tämä olisi yksi mahdollinen tapa vähentää keskeytysten määrää. Puolustusvoimissa mietitään, miten etukäteiskontrollia voitaisiin kiristää.
Puolustusvoimien huumestrategiassa painotetaan nimenomaan ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Yksi olennainen osa huumeiden vastaista taistelua on valistus ja henkilöstön kouluttaminen.
Näkyvintä puolta edustaa puolestaan huumetestaus, jota on tehty varuskunnissa vuodesta 2002 lähtien. Tähän mennessä testejä on tehty noin 4 000 varusmiehelle ja kantahenkilökuntaan kuuluvalle. Tuloksista 50 on ollut positiivisia.
- Kaikki positiivisen tuloksen saaneet ovat olleet varusmiehiä, Lehtomäki kertoo.
Positiivinen testitulos merkitsee yleensä automaattisesti palveluksen keskeytymistä. Joissakin harvoissa tapauksissa huumeista kärähtänyt voi kuitenkin jatkaa koulutuksessa. Tämä edellyttää paitsi hakeutumista hoitoon myös suostumista säännölliseen kontrolliin.
Unkarilainen kiekonheittäjä Robert Fazekas mokasi olympialaisissa virtsatestin ja menetti mitalinsa. Urheilija oli piilottanut peräsuoleensa pussin, joka sisälsi dopingitonta virtsaa. Testikuppiin tämä valevirtsa olisi tiettävästi johdettu letkulla, joka kiersi peräsuolesta housujen sisällä sepalukseen.
Huippu-urheilussa tällainen huijaus on melko uutta, mutta Yhdysvalloissa metodi on tuttu huumeiden käyttäjille. Sikäläisessä marijuananpolttajien äänenkannattajassa, aikakauslehdessä nimeltä High Times, on vuosia mainostettu erilaisia apuvälineitä, joilla voi manipuloida virtsanäytteeseen perustuvaa huumetestiä. On epäselvää, onko Fazekas koskaan lukenut High Timesia. Jos on, hän ei ole voinut olla huomaamatta sellaisten tuotteiden kuin The Urinatorin tai The Whizzinatorin mainoksia.
The Urinator on housuihin tungettava virtsaletku-pussi-yhdistelmä. Urinator-pussissa on kemiallisesti valmistettua puhdasta virtsaa, joka pysyy pakkaukseen kuuluvien patterien (9 V) avulla oikean lämpöisenä jopa neljä tuntia. Urinator oli markkinoilla jo 1990-luvun lopulla.
The Whizzinator on saman laitteen paranneltu malli, joka on tarkoitettu olosuhteisiin, joissa virtsanäytteen antamista valvotaan. Whizzinatorissa sepaluksesta esiin otettava letku on naamioitu tekopeniksen sisään. Laitetta on myytävänä useissa eri väreissä, asiakkaan ihonvärin mukaan.
Laitteiden hinta on noin 150 euroa.
Paradoksaalinen lopputulema romaanille, jossa otetaan ilo irti sen kohdetta ympäröineestä henkilökultista. Tervo haluaa pystyttää oman patsaansa, paremman ja oikeamman. Myyräjahtia ja ystävyyttä
Lähde: Turun Sanomat 3.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,5,0,0,179209,2004-09-03
Jari Tervo: Myyrä. WSOY 2004
Jari Tervon Myyrä on vakuuttava tarinanpunonnan taidonnäyte. Usean aikatason ja toinen toistaan mielikuvituksellisemman tarinan yhteen nivova romaani vilisee ovelasti rakennettuja koukkuja ja kohtaloiden risteyskohtia. Vaikuttavaa on myös perusteellinen pohjatyö lähteiden parissa tai kyky tuottaa sen vaikutelma.
Kyseenalaisemmaksi jää, mitä Tervolla on annettavanaan huippuluokan käsityöläisyyden lisäksi. Viiden ja puolensadan sivun jälkeen jäljelle jää moninaisten näkökohtien kautta peilattu mutta yksitotinen sankaripatsas miehestä, joka pystyi pitämään Neuvostoliiton kyynärvarren mitan päässä Suomesta. Kekkosesta.
Suojelupoliisista, päivää
Myyrä sijoittuu pääosin Kekkosen presidenttikauden viimeisiin, epävarmoihin vuosiin, mutta käy tapahtumien juurilla paljon kauempana menneisyydessä. Sivujuonet vievät Siperian kaivoksille asti. Lopussa tullaan nykyhetkeen ja arvoitusten ratkaisuihin.
Kekkonen on siis tarinan todellinen sankari, joka pääsee ajoittain ääneen suoraan tai ”muistelmiensa” sitaattien kautta. Juonta kuljettaa kuitenkin Jura Karhu, kaikkivoipaan Suojelupoliisiin päätynyt kommunistiperheen luopio, joka saa salaisen tehtävän.
On pidettävä silmällä presidentin vaarallisia muistelma-aikeita ja lopulta hankittava todisteet uskomattomalle väitteelle, että ”Ukko” on myyrä, neuvostoagentti. Myös SKP:n johdosta olisi löydettävä tietoja presidentille vuotava myyrä. Nämä kaksi myyrähypoteesia eivät käy loogisesti yksiin, mutta vakoilun ja vastavakoilun varjomaailmassa arkilogiikka ei näytä pätevän.
Jura oppii nopeasti liikkumaan neuvostoystävyyden tulenarassa maailmassa. Presidenttikin käyttää Juraa juoniinsa, ja pian hänkin ryhtyy punomaan omiaan.
Romaani on sen verran juonensa varassa, että enempää ei ole syytä paljastaa. Sen rakennetta kannattelee perinteinen ensimmäisen persoonan dekkarikerronta. Juonittelijoita ja juonten koukeroita riittää, ja kaikki pettävät kaikkia. Ympärille Tervo kutoo taustoja, tarinoita, anekdootteja, juoruja ja legendoja hengästyttävät määrät, aivan liikaakin. Osalla on juonellinen merkitys, osa on herkuttelua 1970-luvun salakähmäisen poliittisen ilmapiirin ja ystävyyden, yhteistyön ja avunannon absurdiuksilla.
Tervo leikkaa nopeasti asiasta toiseen, esittää jälkipelejä ennen tapahtumia ja pitää lukijaa epätietoisuudessa asiayhteyksistä. Tekniikka huojuu kiehtovan ja kikkailevan rajalla, mutta ainakin lukija pannaan romaanin tiedustelumiesten asemaan, arvailemaan palasten merkitystä kokonaisuudessa.
Neuvostoliitto yritti syödä Suomen ja Kekkonen esti sen joutuen nielemään ylpeytensä moneen kertaan, piste. Mitään vivahteikasta historiallista näkemystä on romaanista turha etsiä. Enemmänkin Kekkosen ajan sisä- ja idänpolitiikka on Tervolle uskottava kehys siirtää hänen ensimmäisten romaaniensa rovaniemeläiskriminaalien maailma suurempaan mittakaavaan. Edelleen on kysymys testosteronia huokuvasta uhittelusta, herkistä egoista, nasevasta sanailusta, pokerinaaman pitämisestä ja viinapäästä.
Romaani nostattanee kierroksia poliittisesta historiasta intoutuneiden, siihen osallisten ja heidän jälkeläistensä mielissä. Osa henkilöistä esiintyy omilla nimillään, osa muuten vain tunnistettavina, eikä Tervo pode hienotunteisuutta sen enempää karikatyyrimäisten luonnekuvausten kuin ottamiensa kuvittelun vapauksienkaan suhteen. Ehkäpä romaani osataan ottaa romaanina viimeistään kun päästään kohtaan, jossa Johannes Virolainen lavastetaan pilvenpolttajaksi.
Ennen romaanin hölynpölyksi kuittaamista on kuitenkin syytä muistaa Aristoteleen kuuluisa ajatus ja viedä sitä pitemmälle kuin filosofi itse kehtasi: fiktio osuu historiankirjoituksen totuutta tärkeämpään totuuteen, koska se ei kuvaa tapahtunutta vaan sitä, mikä olisi voinut tapahtua.
Huumausainerikolliset yhä useammin teleseurannassa
Lähde: Turun Sanomat 2.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,179071,2004-09-02
Suurin osa televalvontaan ja telekuunteluun tuomioistuimissa myönnetyistä luvista koskee huumausainerikosten tutkintaa. Niiden osuus on poliisiylitarkastaja Robin Lardotin mukaan kasvanut viime vuosina etenkin telekuuntelussa, koska rikollisjärjestöjen seuranta vaatii yhä teknisempiä ja tehokkaampia menetelmiä. Pääosa kuuntelusta kohdistuu huumeliigoihin, kun taas televalvonnassa käytetään teletunnistetietoja paljon erilaisten talousrikosten, kuten törkeiden petosten ja törkeiden varkauksien tutkinnassa.
Televalvontaan myönnettyjen lupien määrä laski vuonna 2003 lähes 300:lla 1 948 lupaan. Samoin laski lupaa koskevien henkilöiden määrä. Puhelujen sisältöön kohdistuvien telekuuntelulupien määrä nousi lähes 400:lla 1 840:een. Ne ne koskivat 414 rikoksesta epäiltyä henkilöä.
- Rikoksesta epäillyt vaihtavat aiempaa useammin liittymiä. Seuranta hankaloituu, koska samaan tapaukseen joudutaan pyytämään eri liittymiä varten uusia lupia, kun lupa Ruotsissa on tekijäkohtainen ja käytäntö juohevampi. Törkeiden rikosten paljastaminen ja selvittäminen on vaikeutunut ja tutkinta-ajat ovat pidentyneet, koska rikollinen toiminta on yhä organisoidumpaa. Se monialaistuu ja sillä on runsaasti kansainvälisiä kytköksiä, Lardot totesi.
Suomessa toimii noin 70 järjestäytynyttä rikollisryhmää ja niissä on satoja jäseniä. Rikollisjärjestöt ujuttautuvat myös elinkeinoelämään ja niillä on yrityksiä ja peiteyhtiöitä. Järjestöillä on aluejakoa ja verkostoitumista ja ne yrittävät suojautua viranomaisvalvonnalta. Teletunnistetiedot eivät välttämättä kerro niistä mitään, jolloin on turvauduttava järeämpiin keinoihin.
Hämärätoiminnan laajuudesta kertoo se, että rikosliigoja on neljän viime vuoden aikana epäilty noin 10 000 rikoksesta.
Telepakkokeinoja on käytetty myös vankiloissa rikollisen toiminnan paljastamisessa ja miltei poikkeuksetta rikosliigojen seuraamisessa. Vuonna 2001 keskusrikospoliisi teki telekuuntelua vankilassa vain kahdesti, mutta 2003 jo 14 kertaa.
Pakkokeinojen salainen osa koskee suojelupoliisia ja siinä lupia on yleensä perusteltu kansallisen turvallisuuden syillä.
Salaisten pakkokeinojen valvonta on Lardotin mukaan kehittynyt ja piakkoin sisäministeriö siirtyy keskitettyyn seurantajärjestelmään. Se sisältää myös ongelmallisia telelupatapauksia.
Lardotin mukaan toiminta on sujunut hyvin, mutta yksittäistapauksissa on esiintynyt ongelmia, kun yhden jutun tutkinnan tiimoilta paljastuu muuta vireillä olevaa huumausainerikollisuutta, johon pitää puuttua. Tämän johdosta jotkut pakkokeinoihin liittyvät toimenpiteet viivästyvät.
- Uudessa järjestelmässä laillisuusvalvonnan valvojille annetaan lupien lukuoikeus. Päällikköjen ja lääninjohtojen rooli tehostuu ja esimiehet seuraavat reaaliaikaisesti lupiin sisältyvien toimien edistymistä. Keskitetyssä seurannassa valvojat ovat selvillä kaikista luvista eikä mitään jää havaitsematta.
Lardotin mielestä telepakkokeinojen käytön valvonta on jo ollut hyvällä tasolla, koska tuomioistuin puntaroi tarpeen ja kovan luokan jutuissa aina jo epäilyvaiheesta mukana oleva syyttäjä arvioi sen niinikään. Poliisiylijohto tarkastaa säännöllisesti toimintaa ja siitä raportoidaan oikeusasiamiehelle. Lardot muistuttaa, että viime aikoina esillä olleet tapaukset, vanhatkin, ovat tulleet esille juuri valvontajärjestelmän tehostamisen myötä.
Meriläinen: Uupumus vei keväällä harkintakyvyn
Lähde: Turun Sanomat 2.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,179171,2004-09-02
Eduskuntaan sairauslomalta palaava vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, että uupumus vei häneltä suhteellisuudentajun. Meriläinen kertoo tunnelmistaan ja viime kevään kohusta torstaina ilmestyvässä Anna-lehdessä.
Meriläinen jäi työuupumuksen vuoksi sairauslomalle toukokuun alussa. Sitä ennen hän oli paljastanut Image-lehdessä ja MTV3:n uutisissa polttaneensa pilveä kansanedustajakaudellaan.
Meriläinen sanoo haastattelussa, että lääkäri oli ehdottanut hänelle sairauslomaa jo aiemmin keväällä. Hän oli kieltäytynyt.
- Sitä mukaa, kun kunto huononi, oma arviointikyky ei ollut enää ihan kunnossa. Pidin itseäni kävelevänä katastrofina. Tuntui, että mitä tahansa sanoin, se oli virhe ja mitä tahansa tein, niin se oli moka. Jos näkee itsensä vain suurena epäonnistumisena, on hirveän vaikea hahmottaa mikä oikeasti on sitä, Meriläinen pohdiskelee.
Meriläinen myöntää, että julkista häpeää oli tarjolla aika paljon.
- En voi todellakaan sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Aika monta päivää olisin valmis vaihtamaan tässä vaiheessa.
Meriläinen sanoo hoitaneensa uupumusta myös terapiassa. Hän ei katso olevansa vielä ihan täysin taistelukunnossa. Loman jälkeen hän periaatteessa voi hyvin.
Meriläinen joutuu syksyllä oikeuteen huumeen käyttörikoksesta.
Turun tulli löysi 2,5 kiloa hasista
Lähde: Metro 25.8.2004
Turun tulli löysi heinäkuussa 2,5 kiloa hasista Ruotsin-laivalta tulleen naisen hallusta Turun satamassa. Pienempiin eriin pakattu aine löytyi, kun tullin huumekoira kiinnostui naisen matkatavaroista.
Tutkinnallisista syistä tulli kertoi löydöstä vasta tiistaina. Tapausta on tutkittu törkeänä huumausainerikoksena, ja se on siirtynyt syyteharkintaan.
Vuonna 1956 syntynyt suomalaisnainen asuu Ruotsissa. Hänellä ei ole aiempaa kovaa rikostaustaa. (STT)
Kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) huumekokeilu on esillä Helsingin käräjäoikeudessa torstaina 6. lokakuuta.
Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg vaatii Meriläiselle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta. Siitä tuomitaan yleensä sakkoa, tosin laissa enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.
Meriläinen paljasti itse Image-lehden haastattelussa polttaneensa
kannabista kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian
MTV3:n uutisissa.
Tulli on takavarikoinut Hangon satamassa 15 kiloa hasista. Määrästä olisi katukaupassa saatu noin 30 000 kerta-annosta. Tullin arvion mukaan katukauppa-arvo olisi ollut noin 120 000 euroa.
Huumeet löytyivät suomalaismiehen repusta ja muista matkatavaroista.
Mies tuli maahan matkustajalaivalla Saksasta. Takavarikko tehtiin jo heinäkuussa.
Markku J. Savolainen, Tuija Huusko, Anna-Maria Keränen, Sari Lindeman, Annakaisa Reponen ja Hannu Koponen: Endokannabinoidit - monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä.
Marihuanan vaikuttavien aineiden tutkimus on johtanut endokannabinoidien välittäjäaineryhmän löytymiseen. Endokannabinoidit ovat bioaktiivisia lipidejä, jotka vaikuttavat mm. syömis- ja juomiskäyttäytymiseen sekä unen säätelyyn. Lisäksi niillä on merkitystä neuromodulaattoreina mm. keuhkoputkien ja verisuonten tonuksen, apoptoosin, kipu- ja mielihyväkokemuksen sekä oppimisen ja muistin säätelyssä.
Työntekijän yksityisyyttä työelämässä koskeva laki uudistuu lokakuun alussa. Siihen lisätään säännökset työntekijän huumetesteistä, sähköpostin suojasta ja kameravalvonnasta.
Laki vahvistettiin perjantaina presidentin esittelyssä.
Uuden lain mukaan työnantaja ei saa tehdä yleisiä huumeseulontoja. Työntekijöiden huumetestaus on sallittua vain silloin, kun työtehtävät vaativat erityistä tarkkuutta, luotettavuutta sekä harkinta- ja reagointikykyä.
Lisäksi tehtävän on oltava sellainen, että sen suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvaisena olisi vaarallista tai voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
Työministeriön hallitusneuvoksen Raila Kangasperkon mukaan näissä tapauksissa vahingon tai vaaran pitäisi johtua huumeidenkäytöstä.
- Ei ole kysymys siitä, onko huumeidenkäyttö rikollista, vaan siitä, miten se voisi vaikuttaa tehtävän hoitamiseen.
Työnhakijoista saa testata vain valitun
Huumetestausta vaativat tehtävät määritellään työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä.
Kangasperko nimeää testaamisen edellytykset täyttäviksi tehtäviksi muun muassa liikenneammatit sekä eräät armeijan ja poliisin tehtävät.
- Testaaminen voisi olla aiheellista myös virkamiehille, joilla on käyttöoikeudet valtion ylläpitämiin tietorekistereihin. Toisaalta, esimerkiksi omassa tehtävässäni en katsoisi olevan tarvetta testaamiselle, Kangasperko määrittelee.
Työnhakijoista saa testata ainoastaan tehtävään valitun. Työsuhteen aikana testejä saa uuden lain mukaan tehdä ainoastaan, kun on perusteltu epäilys työntekijän huumeidenkäytöstä tai huumeriippuvuudesta.
Perusteltu epäily on työnantajan määriteltävissä.
- Sellainen on esimerkiksi mahdollisesta huumeidenkäytöstä johtuva muutos käytöksessä tai persoonallisuudessa.
Työnantaja määrää ja maksaa
Jos huumetestaus katsotaan tarpeelliseksi, työnantaja kustantaa testin ja määrää testauspaikan ja testaajan. Työnantaja voi myös asettaa kohtuullisen määräajan, jolloin todistus testistä on esitettävä.
Testin tulos annetaan työntekijälle, joka päättää, toimittaako sen työnantajalleen. Yksistään testitulosten toimittamatta jättäminen ei oikeuta työnantajaa irtisanomaan työntekijää. Hakijan ei tarvitse toimittaa testituloksiaan työnantajalle.
Työntekijä tai -hakija voi myös kieltäytyä huumetestistä.
Uusi laki myös velvoittaa työnantajan tekemään työterveyshuollon
kanssa työpaikalle huumeidenvastaisen ohjelman.
Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on lisätty huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla sekä työntekijän sähköpostin esille hakemista ja avaamista koskevat säännökset. Lisäysten johdosta laki uudistettiin kokonaisuudessaan.
Eduskunta hyväksyi uuden lain samoin kuin muut samaan asiayhteyteen kuuluvat lakimuutokset 30.6. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä ensi viikolla ja se astunee voimaan lokakuun alusta lukien.
Eduskunta edellytti hyväksyessään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun aikaisemman lain vuonna 2001, että hallitus välittömästi valmistelee ehdotukset lainsäädännöksi, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin valvontaa työpaikoilla. Näiden asioiden valmistelu tapahtui useassa työryhmässä ja viime kädessä muutamat kysymykset ratkaistiin eduskunnassa valiokuntatyöskentelyn perusteella.
Yksityisyyden suojasta työelämässä säädettiin
ensimmäisen kerran vuoden 2001 lailla ja nyt vuonna 2004 laki säädettiin
kokonaisuutena uudelleen. Aikaisemman lain säännökset koskien
lain tarkoitusta ja soveltamisalaa, henkilötietojen käsittelyn
yleisiä
edellytyksiä sekä testien ja tarkastusten suorittamista koskevia
vaatimuksia pysyivät asiasisällöltään entisellään.
Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee eduskunnalle ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi. Vaikka jatkovalmistelun suhteen ei esitetty mitään aikarajoja, esimerkiksi jo vuonna 2006 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä saatetaan lisätä alkoholitestaamista koskevat säännökset. Nopeatahtinen lainsäädännön muuttaminen yksityisyyden suojaa koskevien asioiden osalta on tulevaisuudessakin alan kehityksen johdosta todennäköistä ja toivottavaa.
Vuoden 2001 laki yksityisyyden suojasta työelämässä syntyi vasta toisella yrittämiskerralla pitkän valmistelun jälkeen. Uuteen lakiin tehdyt lisäyksetkään eivät onnistuneet ensimmäisellä yrittämiskerralla. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän työtä asetettiin jatkamaan työministeriön työryhmä, jossa saavutettiin monien kompromissien jälkeen yksimielisyys. Keskeistä oli, koska kyse on työoikeudellisesta lainsäädännöstä, että yksimielisyys saatiin syntymään työmarkkinajärjestöjen välille.
Tavoitteena huumeeton työpaikka
Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä koskevien säännösten tavoitteena on huumeeton työpaikka sekä huumausaineiden käytöstä ja siitä riippuvaisena toimimisesta aiheutuvien haitallisten seurausten ennaltaehkäisy työelämässä. Sääntelyn tavoitteet liittyvät siten jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaan.
Uudessa laissa on kyse huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Huumetestit suoritetaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta tätä toimintaa koskevan oman lainsäädännön mukaisesti.
Uusien säännösten mukaan työnhakija tai työntekijä toimittaa itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen ja työnantajan oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja perustuu laissa säädettyihin työtehtäväperusteisiin käsittelyoikeuden edellytyksiin.
Jotta työnhakijalle taikka työntekijälle voidaan tehdä laissa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma. Tämä asia on säädetty työterveyshuoltolaissa. Kyseinen ohjelma, joka voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, tulee laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi.
Eduskuntavaiheessa ohjelman nimi muutettiin päihdeohjelmaksi ja lisäksi ohjelmassa velvoitettiin käsiteltäväksi enemmän asioita, kuin mitä hallitus esitti työmarkkinajärjestöjen saavuttaman kompromissiesityksen perusteella.
Yhteistoimintalainsäädännössä säädetään vuorostaan siitä, että työtehtävät, joissa huumausainetestitodistusta pyydetään tai edellytetään, on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Jos työnantaja ei ole yhteistoimintalainsäädännön piirissä, työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista.
Kameravalvonnalla turvallisuutta
Uusi laki sisältää säännökset työpaikalla tapahtuvasta kameravalvonnasta. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta sekä turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen.
Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei myöskään saa olla kameravalvontaa.
Lisäksi laissa säädetään kameravalvonnasta, joka on mahdollista kohdentaa myös tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä. Kameravalvonta voidaan kohdistaa edellä mainitulla tavalla, jos tarkkailu on välttämätöntä ensinnäkin työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmaisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi.
Toinen laissa mainittu tilanne on omaisuuteen kohdistuvien rikosten estäminen ja selvittäminen, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä.
Kolmas tilanne on työntekijän etujen ja oikeuksien varmistaminen, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Välttämättömyys merkitsee kaikissa näissä tapauksissa vähemmän yksityisyyteen puuttuvien keinojen ensisijaista selvittämistä ja käyttämistä.
Laissa säädetään myös avoimuudesta kameravalvontaa toteutettaessa. Tämän sääntelyn lähtökohtana on, että ennen kameravalvonnan käyttöönottamista selvitetään työntekijän yksityisyyteen vähemmän puuttuvien muiden keinojen käyttömahdollisuudet. Työntekijän yksityisyyteen ei myöskään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi.
Lisäksi edellytetään muun muassa, että työntekijöille tiedotetaan kameravalvonnasta sekä että tällaisesta valvonnasta ja sen toteuttamistavasta ilmoitetaan näkyvällä tavalla niissä tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu. Laissa säädetään myös kameravalvonnalla saatujen tallenteiden käyttämisestä ja säilytysajasta.
Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät kuuluvat yhteistoimintalainsäädännössä määritellyn yhteistoimintamenettelyn piiriin. Mikäli työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan kyseistä lainsäädäntöä, työnantajan on ennen päätöksentekoaan varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainituista asioista.
Työnantajalle kuuluvien viestien avaaminen
Uusi laki sisältää säännökset niistä edellytyksistä, joiden vallitessa työntekijän sähköpostista voi hakea esille viestejä ja avata ne. Säännösten tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja että työnantajalle kuuluvat, tämän toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömät viestit voidaan työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyn tavoitteena on ohjata siihen, että työntekijälle lähetettyjen tai tämän lähettämien työnantajaorganisaatiolle kuuluvien viestien sekä selville saaminen että niiden avaaminen perustuvat työntekijän suostumukseen.
Laki antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden saada selville toimintaansa kuuluvat viestit niissä tilanteissa, joissa suostumukseen perustuvat menettelyt eivät eri syistä ole käytettävissä ja joissa tiedonsaanti on välttämätöntä työnantajan toiminnan turvaamiseksi.
Sääntelyllä pyritään siihen, että työntekijän luottamukselliset viestit erotetaan teknisesti ja viimesijaisena keinona laissa säädettyjä menettelytapoja noudattaen selvästi työnantajalle kuuluvista viesteistä. Laissa säädetään työnantajan huolehtimisvelvollisuudesta, työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien esille hakemisesta ja työnantajalle kuuluvien viestien avaamisesta.
Uusien säännösten vaikutukset
Uudet säännökset selkeyttävät nykyisiä käytäntöjä sekä arvioitaessa työnantajan oikeutta käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja että valvottaessa heitä teknisin välinein.
Työntekijän sähköisen viestin suoja selkeytyy erityisesti tilanteissa, joissa työ- ja yksityisluonteinen sähköposti kulkevat saman sähköpostiosoitteen kautta. Yhteistoimintalainsäädännön muutokset vuorostaan lisännevät työpaikan yhteisöllisyyttä asiakysymyksissä, joissa työnantaja on aikaisemmin saattanut toimia yksin.
Varsinkin huumetestausta koskeva käytäntö on muodostunut varsin kirjavaksi työelämässä ja sen yhteydessä työntekijöiden oikeuksia ei kaikissa tilanteissa ole huomioitu. Tämän käytännön voidaan arvioida paranevan, kun työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja voidaan käsitellä vain laissa säädettyjen hyväksyttävien päämäärien toteuttamiseksi.
Koska työntekijällä ei ole oikeutta esiintyä huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena työssä, työnantajalla on oikeus laissa tarkemmin säädetyin tehtäväkohtaisin edellytyksin käsitellä työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja.
Tietyissä tehtävissä huumetestin suorittamisella voidaan välttää tilanteita, joissa joko työntekijän oma tai toisen työntekijän taikka ulkopuolisen henki tai terveys ovat uhattuina. Työpaikan päihdeohjelmalla voidaan laajemminkin vaikuttaa huumeiden vastaisuuteen ja ehkäistä niiden levittämistä.
Työnhakijoiden ja työntekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi lakiin sisältyy kaikkien nyt säädettyjen uusien velvoitteiden rikkomisen osalta rangaistussäännös. Siviilioikeudelliset seuraamukset määräytyvät näitä koskevien erityislakien mukaan.
Kirjoittaja on Lapin yliopiston työoikeuden professori ja Turun
yliopiston työoikeuden dosentti.
Toimittajalta
Tuli käytyä Ibizalla. Mukana reissussa oli viime vuonna Nyt-liitteessä Suomen nuorekkaimmaksi valittu Liisa Laine, mutta siitä lisää sisäsivuilla. Oli se hurja paikka: pieni saari täynnä toinen toistaan hulppeampia klubeja, vuorokauden ympäri kestäviä bileitä ja niihin saapunutta juhlakansaa ympäri maailmaa.
Ibizasta tuli nykyisen kaltainen bailukeidas 1980-luvulla, kun muutama saarella lomaillut brittitiskijukka keksi, että ekstaasipäissään voi tanssia vaikka vuorokauden ympäri.
Edelleenkin Ibizalla napsitaan essoja aivan kirjaimellisesti kuin pastilleja: tuoreessa tutkimuksessa lähes 40 prosenttia nuorista brittituristeista sanoi ottaneensa viikon lomansa aikana vähintään viisi ekstaasipilleriä. Se näkyi loputtomina juhlina, mutta vielä selvemmin se näkyi viime maaliskuussa Madridissa.
Yli 200 ihmistä tappanut terrori-isku rahoitettiin ekstaasi-kaupalla, jota pyöritettiin pitkälti juuri Ibizalla. Suomessa ekstaasi ei ole yhtä yleistä kuin Britanniassa, mutta on aivan turha kuvitella, että hasiskaupallakaan rahoitettaisiin kaivoja kehitysmaihin. Jostain syystä ei kuitenkaan ole harvinaista kuulla saman henkilön suusta saarnaa viattomasta pilvenpolttoharrastuksesta ja siitä, kuinka Valion jäätelöä ei Nestlé-kaupan jälkeen enää saa syödä.
On ällöttävän tekopyhää boikotoida McDonald'sia, jos samaan aikaan pössyttelee ylikansallisten huumeyritysten hasista vailla omantunnontuskia. Reilun kaupan lätkää ei ole olemassakaan.
Ville Similä
Huumeita käytettiin ja salakuljetettiin Suomessa laajasti jo 1920-luvulla. Tunnustetuksi ongelmaksi huumeet nousivat vasta sodanjälkeisessä Suomessa. Sodassa haavoittuneille annettiin morfiinia, kaukopartiomiehille jaettiin piristävää amfetamiinia ja rivimiehet saivat yskänärsytykseen heroiinitabletteja. Huumekoukkuun jäi satoja veteraaneja. Kovin montaa 1940- ja 1950-luvun narkomaania ei ole elossa kertomassa suomalaisen huumekulttuurin alkuajoista.
76-vuotias helsinkiläinen Usko on poikkeus. Hänen ennätyspitkä huumekierteensä alkoi haavoittumisesta kesällä 1944 Karjalan kannaksella. Usko oli haavoittuessaan 17-vuotias. Hän pääsi kovista huumeista eroon vasta 71-vuotiaana. Hän on siis käyttänyt huumeita kuudella eri vuosikymmenellä.
Vapaaehtoisena sotaan lähtenyt ja jalkoihin haavoittunut Usko jäi koukkuun heti sotilassairaalassa: "Kun morfiinia sai niin ruusut kukkivat. Ei olut kipuja. Morfiinia, metadonia, heroiinia...Olin jo vuonna -44 täysi narkomaani. Ja heroiinia, sitä oli sodassa tarjolla liikaa. Korsuissa hyllyillä ja lääkintämiesten laukut täynnä. Yskä kun oli tai kolotti, niin heitettiin heroiinitabletteja käteen, että ota tuosta. Eihän sitä ymmärtänyt mitä se oli.", Usko muistelee.
Kansainvälinen oopiuminvalvontalautakunta huomautti useaan kertaan Suomea jo 30-luvulla, että maassa käytettiin suhteettoman paljon apteekista saatavaa heroiinia. Heroiinilääkkeitä sai jopa krapulaoireiden hoitoon, niinpä heroiinin kulutus oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna aivan maailman kärkitasoa. Heroiinia sisältävät lääkkeet poistettiin apteekeista vasta vuonna 1957. Huumeiden hallussapito kiellettiin vuonna 1966. Sitä ennen yhteiskunta oli suhtautunut narkomaaneihin yksittäistapauksina, joiden ongelmat pyrittiin ratkaisemaan terveydenhuollon toimenpitein.
Huoltopoliisin tilastojen mukaan Helsingissä oli sodan jälkeen 500 narkomaania. "Väärensin reseptejä, valehtelin lääkäreille, lahjoin niitä esimerkiksi konjakilla ja koko ajan piti kiertää ympäri maata että mistä, mistä saa huumeita. 50-luvulla käytin metadonia, sillä tuli toimeen aika hyvin. Töissä en ole käynyt koskaan. Murtoja en ole tehnyt enkä ryöstöjä. Sain rahaa äidiltä. Ja myin huumeita muille, jos suoraan sanotaan. Se oli hirveän yksinäistä elämää. Eihän minulla siksi ole vaimoa eikä lapsiakaan", Usko kertoo.
Varsinaista laajaa huumeyhteisöä ei Uskon mukaan Helsingissäkään vielä 50-luvulla ollut. Kun huumeiden käyttö yleistyi hippiajan myötä 1960-luvun lopulla pysytteli Usko uskollisesti kovissa aineissa. "Poltin kerran piipullisen hassista. Se ei maistunut. En minä saanut siitä mitään, ihan kuin tupakkaa olisi polttanut." Usko yritti useita kertoja eroon aineista äitinsä pyynnöstä. Tulokset olivat huonoja ja Usko diagnosoitiin parantumattomaksi narkomaaniksi. Lopulta Uskokin havahtui: "Joulut ja juhannukset meni kaikki. Äidin haudalla olisi pitänyt käydä, mutta huumeita vaan piti saada. Olin niin täynnä itseäni."
Hän hakeutui hoitoon ja huumekierre katkesi vasta vuonna 1998.
"Olen yhä elossa kai siksi, että en ottanut liikaa vaan sen,
minkä tarvitsin."
Vantaalla on paljastunut laaja huumejuttu, jonka yhteydessä poliisi on takavarikoinut 124 kiloa hasista. Vastaavan kokoluokan hasisjuttuja tulee Suomessa ilmi harvoin.
Rikosvyyhti lähti paljastumaan viime syksynä, kun poliisipartio löysi tavallisessa liikenneratsiassa pysäytetystä autosta puoli kiloa hasista. Sen jälkeen esitutkinnan aikana poliisi takavarikoi yhteensä 124 hasiskilon lisäksi noin 6 300 tablettia ekstaasia, 360 grammaa kokaiinia sekä 35 000 euroa rahaa.
Huumeet oli kätketty moniin paikkoihin. Osa löytyi yksityisasunnoista Vantaalta ja Helsingistä, mutta niitä oli myös piilotettu Sipooseen maastokätköihin ja Nurmijärvelle kesämökkiin.
Poliisi epäilee jutun päätekijöiksi kolmea 30-40-vuotiasta miestä. He kaikki olivat vangittuina tutkinnan aikana, ja kahta heistä pidetään edelleen vangittuina. Pääepäillyillä on taustallaan aiempia väkivalta- tai huumejuttuja.
Poliisi luonnehtii huhtikuun alussa kiinniotettua pääepäiltyä "suureksi tukkukauppiaaksi", joka on vastannut hasiksen toimittamisesta alamyyjille ja jolle rahat on tilitetty. Toinen keskeinen epäilty puolestaan on poliisin mukaan toiminut "varastoesimiehenä", joka on vastannut tavaran toimittamisesta kätköpaikkoihin.
- Tämä on siinä määrin mittavaa toimintaa, että voidaan puhua järjestäytyneestä organisaatiosta, ylikonstaapeli Petri Huttunen Vantaan poliisista sanoo.
Epäillyt ovat olleet vaitonaisia kuulusteluissa. Epäselväksi
on jäänyt, mistä aineet oli Suomeen tuotu ja kuinka kauan
huumeiden levitys kaikkiaan ehti jatkua.
Muun muassa Speden muistokonsertin tuotoista rahaa saanut huumeiden vastainen on lehti pahoissa talousvaikeuksissa. Lehti uhkaa mennä nurin, eikä lehden tuotoista ole mennyt senttiäkään huumeiden vastaiseen työhön.
Elämä Pelissä -lehden kustannusyhtiön puheenjohtajaksi kesäkuussa tullut Kari Vuorinen myöntää, ettei lehden tilaajien maksamista rahoista ole päätynyt varsinaiseen huumetyöhön lanttiakaan.
- Mutta saimme kyllä hyvän lehden, hän toteaa.
Vuorinen vakuuttaa, että mahdollinen konkurssi ei uhkaa Elämä On Parasta Huumetta ry:n toimintaa.
Yhdistyksen taustavoimista on vuosien varrella löytynyt monta yhteiskunnan vaikuttajaa, mm. yksi nykyisen hallituksen ministeri.
Viikonloppuna Vantaan Korsossa järjestetty Ankkarock-festivaali sujui rauhallisesti. Lauantaina sateinen sää rauhoitti juhlijat. Sunnuntainakin häiriöt jäivät vähäiseksi. Vantaan poliisin mukaan Ankkarockissa oli vain muutamia pahoinpitelyjä ja yksi törkeän pahoinpitelyn yritys. Huumausaineiden käyttörikoksia Korsossa oli 27.
Lisäksi poliisi takavarikoi pieniä määriä kannabista,
amfetamiinia, ekstaasia ja kokaiinia. Poliisi otti 23 ihmistä kiinni
päihtymyksen vuoksi. Sunnuntai-iltana Ankkarockissa oli vielä
noin 6000 juhlijaa.
Pori Jazzien katuhuumevalvonnassa paljastui kaikkiaan 46 huumeiden käyttäjää,
mikä on lähes kaksinkertainen määrä viime kesän
valvontaiskuun verrattuna. Porin poliisin huumeryhmä yhteistyökumppaneineen
valvoi huumeiden käyttöä ja kauppaa perjantaista sunnuntaihin.
Huumausaineen käyttörikoksesta epäillään 25:tä
ja lisäksi huumausainerikoksesta 21:tä henkilöä.STT
Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen joutuu vastaamaan oikeudessa huumekokeiluistaan. Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg päätti perjantaina nostaa Meriläistä vastaan syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.
Rosa Meriläisen kannabiksen käyttöön liittyvät kokeilut päätyivät julkisuuteen ja edelleen poliisin tietoon toukokuussa, kun Meriläinen paljasti Image-lehden haastattelussa poltelleensa pilveä kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian vielä MTV3:n uutisissa.
Sittemmin vakavan uupumuksen takia sairaslomallekin jäänyt
Meriläinen on pysytellyt hiljaisena ja mahdollisimman kaukana julkisuuden
valokeilasta. Myöskään kansanedustajan asianajaja Paul Perovuo
ei Ilta-Sanomien mukaan ollut vielä perjantaina halukas kommentoimaan
Meriläisen saamaa syytettä tai ylipäätään
koko huumesotkua.
Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa.
Poliisin Suomessa takavarikoimat aineet on ensin lähetetty tutkittaviksi Keskusrikospoliisin (Krp) rikostekniseen laboratorioon. Tullin takavarikoimat aineet tutkitaan Tullilaboratoriossa. Tutkiminen on yleensä tarpeen, sillä ihmisiä ei voi tuomita vaikkapa mistä tahansa valkoisesta jauheesta. On selvitettävä, onko se ylipäänsä huumetta ja jos on, niin millaista.
Huumeiden koostumuksen selvittäminen on Krp:n rikosteknisessä laboratoriossa jokapäiväistä näpertämistä, sillä vuosittain käsitellään tuhansia näytteitä. Tavallisiin kysymyksiin saadaan vastaukset muutamassa päivässä.
- Siinä ei kauan nokka tuhise, kun selvitetään, onko kyseessä amfetamiini, morfiini vai heroiini. Jos pitää selvittää, kuinka monta prosenttia siinä on, voi mennä kauemmin, sanoo Marja-Leena Eskelinen laboratoriosta.
Krp tuhoaa saaliinsa epäsäännöllisesti aina silloin, kun varastot alkavat täyttyä. Vantaan Krp:sta lähtee Riihimäelle tarkkaan vartioitu kuorma, joka poltetaan saman tien ongelmajätelaitoksen siilossa. Mukana on huumeita ja dopingaineita pakkauksineen ja kätköpaikkoineen sekä aineiden ohella takavarikoitua oheiskrääsää kuten hasispiippuja.
Eskelinen kertoo, että kerralla tuhottavaksi lähetetään noin 200-250 kiloa huumausaineita. Matkoja tehdään noin kolme vuodessa. Siinä sivussa saadaan poltettua esimerkiksi poliisin laboratoriossa käytettyjä liuottimia.
Pieni osa takavarikoiduista huumeista menee opetusmateriaaliksi poliisikoirakouluun. Nämäkin aineet poltetaan lopulta ongelmajätelaitoksessa.
Huumeet tulevat yhteiskunnalle tunnetusti kalliiksi, mutta ei hävittäminenkään
ilmaista ole. Ekokem velottaa tuhoamisesta viisi euroa kilolta plus verot,
joten veronmaksajien pussista maksettavat kokonaiskulut nousevat useisiin
tuhansiin euroihin vuodessa.
Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen joutuu vastaamaan oikeudessa huumekokeiluistaan. Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg päätti perjantaina nostaa Meriläistä vastaan syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.
Rosa Meriläisen kannabiksen käyttöön liittyvät
kokeilut päätyivät julkisuuteen ja edelleen poliisin tietoon
toukokuussa, kun Meriläinen paljasti Image-lehden haastattelussa polttaneensa
kannabista kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian
MTV3:n uutisissa. Sittemmin Meriläinen on pysytellyt mahdollisimman
kaukana julkisuudesta.
Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut, mutta vieroitushoidon paikoista on silti pulaa monin paikoin. Suomelle ominainen ilmiö on alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö.
Keskusrikospoliisi on huolissaan siitä, että huumeiden käyttäminen tablettien muodossa luo osalle käyttäjistä illuusion siitä, että käyttö olisi suoneen pistettävien huumeiden käyttöä turvallisempaa.
- On myös helpompaa aloittaa heti suoraan huumausaineista, jotka aiheuttavat nopeasti riippuvuuden, arvioi rikosylikomisario Jaakko Sonck keskusrikospoliisin huumeyksiköstä.
Krp:n mukaan Suomen huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Törkeiden huumausainerikosten määrä pysyi kuitenkin ennallaan. Eniten rikollisuus kasvoi Etelä-Suomessa.
Aineiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Kannabiksen, amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin, katin, heroiinin ja LSD:n lisäksi huumeena käytetään esimerkiksi nukutuslääkkeeksi kehitettyä GBH:ta. Suomi on käyttäjämaa eli huumeet tuodaan ulkomailta. Eniten huumeita virtaa Suomeen Viron kautta.
- Poliisi saa takavarikoitua arviolta 5-10 prosenttia markkinoilla liikkuvista huumeista, Sonck sanoo.
Viime vuonna takavarikoiduista aineista kasvoivat eniten Subutexin, marihuanan ja kannabiksen määrät.
Kaikki käyttäjät eivät ole nuoria
Stakesin Kansallisen huumausainevuosiraportin mukaan nuorten huumeidenkäytön kasvu on kuitenkin tasaantumassa. Raportin mukaan huumeita on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana kolme prosenttia suomalaisista. Huumausainekokeilut painottuvat 15-34-vuotiaisiin.
Narkomaanin kuva on monipuolistunut syrjäytyneistä nuorista keski-ikäisiin menestyjiin. Stressaavissa ammateissa toimivat saattavat sortua esimerkiksi amfetamiiniin jaksaakseen pitkiä työputkia. Huumeidenkäyttäjät saattavat kuluttaa myös alkoholia ja unilääkeitä.
- Suomessa erilaisten päihteiden sekakäyttö on tavallista, kertoo Irti huumeista ry:n Perhetyökeskuksen johtaja Maire Leskinen.
Huumeiden käytön aloitustavat ovat monipuolistuneet: vanha reitti alkoholin ja tupakan ja hasiksen polton kautta kovempiin huumeisiin ei suinkaan ole enää ainoa. Esimerkiksi tupakoimattomat alle 15-vuotiaat saattavat aloittaa lakan käytöllä.
Syyt huumeiden käyttämiseen ovat hyvin erilaisia.
- Nuoret voivat aloittaa huumeiden käytön kokeilunhalusta sen kummemmin suunnittelematta. Aikuisena siihen saattaa liittyä esimerkiksi huono itsetunto ja ulkopuolisuuden tunne, ja siksi aineista eroon pääseminen vaatii usein terapiaa, Leskinen toteaa.
Hänen mukaansa osa heroiinin käyttäjistä ei pääse millään eroon huumeesta ilman paljon parjattua Subutex-vieroitushoitoa.
Rahapula uhkaa työtä
Perhetyökeskuksen toimintaa uhkaa rahapula: Raha-automaattiyhdistyksen jatkorahoituksen saamisesta ei ole varmuutta.
- Pääkaupunkiseudulla olisi valtava tarve perhetyöhön ja terapiaan. Helsingin kaupunki ei ole tullut vastaan, vaikka teemme työtä, joka säästää paljon julkisia varoja, Maire Leskinen arvostelee.
Keskuksella on vain muutama työntekijä, mutta silti asiakaskontakteja oli viime vuonna yli 1 500. Keskus antaa yksilö- ja perheterapiaa ja ohjaa narkomaaneja hoitoon.
Irti huumeista -yhdistyksellä on vapaaehtoistyöntekijöitä
22 paikkakunnalla.
Runsaat 300 henkeä osallistui kannabiksen laillistamisen puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen lauantaina Helsingissä. Poliisin mukaan marssi sujui rauhallisesti. Helsingin lisäksi marsseja järjestettiin Turussa, Tampereella ja Oulussa, kertoi mielenosoitusten järjestäjä Suomen kannabisyhdistys. Yhdistyksen mukaan Euroopan huumepolitiikan kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että kannabiksen käyttö ja hallussapito tulee sallivammaksi.
- Käytännössä useissa EU-maissa eletään
jo kieltolain jälkeistä aikaa, mutta kuitenkin kautta ennen kannabiksen
laillistamista, se arvioi tiedotteessaan.
Kannabiksen kasvattaminen kotioloissa omaan käyttöön on opiskelijoiden keskuudessa melko yleistä, ilmenee Kalevan verkkolehden Juttutuvassa käytävästä keskustelusta.
Kaleva pyysi mielipiteitä huumeiden käytöstä ja saatavuudesta viime keskiviikkona samalla kun kertoi, että Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kouluissa aiotaan puuttua lisääntyneeseen huumeiden ja alkoholin käyttöön.
"Kasvatan oman ruohoni, en myy tahi osta", kirjoittaa yliopisto-opiskelija, samoin kuin ammattikorkeakoululainen: "kasvatan omat puskat, en myy mutta voin tarjota kavereille jos tulevat kyläilemään".
Eräs arvelee, että esimerkiksi uusista yliopisto-opiskelijoista noin 50 prosenttia polttaa pilveä.
Kirjoittajien joukosta löytyy toki niitäkin jotka eivät "ole eläissään huumeita nähneet", mutta moni toteaa valinneensa kannabiksen alkoholin tai tupakan sijaan, sillä sen todetaan olevan parempi ja turvallisempi tapa rentoutua.
"Alkoholi ei itselle oikein sovi, mutta hyvä että on löytynyt vaihtoehtoinen päihde. Harmi vain, että lainsäädäntö tekee minusta ja monista ystävistäni rikollisia, vaikkei toiminnastamme aiheudu yhteiskunnalle minkäänlaista häiriötä."
Verkossa käytävästä keskustelusta ilmenee, että hampun kotikasvattajien ja käyttäjien jahtaaminen on opiskelijoiden mielestä poliisin resurssien tuhlaamista.
Hamppumarssilla 120 henkeä
Oulussa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Hamppumarssi järjestettiin Oulun lisäksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
Oulussa toista kertaa järjestettyyn marssiin osallistui 120 henkeä.
"Ihmiset olivat kiinnostuneita ja tulivat kyselemään, että mistä tässä on kysymys", kertoo marssin järjestäneen Vapaamieli-ryhmän toiminnassa mukana oleva Kyösti Ylikulju.
Marssin sanoma oli, että kannabiksen kasvatuksen salliminen on yksi tärkeimmistä huumepoliittisista ratkaisuista, jolla voidaan puuttua kansainvälisen huumerikollisuuden aiheuttamiin ongelmiin.
"Ihmisiä ei saisi turhaan vainota tällaisen asian takia, mikä ei ole ongelma", sanoo Ylikulju.
Hän toteaa, että Suomen huumevalistus on vuosikymmenten ajan niputtanut kaikki kielletyt päihteet samaan nippuun ja luonut uhkakuvia yhdistämällä piiput ja piikit samoihin kuviin.
Suomen kannabisyhdistyksen mukaan Euroopan huumepolitiikan kehitys on kulkemassa siihen suuntaan, että kannabiksen käyttö ja hallussapito tulee sallivammaksi.
Heidän mukaansa useissa EU-maissa eletään jo kieltolain jälkeistä aikaa, mutta kuitenkin kautta ennen kannabiksen laillistamista.
Ylikulju jatkaa, että alkoholi tappaa Suomessa noin 3000 ihmistä vuodessa ja tänä vuonna luku tulee veronalennusten myötä vielä kasvamaan.
"Lisäksi alkoholi on mukana muun muassa kolmessa neljästä pahoinpitelytapauksesta ja aiheuttaa tunnetusti valtavasti yhteiskunnallisia ja kansanterveydellisiä ongelmia. Alkoholista puhutaan silti yleisesti käsittämättömän kevyesti ja koko kansakunta riemuitsi tänäkin keväänä halvemmasta viinasta", hän sanoo.
Kannabikselle marssitaan lauantaina
Lähde: Turkulainen 5.5.2004
http://www.turkulainen.fi/P.KANNABIS.php
Hamppumarssi kannabiksen käytön vapauttamisen puolesta pidetään lauantaina Turussa. Se lähtee kello 14 Puolalanpuistosta Aurakadulta.
Kannabiksen vapauttamisen puolesta puhuva Vihreet pantterit vaatii alan pienkasvatusta, käyttöä ja myyntiä vapaaksi. Yhdistyksen mielestä on aika luopua valheesta.
Kahdentoista kasvin kasvatuksen rankaisemisesta luopuminen mahdollistaisi pienten kasvattajien verkoston tyydyttämään paikallista kysyntää. Se pitäisi hinnat alhaalla ja laadun hyvänä ja puhtaana, yhdistys sanoo. Poliisi valvoo taas tapahtumaa.
Hamppukulkue hirvittää entistä narkomaania
Lähde: Turun Sanomat 7.5.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,162545,2004-05-07
Turussa järjestetään harvoin mielenosoituksia, joilla olisi samanaikainen vastamielenosoitus. Perinteeksi muodostunut hamppumarssi on saanut entiset huumeidenkäyttäjät liikkeelle ja nyt jo toistamiseen vastaiskun järjestäjänä on Auta Eevaa auttamaan -yhdistys.
Huume-Eevana tunnettu, entinen narkomaani ja nykyinen pastori Glory Backman valmistautui lauantain vastamielenosoitukseen jo torstaina. Turun Linnankadulla sijaitsevan kirpputorinsa ullakkohuoneessahän muotoili tussikynällä No drugs -iskulauseita lauantaiseen kohtaamiseen.
- Se on rauhanomainen, mutta äänekäs vastaisku. Meillä on megafoni mukanamme ja toivomme runsasta osanottoa.
Viime vuonna vastamielenosoitus kokosi parisenkymmentä osallistujaa. Gloryn puoliso Mats Backman kiteytti vastamielenosoituksen idean vertauksella.
- Paras tapa viedä koiralta luu, on tarjota sille parempi luu.
Glory Backmanin mielestä entiset huumeidenkäyttäjät voivat omalla esimerkillään todistaa huumeiden vaarallisuuden, myös kannabistuotteiden.
- Kokemuksesta tiedämme, että miedot huumeet ovat olleet meille porttina koviin huumeisiin, nuoruudessaan heroiinin salakuljetuksesta kiinni jäänyt Glory kommentoi.
Hän ei ymmärrä sitä, että Suomen lainsäädäntö sallii tällaisten marssien järjestämisen.
- Kun poliisi vielä suojaa heidän marssiaan, niin kyllä silloin hevoset ja rattaat ovat menneet väärin päin. Ei sellainen voi kantaa hyvää hedelmää.
Käytön kannattaminen ei ole rikos
Komisario Seppo Nikkarla Turun poliisista muistuttaa, että jokaisella Suomen kansalaisella on oikeusosoittaa mieltään haluamansa asian puolesta, kunhan mielenilmaus ei ole loukkaava tai rasistinen.
- Hamppumarssin järjestämiseen riittää pelkkä ilmoitus. Meidän tehtäväksi jää turvata tapahtumien järjestäjien esteetön kulku mielenosoituksessa. Se on meidän työtämme, olimmepa sitten henkilökohtaisesti poliiseina asiasta mitä mieltä tahansa, Nikkarla korostaa.
Julkisuudessa on ihmetelty poliisin ristiriitaisesta toimenkuvaa: Turvataan hamppumarssin onnistuminen, mutta toisaalla tehdään myös huumeidenvastaista työtä.
- Pitää muistaa, että kannabiksen vapauttamisen kannattaminen ei ole rikos, vaikka sen käyttö onkin.
Turun viidennen hamppumarssin järjestelyistä vastaava Samu Ahti Vihreet Pantterit -järjestöstä uskoo saavansa noin 300 marssijaa mukaansa.
- Painotamme hampun kotikasvatuksen vapauttamista, koska näemme selkeän eron kovienhuumeiden ja kannabiksen välillä. Muutoinkin tuntuu tyhmältä, että Suomessa on varaa käydä sotaaomia kansalaisia vastaan kyttäämällä satunnaisia ohikulkijoita huumekoirien kanssa, Ahti kommentoi.
Jokavuotiseen vastamielenosoitukseen hän suhtautuu ymmärtäväisesti.
- Ei se meitä häiritse. On täysin ymmärrettävää, että he toimivat niin, koska he toimivat sen tiedon mukaan, joka heillä on asiasta.
Noin 300 marssijaa vaati kannabiksen käytön
laillistamista Turussa
Lähde: Turun Sanomat 9.5.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,162882,2004-05-09
Turun viides hamppumarssi keräsi lauantaina vajaat 300 osanottajaa. Marssijoiden tavoitteena oli kannabiksen käytön, hallussapidon, viljelyn ja kaupan laillistaminen.
Banderollein ja EU-lipuin varustautuneet marssijat kohtasivat kauppatorilla pienen mutta sitäkin äänekkäämmän vastamielenosoituksen. Vastaiskun järjestäjänä oli jo toistamiseen Auta Eevaa auttamaan -yhdistys. Myös Irti huumeista ry:n keltaliiviset edustajat saapuivat kauppatorille.
Hamppumarssin järjestäjän eli Vihreet Pantterit ry:n puheenjohtaja Samu Ahti kertoo, että yhdistyksen ensisijaiset toiveet ovat kannabiksen lääkekäytön ja kotikasvatuksen salliminen. Myös rangaistuksien lieventäminen on yhdistyksen tavoitelistalla.
- Mitä tiukempaa valvonta on, sitä tiukemmat rikolliset tuovat tänne huumeita. Jos kotikasvatus sallitaan, myyntiin ei synny mafiaa, Ahti sanoo.
Hän kertoo olevansa tyytyväinen Suomen huumelainsäädäntöön, mutta toivoo poliisilta ja oikeuslaitokselta vähän humaanimpaa lähestymistä asiaan.
- Muualla läntisessä maailmassa on leviämässä ajatus, että huumeongelma on terveysministeriön alainen asia. Poliisi ei auta, hän toteaa.
Päihdelääkäri Esti Laaksonen ei yhdy marssijoiden ajatukseen, että kannabis olisi alkoholia vaarattomampaa.
Hän muistuttaa, että jo ensimmäinen käyttökerta voi aiheuttaa psykoosin. Jotkut saavat paniikkikohtauksia ja pelkotiloja.
- Ei pidä unohtaa, että kannabis aiheuttaa etäisyyden ja vauhdin virhearvioita. Autolla ajaminen on siis vaarallista aineiden vaikutuksen alaisena.
Laaksonen listaa kannabiksen pitkäaikaisen käytön seurauksiksi muistin heikkenemisen, masentuneisuuden, passivoitumisen sekä hedelmällisyyden alenemisen.
Työssään Laaksonen on huomannut, että moni kannabiksen käyttäjä siirtyy aikanaan koviin huumeisiin.
- Kun on jo kokeillut, on helpompi kokeilla vielä jotain muutakin. Kunpa nämä nuoret ymmärtäisivät, mihin koukkuun he voivat jäädä, Laaksonen huokaa.
Hamppumielenosoitus järjestettiin lauantaina myös Tampereella, Oulussa ja Helsingissä. Pääkaupungissa marssi keräsi runsaat 300 osallistujaa.
Ei hamppua, kiitos
Lähde: Turun Sanomat 9.5.2004, Pääkirjoitus
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,162864,2004-05-09
Turussa järjestettiin lauantaina jo viidennen kerran niin sanottu hamppumarssi, jonka päämääränä on vaatia huumekasvina tunnetun hampun kotikasvatuksen laillistamista. Toisena vuonna peräkkäin hamppumarssi on saanut seurakseen huumeiden vastustajien oman mielenosoituksen.
Kovin ristiriitaiselta sen sijaan tuntuu poliisin rooli. Poliisi on ottanut tehtäväkseen taata, että kannabiksen käytön vapauttamista vaativat marssijat saavat esteettä mainostaa asiaansa. Kannabis-huumeen käyttö on sentään rikos ja toimii porttina vahvempien huumeiden käyttöön. Jos poliisilta puuttuu lupa harkintaan, lainsäätäjällä sellainen pitäisi olla. Hamppumarssin kaltaisia tapahtumia ei tarvita Turussa eikä muuallakaan Suomessa.
Hamppumarssi demokratiaa
Lähde: Turun Sanomat 13.5.2004 Mielipideosasto
Olin tyrmistynyt luettuani TS:n pääkirjoitukset 9.5. Yksi maan merkittäviä sanomalehtiä vastustaa virallisesti sananvapauden toteutumista Suomessa. Tästä nimittäin on kyse, sillä mikä olisi mielenosoittamisen hyöty, jos mieltään osoittamalla ei saisi vaatia muutoksia maan lakeihin?
Mietojen huumeiden vapauttamisesta voidaan olla monta eri mieltä. Sekä puolesta että vastaan on monia hyviä argumentteja. Joidenkin hamppuaktivistien kovin vaatimattomat ehdotukset pienien määrien hallussapidon dekriminalisoinnista on täyttä totta useimmissa suurissa Euroopan maissa. Maissa käytäntö on vapauttanut poliisien resursseja todellisen ongelman, eli kovien huumeiden kaupan ympärille muodostuneen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.
Lehden toinen pääkirjoitus vaati naamiointikieltoa lakia noudattaville mielenosoittajille. Naamiointikielto tekee identiteettiään suojaavista, rauhanomaisista mielenosoittajista rikollisia. Laittomuuksia tekevät on poliisi voinut tähänkin mennessä ottaa kiinni. On toivottavaa ettei pian kaikkien mahdollisia rikoksia ryhdytä ennakoimaan tällä tavalla.
Misha Dellinger
Mielenosoittamista ei pidä rajoittaa
Lähde: Turun Sanomat 13.5.2004 Mielipideosasto
Turun sanomien pääkirjoitus (TS 9.5.) ottaa kantaa Turussakin nähdyn kansainvälisen hamppumarssin viettoon ja kysyy, miksi poliisi antaa moisen tapahtuman jatkua. Tähän on helppo vastata, sillä mielenosoittaminen on Suomen perustuslailla turvattu oikeus, ja poliisin tehtävänä on turvata näitä oikeuksia. Vastoin yleistä harhakäsitystä, mielenosoittamiseen ei edelleenkään tarvita lupaa.
Mielenosoittaminen jonkin epäoikeudenmukaiseksi koetun lain muuttamiseksi on eräs keskeisimpiä demokraattisen oikeusvaltion periaatteita. Edustuksellinen demokratiakaan ei täydellisesti kykene käsittelemään kaikkea yhteiskunnallista keskustelua virallisten instituutioiden puitteissa. Vallitsevan lainsäädännön kritisoiminen ja epäkohtien osoittaminen tulee olla mahdollista ilman, että toiminta välittömästi leimataan rikolliseksi. Jos tätä oikeutta rajoitetaan esim. lainsäädännön kautta, ollaan nopeasti ongelmallisessa tilanteessa.
En ota kantaa varsinaiseen hamppukysymykseen, mutta ihmisillä on oltava mahdollisuus osoittaa mieltään ja nostaa esiin valtavirrastakin poikkeavia kantoja. Se kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan. On jotenkin oireellista, että sananvapauteen nojaava lehdistö on itse kovaan ääneen rajoittamassa mielipiteenilmaisua.
Marko Korvela Turku
Mielipiteen vapaus ja vastuu
Lähde: Turun Sanomat 13.5.2003
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,163369,2004-05-13
Pääkirjoitustoimittaja Juhani Heimosen kolumni:
Äärimmäisen törkeää. Tyrmistyttävää. Tekopyhää. Vaarallista, edesvastuutonta, jopa fasistista.
Näin ystävällisin ilmaisuin kommentoivat lukijat lehtemme sunnuntaista kolmatta pääkirjoitusta, joka otsikolla "Ei hamppua, kiitos" käsitteli Turussa lauantaina pidettyä mielenosoitusta.
EU-lipuin ja banderollein varustautunut kulkue vaati kannabiksen käytön, hallussapidon, viljelyn ja kaupan laillistamista Suomessa. Mukana oli arviolta kolmesataa asialle vihkiytynyttä.
Hamppumarssiksi kutsutusta demonstraatiosta on tullut Turussa jokavuotinen kevään merkki, joka ponnahtaa pinnalle kuin jokirannan voikukkaset. Järjestelyistä vastaa Vihreet Pantterit ry.
Yhdistyksellä ei ole tiettävästi mitään tekemistä Vihreän liiton tai kansanedustaja Roosa Meriläisen kanssa.
Lukijoiden purkauksesta päätellen (vrt. TS 13.5.) suomalaiset arvostavat korkealle perustuslaissa turvattua sanan- ja ilmaisunvapautta. Niitä ollaan valmiit puolustamaan naarasleijonan kiivaudella, uhkaksi koettuun vaistonvaraisesti reagoiden. Hyvä niin.
Hätävarjelun liioitteluksi kihahtavat kuitenkin tulkinnat, joiden mukaan TS vaati poliisille oikeutta estää hamppumarssin kaltaiset tapahtumat. Sen sijaan pääkirjoitus yritti kiinnittää huomiota poliisin viranomaisrooliin vissiin ristiriitaisuuteen.
Poliisin tehtävä on ehkäistä ja selvittää rikoksia, valvoa lakia sekä ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Kansalaisten laillista oikeutta kokoontua ja ilmaista mielipiteensä virkavalta turvaa silloinkin, kun mielenosoitus kohdistuu voimassa olevaa rikoslakia ja poliisin omaa huumetyötä vastaan.
Lauantain kannabis-tapahtuman järjestäjät haluavat vapauttaa niin sanotut miedot huumeet, ja painostavat lainsäätäjää muutoksiin. He ajavat tavoitetta arvatenkin koko kansakunnan hyvinvoinnin nimissä, vaikka harvalla on edellytyksiä arvioida asiaa muutoin kuin itsensä puolesta.
Kun närkästynyt lukijamme naljaillen kyselee, pitäisikö poliisin kieltää opintotuen korotusta vaativien opiskelijoiden ja parempaa irtisanomasuojaa peräävien mielenosoitukset, hän paljastaa kykenemättömyytensä ymmärtää yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden aste-eroja.
Jos sanan- ja ilmaisuvapautta aletaan pitää absoluuttisena itseisarvona, mielenosoitusoikeudelta voidaan poistaa kaikki pidäkkeet.
Ei tarvita säädöksiä, jotka kieltävät loukkaavien tai rasististen tai rikoksiin yllyttävien marssien järjestämisen. Ei tarvita poliisia valvomaan, eikä turvaamaan, koska lain rajaton vapaus on kaikille sama.
Heitetään romukoppaan kulttuuriset käsitykset, eettisyyden perimätieto, muiden oikeuksien kunnioittaminen. Päästetään fasistit vaatimaan luuserien eliminointia ja antisemitistit polttamaan rovioita rotulakien puolesta.
Lakataan edellyttämästä sitä, mikä vapaudessa on keskeistä - vastuullisuutta.
Vihreet Pantterit -yhdistyksen puheenjohtaja Samu Ahti, 30, on omassa jäsen- ja viiteryhmässään varmaan rohkeaksi kiitelty hahmo. Ainakaan hän ei ole kaihtanut julkisuutta levittäessään kannabiksen vapautuksen ilosanomaa.
Varsinaisen mediadebyyttinsä Ahti teki kolme vuotta sitten. Lehtemme haastattelussa hän kertoi avoimesti polttavansa säännöllisesti pilveä ja kasvattavansa hamppua asuntonsa vaatehuoneessa.
Ahti myönsi olevansa huumekoukussa, mutta piti aineriippuvuutta pelkästään positiivisena. Pilveen haipuvat kuulemma niin masennus, jännittyneisyys kuin sosiaaliset ongelmat.
Tuolloin gradua vaille valmiin luokanopettajan siekailematon esiintyminen ei jäänyt Turun yliopistossa huomaamatta.
Kasvatustieteellinen tiedekunta ja opettajankoulutuslaitos sanoutuivat jyrkästi irti Ahdin näkemyksistä. Professorit pitivät hänen huumemyönteistä elämäntapaansa ja asennettaan opettajan ammattiin sopimattomana.
Yliopiston edustajat tekivät varmasti oikeat johtopäätökset, vaikkakin kummallisen myöhään. Ilmaan jäi kiusallinen epäilys opettajaksi opiskelevien valintamenettelystä.
Jos pantteriaktivisti Ahdin harrastukset havaittiin vasta lehtijutun myötä, kuinka monta hengenheimolaista on mahtanut jäädä paljastumatta.
Kansanedustajien kanssa hamppua vetämässä
Lähde: Turun Sanomat 11.5.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,7,0,0,163067,2004-05-11
Turussa ollaan tunnetusti ennakkoluulottomia. Turkulaiset itse sen ainakin tietävät. Maanantainakin eläkeläiset vetivät kansanedustajien kanssa hamppua Urheilupuistossa. Köydenvedon voittivat eläkeläiset. Vielä on Suomella toivoa.
Eläkeläiset ja kansanedustajat vetivät maanantaina hamppua hampaat irvessä Paavo Nurmen stadionilla Turun urheilupuistossa. Meininki oli niin vallatonta, että sivustakatsojallakin välillä päästä huippasi kuin olisi meriläisen kyydissä ollut ristiaallokossa.
Turun vanhustyön neuvottelukunta oli haastanut vaalipiirin kansanedustajat ja paikallisten tiedotusvälineiden edustajat leikkimieliseen hamppuköydenvetoon toista kertaa järjestetyn eläkeläisten Kevätpromenadi-tapahtuman alkajaisiksi.
Suomi matkalla menneisyyteen
Lähde: Vihreä Lanka 14.5.2004, Niemeläinen
Loistavaksi jatkoksi valtalehdistömme demokratiakäsitykselle pläjäytti Turun Sanomat viime sunnuntain pääkirjoituksessaan oikein varsinaisen kukkasen. Turussa nimittäin oli joku järjestänyt mielenosoituksen, jossa vaadittiin hampun kotikasvatuksen laillistamista.
"Poliisi on ottanut tehtäväkseen taata, että kannabiksen käytön vapauttamista vaativat marssijat saavat esteettä mainostaa asiaansa", lehti ihmetteli. "Kannabis-huumeen käyttö on sentään rikos ... jos poliisilta puuttuu lupa harkintaan, lainsäätäjällä sellainen pitäisi olla", pääkirjoituksessa pääteltiin.
Ei ole Turun Sanomille juolahtanut mieleen, että lait ovat ihmisten säätämiä ja että lainmuutosten vaatiminen on perustavanlaatuinen kansalaisoikeus, koskipa laki sitten lästimaksuja tai himphampun kasvatusta.
Ristitulessa
Lähde: Turkulainen 15.5.2004
http://www.turkulainen.fi/P-KANNABIS.php3
Kuvateksti: Pössyttely piristää! Huume tappaa! Mitä uskoa? Nuoret ovat väittämien ristitulessa. Virallinen valistus on kaukana internetin keskustelukanavilla ja kaveriporukoissa liikkuvista jutuista.
Nuorten kannabisasenteet lieventyneet.
Jo noin puolet hyväksyy kokeilun
Käytin ennen alkoholia ja sekoilin. Sitten siirryin hamppuun. Näin kertoo nuori opiskelijapoika. Hän edustaa Vihreet pantterit -yhdistystä, joka ajaa kannabista lailliseksi. Pyynnöstämme hän on tullut toimitukseen kertomaan, miksi nuoret suhtautuvat niin myönteisesti kannabikseen.
Ensin sovimme puhelimessa oman nimen käytöstä, haastattelussa hän haluaakin käyttää nimimerkkiä Pantteri.
- Tämä on Suomessa vielä niin vaikea asia. Jos puhun omalla nimelläni kannabiksesta, mulla ei ole pian opiskelupaikkaa eikä asuntoa.
- Kun kansanedustaja Rosa Meriläinen myönsi rehellisesti käyttäneensä
kannabista, hänet leimattiin hirveäksi rikolliseksi. Suomessa
on alkoholin hirmuvallasta paljon näyttöä, silti veroprosenttia
alennettiin. Mutta huumeista ei voida keskustella asiallisesti, hän
kritisoi.
Opiskelijapoika ei ole yksin ajatuksineen. Kun Vihreet pantterit järjesti
viikko sitten Turussa hamppumarssin, siihen osallistui noin
kolmesataa nuorta. Marssille osallistujat ovat silti vain jäävuoren
huippu.
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijakeskus Stakes julkisti
juuri tutkimuksen, jonka mukaan nuorten kannabisasenteet ovat selvästi
lieventyneet. Jo noin puolet alle 35-vuotiaista pitää kannabiksen
kokeilun riskejä vähäisinä tai olemattomina. Heroiiniin
nuoret
suhtautuivat torjuvasti.
Television 45 minuuttia -ohjelmassa kerrottiin, miten huumeitten viihdekäyttö on lisääntynyt rajusti.
- Sama ilmiö näkyy myös Turussa. Meillä ei ole tilastoja tukena, mutta olemme näissä asioissa ensimmäisten joukossa. Huumeet tulevat usein Ruotsinlaivojen suunnasta, ylilääkäri Päivi Rautava Turun kaupunginsairaalasta toteaa.
Miksi huumeet sitten kiehtovat, vaikka uutiset kertovat huumekuolemista ja valistustyötä tehdään paljon?
- Nuoret seuraavat ylikansallisia trendejä, Pantteri toteaa.
- Ja jos kansanedustaja Tony Halmeen hormonisekoilut ja julkkisten kaahailut humalassa hyväksytään, nuorten moraaliin ei mahdu, miten kannabiskokeilu olisi sen tuomittavampi.
Ylilääkäri Päivi Rautava sanoo, että lapset ovat vielä hyvin päihdekielteisiä.
- Lapset sanovat, että minä en juo koskaan. Mitä sitten tapahtuu, kun tullaan murrosikään, hän pohtii.
- Jos nuorella on riittävästi harrastuksia, joihin purkaa energiaansa, ehkä päihteitten kokeilukin sujuu ilman että luisuu ongelmakäyttöön. Vanhempien pitää vain olla skarppina, pitää kotiintuloajoista kiinni ja hakea pois kaupungilta.
Puumalainen
Lähde: Turkulainen 19.5.2004, pilakuva
- Raittiusyhdistuksemme tietoon on tullut, että teidän poikanne ei yleisestä alkoholinkulutuksen kasvusta huolimatta juo lainkaan, joten päätimme luovuttaa hänelle palkinnon.
- Harmi, kun hän ei ole kotona. Hän on marssimassa kannabiksen
puolesta.
Rosa Meriläinen, Valtiopäiväkalenterityttö
Lähde: Image 04/2004
Koska viimeksi poltit pilveä?
On siitä jonkin verran aikaa... mä en tykkää pilvestä, siitä olosta, mikä siitä tulee, mutta ei siitä nyt ole vuotta kauempaa, kun olen jossain bileissä polttanut vähän.
Eikö viime eduskuntavaalien aikainen, Markus Draken ympärillä käyty huumekohu kertonut siitä, että tiukan paikan tullen vihreät haluavat olla kaukana kaikesta radikaalista?
Ehkei ne ollut niinkään Markuksen ohjelmat, jotka aiheutti tuskaa, vaan toimintatavat. Se, että kansalaistottelemattomuutta tehdään saadakseen itselle julkisuutta, ei tee hyvää kansalaistottelemattomuuden ajatukselle. Pyysin Markukselta, ettei hän tekisi mitään tempauksia, sitä en pyytänyt, että hän ei sanoisi mielipiteitään. Minulta sen sijaan pyydettiin lukuisia kertoja, että en sanoisi mielipiteitäni.
Eikö se ole kaksinaamaista puolueelta, joka pyrkii näyttämään liberaalilta?
On se helvetin kaksinaamaista, mä olin erittäin pettynyt puolueeseeni silloin. Ei vihreät ole vapautettuja siltä politiikan logiikalta, mikä saa ihmiset hysteerisesti pelkäämään tippumista seuraavissa vaaleissa. Mutta pelottavinta se on siinä vaiheessa, kun koko toiminta, kaikki, mitä tekee, sanoo ja ajattelee, on viritetty malliin millä varmimmin varmistaa poliittisen uran jatkuvuuden.
Haastattelun päätyttyä Rosa tyhjentää tuoppinsa ja harmittelee nauhurin ulottumattomissa kannabislausuntoaan "jos se päätyy lehteen, millään muulla ei ole väliä". Lisäksi hän arvelee puhuneensa aivan liian paljon "asiapenttikieltä", mutta silti suututtaneensa "taksikuskien parlamentin" ja "Pekka Pösilön Jepualta".
Politiikassa ei jaeta tyyli- vaan irtopisteitä, ja tyhmyyden sijasta sakotetaan suoruudesta. Taistele siinä nyt sitten hyvän puolesta pahaa vastaan.
Mahtaa olla rankkaa?
"Niin on", Rosa ehtii sanoa, viime tingassa, sillä seuraavassa hetkessä ravintola peittyy hänen naurunsa alle.
Meriläinen sairaslomalle uupumuksen vuoksi
Lähde: MTV3 6.5.2004
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/05/215699
Meriläisen kannabispolttelu poliisitutkintaan
Helsingin poliisi on aloittanut tutkinnan vihreiden kansanedustajan Rosa Meriläisen pilvenpoltosta. Poliisin mukaan Meriläistä on aihetta epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.
Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen myöntää käyttäneensä huumausainetta kansanedustajana ollessaan. Hän kertoo polttaneensa vähän pilveä juhlissa. Tieto Meriläisen vuoden takaisesta kannabiksen poltosta yllätti eurovaaleihin valmistautuvan vihreiden puoluejohdon täysin.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja on jo ehtinyt herättää eduskunnassa melkoista hämmennystä. Ronskit puheet ja välillä mauttomatkin rintanapit ovat nostaneet Meriläisen toistuvasti iltapäivälehtien palstoille.
Nettipäiväkirjassaan Meriläinen ei epäröi mollata kansanedustajatovereitaan. Ja eduskunnan hillityn hallintovaliokunnankin, Meriläinen on uudelleen nimennyt koirankakkavaliokunnaksi.
Ja nyt Image -lehden haastattelussa, Meriläinen myöntää käyttäneensä huumeita viimeksi vuosi sitten, eli kansanedustajana ollessaan.
MTV3:n uutiset tavoitti Meriläisen:
Toimittaja: Käytitte kannabista noin vuosi sitten, eli olitte kansanedustaja silloin?
Meriläinen: Kyllä.
Toimittaja: Joudutte ilmeisesti nyt poliisikuulusteluihin, koska olette lainvastaisesti käyttänyt huumausaineita. Miten se vaikuttaa kansanedustajan toimintaan?
Meriläinen: No täytyy katsoa.
Vihreiden johdon tieto yllätti täysin. Puheenjohtaja Osmo Soininvaara paheksuu Meriläisen toimintaa ja sanoo asian kuuluvan poliisille.
Imagen haastattelussa Meriläinen vitsailee myös 14-vuotiaana tekemillään myymälävarkauksilla.
- No se on ehkä sarjasta teinin typeryyksiä. Sanotaan niin, että kaikista niistä asioista, joita minä murrosiässä häpeän, on tuo ehkä pienimpiä, Meriläinen toteaa.
Vihreiden EU-vaalikampanja-avauksen kannalta Meriläisen paljastukset tulivat pahimpaan mahdolliseen saumaan. Huumekohuhan haittasi jo vihreiden eduskuntavaalikampanjaa, ja samaa pelätään nyt eurovaaleissa.
Kansanedustaja tunnusti polttaneensa kannabista
Lähde: Helsingin Sanomat 6.5.2004
Vihreiden tamperelainen kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo Image-lehdessä polttaneensa "jossakin juhlissa vähän" kannabista kansanedustaja-aikanaan, noin vuosi sitten.
Meriläisen haastattelusta keskusteltiin vihreiden eduskuntaryhmässä. Tunnustusta pidettiin kiusallisena, kun puolue on parhaillaan valmistautumassa EU-vaaleihin. "Erityisen typerää. Voimassa olevia lakeja on kunnioitettava", sanoi vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara. Hän piti tapausta vahingollisena puolueelle.
MP admits to cannabis use
Lähde: Helsingin Sanomat 6.5.2004
http://www.helsinginsanomat.fi/english/article/1076152662058
Green League Member of Parliament for Tampere Rosa Meriläinen has created a stir in Parliamentary circles by admitting in the magazine Image that she "smoked a little cannabis at some parties" during her term as an MP, around a year ago.
Meriläinen's interview was discussed in a meeting of the Greens' Parliamentary Group. Her confession was regarded as an awkward one, as the party is currently preparing for the June elections to the European Parliament.
"Particularly stupid. The laws currently in force should be respected", said Green League Chairman Osmo Soininvaara, who commented that the incident was damaging to the party.
Meriläinen, 28, who was elected to Parliament in March of last year, is a former Vice-Chairman of the Green League.
Rosa Meriläinen sairauslomalle pitkään
jatkuneen uupumuksen takia
Iltalehti 6.5.2004
Kannabiskohun tutkinta alkaa jo tänään
Rosa Meriläinen paljasti uusimmassa Image-lehdessä käyttäneensä kannabista kotibileissä vuoden sisällä. Rikospoliisin mukaan kyseessä voisi olla huumausaineen käyttörikos.
Kohulausunnoistaan tunnettu vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen pamautti eilen ilmestyneessä Image-lehdessä ilmoille varsinaisen uutispommin. Meriläinen kertoo haastattelussa käyttäneensä huumeita viimeisen vuoden aikana.
- On siitä jonkin verran aikaa... mä en tykkää pilvestä, siitä olosta, mikä siitä tulee, mutta ei siitä nyt ole vuotta kauempaa, kun olen jossain bileissä polttanut vähän, Meriläinen kertoi Imagen haastattelussa.
Meriläinen katui lausuntoaan Image-lehden toimittajalle haastattelutilaisuuden päätteeksi.
- Jos se (kannabislausunto) päätyy lehteen, millään muulla ei ole väliä, Meriläinen kertoi toimittajalle haastattelunauhurin ulottumattomissa.
Iltalehden tavoittama Meriläisen eduskunta-avustaja Veikko Halmetoja kertoi, ettei kansanedustaja tule kommentoimaan lehtikirjoitusta millään tavalla. Meriläinen antoi lyhyen lausunnon MTV3:n Vesa Kallionpäälle. Meriläinen vahvisti polttaneensa kannabista kansanedustaja-aikanaan. Lyhyt haastattelu päättyi Meriläiseen dramaattiseen kommenttiin: "Anteeks, mua pyörryttää". Totuus romahdutti kansanedustajan polvilleen.
Meriläinen aloitti eilen sairausloman pitkään jatkuneen uupumuksen takia.
Tiedossa sakkotuomio
Selvää asiassa on se, että poliisi ryhtyy tutkimaan asiaa.
Rikosylikonstaapeli Juha Hakola Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä arvelee, että lehtiartikkelin perusteella Meriläistä voitaisiin epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.
- Oleellista tässä on se, missä päin Suomea rikos on tapahtunut. Toisaalta vähimmän haitan periaatteen mukaan rikos voitaisiin tutkia täällä Helsingissä, vaikka teko olisi tapahtunut jossain muualla, Hakola sanoo.
Hakola aikoo kuitenkin ottaa Meriläisen lehtiartikkelin ja kannabiskommentit tarkempaan syyniin heti tänään.
- Tulen käymään keskustelua muiden kollegoiden kanssa ja arvioidaan sitten sitä tilannetta. Poliisin kuuluu reagoida tällaiseen asiaan ja meidän yksikkö siihen todennäköisesti ensin ottaa kantaa, Hakola kertoo.
Rikoslain mukaan huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoihin tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen.
- Selvää on, että sakoilla Meriläinen selviää, mikäli teonkuvaus vastaa kokonaisuudessaan lehtikirjoituskommenttia, Hakola arvelee.
Kova isku vihreille
Erityisen kova isku Meriläisen huumepaljastus tulee olemaan Vihreälle liitolle. Viimeksi puolue joutui painimaan huumelausuntojen kanssa, kun eduskuntaan pyrkinyt opiskelija Markus Drake ilmoitti kannattavansa mietojen huumeiden laillistamista.
Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara tuomitsee Rosa Meriläisen huumeidenkäytön ja pitää Meriläisen kommentteja vakavana virheenä.
- Kyllähän erilaiset tahot silloin tällöin ovat käyttäneet huumeita, jotkut vähän kovempiakin aineita, mutta kyllä tätä pidetään vakavampana asiana kuin muiden kohdalla, Soininvaara linjaa.
Soininvaara ei usko, että vihreät leimaantuu Draken ja Meriläisen tapausten takia huumemyönteiseksi puolueeksi.
- Meillä on olemassa Suomen ehkä paras päihdepoliittinen ongelma, jossa on hyvin selkeästi otettu kantaa huumeisiin, Soininvaara kommentoi.
Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi pahoitti mielensä Meriläisen huumeidenkäyttökommentista.
- Kyllä minua harmittaa ja uskon, että muitakin vihreitä harmittaa ihan hirveästi. Tämän tapauksen myötä häivytetään kaikki se työ, jota vihreät on tehnyt asiallisissa asioissa, Hassi pahoittelee.
Hassi on kuitenkin valmis puolustamaan edustajakollegaansa.
- Tietynlainen julkisuus Rosan ympärillä on luonut aika kohtuuttomia paineita hänelle. Sellaisessa painetilanteessa kuka tahansa toimii harkitsematta, Hassi sanoo.
"En halua kommentoida, kun en ole lukenut juttua"
Iltalehti 6.5.2004
http://www.iltalehti.fi/2004/05/06/1664583_uu.shtml
Hautala kokeili nuorena kalliolla
Viime presidentinvaaleissa vihreiden ehdokas Heidi Hautala joutui myös tilittämään huumekokeiluaan.
Hautala tunnusti kokeilleensa kannabista joskus 1970-luvulla.
Iltalehden haastattelussa presidenttiehdokas Hautalalta tivattiin joulukuussa 1999, missä hän on huumeita kokeillut.
- Nuoruudessani rantakalliolla, pelkästään luonnontuotteita. Ylimainostettu juttu.
Heidi Hautala palasi viime vaaleissa eduskuntaan komealla 12 000 äänen saaliilla. Edellisissä eurovaaleissa hän oli äänikuningatar 115 000 äänellään.
Keskiviikkoiltana Hautala ei halunnut Rosa Meriläisen tapausta kommentoida.
Sinua itseäsi grillattiin samanlaisella asialla presidentinvaalien alla.
- Itse asiassa eduskuntavaalien alla, mutta hei nyt mä en halua kommentoida tätä juttua, kun en ole lukenut sitä kuuluisaa Imagen haastattelua.
Meriläisen kootut mokat
Iltalehti 6.5.2004
http://www.iltalehti.fi/2004/05/06/1664557_uu.shtml
* Meriläinen on nimitellyt hallintovaliokuntaa nettipäiväkirjassaan "koirankakkavaliokunnaksi", josta hän haluaa pois. Myös kyseisen valiokunnan jäsenet ovat saaneet osakseen piikittelyä. Meriläinen on kuitannut puheensa vitsiksi.
* Meriläisen vesirajaa hipova minihame aiheutti kiivaan keskustelun eduskunnan pukeutumissäännöistä. "Roiskeläpän" ylpeä kantaja ei itse koe tyyliään sopimattomaksi, vaan kertoo saaneensa siitä kehuja.
* Meriläinen kantoi empimättä takinliepeessään feministivisailusta voittamaansa rintamerkkiä, jossa komeili teksti "Vittu haisee hyvältä".
* Meriläinen ratkoi aikoinaan tyttöjen poikahuolia Sisters-teinilehdessä, mutta sai potkut tunnustettuaan, että oli kokeillut kannabista. Kansanedustaja on myös ilmaissut julkisesti, ettei kannabiksen käytön tulisi olla rangaistava teko.
* Meriläinen pyysi anteeksi nettipäiväkirjaansa päätyneitä huomioita eduskunnan saunaosaston tapahtumista. Kansanedustajien yhteisen sopimuksen mukaan eduskunnan pyhätöstä ei puhuta julkisesti.
Rosa Meriläinen menetti puolueensa luottamuksen
Lähde: Helsingin Sanomat 7.5.2004
Vihreiden johto pelkää kohun torpedoivan EUvaalikampanjaa
Vihreiden eduskuntaryhmä tuomitsee täysin ryhmätoverinsa Rosa Meriläisen pilven polttelun sekä asiasta kertomisen julkisuudessa.
Torstaina kokoontunut ryhmä keskusteli pitkään Meriläisen viimeaikaisesta käyttäytymisestä, muttei tehnyt mitään päätöksiä, koska Meriläinen jäi keskiviikkoiltana sairauslomalle.
Puoluejohto on hyvin pettynyt entiseen varapuheenjohtajaan. "Luottamus Rosaan ei ole puolueessa ylimmillään", sanoi puheenjohtaja Osmo Soininvaara.
Meriläinen kertoo tuoreessa Image-lehdessä "polttaneensa vähän pilveä" joissakin juhlissa kansanedustaja-aikanaan, vaikka ei pidäkään aineen aiheuttamasta olosta.
Meriläinen määrättiin sairauslomalle jo 29. huhtikuuta vakavan uupumuksen vuoksi, mutta hän yritti vielä sen jälkeen tehdä töitä.
"Kun Rosa on hiukan kuntoutunut, aion ryhmän puheenjohtajana keskustella hänen kanssaan siitä, millainen käyttäytyminen on kansanedustajalle sopivaa", Satu Hassi sanoi.
Mahdolliset jatkotoimet riippuvat Hassin mukaan siitä, "miten fiksusti Meriläinen aikoo jatkossa toimia". Hänen erottamisestaan ryhmä ei edes keskustellut.
"Rosa on älykäs ja paljon aikaansaapa edustaja, mutta hän on tehnyt monia asioita, jotka ovat harmittaneet ryhmää", Hassi sanoi. Hän ei halunnut yksilöidä näitä asioita.
Ryhmätoverit ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan huomautelleet Meriläiselle tämän käyttäytymisestä pitkin kevättä. Aivan viime aikoina Meriläinen on aiheuttanut kohua provosoivalla pinssillään ja nettipäiväkirjallaan, jossa hän on muun muassa kutsunut eduskunnan hallintovaliokuntaa koirankakkavaliokunnaksi.
"Vapaa-ajalla ei ole ryhmäkuria, eikä meillä ole rankaisuvaltaa kansanedustajien tekemisiin. Olen hyvin pettynyt Rosaan, mutta hän on niin burnout, ettei enää hallitse tekemisiään", Soininvaara sanoi.
Meriläisen ryhmätoverit muistuttivat, että koko jupakassa on kyse myös "yksittäisestä tragediasta".
Vihreät pelkäävät uuden päihdekohun torpedoivan puolueen EU-vaalikampanjaa. Eduskuntavaaleissa 2003 vihreiden kampanja kärsi pahoin ehdokas Markus Draken huumehölmöilyistä.
Soininvaara toisteli torstaina, että uusi kohu vaalien alla "huolestuttaa ja harmittaa hirveästi".
"Tämä julkisuus on kohtuutonta, koska puolueella on selkeät päihdepoliittiset kannat. Puolue on tähän täysin syytön, mutta totta kai tämä rasittaa puoluetta paljon", hän sanoi.
Useat vihreät edustajat vetosivat laajaan päihdepoliittiseen ohjelmaansa, jollaista muilla puolueilla ei ole.
"On itsestään selvää, ettei ryhmä voi mitenkään hyväksyä tekoa. Kansanedustajan huumeidenkäyttö on laitonta ja sopimatonta", Hassi sanoi.
EU-ehdokas Hassi ei halunnut arvioida, veikö Meriläinen häneltä ääniä.
"Se on samantekevää, pelkäänkö sellaista vai en. Asia ei siitä muuksi muutu. Olen tavattoman harmissani tästä asiasta, mutta se ei johdu vain siitä, että olen vaaleissa ehdokkaana", Hassi sanoi.
Poliisi kuulustelee Meriläistä ensi viikolla
Kansanedustaja Rosa Meriläinen (vihr) joutuu Helsingin huumepoliisin kuulusteltavaksi ensi viikolla, kertoo rikoskomisario Juha Hakola, joka sai tapauksen tutkittavakseen.
Kuulusteluissa selvitetään muun muassa, mitä ja missä Meriläinen on poltellut ja kenen kanssa.
"Kun kyse on huumausaineen käyttörikoksesta, se ei ole kovin pitkällinen tutkinta", Hakola sanoo.
Seuraamus käyttörikoksesta on yleisimmin sakkoja, mutta poliisi voi myös lopettaa tutkinnan ja jättää rangaistuksetta. Yli kaksi vuotta vanhempia juttuja ei edes tutkita.
"Meillä tämä on jokapäiväistä, mutta erikoiseksi tämän tekee se, että joka päivä ei ole epäiltynä kansanedustajaa."
TIETOKULMA
Sakkoja luvassa - tai sitten ei
Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoja tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Oikeus voi jättää myös tuomitsematta, jos teko ei heikennä yleistä lainkuuliaisuutta.
Samoin voi tehdä syyttäjä ja poliisi, jos teko on vähäinen.
Oikeuteen asti ei usein mennä. Sakot määrää yleisimmin poliisi.
Oikeuskäytännöstä voi kertoa esimerkin: Harrastaja poltteli pienissä erissä ostamaansa hasista kolme grammaa viikossa puolen vuoden ajan. Tuomio oli 30 päiväsakkoa.
Satunnainen pilvenpoltto puolestaan tuo keskimäärin kaksitoista päiväsakkoa.
NÄKÖKULMA
Vihreät ajautuvat kriisistä kriisiin
Ei voi olla totta, oli ensimmäinen ajatus, kun MTV3:n uutiset keskiviikkona kertoi vihreiden kansanedustajan Rosa Meriläisen "käyttäneen huumausaineita".
Vasta reilu vuosi sitten vihreät pelkäsi romahtavansa eduskuntavaaleissa Markus Draken aiheuttaman pilvenpolttelukohun vuoksi. Vielä syksyllä puoluevaltuuskunta viilaili päihdepoliittisen ohjelmansa sananmuotoja traumaattisen tarkasti.
MTV3:n uutisotsikko Meriläisen "huumausaineiden käytöstä" sekä varsinkin muiden puolueiden kansanedustajien reaktiot keskiviikkona antoivat ymmärtää, että Meriläinen on vähintään heroiininarkkari.
Sellaista on huumekeskustelun taso Suomessa. Ja Meriläisen pitäisi tämäjo kokeneena poliitikkona tajuta.
Puheenjohtaja Osmo Soininvaara syytti torstaina iltapäivälehden toimittajaa vihreiden vaalikampanjan tahallisesta vahingoittamisesta. Kansanedustajan vuoden takainen pössyttely antaakin iltapäivälehdille rajattomat mahdollisuudet.
Meriläinen on kuitenkin ihan itse kaivanut verta nenästään. Nettipäiväkirjan paljastukset, hänen itsensäkin roiskeläpäksi kutsumansa hameen käyttö eduskunnassa ja "vittu haisee hyvältä" -pinssi rintapielessä eivät ole kansanedustajan käytöstä.
Älykkäänä ihmisenä Meriläisen pitäisi tajuta sekin, ettei vihreän eduskuntaryhmän kokoisella pienellä joukolla ole varaa jatkuvaan kielteiseen julkisuuteen.
Hän kääri oikein lahjapaperiin vihreiden EU-vaaliääniä muille puolueille. Vihreiden ryhmähuoneen naapureiden, kokoomuslaisten, olikin vaikea peitellä vahingoniloaan torstaina.
"Onks täällä pilveä tarjolla?" kysyi kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Kimmo Sasi vihreiden ovella.
Vielä viime keväänä Rosa Meriläinen oli vihreän liiton varapuheenjohtaja ja vaaleissa hyvin menestynyt tuore kansanedustajalupaus.
Kahden viikon kuluttua on vihreiden puoluekokous Tampereella. Kotikenttäedusta huolimatta Meriläisen kannattaa valmistautua vähintäänkin lynkkausmielialaan
Huumemannekiini?
Lähde: Ilta-Sanomat 7.5.2004
Entinen Helsingin huumepoliisin päällikkö ja huumesyyttäjä kauhistuivat kansanedustaja Rosa Meriläisen antamasta huumemallista.
- Tosi surullista, surkea juttu. Pahempaa esimerkkiä nuorisolle huumeiden käytön puolesta tuskin voisi antaa, eläkkeellä oleva huumesyyttäjä Ritva Santavuori huokaa kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) julkisesta huumeidenkäyttötunnustuksesta.
Santavuoren mielestä vahinkoa on jo tapahtunut.
- Pahinta on se, että nuoriso saa sellaisen käsityksen, että huumeet ovat vaarattomia. Tulee vaikutelma, että niitä käyttävä voi päästä huipulle yhteiskunnassa, vaikka säätämään lakeja muille, ex-syyttäjä sanoo.
- Meriläiselle se on onnistunut, mutta kaikille ei välttämättä käy yhtä hyvin. Siksi hänen toimintansa on vastuutonta, Santavuori kivahtaa. Pitkän linjan huumepoliisi on samaa mieltä.
- Kun valtaosa suomalaisista suhtautuu huumeisiin kielteisesti, näin korkealta annettu käyttäjäesimerkki romuttaa tehokkaasti asenteita, eläkkeellä oleva Helsingin huumepoliisin päällikkö Torsti Koskinen pahoittelee.
- Tällä käytöksellään Meriläinen teki itsestään huumemannekiinin, Koskinen suree. MTV3:n haastattelussa toissailtana Meriläinen laskeutui polvilleen kesken haastattelun.
- Toivottavasti se otetaan niin, että noin heikkoon kuntoon ihminen menee, kun tarpeeksi pössyttelee, Santavuori vihjaa. IS ei tavoittanut Meriläistä eilen. Hänen kämppäkaverinsa ilmoitti, että sairauslomalle jäänyt Meriläinen toipuu jossakin muualla kuin kotonaan.
"Tästä otetaan kaikki irti"
Koskinen pelkää, että omaa suhtautumistaan huumeisiin pohtivien nuorten joukossa Meriläisestä tulee jonkinlainen idoli, "joka uskaltaa ja menestyy".
- Olen melko varma, että kannabiksen vapauttamisen puolesta kampanjoivat ottavat tunnustuksista kaiken hyödyn irti.
Koskinen ei yllättynyt siitä, että yhä nuorempien ikäluokkien tullessa eduskuntaan tulee esiin myös tapauksia, joissa joku tunnustaisi joskus käyttäneensä esimerkiksi kannabista.
- Järkytys oli se, että istuva, virassa oleva kansanedustaja julistautuu huumeidenkäyttäjäksi.
Santavuoren mukaan vihreillä on puolueena nyt syvä itsetutkiskelun paikka.
- Julkisuudessa he tuomitsevat huumeet, mutta heidän paristaan paljastuu tasaisesti huumeidenkäyttökokemuksia ja esityksiä huumepolitiikan liberalisointiin, Santavuori vihjaa.
Viime eduskuntavaalien alla vihreiden kansanedustajaehdokas Markus Drake veteli kannabissätkää vaalimökin takana ja sai sakot. Vihreiden euroedustaja Heidi Hautala puolestaan on tunnustanut poltelleensa nuoruudessaan.
Poliisi aloitti rikostutkinnan
Lähde: Ilta-Sanomat 7.5.2004
Helsingin huumepoliisi kuulustelee kansanedustaja Rosa Meriläistä (vihr) ensi viikolla.
Esitutkinnan käynnisti Meriläisen julkisuudessa kertoma kannabiksen käyttö.
- Olimme häneen yhteydessä ja sovimme, että hän tulee kuulusteluun, tutkinnanjohtajaksi määrätty rikoskomisario Juha Hakola kertoo.
Hän ei kuitenkaan halunnut kertoa sovittua täsmällistä päivää.
Koska poliisilla ei tässä vaiheessa ole käsitystä, missä epäilty rikos on tapahtunut, kuulustelupaikaksi tarjottiin kahta vaihtoehtoista yksikköä.
Tamperelainen kansanedustaja halusi hoitaa kuulustelut Helsingin huumerikosyksikössä. Meriläistä epäillään tässä vaiheessa huumausaineen käyttörikoksesta.
Siitä voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Huumausaineen käyttörikos voidaan lievimmissä tapauksissa kuitata pelkällä sakkolapulla ilman oikeuskäsittelyä. Käyttörikoksen enimmäisrangaistus sallii kotietsinnät, mutta ainakaan eilen Meriläisen työhuonetta Arkadianmäellä tai asuntoa ei ratsattu.
Esitutkintalain mukaan poliisin on käynnistettävä esitutkinta, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
Tutkimukset eivät edellytä kenenkään tekemää rikosilmoitusta. Pelkkä julkisuudessa ollut tieto voi johtaa tutkintatoimiin.
Meriläinen jatkaa Wuoren kampanjassa
Lähde: Ilta-Sanomat 7.5.2004
Europarlamentaarikko, EU-vaaliehdokas Matti Wuori (vihr) ei aio luopua kampanjapäälliköstään Rosa Meriläisestä.
- Kun hän tuntee olevansa taas iskussa, niin totta kai ihan mielelläni jatkan yhteistyötä. Elämä jatkuu sillä välinkin, Wuori toteaa.
Meriläinen oli Wuoren kampanjapäällikkö myös edellisissä eurovaaleissa 1999. Wuori ei usko, että Meriläisen huumetunnustus vie kesäkuun vaaleissa ääniä häneltä.
- Omalta kannaltani en ole tästä millään tavalla huolissani. Täytyy tässä hoitaa aikataulut ja muut asiat, mutta kyllä se onnistuu, Wuori ounastelee.
Huumetunnustuksesta Wuori on vähäsanainen.
- Tässä vaiheessa toivon, että Rosa lepäisi Tampereella ja pääsisi taas työkuntoon.
- Olen lyhyesti hänen kanssaan käytännön asioista puhunut. Hän on täysin ylirasittunut.
Wuori, Heidi Hautala (vihr) ja Gunnar Jansson (r) herättivät huomiota ennen viime kevään eduskuntavaaleja yhtymällä eurooppalaiseen kannanottoon, jossa vaadittiin, ettei kannabiksen käytöstä pitaisi rangaista.
- Olen kauhuissani Suomen alkoholihaitoista paljon enemmän kuin kannabiksen käytöstä, jota en kuitenkaan kannata, Wuori kertoo.
Edustajatoveri: Tyttö on joutunut huonoille teille
Lähde: Ilta-Sanomat 7.5.2004
Kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) vuoden takainen huumeiden käyttö puhutti eilen kansanedustajia vuolaasti.
Myös puhemies Paavo Lipponen (sd) ilmoitti puhemiesneuvostossa keskustelleensa aiheesta vihreiden ryhmänjohtajan Satu Hassin kanssa.
Kristillisten kansanedustaja Kari Kärkkäinen esitti eilen, että kansanedustajille järjestettäisiin huumetestit.
- Voisimme olla tässä edelläkävijöitä samalla tavalla kuin eduskunta oli mm. tupakkalain soveltamisessa, Kärkkäinen perustelee.
- Tyttö (Meriläinen) on joutunut huonoille teille. Toivottavasti hän saa elämänsä järjestykseen, surkuttelee keskustan Hannu Takkula. Sisäministeri Kari Rajamäki (sd) muistuttaa, että huumausainerikollisuus on vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta.
- Tässä ei tarvita rintaman sisältä tulevaa murentamista, Rajamäki huomauttaa.
Sdp:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma epäili viime eduskuntavaalien alla, että vihreillä on huumeongelma.
- Aina ei ole mukava olla ennusteissaan oikeassa, Heinäluoma toteaa.
- Kansanedustajankin pitää miettiä, millainen malli hän haluaa olla nuorisolle, Marjukka Karttunen (kok) sanoo.
Hasis haisee pahalle
Lähde: Ilta-Sanomat 7.5.2004
Biodynaamisesti viljellyn dullan tympeä katku leijuu jälleen kerran vihreiden yllä.
Rosa Meriläisen (vihr) amok-juoksua muistuttava julkisuusryntäily huipentui Image-lehden haastattelussa tehtyyn avomieliseen tunnustukseen pilven polttamisesta kansanedustaja-aikana. Kun asiaa tivattiin uudestaan MTV3:n uutisissa keskiviikkona, kansanedustaja putosi kirjaimellisesti kuvasta.
Samalla putosi myös pohja vihreiden vakuuttelulta, että huumeet eivät olisi puolueen ja eduskuntaryhmän ongelma. Ne ovat sitä sekä poliittisesti että juridisesti. Vihreän eduskuntaryhmän yhdellä jäsenellä on edessään poliisikuulustelu huumeiden käytöstä ja puoluejohdolla poliittisen meriselityksen paikka.
Ainakin vielä eilen puoluejohtaja Osmo Soininvaara tuntui oudolla tavalla katsovan koko ongelman ylitse. Hänen mukaansa puolueella tai sen eduskuntaryhmällä ei ole syytä mihinkään erityiseen selventävään kannanottoon asian johdosta. Vihreiden huumevastainen kanta löytyy puolueohjelmasta. Katsokaa sieltä.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Satu Hassi puolestaan tuntui omissa ensilausunnoissaan paheksuvan, että Meriläinen meni hölöttämään tripistään julkisuuteen.
Hasiksen katku ei kirvele euroehdokas Matti Wuortakaan, joka on ilmoittanut, että Meriläinen jatkaa entiseen malliin hänen kampanjapäällikkönään.
Ehkä he eivät ole lukeneet vihreiden puolueohjelmaa.
Edellisen kerran vihreiden huumeongelmaa pöyhittiin eduskuntavaalien alla keväällä 2003. Silloin kaksi sen eduskuntavaaliehdokkaista, nuorten kellokas Markus Drake ja höyryklubilainen Kimmo Helistö vaativat avoimesti mietojen huumeiden laillistamista. Drake jopa teki meriläiset ja poltteli pilveä vihreiden vaalimökin kulmalla Kolmen Sepän patsaalla.
Kun Ilta-Sanomat käynnisti asiasta keskustelun Sdp:n puoluesihteerin Eero Heinäluoman haastattelulla (IS 14.2.2003: "Vihreillä on huumeongelma"), vihreiden pinna kärähti kuin hasissätkä.
Vihreät tekivät IS:n ja myös MTV3:n uutisoinnista vaalien jälkeen kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Kanteluun antoi kirjallisen suostumuksensa myös kansanedustaja Meriläinen, joka tuolloin toitotti vastustavansa huumeita.
Kantelu tehtiin suunnilleen vuosi sitten juhannuksen alla. Suunnilleen samaan aikahaarukkaan mahtuu myös Meriläisen Imagessa tunnustama pilven pössäyttely.
Julkisen sanan neuvosto antoi aikanaan vapauttavan päätöksen sekä Ilta-Sanomille että MTV3:lle.
Samanlaista vapauttavaa lausuntoa ei voi antaa vihreille kansanedustaja Meriläisen kaksinaamaisen toiminnan valossa.
Meriläisen huumekäry on huipentuma kansanedustajan koko talven ja kevään jatkuneessa julkisuushakuisessa hörhöilyssä Arkadianmäellä.
Hän on herättänyt huomiota mm. esiintymällä parlamentissa "Vittu haisee hyvältä" -rintanappi puserossaan.
Meriläisen kollegoja ja edustajatyötä väheksyvät kommentit nettipäiväkirjassa panevat ihmettelemään, mitä varten hän ylipäätänsä eduskuntaan aikoinaan pyrki. Epälojaali nälvintä on kaventanut lähinnä hänen omia toimintamahdollisuuksiaan politiikassa, jossa harvoin saa mitään aikaan ilman luottamukseen perustuvaa yhteistyötä.
Joka vaalikausi eduskunnassa on vähintään yksi ns. parlamentaarinen kylähullu. Propellihattua on kunniakkaasti kantanut mm. Veltto Virtanen. Meriläisen tavoin myös hänet valittiin valtiopäiville Tampereelta. Siellä tuntuu olevan erityisen huumorintajuisia äänestäjiä.
PEKKA ERVASTI
pekka.ervasti@sanoma.fi
Vihreiden huumeongelma
Lähde: Iltalehti 7.5.2004, Pääkirjoitus
Kansanedustaja Rosa Meriläisen puberteettiset tempaukset ovat herättäneet kohua jo aiemminkin, mutta olleet lähinnä kiusallisia ja mauttomia. Huumetunnustus on jo astetta vakavampi juttu, koska lainsäätäjän pitäisi itse olla esimerkkinä lain noudattamisesta.
Iltalehden eilen julkaistuun juttuun kansaedustaja Rosa Meriläisen (vihr) huumekokeiluista oli pujahtanut painovirhe, joka oli tahattoman osuva. Jutussa Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara kehui, kuinka hänen puolueellaan on "Suomen ehkä paras päihdepoliittinen ongelma". Kyse oli tietenkin ohjelmasta, mutta kiistatta vihreillä on käsissään taas melkoinen huumeisiin liittyvä ongelmakin.
Kansanedustaja Rosa Meriläisen käytöstä maan korkeimman poliittisen päätöksentekoelimen jäsenenä on joutunut seuraamaan hämmästyneenä. Juuri kun edellinen tamperelainen kansanedustajakummajainen, Pertti "Veltto" Virtanen (kipu) oli jättänyt Arkadianmäen, Mansesta tuli tilalle toinen julkisuudenkipeä shokeeraaja, joka vetää alaspäin kansanedustuslaitoksen muutenkin ryvettynyttä imagoa.
Kansanedustajilta edellytettyyn asialliseen ja siistiin pukeutumiseen sopimattoman minihameen eli "roiskeläpän" käyttö, pasteeraaminen eduskunnassa "V--u haisee hyvälle" -nappi rintapielessä, nettipäiväkirjan alatyyliset huomautukset ministereistä ja eduskuntatyöstä saivat jatkoa Image-lehteen annetusta haastattelusta, jossa Meriläinen tunnustaa käyttäneensä hasista kansanedustajana ollessaan. Kansanedustaja, joka on säätämässä lakeja kaikkien noudatettavaksi, on omalla käytöksellään murentamassa kansalaisten lainkuuliaisuutta. Tapausta voi tarkastella myös poliittisen tyhmyyden ilmentymänä. Aivan kaikkea ei poliitikonkaan pidä julkisuuteen laukoa. Vai halusiko Meriläinen murtaa asenteita huumeiden käytön sallimiseksi?
Meriläisestä on tullut riesa puolueelleen. Tämänkertainen kohu torpedoi tehokkaasti vihreiden keskiviikkona lanseeratun eurovaalikampanjan julkisuuden. Vaalimökin nurkalla pössytelleen kansanedustajaehdokas Markus Draken tapauksen olisi jo luullut riittävän opetukseksi ja varoittavaksi esimerkiksi Meriläisellekin. Mutta ei tuntunut menevän perille. Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara on harmitellut tapahtunutta ja levitellyt käsiään. Hänen mielestään tapaus Meriläinen ei ole puolueen vaan poliisin asia. Tämä on kummallinen asenne. Totta kai puolueen on vähintään paheksuttava näkyvän jäsenensä ja parlamenttiedustajansa toimintaa.
Kansanedustaja Rosa Meriläisen on ilmoitettu jääneen pitkälle sairauslomalle uupumuksen takia. Valtiopäivänaisella on ehkä ollut liian kova vauhti päällä. Meriläisen kannattaisi nyt rauhoittua, tajuta merkittävä asemansa kansanedustuslaitoksen jäsenenä ja jättää säheltäminen vähemmälle.
Rosa Meriläisen pro gradu -työ: Kuin narkomaanien
puolustuspuhe
Lähde: Iltalehti 7.5.2004
Vuonna 2000 valmistuneessa lopputyössään Onko narkomaani kansalainen Rosa Meriläinen kertoo tutkivansa narkomaanien ja kansalaisuuden suhdetta.
Opinnäytetyötä leimaa kauttaaltaan ote, joka on vähintäänkin ymmärtäväinen huumeidenkäyttäjiä ja jopa näiden mahdollista rikollista toimintaansa kohtaan. Meriläinen pohtii, miksi tavalliset kansalaiset leimaavat narkomaanit "heiksi", jotka eivät kuulu "meihin".
Meriläinen tuo moittivaan sävyyn esiin, että "rikosoikeudellisesta näkökulmasta narkomaani ei ole sairas ja surkea, vaan rikollinen." Hän perää myös narkomaanin oikeutta määritellä huumausaineiden käyttönsä ongelmallisuus ja mahdollinen narkomaani-nimikkeensä itse.
Tutkielman alkupuolella hän myös esittää jaottelun laillisiin klassisiin huumeisiin, kuten kahvi, alkoholi ja tupakka, ja laittomiin klassisiin huumeisiin kuten kokaiini, kannabis, LSD, heroiini ja amfetamiini.
Kannabis-kokeilunsa taustaa vasten Meriläinen asettaa itsensä melko outoon valoon, koska toteaa yhteenvedossaan: "Huumeilla tarkoitan useimmissa tapauksissa laittomia klassisia huumeita ja narkomaanilla näiden aineiden kuluttajaa".
Tosin Meriläinen on korostanut omalla kohdallaan kyseen olleen "laittomiin klassisiin huumeisiin" lukemansa kannabiksen kertakäytöstä eikä varsinaisesta kuluttamisesta.
"Länsimusiikistakin tulee riippuvaiseksi"
Muuten niin "pehmeäksi" mainostetun kannabiksen Meriläinen listaa kuuluvaksi aistiharhoja aiheuttaviin aineisiin eli hallusinogeeneihin. Heti perään hän valistaa lukijaa: "Riippuvaiseksi voi tulla monesta muustakin asiasta kuin huumeista, esimerkiksi peleistä ja sukupuolisuhteista. Joissakin arabimaissa länsimainen musiikki on kiellettyä muun muassa sen takia, että siihen tulee riippuvaiseksi."
Lisäksi Meriläisen mukaan narkomaanit heiluvat kansalaisuuden rajamailla, vailla täysiä kansalaisen oikeuksia tai ainakin jatkuvassa vaarassa menettää ne.
Huumevalistuskin on epäonnistunutta ja sitä paitsi "ristiriidassa ajanmukaisen tutkimustiedon kanssa sekä kuulijakunnan tiedon ja arkikokemuksen kanssa ja se toistaa Turmiolan Tommi -valistuksen kaikki virheet".
Magna cum laude approbatur -arvosanan saanut lopputyö on tehty Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselle.
Ari Meriläinen tuntee lapsensa
Lähde: Iltalehti 7.5.2004
- Rosalla on raskas työ. Kausi eduskunnassa on loppumaisillaan. Meille jokaiselle tulee heikkoja hetkiä. Rosa on sanonut katuvansa virhettään, Rosa Meriläisen Ari-isä toteaa.
Rosa oli reilun kahden ikäinen, kun TV2:ssa nykyään tuottajana työskentelevä Ari Meriläinen otti tytön nimelleen. Meriläinen on naimisissa Rosan äidin, näyttelijä Anneli Rannan kanssa.
Rosan lisäksi perheeseen kuuluu neljä vielä kotona asuvaa lasta.
Rosa kirjoittaa perhesuhteistaan nettisivuillaan:
Kun olin pieni kaveripiiriini ei kuulunut kuin muutama lasta, joilla oli vain yksi isä. Pidin heidän tilannettaan hieman ankeana, sillä koin kahden perheen olemassaolon todelliseksi turvallisuustekijäksi. Minähän olin onnellisessa asemassa, sillä isiä oli oikein tuplana! Ydinperheväki on kyllä sittemmin tehnyt kaikkensa saadakseen minut ymmärtämään sen, että ero olisi ongelma myös minulle, ei vain vanhemmilleni. Kas, koskaan ei ole liian myöhäistä saada onneton lapsuus. Olen toistaiseksi kieltäytynyt kunniasta. Postmodernit paimentolaiset rakastuvat itsepintaisesti kehen haluavat sukupuoleen katsomatta ja kieltäytyvät jäämästä kannabiskoukkuun, vaikka kerran vuodessa sitä polttavatkin.
Rosa Meriläinen ja hänen neljä kommuuniystäväänsä on sanottu irti komeasta kodista, jossa he ovat asuneet Tampereella Laukontorin varrella.
Isä toteaa, että tapaukseen ei liity mitään dramatiikkaa:
- Kyseessä on arvohuoneisto, jonka omistaja haluaa kunnostaa ja myydä. Rosa tuo tavaransa omakotitalomme kellariin siksi aikaa, että löytää uuden asunnon.
Meriläinen jäi sairauslomalle
Lähde: Iltalehti 7.5.2004
Rosa Meriläisen avustaja Veikko Halmetoja lähetti sähköpostitse yhden lauseen mittaisen tiedotteen: "Kansanedustaja Rosa Meriläinen on pitkällä sairaslomalla 29.4. diagnostisoidun vakavan uupumisen vuoksi."
Halmetoja ei suostu kertomaan, kuinka pitkä sairasloma Meriläiselle on kirjoitettu.
Halmetojan mukaan sairasloman pituudesta kerrotaan "varmaan aika pian". Meriläinen jäi sairaslomalleen vasta viikko diagnoosin jälkeen. Esimerkiksi MTV3:n kohuhaastattelu, jossa Meriläinen vaipui pyörrytystä valitellen polvilleen, tehtiin keskiviikkona eduskunnassa.
Viime viikon tapahtumista nettipäiväkirjaansa kirjoitellessaan Meriläinen ei mainitse lääkärilläkäyntiä, joka Halmetojan tiedotteen mukaan on siis tapahtunut torstaina, päivää ennen vapunaattoa.
Päiväkirjassaan hän kertoo olleensa keskiviikkoiltana Tampereen yo-talolla kuuntelemassa naisbändi Haarakiilaa ja kirjoittaneensa torstaina kirjallisen kysymyksen prostituoitujen tukipalvelujen resursseista.
Poliisi kutsui kuulusteltavaksi
Lähde: Iltalehti 7.5.2004
Poliisi aloitti eilen esitutkinnan kansanedustaja Rosa Meriläisen kannabiksen käytöstä. Meriläistä uhkaa syyte huumausaineiden käyttörikoksesta.
- Meriläisen kanssa on tänään sovittu menettelytavasta. Hän tulee kuulusteltavaksi ensi viikon aikana, rikosylikonstaapeli Juha Hakola Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä kertoi eilen.
Poliisi ei Hakolan mukaan vielä tiedä, missä kansanedustajan itsensä Image-lehdelle tunnustama kannabiksen käyttö tapahtui. Asiaa tutkitaan Meriläisen omasta toiveesta Helsingistä käsin.
Hakolan mukaan Meriläinen oli lyhyen puhelun aikana yhteistyökykyinen.
- Hänelle oli selvinnyt jo aikaisemmin, että poliisi tulee ottamaan yhteyttä.
Ensi viikon kuulustelujen jälkeen ratkeaa, saako Meriläinen syytteen.
Rikoslain mukaan huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoihin tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen. Mikäli teonkuvaus vastaa kokonaisuudessaan Meriläisen antamaa lehtikirjoituskommenttia, kansanedustaja selvinnee pelkillä sakoilla.
Vihreät kokoustivat kirein ilmein kriisitunnelmissa
Lähde: Iltalehti 7.5.2004
"Täältäkö sitä pilveä saa?"
Kansanedustaja Rosa Meriläisen kannabissotku oli torstain aihe eduskunnan käytävillä ja kuppilassa. Vihreiden pitäessä kokoustaan ryhmähuoneen visusti suljettujen ovien takana riitti muilla puolueilla virnuiltavaa.
Rosa Meriläisen kannabiskohu oli eilen eduskunnassa jokaisen huulilla. Kovimmassa ristitulessa olivat tietenkin vihreät.
- Täältäkö sitä pilveä saa, käväisi kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaisiin kuuluva kansanedustaja Kimmo Sasikin irvailemassa vihreiden ryhmähuoneen edessä odottavalle toimittajajoukolle.
Hetkeä aikaisemmin ryhmäkokoukseen oli rientänyt Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara kireämpänä kuin aikoihin.
- Kyllähän me kaikki olemme tästä hirvittävän harmissamme ja senkin takia, että tämä vahingoittaa myös puoluetta aika paljon. Tässä on toimittu myös puoluetta kohtaan erittäin epäsolidaarisesti. Ryhmäkuri ei koske vapaa-aikaa, tuhisi Soininvaara.
Hän ei myöntänyt, että vihreillä olisi huumeongelma, vaikka puolueen listoilla viime vaaleissa ollut ehdokas tuomittiin taannoin huumausaineen käyttörikoksesta ja nyt samalla nimikkeellä tutkitaan myös Rosa Meriläisen tekemisiä.
- Suomessa on 300 000 ihmistä, jotka ovat käyttäneet huumeita, se on tietysti yleinen ongelma, mutta ihmettelen, miksi aina vihreiden poliitikkojen huumeiden käyttö on niin kiinnostavaa.
Hassi iloinen sairauslomasta
Runsaan puolentoista tunnin keskustelun jälkeen vihreät marssittivat ryhmänjohtajansa Satu Hassin toimittajien ristituleen.
- Ryhmä keskusteli tästä uusimmasta tapauksesta ja itse asiassa myös Rosa Meriläisen aikaisemmastakin käytöksestä. Ryhmä ei mitenkään voi hyväksyä minkäänlaista huumeidenkäyttöä, teko on paheksuttava.
Meriläisen kanssa Hassi aikoo keskustella, kunhan hän on "sen verran kuntoutunut, että jatkokeskustelut ovat järkeviä" siitä, minkälainen käyttäytyminen on kansanedustajalle sopivaa.
- Olen iloinen, että hän vihdoin viimein ymmärsi jäädä sairauslomalle. Olisi ollut parempi, jos hän olisi ymmärtänyt sen jo aikaisemmin, Hassi sanoi.
Meriläisen erottamisesta vihreiden eduskuntaryhmästä ei Hassin mukaan keskusteltu.
Sen sijaan Hassi ja Soininvaara painottivat, että Meriläisen toiminta ei kuvasta vihreiden kantaa huumeisiin, vaan se löytyy viime syksynä hyväksytystä päihdepoliittisesta ohjelmasta. Ohjelma torjuu huumeiden myynnin laillistamisen.
He eivät kuitenkaan maininneet, että ohjelmassa huumeiden käytöstä rankaisemista ei pidetä järkevänä. Ohjelmasta suoritetussa koeäänestyksessä viime syyskuussa esimerkiksi kannabiksen kotikasvatuksen laillistamista kannatti viisi Vihreän liiton valtuuskunnan jäsentä.
Muissa puolueissa hymyiltiin hiljaa
Muiden puolueiden kansanedustajat olivat eilen varsin haluttomia kommentoimaan tapaus Meriläistä julkisuudessa. Lähinnä kilpailevissa puolueissa virnuiltiin "vihreiden ikuisuusongelmalle", kunhan toimittaja ensin vakuutti, että sananvaihto ei päädy lehteen.
Yksi harvoista poikkeuksista oli Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
- Poliittisesti tässä on surullista se, että hän (Meriläinen) ennen vaaleja antoi sellaisia julkilausumia kuin antoi tietäen kuitenkin, mitä omat harrastukset ovat. Siitä häntä voi poliittisesti arvostella, muutoin tämä on pelkästään traagista.
- Sen verran politiikassa täytyy ajatella, että ei kannata ihan sellaisten asioiden puolesta liputtaa, joita ei ollenkaan itse oikeasti kannata, pohti Siimes.
Siimes viittasi Meriläisen ennen vaaleja Ilta-Sanomissa julkaistuun yleisönosastokirjoitukseen. Sen otsikkona oli "Ei huumeille".
Halme riehaantui Meriläisen kannabissotkusta
Lähde: Iltalehti 7.5.2004
Kansanedustaja Tony Halme haluaisi, että koko vihreiden eduskuntaryhmä kävisi huumetestissä. Halme muistuttaa ehdottaneensa testejä eduskunnalle jo vajaa vuosi sitten.
Tony Halme (ps) esitti eduskunnan huumetestejä viime toukokuussa pidetyllä kyselytunnilla siten, että testeissä kävisi säännöllisin väliajoin viisi, esimerkiksi arpomalla valittua kansanedustajaa.
Tuolloin Halme letkautti, että "voin olla joka kerta testattavana, jottei vihreiden tarvitse osallistua ollenkaan" ja että "osa vihreistä haluaa kannabiksen R-kioskille".
- Sanani osuivat kerrankin oikeaan osoitteeseen. Kovaa mekkalaa hän (Rosa Meriläinen) on pitänyt, mutta huono loppu sille tuli. Ei ihme, että alkaa huimata, kun totuus tulee esiin, Halme pohdiskeli.
Vihreiden edustajat huumetesteihin
- Vihreät ovat sanoneet, että he haluavat hasiksen polttoa sun muuta lailliseksi. He ovat nyt pyrkineet sanoutumaan tästä tapauksesta irti, mutta en pidä sitä oikein uskottavana. Tuollaisia huumeveikkojahan he ovat, napin nappaajia, siemenen poimijoita ja hasiksen polttajia koko porukka. Ei yhtään yllätä kyllä tämä, Halme laukoo.
- Mielestäni olisi hyvä, jos koko vihreiden eduskuntaryhmä painuisi nyt vapaaehtoisiin huumetesteihin. Olen aiemmin pyytänyt Osmo Soininvaaraa huumetesteihin, mutta ei hän koskaan tullut.
Vihreät eivät lämmenneet
Vihreiden ryhmyrin Satu Hassin mukaan Meriläisen tapaus ei vaikuta vihreiden osin kielteiseen kantaan työpaikkojen huumetestejä kohtaan.
- Testithän ovat epäluotettavia ja tuottavat paljon vääriä positiivisia. Sitähän emme ole vastustaneet, että sellaisissa työtehtävissä, joissa se on oikeasti turvallisuuden kannalta tärkeää, testataan.
Kuuluuko kansanedustajan työ sellaisiin?
- Ensimmäinen kerta, kun tämä kysymys tuli eteen. On joka tapauksessa selvää, että kansanedustajan huumeiden käyttö on laitonta ja kaikin puolin paheksuttavaa ja sopimatonta.
Olisitteko te ryhmänä valmiita huumetesteihin?
- No siitä me ei todellakaan olla keskusteltu. Ja ei... siis... kyllä tätä työtä tehdään selvin päin.
Halmeellakin huumetuomio
Halmeen omakaan huumetausta ei ole puhdas.
Viime kesän ampumistapauksen seurauksena Halme sai tammikuussa ehdollisen tuomion ja roimat sakot. Halme tuomittiin tuolloin myös huumausaineen käyttörikoksesta, sillä kansanedustajan virtsasta löydettiin todisteet amfetamiinista.
Halme ei pidä omaa tapaustaan vertailukelpoisena Meriläisen kannabissotkuun, vaan vetoaa edelleen siihen, että "joku teki källit", eli että aine joutui Halmeen elimistöön tämän itsensä tietämättä.
Ampumistapaustahan edelsi parlamentaarikon usean päivän mittainen ravintolakierros.
JUHA PÄRSSINEN
juha.parssinen@iltalehti.fi
Naispuolinen Tony Halme
Lähde: Turun Sanomat 7.5.2004, Kolmas pääkirjoitus:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,162529,2004-05-07
Kansanedustaja Rosa Meriläisestä (vihr) on kehkeytynyt naispuolinen Tony Halme. Tämä tamperelainen ensimmäisen kauden kansanedustaja on hyvin julkisuushakuinen, pukeutuu huomiota herättävästi, käyttää kansanedustajille sopimatonta kieltä ja on syyllistynyt myös rikoksiin.
Image-lehden haastattelussa Meriläinen tunnusti teini-iän myymälävarkausten lisäksi käyttäneensä jopa kansanedustajana ollessaan huumeita, "polttanut pilveä bileissä vähän". Tässä on kysymyksessä rikos, josta on paitsi poliittisia, myös rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Meriläisestä on muodostunut vihreille uusi rasite ja uskottavuusongelma. Viime eduskuntavaalien edellä Heidi Hautalaa ja Osmo Soininvaaraa syytettiin harkitsemattomista huumelausunnoista ja vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Markus Drake yllätettiin itse teostakin.
Meriläinen paheksui Draken pössyttelyä
Lähde: Turun Sanomat 7.5.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,162592,2004-05-07
Vihreiden eduskuntavaalikampanjan aikaan vihreiden nuoriso- ja opiskelijajärjestön puheenjohtajana toiminut Markus Drake aiheutti pahennusta polttamalla kannabista Helsingin vihreiden vaalikopilla.Rosa Meriläinen lähetti Drakelle avoimen kirjeen, jossa hän tuomitsi jyrkästi Draken teon.
Drake itse vähätteli sauhuttelun merkitystä. Draken tempaus oli liikaa puoluejohdolle, sillä nuorisojärjestön hallitus hyllytti Draken puheenjohtajan paikalta. Puolueen puheenjohtaja Osmo Soininvaara tuskaili tapausta ja piti Draken toilailua kakaramaisena. Joittenkin arvioitten mukaan kannabissotku vei vihreiltä ratkaisevat äänet, jotta puolueen painoarvo olisi avannut oven uuteen hallitukseen vaalien jälkeen.
Rosa Meriläinen joutuu poliisikuulusteluun ensi viikolla
Lähde: Turun Sanomat 7.5.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,162587,2004-05-07
Huumeiden käytön eduskunta-aikanaan tunnustanut kansanedustaja Rosa Meriläinen (vihr) joutuu poliisin kuulusteltavaksi huumausainerikoksesta epäiltynä. Poliisi päätti tutkinnan aloittamisesta torstaiaamuna. Helsingin poliisi kuulustelee Meriläistä ensi viikolla.
- Asia on sikäli selvä, että Meriläinen on kertonut julkisuudessa käyttäneensä huumeita, kertoi asian tutkintaa johtava Juha Hakola Helsingin poliisin huumerikosyksiköstä.
Meriläistä ei tavoitettu torstaina kommentteja varten. Meriläisen avustaja ilmoitti Meriläisen jääneen pitkälle sairauslomalle vakavan uupumuksen vuoksi.
Meriläinen tunnusti keskiviikkona MTV3:n uutisille käyttäneensä kannabista kansanedustaja-aikanaan. Sitä ennen asiasta oli kertonut Image-lehti, jossa Meriläinen kertoo "polttaneensa vähän pilveä" eräissä juhlissa.
Meriläistä odottaa todennäköisesti sakkotuomio. Hakolan mukaan vastaavista tapauksista on yleensä annettu 6-15 päiväsakkoa.
Meriläinen ei ole ensimmäistä kertaa kohun kohteena. Julkisuudessa on taivasteltu muun muassa hänen eduskunnassa käyttämäänsä minihametta.
"Heikentää uskottavuutta"
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi kertoi yllättyneensä siitä, että Meriläinen sortui huumeidenkäyttöön kansanedustajana. Kohu harmittaa vihreiden koko eduskuntaryhmää:
- Tämä peittää alleen sen työn, mitä muut ihmiset tekevät aidosti, Hassi sanoi.
Hassi kertoo keskustelleensa asiasta jo Meriläisen kanssa, joka oli ymmärtänyt, että "tuli tehtyä tyhmästi".
- Aion jatkaa hänen kanssaan keskustelua siitä, millainen käytös on kansanedustajalle sopivaa, Hassi sanoi.
Kokoomus ja keskusta arvioivat tapauksen heikentävän vihreiden poliittista uskottavuutta.
- Kun Drake esiintyi vastaavasti kunnallisvaalien alla, selityksenä
oli, että ulkopuolinen
anarkisti oli soluttautunut puolueeseen. Nyt tätä selitystä
ei voi tarjota, arvioi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz.
- Kansanedustajan pitäisi näyttää esimerkkiä. Jos sekaantuu huumeisiin, vie se koko ryhmältä uskottavuutta, sanoi keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli.
Sdp:n ryhmäjohtajan Jouni Backmanin mukaan vihreän puolueen uskottavuus on vaarantunut jo tätä ennen. Hän toivoo, että tapauksesta keskusteltaisiin vakavasti vihreiden ryhmässä.
Kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Päivi Räsänen totesi, että hänelle tapaus ei ollut yllätys, kannattihan Meriläinen jo vaalikampanjansa aikana mietojen huumeiden käytön laillistamista ja myönsi kannabiksen kokeilun.
- Ei tämä ollut varmastikaan yllätys vihreiden johdollekaan, Räsänen sanoo.
- Meriläinen ja Drake eivät ole yksittäistapauksia: vihreissä on muitakin kannabiksen laillistamista kannattavia. Näin ollen yritykset pestä kätensä tästä asiasta ovat ontuvia.
Viime kesänä samankaltaisen kohun kanssa eläneet perussuomalaiset eivät halunneet tuomita vihreitä yksittäistapauksen vuoksi.
Tutkija pitää kovaa arvostelua kohtuuttomana
Lähde: Turun Sanomat 7.5.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,162569,2004-05-07
Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen kertoo hämmentyneensä kansanedustaja Rosa Meriläisen saamasta julkisuuskohusta.
- Minusta oli täysin käsittämätöntä ja järkyttävää, miten MTV3:n uutisissa ja iltapäivälehdissä on suhtauduttu asiaan. Pyörtymishaastattelu televisiossa ja vastaavat kuvat lehdissä ovat nöyryyttävällä tavalla samaa luokkaa kuin kuvat irakilaisvankien kidutuksista ja aiemmin silvotuista amerikkalaisista. Hakkarainen ei ota sen tarkemmin kantaa siihen, onko Meriläinen toiminut oikein tai väärin.
- Aiheesta on varmasti hyvä uutisoida, mutta ei välttämättä tällä tavalla. Eihän mediassa ole revitelty tällätavalla humalaisista mieskansanedustajistakaan. Jos he ovat jääneet kiinni rattijuoppoudesta ja vaarantaneet toiminnallaan muiden turvallisuuden, he ovat selvinneet paljon vähemmällä julkisuudessa.
Hakkaraisen mukaan Meriläisen ikäpolven huumekokeilut eivät ole mitenkään harvinaisia. Siinämielessä hän ei pidä mitenkään ainutlaatuisena, että myös kansanedustajien piiristä löytyy kokeilijoita.
- Tutkimuksen mukaan alle 35-vuotiaista joka kolmas on kokeillut jotain huumeita. Yhdysvalloissa demokraattisen puolueen ehdokkaista jopa suurin osa. Siellä on vähitellen huomattu, onko asialla loppujen lopuksi mitään julkisuusarvoa.
Kansanedustajia joka lähtöön
Lähde: Helsingin Sanomat 8.5.2004, Pääkirjoitus
Suomalaisella henkilöpainotteisella vaalijärjestelmällä on valo- ja varjopuolensa. Kansalaiset voivat eduskuntavaaleissakin vaikuttaa suoraan siihen, ketkä henkilöt puolueiden listoilta tulevat valituiksi. Varjopuoliin kuuluu se, että valituiksi tulevat eivät aina täytä kansanedustajan aseman laatuvaatimuksia edes käyttäytymisen osalta.
Eduskunta ei ole mikä tahansa työpaikka, vaan Suomen kansaa edustava korkein valtioelin. Se asettaa kansanedustajalle tiettyjä nuhteettomuus- ja käyttäytymisvaatimuksia, vaikka hänen mielipiteitään ei saa rajoittaa. Ei voida tietenkään ennalta sulkea pois sitä, että kansanedustajakin saattaa sortua johonkin laittomaan tekoon. Kansanedustajan aseman koskemattomuuden suojelu edellyttää sitä, että hänet voidaan erottaa vain vakavammista rikoksista tuomittuna. Niinpä Tony Halme jatkaa kansanedustajana, vaikka hän sai tuomion useammastakin eri rikoksesta.
Kun vihreiden Rosa Meriläinen tunnustaa syyllistyneensä satunnaiseen huumausaineen käyttöön, se on lainrikkomuksena melko vähäpätöinen asia, mutta poliittisesti vakava - ainakin hänen puolueelleen. Vihreät ovat parhaansa mukaan yrittäneet päästä eroon "huumepuolueen" polttomerkistä. Eduskuntavaalien alla puolueen nuorisojärjestön johtaja halusi provosoida keskustelua vapaammasta huumepolitiikasta kertomalla omasta huumeiden käytöstään. Puolue sanoutui hänestä jyrkästi irti. Nyt oli vuorossa puolueen kansanedustaja, entinen varapuheenjohtaja.
Meriläinen on saanut ryhmätovereitten vihat niskoilleen muustakin käyttäytymisestä kuin huumesekoilusta. Meriläisen mielestä "eduskunta on perseestä", poliitikot ja puolueet ovat kaksinaamaisia, oma puoluekin yrittää kieltää omien mielipiteiden lausumisen...
Ei ihme, että vihreät pelkäävät uskottavuutensa joutuvan turhan koville äänestäjien silmissä.
"Yleinen tyhmyys jää kertomatta"
Lähde: Helsingin Sanomat 9.5.2004, Muut lehdet
Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja Mauri Liukkonen kysyy, onko pilveä kerran pössäytellyt kansanedustaja huonompi yhteisten asioiden hoitaja kuin poliitikko, joka tunnollisesti ja kiitettävällä ahkeruudella tekee vuosikausia tyhmyyksiä.
"Jos nuhteettomuus olisi ainoa mittatikku, saattaisi monen taitavan poliitikon ura tyssätä jo alkuunsa. Urho Kekkosesta olisi tuskin koskaan tullut suurta suomalaista valtiomiestä."
"Eduskunnassa on tälläkin hetkellä monta kansanedustajaa, joita ei koskaan saa kiinni juopottelusta tai siveettömyydestä, pilven poltosta puhumattakaan. Osa heistä ei ole saanut aikaan yhtään mitään. Osa taas on kunnostautunut torppaamalla monta hyvää hanketta, mistä laskun aina maksavat muut kuin he itse."
"Voisikohan viimeksi mainittuja joskus paheksua iltapäivälehdissä monen sivun voimin?"
Viikon voittajat
Lähde: Aamulehti 9.5.2004, Jyrki Lehtola
Suomen huumetilanne
Vastoin yleistä käsitystä Suomen huumetilanne ei olekaan
riistäytynyt käsistä, koska maan ainoa huumeongelmainen
on kansanedustaja, joka poltti vuosi sitten vähän pilveä
kotibileissä eikä pitänyt kokemastaan.
Poliisin työtaakka
Vastoin yleistä käsitystä poliisi ei näännykään
työtaakkansa alle, koska sillä oli aikaa ottaa heti tutkittavaksi
se, että joku oli joskus polttanut vähän pilveä kotibileissä.
Vihreät
Vastoin yleistä käsitystä, vihreän liiton pahin
ongelma ei olekaan uskottavuuden puutteessa, yhdentekevyydessä tai
selkärangattomuudessa, vaan siinä, että niillä on kansanedustajana
joku, joka on joskus polttanut vähän pilveä kotibileissä.
Tyhmä puhuu totta
Lähde: Helsingin Sanomat 9.5.2004
MTV3:n uutiset näytti keskiviikkona, miten kansanedustaja Rosa Meriläistä (vihr) alkoi huimata kesken haastattelun, jossa toimittaja hiillosti Meriläistä kannabiksen käytöstä.
Torstain Iltalehden kannessa huimauskohtaus oli jo "ROMAHDUS". Kuvassa Meriläinen oli kyykistynyt lattialle, ja hänen päänsä päällä heilui MTV3:n toimittajan mikrofoni kuin jättiläisnuija.
Perjantain Ilta-Sanomissa Meriläisestä olikin sitten tullut "Huumemannekiini?" Uutisoinnista tuli mieleen surullisenkuuluisa lööppi 1980-luvun alusta: "Ahti anoi armoa humalassa." Karjalais-lööppi on usein käytetty esimerkki julmasta journalismista.
Ei ole suuri uutinen, että kansanedustaja on kokeillut kannabista. Ammoiset huumekokeilunsa ovat myöntäneet muiden muassa Heidi Hautala, Erkki Tuomioja, Vappu Taipale, Osmo Soininvaara, Tony Halme, Mikko Alatalo ja Veltto Virtanen.
Varusmiehille tehtyjen kyselyjen mukaan viidesosa suomalaisista ja ruotsalaisista varusmiehistä ovat käyttäneet huumeita ainakin kerran. Kansanedustajat poikkeavat tuskin keskiarvosta, elleivät sitten ylöspäin. Uutinen on se, että kansanedustaja puhuu julkisesti pilvenpoltostaan. Miksi Rosa Meriläinen meni tunnustamaan tehneensä rikoksen - ja vielä kansanedustaja-aikanaan?
Meriläinen on tunnetusti ajattelematon lörppö. Imagen toimittaja sai hänet tavallistakin avoimemmaksi kutsumalla kapakkaan. Rennossa seurassa muutaman tuopin jälkeen unohtuu helposti, ettei tässä rupatellakaan kaverien kesken. Seuraavana aamuna molemmilla on krapula, mutta toimittajalla haastattelunauha. Imagen jutustakin näkyy, että pössyttelypuheet alkoivat kaduttaa Meriläistä, mutta toimittaja pisti ne tietysti lehteen - arvaten varmasti, että Imagen nimi pääsisi Rosan siivellä muihin viestimiin. Kaavahan on tuttu aiemmista huumekohuista: pari lausetta nuorisomediassa, jättiläisotsikot iltapäivälehdissä ja lopuksi Ritva Santavuoren tuomio.
Sattumalta media kauhisteli kansanedustajan satunnaista kannabiksen käyttöä samaan aikaan, kun Helsingin puistoissa lojui humalaisia kuin ruumiita Raatteen tiellä ja puolet kansasta raahasi Tallinnasta valtionyhtiö Altian kossumäyräkoiria - mutta sehän meitä kaikkia vain nauratti. Vain päivää ennen kannabiskohua eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkisti ylpeänä filosofi Pekka Himaselta tilaamansa raportin. Raportissa Himanen esittää moraalisen teesinsä vapaamielisemmälle Suomelle: "Se, mitä aikuiset ihmiset tekevät vapaasta tahdostaan ja mikä ei vahingoita muita, on ok." Meriläisen pilvenpoltto olisi tuskin vahingoittanut ketään muuta - ellei kannabikseen olisi yhdistynyt muutama kalja, lörppö suu ja ahnas media.
Anu Nousiainen
Saska Snellman
Kymmenet "hamppuverkkolaiset" suitsuttavat kansanedustajan
avoimuutta
Lähde: Iltalehti 10.5.2004
Kannabiksen käyttäjät pommittavat Rosa Meriläisen sähköpostia
Kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) tunnustus kannabiksen käytöstä on saanut internetin suomalaisen hamppuforumin käyttäjät riemastumaan. Kymmenet forumin käyttäjät hehkuttavat Meriläistä sankariksi ja ovat myös lähettäneet kansanedustajalle kannustavia sähköposteja.
- Pisteet Rosalle ulos tulosta. Rosalle kannustava sähköposti lähtee juuri tällä sekunnilla ja kannustan muita mukaan, yksi keskustelun ensimmäisistä kirjoittajista kannustaa.
- Pistin jo hänelle kantaa ottavan ja kannustavan sähköpostin, jossa kutsuin myös tänne foorumille tutustumaan meihin vaarallisiin, yhteiskuntamme pohjasakkaan kuuluviin rikollisiin, eräs keskustelija kirjoittaa.
Tunnustus kiusallinenkin
Hamppuforumin käyttäjiltä riittää runsaasti sympatiaa Meriläistä kohtaan ja kritiikkiä, niille, jotka tuomitsevat kansanedustajan kannabiksen käytön. Forumilaiset yrittivät jopa sähköposteillaan houkutella Meriläistä puolileikillään lauantaina pidetylle hamppumarssille, joka kokosi Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun kannabiksen laillistamista kannattavia henkilöitä.
Osa forumin käyttäjistä pitää Meriläisen Image-lehdessä julkaistua kannabistunnustusta kuitenkin vähintään kiusallisena.
- Kansan tuoreessa muistissa on eräänkin vihreän huumemyönteiset kannanotot, kirjoittaja sanoo viitaten viime vuonna eduskuntaan pyrkineeseen Markus Drakeen, joka esitti julkisuudessa kannabiksen laillistamista.
- Toisaalta tällainen "kaapista ulostulo" tuo kannabista lähemmän tavallista kansaa, pois katuojien pohjalta ja saastaisista huumeluukuista, sama kirjoittaja puolustelee.
Lööppijournalismia Maikkarista
Lähde: Helsingin Sanomat 13.5.2004, Kanavalla
MTV3:n uutiset päätti viikko sitten pistää ykkösaiheekseen kansanedustaja Meriläisen surullisen kuuluisan pilvenpoltto-lausunnon Image-lehdessä. Valinta oli sikäli erikoinen, ettei kyse ollut uutistoimituksen omasta skuupista vaan toisen tiedotusvälineen julkaiseman jutun kommentoinnista. Oleellista toimittaja Vesa Kallionpään jutussa ei ollutkaan uutisen asiasisältö vaan vaikutelma - se, mitä uutiskuvassa näkyi.
Kesken MTV3:n haastattelun Meriläistä alkoi pyörryttää ja hän kyykistyi. Sen sijaan, että toimittaja olisi editoinut tämän osuuden pois jutusta, hän päätti sisällyttää sen uutiseen, jossa keskusteltiin vuoden takaisesta pilven poltosta.
Eräs ystäväni epäilikin, ettei huimauskohtausta olisi nähty jutussa, joka olisi käsitellyt ydinvoiman turvallisuutta, päästörajoituksia tai ihmisoikeuksia. Nyt sen sijaan kohtaus assosioitui uutisaiheeseen eli pilven pössyttelyyn.
Näin uutinen vihjaa ja antaa ymmärtää, että näillä asioilla on jokin yhteys. Kuinka moni katsoja tässä vaiheessa kiinnitti huomiota siihen, että uutisessa puhuttiin vuoden takaisesta asiasta?
MTV3:n uutistoimituksen näkökulma ja valinnat myötäilevät iltapäivälehtien lööppijournalismia, joka yhdistelee otsikoita ja kuvia varsin lennokkaasti: Lehti kertoo suurin otsikoin romahduksesta, ja otsikon vieressä on kuva julkkiksesta. Romahdus yhdistyy näppärästi julkkikseen, vaikka kyse olisi kahdesta eri jutusta.
On hämmentävää, että television uutistoimitus lähtee lööppijournalismin linjalle. Uutiskuviin liittyy tietenkin aina tulkintoja. Oleellista on se, kuinka tarkoitushakuista kuvien järjestely kulloinkin on. Halutaanko sanoa jotain, mitä muuten ei voi sanoa? Miksi vihjaillaan - eikä sanota suoraan? Kyse voi olla arkaluontoisesta aiheesta tai sitten - sanottavaa ei yksinkertaisesti ole.
Jos ei ole taitoa käsitellä monimutkaista asiaa, voi aina yhdistellä kuvia ja tekstejä ja luoda vaikutelman siitä, että nyt on päästy jonkin merkittävän asian äärelle. Joku voi tulkita moisen kriittisyytenä.
Ymmärtääkseni kuitenkin kriittinen journalismi esittää kysymyksiä ja pitäytyy faktoissa. Sen tavoitteena on terävöittää keskustelua, ei sumentaa sitä.
Kohuja on helppo synnyttää. Vaikeampaa on arvioida asioiden painoarvoa. Vai onko lopulta kaikkein vaikeinta olla tarttumatta kohun houkutukseen?
Kaarina Nikunen
Savuna ilmaan
Lähde: Metro 14.5.2004, Kolumni
Ennen kuin jatkan tämän pidemmälle, niin totean, että tuomitsen jyrkästi kaikkinaisten huumausaineiden kaupustelun, mutta en niiden käyttöä. Tämä kantani säilyy läpi tämän kolumnin, vaikka en sitä aina erikseen mainitse. Jyrkän tuomion kaupustelulle esitän jutussa aina juoksevana järjestysnumerona (1-9). Näin sen takia, että huumeista kirjoittaminen on vähän niin kuin kirjoittaisi terrorismista. Jos ei terrorismia tuomitse joka toisessa lauseessa, kirjoittajaa pidetään helposti Osama bin Ladenin kannattajana.
Ja sitten asiaan. Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen ilmiantoi itsensä jokin aika sitten pilven poltosta. (1)
Reaktiot olivat odotetut. Moraalista tuohtumusta. Epäilyjä siitä, onko Meriläinen kelvollinen enää hoitamaan kansanedustajan tehtäviä. Entinen valtionsyyttäjä Ritva Santavuori toivoi, että Meriläisen huimauskohtaus MTV3:n uutisissa tulkittaisiin niin, että noin huonoon kuntoon ihminen menee, kun käyttää huumeita.
Tony Halme, jolla itsellään on pitkä historia viinan ja hormonien sekakäytöstä, vaatii vihreiden kansanedustajille huumetestejä. Hyvä, että joillain on vielä huumorintaju jäljellä näissä huumehommissa.
Meriläinen kertoi polttaneensa pilveä joskus viime vuonna ja katuvansa (2). Joidenkin mielestä tässä asiassa Meriläinen teki suurimman virheensä. Virhe ei ollut pössäyttely, vaan se, että Meriläinen tunnusti pössäytelleensä. (3)
Mitä? Eikö ihmisen aina pidäkään puhua totta? Vai pitääkö puhua totta aina silloin, kun siitä on itselle etua? Aiheuttaako Meriläinen hölösuumaisuudellaan paineita kansanedustajakollegoilleen?
Rehellisyys on saanut kommenteissa uuden synonyymin. Rehellisyys on tyhmyyttä.
Suomalaisia pidetään siinä mielessä rehtinä kansana, että kaikenlaiset tyrimiset saa anteeksi, kunhan reilusti tunnustaa. Meriläisen kohdalla tämä avoimuus ei aivan toiminut.
Jos pössäyttely (4) olisi tullut julki jotain toista kautta, sanotaan nyt vaikka vuoden kuluttua, olisimme saaneet lukea lehdistä kommentteja siitä, että Meriläinen on raukkamaisesti yrittänyt peitellä asiaa. Olisi vaan reilusti myöntänyt silloin aikanaan, että pilveä on tullut poltettua (5), niin olisi saanut kaiken anteeksi. Että voiko tuommonen ihminen olla ollenkaan kansanedustaja, joka ei reilusti myönnä virheitään?
Kohu Meriläisen pössyttelystä tuntuu siitäkin syystä omituiselta, että yhä kasvava määrä suomalaisia juo parhaillaan itseään työkyvyttömäksi tai kuoliaaksi valtion suojeluksessa ja sponsoroimana. Sammuneita ihmisiä makaa pitkin raittia niin kylissä kuin kaupungeissakin. Selviämisasemat eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia, jotka apua tarvitsisivat. (6)
Rosa Meriläinen on nyt jäänyt sairaslomalle. Syynä ei suinkaan ole pilven poltto, vaan ylirasitus. Meriläinen sanoo toimineensa tyhmästi, mutta tämä ei raivopäisimmille tuomitsijoille riitä.
Mitä muuta hän voi tehdä? Poltettua sätkää ei saa enää ulospuhallettua. Enkä usko, että käytön raivopäinen tuomitseminen on sitä kaikkein tuloksekkainta ennaltaehkäisevää huumepolitiikkaa. (7 ja 8)
Ne, jotka ovat Meriläisen toiminnasta moraalisesti tuohtuneita, ovat huolissaan nuorten huumeidenkäytöstä. Mutta kyllä taustalla on myös tunne omasta erinomaisuudesta.
Meikäläinen se ei olekaan töpeksinyt, ja jos onkin, niin en ole jäänyt kiinni. (9)
Taina West
Kuulustelut saivat Meriläisen sanattomaksi
Lähde: Iltalehti 22.5.2004
Huumausaineen käyttörikoksesta epäilty kansanedustaja
Rosa Meriläinen (vihr) saapui eilen iltapäivällä poliisikuulusteluihin
Pasilan poliisitaloon ilmeettömän totisena.
Punaiseen verhoutunut Rosa Meriläinen ei suostunut kommentoimaan edessään olevia kuulusteluja millään tavoin vaan käänsi hermostuneesti selkänsä toimittajille ja kuvaajille. Meriläinen ja hänen asianajajansa Paul Perovuo olivat sopineet keskenään vaitonaisesta linjasta.
- Kumpikaan meistä ei kommentoi tätä asiaa nyt millään tavoin, Perovuo totesi tiukasti odotellessaan Meriläistä kuulusteluista.
Meriläinen otti asian niin kirjaimellisesti, että hän
ei sanonut toimittajille sanaakaan ennen kuulustelua eikä sen päätyttyä
reilun tunnin
kuluttua. Kuulustelusta palattuaan Meriläinen oli vapautuneemman
oloinen mutta poistui kiireesti paikalta Perovuon kanssa.
Kuulusteluissa selvitettiin muun muassa, mitä aineita Meriläinen on käyttänyt ja missä. Yleensä huumausaineen käyttörikos tutkitaan sillä paikkakunnalla, jolla rikos on tehty. Kun tämä ei ollut selvillä, niin Helsingin poliisi otti Meriläisen tutkittavakseen, koska tämä työskentelee Helsingissä. Kansanedustajan kotipaikka on kuitenkin Tampere.
Sakot yleisin rangaistus
- Rosa Meriläisen osalta tutkitaan huumausaineen käyttörikosta, ei muuta, vahvistaa tapausta tutkiva rikoskomisario Juha Hakola Helsingin huumepoliisista. Esitutkinta saadaan hänen mukaansa todennäköisesti päätökseen kesäkuun alussa.
Hakolan mukaan sakot ovat yleisin rangaistus huumausaineen käyttörikoksesta.
Tavanomainen sakkojen haarukka on 6-15 päiväsakkoa, mutta ankarimmillaan
käyttörikoksesta voi saada jopa puoli vuotta vankeutta. Oikeus
voi jättää myös tuomitsematta "jos teko ei heikennä
yleistä lainkuuliaisuutta". Usein huumausaineen käyttörikoksissa
ei edes mennä oikeuteen asti, vaan poliisi
määrää sakot.
Meriläinen on tunnustanut käyttäneensä kannabista vuosi sitten, jo kansanedustajana toimiessaan. Meriläinen tunnusti satunnaisen kannabiksen käytön sekä Image-lehdessä että MTV3:n uutislähetyksessä 5. toukokuuta.
Poltti pilveä bileissä
Rosa Meriläisen huumeenkäyttö on ollut ilmeisesti satunnaista. Kun Image-lehden toimittaja kysyi Rosa Meriläiseltä, koska tämä oli viimeksi polttanut pilveä, niin Meriläinen vastasi: "On siitä jonkin verran aikaa. Mä en tykkää pilvestä, siitä olosta, mikä siitä tulee, mutta ei siitä nyt ole vuotta kauempaa, kun olen joissakin bileissä polttanut vähän".
Meriläinen kannatti vaalikampanjansa aikana mietojen huumeiden laillistamista. Kansanedustajana toimiessaan hän on kuitenkin todennut, ettei kannata huumeiden laillistamista.
Huumeasiat ovat kiinnostaneet Meriläistä myös teoreettiselta kannalta. Hän on tutkinut huumepolitiikkaa vuonna 2 000 valmistuneessa gradussaan "Onko narkomaani kansalainen". Valmistumisensa jälkeen hän aloitti huumepolitiikkaa koskevan väitöskirjan tekemisen, mutta ei ehtinyt juurikaan tekemään tutkijan työtä tultuaan viime keväänä valituksi eduskuntaan.
Avustaja Veikko Halmetojan mukaan Rosa Meriläinen on pitkällä sairaslomalla vakavan uupumuksen vuoksi. Sairasloman kestoa ei ole vielä määritelty. Kansanedustajan työnsä ohessa Rosa Meriläinen on toiminut europarlamentaarikko Matti Wuoren kampanjapäällikkönä kesän eurovaaleissa.
Vihreiden johto tuohtui poliisin menettelystä
Lähde: Iltalehti 21.5.2004
Vihreä liitto aloittaa aamupäivällä kaksipäiväisen puoluekokouksensa Tampereella hämmentävissä tunnelmissa. Vihreiden on määrä hyväksyä viikonlopun aikana puolueelle uusi EU-ohjelma ja ympäristöpoliittinen ohjelma.
Kansanedustaja Rosa Meriläisen huumekokeilut saattavat kuitenkin tulla keskeiseksi puheenaiheeksi, vaikkei tämä asia kuulukaan mitenkään puoluekokoukselle.
Vihreän liiton johto oli perjantai-iltana täysin tuohduksissaan siitä, että poliisi oli oma-aloitteisesti kertonut perjantaina Meriläisen poliisikuulusteluista. Puheenjohtaja Osmo Soininvaara arvosteli kovin sanoin poliisin edustajaa ja kokoomusvaltuutettua Juha Hakolaa politikoinnista.
Soininvaaran mielestä Hakolan menettely oli törkeämpää kuin Meriläisen huumekokeilu. Hakola soitti perjantai-iltapäivänä ulkomailta STT:lle ja kertoi Meriläisen olleen kuulustelussa.
Kuulustelun sisällöstä Hakola ei kertonut mitään.
Vihreän liiton hallitus kävi perjantai-iltana oman "terapeuttisen"
keskustelunsa tapaus Meriläisestä. Soininvaaran toiveena on,
ettei asia
nousisi enää puoluekokouksessa esiin.
Drake ennen Meriläistä
Lähde: Iltalehti 22.5.2004
Kokoomus ja keskusta ovat arvioineet Rosa Meriläisen huumetunnustusten heikentävän vihreiden poliittista painoarvoa. Oma puolue taas on todennut, että Meriläisen toiminnassa on ollut asioita, jotka ovat harmittaneet ryhmää.
Reilu vuosi sitten, juuri eduskuntavaalien alla, vihreille tuotti harmaita hiuksia Markus Drake, joka sauhutteli kannabista vaalimökin nurkalla Helsingissä ja vähätteli jälkikäteen tekoaan. Drake toimi tuolloin vihreiden nuoriso- ja opiskelijajärjestön puheenjohtajana.
Rosa Meriläinen katsoi tuolloin asiakseen lähettää Drakelle paimenkirjeen, joka julkaistiin vihreiden verkkosivulla. Kirjeessä Meriläinen paheksui Draken pilvenpolttelua ja antoi ymmärtää, että vihreiden nuorisojärjestön on sanouduttava irti hänen teoistaan tai emopuolue sulkee rahahanat. Nuorisojärjestön hallitus hyllyttikin sittemmin Draken puheenjohtajan paikalta.
Keskustelemattomuuden taito
Lähde: Helsingin Sanomat 23.5.2004, Sunnuntai, Sanojen takana
Viime aikoina Suomessa on oltu räväkästi keskustelematta huumepolitiikasta. Eikä ihme. Keskustelussa jotkut epäilemättä väittäisivät, että kannabiksen haitoista on monia mielipiteitä, huumeiden kokeilu on hyvin yleistä ja yksi vaarallisimmista päihteistä on valtion rahasampo. Keskustelu voisi johtaa asenteiden lientymiseen ja huumeidenkäytön yleistymiseen, mitä harva varmaan haluaa. Siksi vaikeneminen on kultaa. Yhteistä keskustelemattomuutta pidetään yllä tiukoin sanktioin. Nuoruuden huumekokeilunsa joskus myöntäneet joutuvat median jalkapuuhun joka kerta, kun huumeista keskustellaan. Tilanne on sama Naton kohdalla. Esimerkiksi "natottaja" Liisa Jaakonsaarta (sd) lyödään monissa lehdissä kuin vierasta sikaa. Nato on eliitin kannabis: yksikin kokeilu on liikaa.
Jos joku yrittää avata keskustelua kiusallisista aiheista, avaus voidaan tumpata ottamatta lainkaan kantaa itse ajatuksiin. Siihen on useita koeteltuja keinoja.
1. Epäile, että puheenvuoron takana on kätkettyjä motiiveja. Syytä keskustelijaa oman edun tavoittelusta, presidenttipelin avaamisesta tai vaikkapa tuoreen kirjansa markkinoinnista.
2. Puukota selkään. Kantele keskustelijan esimiehille tai ihmettele julkisesti, mahtavatko esimiehet todella hyväksyä tämän puheet.
3. Uhkaa potkuilla. Kysele, miksi valtio tukee verovaroin tämän tyyppistä toimintaa. Muistuta, että keskustelijan virka on määräaikainen.
4. Vetoa auktoriteettiin. Kysy, mahtaako esitetty mielipide olla Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. Entä mitäköhän Yhdysvalloissa tai Brysselissä mahdetaan nyt Suomesta ajatella?
5. Vuoda. Ilmoita, ettet voi asemasi vuoksi kommentoida asiaa, mutta panettele keskustelijaa luottamuksellisissa taustakeskusteluissa.
6. Herjaa. Leimaa toinen populistiksi, elitistiksi, sovinistiksi, terroristiksi, militaristiksi, ex-taistolaiseksi tai huumemannekiiniksi.
7. Saivartele. Sivuuta häikäilemättä toisen keskeiset väittämät ja saivartele loputtomasti jostain sivuasiasta. Puutu pilkutukseen.
8. Pilkkaa. Takerru keskustelijan ulkonäköön, puhevikoihin tai pukeutumiseen. Irrota tämän lausunnosta puolikas lausepätkä ja väännä siitä vitsiä.
9. Haasta oikeuteen. Julista, että kunniaa on loukattu, salaisuuksia vuodettu, valtion etu vaarannettu.
10. Vaikene. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Ole karavaani.
Saska Snellman
Kansanedustaja Rosa Meriläinen (vihr) on joutunut julkisuudessa "kohtuuttomaan tilanteeseen" myönnettyään käyttäneensä huumeita. Näin sanoi kansanedustaja Heidi Hautala (vihr) Yleisradion Lauantaiseurassa.
"Meriläinen on varmasti herkkupala -- toimittajille, jotka haluavat vähän viihteellisempää sisältöä ankaraan ja tylsään asiaan", Hautala arvioi.
Hän ei kuitenkaan puolustellut Meriläisen toimia.
"Se oli erittäin vakava asia ja on ehdottomasti vastuutonta mennä puhumaan tällä tavalla julkisuudessa, koska se helposti käännetään ikään kuin valtavaksi huumemyönteisyydeksi", Hautala sanoi.
Hän myönsi kokeilleensa itsekin huumeita kauan sitten.
"Ne olivat kokeiluja ja tapahtuivat suunnilleen siihen aikaan, kun Rosa Meriläinen syntyi."
Hautala muistutti, että vihreiden ohjelma suhtautuu kaikkiin päihteisiin
kielteisesti.
Päihteistä kannattaa puhua
Huumekoukkuun jääneet kaverit ovat tehokas varoittava esimerkki.
Kouvolan liiketalousinstituutissa opiskeleva Henri Himanen (18) ei ikinä aio edes kokeilla huumeita. Hänelle riittää, että muuan kaveri on päätynyt huumekokeiluissaan katkaisujen kautta Valkealan sairaalaan saakka. Kaveri aloitti hasiksella, jota moni nuori pitää harmittomana aineena.
Himasella on esittää myös tanakkaa tilastotietoa hasiksen aikaansaannoksista. Yksistään vuonna 1995 hasis tappoi Suomessa 37 ihmistä.
- Niin että vaaratonta ainetta vai?
Teemaviikko yleisön pyynnöstä
Huumekuolematilasto on yksi yksityiskohta päihdetietopaketista,
jonka joukko liiketalousinstituutin opiskelijoita on koonnut oppilaitoksensa
ala-aulaan täksi viikoksi. Päihdenäyttely liittyy oppilaitoksessa
meneillään olevaan teemaviikkoon, jonka
otsikkona on Mihin jäi puhdas elämä?
Oulun Toppilan yläaste on kieltänyt oppilailtaan huumemyönteisiksi katsottujen symbolien käytön koulussa. Toukokuun alussa koteihin lähetetyssä kuukausiraportissa tällaisiksi määritellään kannabislehtikorut ja -asusteet sekä Jamaikan lipun värit.
Rehtori Aino Niskanen perustelee kieltoa oppilaiden huumemyönteisyyden kasvulla. Ilmiöön on kiinnitetty huomiota opettajien keskuudessa ja vanhempainneuvostossa. Niskasen mukaan tarkoitus on herättää vanhemmat ja oppilaat huomaamaan, että mainitut symbolit tekevät kantajastaan kannabismyönteisyyden mannekiinin.
Jos oppilas niitä käyttää, asiasta keskustellaan oppilaan kanssa ja siitä ilmoitetaan huoltajalle.
Opettajille on tähdennetty, että keskustelun tulee olla ystävällistä ja valistavaa. "Missään tapauksessa opettajat eivät katso kannabiskorun käyttämisen kertovan, että oppilas olisi kannabiksen käyttäjä, potentiaalinenkaan", rehtori sanoo.
Hampunlehtikuviolla varustettuja koruja sekä punaisen, vihreän ja keltaisen yhdistelmää näkee oppilailla aika paljon, arvioi yhdeksäsluokkalainen Jani Huotari.
Kiellon piirissä ovat nämä niin sanotut rasta- tai reggaevärit - tiedotteessa mainitun Jamaikan lipun värit ovat musta, vihreä ja keltainen. Jamaikalaislähtöiseen, reggaemusiikin myötä tunnetuksi tulleeseen rastafarismi-uskontoon liittyy kannabiksen käyttö.
"Ei ole mitään kiellettyä väriyhdistelmää", erityisopettaja Mervi Karjalainen kuitenkin sanoo. Tiedotteen muotoilu on tarkoituksellisen provosoiva keskustelun herättämiseksi.
"Lasta, joka tulee kouluun punaviherkeltaisesti pukeutuneena, ei suinkaan passiteta kotiin", Karjalainen sovittelee. Hänen mukaansa rastaväreistä huomautetaan vain jos niihin yhdistyy esimerkiksi kannabislehden tai -piipun kuva.
"Silloin kun symbolinen arvo liittyy laittomaan toimintaan, siihen puututaan. Yhtä lailla osassa Oulun kouluista on kielletty rasistiset symbolit."
Oppilaat kapinamielellä
Oppilaat suhtautuvat kieltoon vastahankaisesti. Jani Huotarikaan ei sitä hyväksy, vaikkei symboleja käytäkään. "Jokainen saa pitää mitä itse haluaa. Muut ovat vähän samaa mieltä, että kielto on ihan syvältä."
Oppilaat ihmettelevät, miksi rasistiseen ja fasistiseen skinikulttuuriin kuuluvat Suomen lipulla varustetut pilottitakit kuitenkin sallitaan.
"Se on rasismia", tuhahtaa seitsemäsluokkalainen Jasmi. Hänelle opettaja oli huomauttanut punaviherkeltaisesta rannekkeesta. Jasmi kiistää olevansa kannabismyönteinen ja pitää kiellettyjä symboleja musiikkiin liittyvänä muotina.
Aino Niskanen uskoo, että osa oppilaista provosoituu uhmaamaan kieltoa. "Mutta jos yksikin saadaan autettua niin, ettei hän mene tietämättömyyttään ottamaan aineita, joita kannabiskorujen kantajalle mahdollisesti tarjotaan, niin silloin kielto on saavuttanut merkityksensä."
Suunnittelija Arja-Sisko Holappa Oulun kaupungin opetusvirastosta ei ole kuullut, että muissa Oulun kouluissa olisi vastaavaa kieltoa. Koulut päättävät järjestyssäännöistään itse.
Ylitarkastaja Heidi Peltonen Opetushallituksesta kertoo monien maamme
koulujen ottaneen kantaa rasistiseen ja rikolliseen toimintaan liittyvään
pukeutumiseen. Raja järjestyssääntöjen ja perusoikeuksien
välillä on kuitenkin veteen piirretty viiva, ja ylitulkintoja
on ilmennyt esimerkiksi saatananpalvontasymbolien suhteen.
Poliisi aloitti kuluvalla viikolla huumekuljettajien kokeelliset tienvarsitestit Helsingin ja Tampereen seudulla. Vuoden loppuun jatkuvan ohjelman aikana kokeillaan uuden, syljelle kehitetyn pikatesterin luotettavuutta.
Helsingin ja Espoon poliisilaitosten ohella testejä tekevät liikkuvan poliisin Tampereen- ja Helsingin-yksiköt.
Tavoitteena on ottaa noin kaksi- ja puolisataa näytettä, joiden tuloksia vertaillaan epäillyn veri- ja virtsanäytteistä saatuihin tuloksiin.
Uuden testerin tulokset valmistuvat viidessä minuutissa. Tämä on selkeä parannus poliisin aiempaan testikalustoon, jonka tuloksia saatiin odottaa viidentoista-kahdenkymmenen minuutin ajan. Laitteet soveltuivat pikemminkin laboratorio- kuin kenttäkäyttöön.
Testeri ilmaisee käytännössä kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat huumeet: amfetamiinin, kannabistuotteet, kokaiinin ja opiaatit, kuten heroiinin.
Lakiin tulleen huumeiden nollatoleranssin myötä elimistöstä löydetyt pienetkin huumemäärät täyttävät rattijuopumuksen tunnusmerkistön.
Tienvarsikokeet ovat osa kansainvälistä ROSITA-ohjelmaa, jolla pyritään kehittämään liikenteeseen luotettavia huumeiden valvontakäytäntöjä.
Suomen ohella mukana ovat Norja, Saksa, Ranska, Belgia sekä viisi Yhdysvaltain osavaltiota.
Testiohjelmassa on selkeät painopisteet jo testereiden rajoitetusta määrästä ja hintavuudesta johtuen. Yksi kertakäyttöinen laite maksaa poliisille kaksikymmentä euroa.
Ohjelman luonteen vuoksi liikennevirrasta halutaan mahdollisimman varmoja osumia, jotka auttavat laitteen luotettavuuden selvittämisessä.
Valinnat osuvat ylikonstaapeli Arto Hokkasen mukaan sellaisiin kuljettajiin, joita ajokäyttäytymisen ja muun käytöksen ohella on syytä epäillä huumeiden käytöstä.
"Amfetamiini lisää usein kuljettajien aggressiivisuutta, he ajavat nykivästi ja repivästi. Tällaisissa tapauksissa joudutaan joskus myös takaa-ajotilanteisiin."
"Kannabis ja erilaiset lääkkeet puolestaan aiheuttavat väsymystä. Joissakin tapauksissa kuljettaja on jopa törmännyt valoihin pysähtyneen autoletkan perään."
Huumeista epäillyn kuljettajan oikeusturva pyritään takaamaan vertailevilla näytteillä. Epäillyn sylkinäytettä vertaillaan laboratorio-oloissa tai terveyskeskuksissa hänestä otettuihin veri- ja virtsanäytteisiin.
Näin toimitaan myös sylkitesterin koeohjelmassa. Samalla varmistetaan
testerin luotettavuus.
18 prosenttia kokeillut kannabista
Kovien huumeiden käyttäminen on aika harvinaista Helsingissä; amfetamiinin ja opiaattien käyttäjiä on yksi prosentti väestöstä, noin viisituhatta.
Vertailun vuoksi: kannabista on kokeillut yli 100 000 helsinkiläistä.
Yhä useampi työntekijä saa kutsun huumetestiin etenkin uuteen työpaikkaan mennessään, kertoo maanantain Aamulehti.
Koko maassa huumetestejä tehdään vuosittain arviolta noin 10 000.
Huumetestejä tekevän Vita Laboratorion ylilääkärin Jukka Hurmeen mukaan testien määrä on kasvanut viime vuosina noin kymmenen prosenttia. Huumetestiin voi hänen mukaansa saada kutsun niin vartija, trukkikuski kuin lehdenjakajakin.
Noin kaksi prosenttia testituloksista on ollut positiivisia. Hurmeen mukaan positiivisten tulosten osuus on hieman laskenut.
Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä työpaikkojen
huumetesteistä. Esityksen mukaan testejä voi edellyttää,
jos työntekijän huumeriippuvuus vaarantaa esimerkiksi turvallisuutta
tai tietosuojaa.
Kun miedoista tai kovista huumeista keskustellaan, harvoin kiinnitetään huomiota näihin maataloustuotteisiin osana kansainvälistä kauppaa.
Suotakoon siis näinä kansanedustajatason huumetutkimusten aikoina ajatusleikki, vertailu pilven ja reilun kaupan banaanien välillä.
Huumeiden alkutuotanto, tukkukauppa ja pitkälti myös vähittäiskauppa ovat planeetan väkivaltaisimpien ja raskaimmin aseistautuneiden rikollisten hallussa. Alkutuottajat ovat usein lähes maaorjien asemassa, puristettuina monokulttuuriin, jossa kokan, unikon tai kannabiksen viljely on ainoa vaihtoehto.
Tätä liiketoimintaa leimaavat myös tähtitieteelliset liikevoitot ja niiden täysin häikäilemätön tavoittelu. Alkutuottajan osuus lopullisesta kuluttajahinnasta kuulunee tunnetun historian pienimpiin.
Huumeet näyttävät siten olevan lähes täydellinen vastakohta reilun kaupan periaatteelle. Tuskin minkään muun maataloustuotteen kaupassa välikädet ottavat omiin taskuihinsa niin valtavan osan hinnasta alkutuottajan kustannuksella.
Entä minkälaisia ovat nämä välikädet? Paljaan ahneuden lisäksi alaa leimaa sumeilematon veronkierto, rahanpesu ja epäherrasmiesmäiset kauppatavat, mistä kertoo suuri vuosittainen kuolonuhrien määrä tulitaisteluissa, autopommi-iskuissa ja kidnappauksissa.
Reilun kaupan järjestelmä vaatii maataloustuottajilta sitoutumista ympäristösopimuksiin ja ihmisoikeuksiin. Tuotannossa on noudatettava kansainvälisen työjärjestön sopimuksia, YK:n ihmisoikeuksien julistusta ja lapsen oikeuksien sopimusta. Kun tuottajien sosiaaliset ja taloudelliset olot paranevat, voidaan ekologiset olosuhteet ottaa paremmin huomioon ja siten lisätä mahdollisuuksia toteuttaa kestävää kehitystä, reilun kaupan periaatteissa todetaan.
Reilun kaupan kannattajien mukaan kuluttajilla on omilla valinnoillaan mahdollisuus vaikuttaa myönteiseen kehitykseen kolmansissa maissa.
Huumeita Pohjois-Afrikasta, Keski-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta tuottavat tahot eivät nykytiedon valossa noudata reilun kaupan periaatteita eivätkä siten edistä oikeudenmukaista maailmankauppaa. Päinvastoin, tolkuttomien miljardisummien taskuunpanijat näyttävät usein laajentaneen ihmiskauppaan, prostituutioon ja kiristykseen.
Kysymys kuuluu siis: jos ylikansallisen elintarvikeyhtiön kahvipaketin
tai hedelmän ostaminen on epäeettistä kulutuskäyttäytymistä,
mitä on sanottava pilven ostamisesta?
YLE:n aamu-uutisten mukaan "huumehampun kasvatus on lisääntynyt roimasti alkuvuonna. Esimerkiksi Tampereella suurin osa viime aikojen huumejutuista liittyy kannabiksen viljelyyn, ja kasvatus on yleistä muissakin suurissa kaupungeissa."
Uutisissa vilautettiin myös edellisenä päivänä Tampereen poliisin löytämä pensas ja haastateltiin sekä poliisia että kasvattajaa, joka tosin suostuu haastatteluun vain sähköpostin välityksellä.
"En halua tukea Venäjän tai Viron mafian huumekauppaa. Kyseiset tahot tuovat maahan hasiksen lisäksi huomattavia määriä amfetamiinia, ekstaasia, hormoneja, pirtua, heroiinia. Kotikasvatus taistelee juuri tätä asiaa vastaan."
Viljelijä on usein parikymppinen, juuri kotoa muuttanut nuori. Sato pössyttellään itse tai kaveriporukalla, kauppaa ei välttämättä tehdä. Julkkisten huumekohut lisäävät kiinnostusta - ja poliisi vastustaa laillistamista.
Yllättäen myös tarhuri on samaa mieltä:
"Täyslaillistamista en kyllä itse kannata Suomessa vielä
pitkään aikaan. Suomalaisella mentaliteetillä ja juoma/päihtymistavoilla
täyslaillistaminen toisi ongelmia tullessaan."
Nuori mies Tampereelta soitti ja kertoi tulleensa ryöstetyksi. Tapahtumien kulku meni jotensakin niin, että vanha tuttu vuosien takaa tuli keskellä päivää käymään ja kaverin sitten lähtiessä asunnon ovi jäi auki ja rappukäytävästä hyökkäsikin sisään kaksi huppupäistä miestä. Huppumiehet istuttivat yllättyneen asunnonhaltijan tuoliinsa ja löysivät yksiössä helposti oikealle kaapille, jonka kätköistä he kantoivat ulos keinovalon hohteessa juuri valmiiksi kypsyneet pari kasvia Cannabis Sativaa.
22-vuotias tamperelaismies oli tapahtuman johdosta niin äimissään, että hän päätti ilmoittaa asiasta Voima-lehteen. Vastaavanlaisia tapauksia on ollut Tampereen seudulla tiettävästi useita, ja ryöstöjen kohteeksi joutuneet kotikasvattajat kokevat olevansa vailla minkäänlaista lain suojaa. Eihän asiasta kannata soittaa poliisille, siellä sieltähän rapsahtaisi vain sakot laittoman huumekasvin hallussapidosta.
Tässäkin tapauksessa ryöstösaalis oli kuitenkin
arvokas, vaikka kasvit olikin tarkoitettu pelkästään omaan
käyttöön. 22-vuotias arveli, että kahdesta hamppukasvista
olisi saanut parisataa gramaa kukintoja, joilla olisi kevyesti pössytellyt
koko kesän. Nuorempana kovempiakin aineita käyttänyt mies
ei aio turvautua katukauppaan, sillä hän ei halua olla tekemisissä
ammattirikollisuuden kanssa. "Ajattelin, että otan vähän
etäisyyttä kaikkiin muihin kamoihin, ja omien kasvien kanssa
se sitten onnistui. Kannabis oli viimeinen mitä käytin."
Espoon huumepoliisi epäilee, että Espoon Sepänkylästä sijaitsevasta asunnosta on käyty laajaa hasiskauppaa.
Helmikuun lopussa tehdyn kotietsinnän jäljiltä asunnosta löytyi noin 25 kiloa hasista ja käteistä rahaa tonnin nipuissa 30 000 euroa.
Huumepoliisin katuvalvontaryhmä pääsi epäillyn myyntipaikan jäljille, kun se pysäytti autoilijan, joka oli tulossa asunnolta. Autosta löytyi 300 grammaa samaa ainetta.
Epäillyt tekijät ovat yli 50-vuotiaita suomalaisia, mukana on myös yksi nainen. Esitutkinnan vuoksi yksi mies on edelleen vangittuna. Heillä on aiempia taustoja huumerikoksista.
Rahat on takavarikoitu ja niiden epäillään olevan hasiskaupan
tuloja, kertoo rikoskomisario Ari Karvonen. Kaupankäynnin kokonaismääräksi
poliisi arvioi noin neljäkymmentä kiloa.
Hyvinkään käräjäoikeudessa hiljattain päättyneen suuren hasisjutun käsittely saanee jatkoa. Oikeustuomitsi pari viikkoa sitten 180 kilon hasislastin vastaanottaneen miehen lähes kymmeneksi vuodeksivankeuteen. Nyt on paljastunut, että huumebisneksen taustalla on ilmeisesti suomalainen järjestäytynyt rikollisryhmä.
Ryhmän jäseniltä on takavarikoitu seitsemän kiloa korkeapitoista amfetamiinia sekä 44 kiloa hasista Hyvinkäällä. Keskusrikospoliisin (KRP) tutkinnan mukaan aineet oli tarkoitus siirtää Orimattilan seudulla sijaitsevaan omakotitaloon, jonne oli rakennettu huumausainesekoittamo. Poliisi epäilee, että amfetamiinista oli tarkoitus tehdä sekoittamossa katukauppakelpoista.
Sekoittamossa valmistetun amfetamiinin sekä takavarikoidun hasiksen yhteisarvo katukaupassa olisiollut KRP:n arvion mukaan satoja tuhansia euroja.
Poliisi epäilee ryhmää huumerikosten lisäksi muun muassa rahanpesusta sekä vähäisistä talousrikoksista.
Kolme ryhmän jäsentä on vangittuna Suomessa. Huumeiden
salakuljetuksesta epäilty virolainen kuriiri puolestaan on telkien
takana Virossa ja odottaa luovutusta Suomeen. Poliisin tutkinta asiasta
on pikapuolin valmis, ja juttu siirtyy syyteharkintaan lähiaikoina.
Poliisilaitosten yhteinen tutkimusryhmä on paljastanut useita huumeorganisaatioita Suomessa. Vuoden ajan toiminut keskusrikospoliisin (KRP) ja paikallispoliisien joukko on löytänyt yhteensä kuusi järjestäytynyttä rikollisryhmää, joiden epäillään tehneen huumebisnestä. Ryhmät ovat suomalaisia.
Osa ryhmien jäsenistä on jo tuomittu rangaistuksiin, osa on vielä tutkintavankeudessa. Rikoksista epäiltyjä on tällä hetkellä noin sata.
Ryhmät olivat verkostoituneet keskenään ja toimivat limittäin ympäri maata. Ryhmien markkina-alue on ulottunut Etelä-Suomesta Oulun korkeudelle asti.
Poliisi pitää ryhmiä järjestäytyneinä
siitä huolimatta, että ryhmillä ei ole nimiä eikä
niiden jäsenillä ole erityisiä ryhmätunnuksia.
Nurmijärvelle ja Vantaalle tulleissa kolleissa lähes 180 kiloa huumeita.
Lähes 120 hasiskilon kuljetuttaminen Hollannista Suomeen toi Jorma Juhani Mettiselle torstaina yhdeksän ja puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion Hyvinkään käräjäoikeudesta.
Oikeus katsoi Mettisen järjestäneen kaksi huumekuljetusta 2003 loppukesällä.
Ensimmäisessä kuormassa tuli 60 kiloa ja toisessa 119 kiloa hasista.
Poliisi otti miehen verekseltään kiinni, kun hän oli purkamassa jälkimmäistä lastia.
Syyttäjä oli vaatinut miehelle vähintään kymmenen vuoden tuomiota kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä ampuma-ase- ja huumausainerikoksesta.
Viimeksi mainitut syytteet koskivat kaasusumutinta ja omaan käyttöön säilytettyä vajaan 40 gramman hasiserää.
Nämä vähäisemmät teot Mettinen myönsi oikeudessa. Kovimmat syytteet hän kiisti.
Mettinen myönsi tilanneensa lastien kuljetukset ja ottaneensa ne vastaan, mutta sanoi olleensa tietämätön huumeista. Aineet tulivat juuttisäkeissä muun tavaran, kuten huonekalujen joukossa.
Kaikkiaan Mettinen kertoi järjestäneensä seitsemän lastia Suomeen. Kuljettajat olivat ammattiautoilijoita, jotka saivat tilaukset puhelimitse ja hakivat niiden perusteella kollit hollantilaiselta huolitsijalta.
Kaikki tilaukset Mettinen teki väärällä nimellä. Sattumaa tai ei, nimi on sama kuin eräällä Helsingissä työskentelevällä käräjätuomarilla.
Jokaista Suomeen tulevaa lähetystä varten Mettinen vuokrasi lyhyeksi ajaksi teollisuushallin tai muun varastotilan.
Paljastumiseen johtaneen 119 kilon erän poliisi tavoitti Nurmijärven kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalta hallilta. Toinen lasti tuli Vantaanlaaksoon.
Mettisen mukaan hän sai ohjeet vuokraamiseen puhelimitse tuntemattomalta mieheltä. Vuokrat maksettiin aina käteisellä.
Vuokrarahat Mettinen kertoi saaneensa niin, että joku kävi tuomassa ne hänen autoonsa, kun se oli jätetty lukitsemattomana tiettyyn paikkaan.
Kuulusteluissa Mettinen ei puhunut mitään muuta. Muun muassa sen vuoksi sekä poliisi että syyttäjät arvioivat, että hän on toiminut suuremman organisaation osana.
Mettisen roolia kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen kuvasi huumeiden välivarastojen ja tukkuportaan jakelupaikkojen järjestelijäksi.
Tapauksen tutkinta on edelleen kesken. Poliisi on epäillyt, että
Suomeen on samoja reittejä pitkin saattanut tulla jopa tuhat kiloa
hasista.
Järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, yleisen turvallisuudentunteen heikkeneminen ja terrorismin pelko ovat saaneet suomalaiset hyväksymään poliisin toimintavaltuuksien jatkuvan lisäämisen. Uusimmissa ehdotuksissa on kuitenkin jo saavutettu raja, jossa sallittujen keinojen kasvattamista enemmän epäillään kuin ymmärretään.
On varottava sellaisten toimintatapojen käyttöönottoa, jotka vakavasti vaarantavat perusoikeuksia ja yksityisyyden suojaa. Eniten pelkoja liiallisuuteen menosta herättää poliisihallinnon virkamiesten työryhmän äskeinen ehdotus, että poliisi voisi peitetoiminnassa tietyin edellytyksin tehdä jopa rikoksia.
Tässä menee raja. Rikollisjengien todellisten päätekijöiden kiinnisaamiseksi nykyisen poliisilain sallimat soluttautumiset rikollisjärjestöön ja valeostot ovat välttämättömiä, mutta rikosten tekemistä ei poliisille voida sallia.
Suurta varovaisuutta tarvitaan myös puhelinkuuntelu- ja salakuunteluoikeuksien laajennuksessa. Näillä keinoilla poliisilla on mahdollisuus tunkeutua ihmisten koteihin ja yksityiselämään. Tässä on säilytettävä tiukemmat rajat kuin rikollisjengien seurannassa.
Kasvaneiden valtuuksiensa käytössä poliisit ovat osoittautuneet vastuullisiksi ja harkintakykyisiksi, mutta joitakin ylilyöntejä on tullut esiin. Muutamat liikennepoliisit ovat uteliaisuuttaan kyselleet tuttaviensa tuloja ja puhelinkuuntelussa on ylitetty valtuuksia.
Monet poliiseille kaavaillut uudet oikeudet ovat hyväksyttäviä ja tarpeellisia, esimerkiksi oikeus todistaa nimettömänä on tarpeen, kun vastassa on keinoja kaihtamaton järjestäytynyt rikollisryhmä.
Rikollisuutta on torjuttava ja rikokset selvitettävä tarvittaessa
koviakin keinoja käyttäen. Menettelytavat on kuitenkin pidettävä
sellaisina, että poliisit säilyttävät uskottavuutensa
ja kansalaisten luottamuksen. Äärimmäiset keinot on pidettävä
tuomioistuinten valvonnassa, ja valtuuksien käyttöä on myös
seurattava.
Huumerikollisuus on hyvä esimerkki rikoslajista, joka poliisin ponnisteluista huolimatta elää ja voi liian hyvin. Huumeiden salakuljetus on niin kannattavaa, että riskien ottajia riittää. Poliisin lisääntyneistä toimintavaltuuksista huolimatta huumerikollisuuden torjunta ei tuota toivottua tulosta. Yhteiskunta maksaa jatkuvasti kovaa hintaa huumeiden väärinkäytön seurauksista.
Siitä lähtien, kun huumeiden käyttö kasvoi räjähdysmäisesti Suomessa, poliisi on toistuvasti korostanut entistä tehokkaampien valtuuksien merkitystä. On muistutettu, että Suomen poliisilla on oltava yhtä kattavat valtuudet kuin muillakin EU-maiden viranomaisilla.
On selvää, että poliisi ei voi hoitaa työtään kunnolla, ellei sillä ole poikkeuksellisia keinoja rikosten ennaltaehkäisyyn ja tutkintaan. Se on hyvin ymmärretty. Poliisin toimivaltuuksia sääteleviä lakeja on viime vuosina valmistunut kuin liukuhihnalta.
Poliisin tutkintavaltuuksista säädetään esitutkinta- ja pakkokeinolaissa. Poliisilaissa on pykäliä toimista, joilla rikoksia yritetään ehkäistä ennalta. Poliisilakia on täydennetty usein vain pelkistä poliiseista koostuvien työryhmien esityksistä. Vaikka esitykset käyvät lausunnoilla esimerkiksi oikeusministeriössä, on valmistelupohja liian kapea.
Poliisin saama puhelinkuunteluoikeus kesällä 1995 on ollut erittäin tehokas työväline vakavien rikosten selvittämisessä. Se oli kuitenkin vasta alkusoittoa niille lukuisille valtuuksille, joita poliisi on itselleen halunnut ja saanut. Poliisin taktiikkana on ollut edetä pienin askelin. Kun yksi oikeus on myönnetty, uusi lakiesitys lähtee saman tien valmisteluun.
Puhelinkuuntelu ja tekninen tarkkailu eli salakuuntelu olivat aluksi sallittuja vain harvoissa poikkeustapauksissa. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että poliisille haetaan oikeutta kuunteluun, vaikka ketään ei edes epäiltäisi rikoksesta.
Poliisin on luonnollisesti pystyttävä vastaamaan rikollisten haasteeseen. Suomella on oma vastuunsa esimerkiksi terrorismin torjunnassa. Senkään varjolla ei pidä säätää lakeja, jotka murentavat uskoa poliisin toiminnan vilpittömyyteen.
Suomalaiset luottavat poliisiinsa ja antavat mieluusti virkavallan toimia parhaaksi katsomallaan tavalla rikollisten kiinni saamiseksi. Jossain kuitenkin kulkee se raja, jonka kohdalla on pohdittava poliisin saamien oikeuksien suhdetta kansalaisten perusoikeuksiin. Poliisin hivutustaktiikka on vienyt toimivaltuudet jo niin pitkälle, että niiden rajoista on syytä käydä kattava periaatekeskustelu. Poliisin lisääntyneet toimivaltuudet kolkuttelevat jo monelta kohdin yksityiselämän suojaa.
Poliisia koskeva lainsäädäntö on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Lainsäätäjän eli eduskunnan on pystyttävä päättämään, kuinka laajoja valtaoikeuksia poliisille annetaan. Kun lainsäädännön rajat on vedetty, niissä on myös pysyttävä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa on huomattu poliisin aika ajoin ylittäneen valtuuksiaan tai ainakin venyttäneen lain tulkintaa (HS 25. 4.). Poliisi toimii ikään kuin tarkoitus pyhittäisi keinot. Se ei tietenkään ole hyväksyttävää. Poliisin on erityisesti pidettävä huolta siitä, että sen toiminta perustuu voimassa olevaan lakiin.
Huumausaineiden katukauppahinnat nousseet selvästi
Huumausaineiden hinnat eivät ole ekstaasia lukuun ottamatta laskeneet Turun katukaupassa viime vuosina. Päinvastoin, monen hinnat ovat nousseet viime vuosina huomattavasti.
Korkeat keskihinnat kovissa huumeissa ovat osoitus siitä, ettei aineita ole tarjolla runsaasti. Neljässä vuodessa puolittuneet ekstaasipillereiden hinnat taas kertovat ylitarjonnasta.
Amfetamiinia myydään keskimäärin 40 euron grammahinnalla, kun vastaava hinta oli vuonna 2000 noin 20 euroa. Heroiinin grammahinta on nyt 300 euroa, neljä vuotta sitten 120-200 euroa.
- Huumekaupassa vallitsevat samat lainalaisuudet kuin kaupankäynnissä yleensä. Jos tavaraa on tarjolla runsaasti, hinnatkin painuvat alas, ja toisaalta kallis tavara maksaa aina. Nyt on myyjän markkinat, sillä heroiinia on tarjolla vähän ja sen takia hinta on ollut muutaman vuoden korkealla. Amfetamiinin keskihinta ei kuitenkaan ole laskenut vaikka sitä on tarjolla runsaasti ja heroiinipula on nostanut kysyntää, totesi Turun poliisin huumeyksikön päällikkö, rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli.
- Joskus 1990-luvun alussa heroiinia myytiin 5 000 markan grammahintaan, kun käyttäjiä oli vähän. Siihen verrattuna hinnat ovat tulleet roimasti alas.
- Sitten alkoi runsas tuonti, joka johti Turussakin suuriin takavarikointeihin 1990-luvun lopulla. Tuonti tyrehtyi ja maailmankaupan tarjonnan vähentyminen alkoi vaikuttaa.
Uutta heroiiniaaltoa ei näkynyt Uutta heroiiniaaltoa ei ole näkynyt, mutta Ruotsissa muiden huumeiden hinnat ovat tippuneet reilusti eli tarjontaa on paljon.
Turussa ekstaasipillerin saa 5-10 eurolla, kun vuonna 2000 hinta oli 15-20 euroa.
Väärinkäytettynä heroiinin korvaavaa vieroituslääke Subutexia saa tablettina 55-60 eurolla kappale.
Helsingissä Subutex-tabletin saa jopa 20-30 eurolla, sillä sitä tuodaan Virosta.
Monet käyttäjät, joilla on resepti Subutexin hakemiseen Tallinnasta, myyvät osan siitä katukauppaan. Halvemmat hinnat eivät silti ole näkyneet Turussa kuin satunnaisesti.
Hasista on myyty pitkään keskimäärin 10 eurolla grammalta. Hollannissa kieltotoimiin johtanutta superväkevää "Haisunäätä"-kannabista ei vielä ole löydetty Suomessa. Sen sisältämä THC, tetrahydrocannabinooli, on pitoisuudeltaan 15 prosenttia eli tuplasti normaali määrä.
Kokaiinia Turussa on löydetty viime vuosina vain joitakin grammoja. Sen grammahinta on Krp:n mukaan 100-150 euroa, kun hinta nelisen vuotta sitten oli 85-120 euroa.
LSD-lappuja on myyty kahdeksalla eurolla kappaleelta.
Liigat käärivät yhä valtavia voittoja Helsingin poliisin huumeyksikön rikoskomisario Raimo Paakkala arvioi, että vaikka huumeiden hinnat ovat vuodesta 1990 voimistuneen huumetarjonnan aikana laskeneet, käärivät huumerikosliigat niistä silti valtavia voittoja.
- Amfetamiiniin sotketaan jatketta, jolloin vahvuusprosentti putoaa ja teho laimenee, mutta hinta ei putoa samassa suhteessa. Kemiallisesti tehtävissä huumeissa voitot ovat suuret ja houkutus valmistaa niitä on kasvanut. Helsingissä hiljattain paljastunut lakkahuumebisnes oli juuri tätä ja se tähtäsi koviin voittoihin, Paakkala kertoi.
Lakkahuumejutun oikeudenkäynti on juuri loppusuoralla. Liimanpoistoaineesta valmistettu, lääkeaineeksi luokiteltu gammabutyrolaktoni muutettiin kotilaboratoriossa ns. gammahuumeeksi. Ekstaasijohdannaista nautittiin juotavina shotteina ja sitä myytiin nuorisobileissä bailaajille.
Krp:n huumelaboratorion päällikön Teppo Talkan mukaan
teknohuumeilla eli johdannaisilla ei ole niin suurta osuutta huumekaupassa
kuin luullaan. Kemiallisia valmisteita on kuitenkin monia, ja niitä
on hankala selvittää. Vertailutietona käytetään
YK:n huumetiedostoja, jolloin tutkinta nopeutuu. Aineissa ei ole tapahtunut
erityistä muutosta, mutta kun takavarikot ennen olivat kymmeniä
grammoja, kilojen löydöt ovat nyt melko tavallisia.
Huumepoliisi on takavarikoinut Helsingissä ja Porkkalassa yhteensä 40 kiloa hasista. Helsingin rikospoliisin huumerikosyksikkö tutkii huumeiden välitysyritystä törkeä huumausainerikoksena. Siihen liittyvät kiinniotot ja takavarikot tehtiin jo maaliskuun lopussa.
Tutkinnallisista syistä poliisi kertoi huumetakavarikoista vasta
nyt. Tapauksen johdosta on vangittu kaksi ulkomaalaista henkilöä,
joista toisen epäillään järjestäneen huumausaineen
kuljetuksen Suomeen ja toisen toimineen kuriirina. He ovat kotoisin Keski-Euroopasta
ja Lähi-idästä.
Rouva X. Y:n pitäjästä on pitemmän aikaa, jo useampia vuosia, potenut kovanlaista, aika ajoin uudistuvaa pakotusta oikeassa kasvopuolessaan. Hän on tämän tautinsa takia kysynyt neuvoa useilta lääkäreiltä ja nauttinut monenmoisia lääkkeitä, niinkuin kiniiniä, salicylinatriumia, morfiinia; kaikki ilman mitään pysyväistä parannusta. Kesällä 1894 kävi hän minunkin luonani kertoen pakotuksestaan.
Diagnoosi asetettiin trigeminusneuralgiaksi.
Koeteltuani ensin pitemmän aikaa, useampia viikkoja, tavallisia neuralgialääkkeitä, coffeinia, chinin, hydrobromic., phenacetinia, zincum valerianicum'ia, morfiiniruiskeita, sähköistystä vaihtelevalla hetkellisellä menestyksellä. Päätin vihdoin, kun pakotus eräänä päivänä marraskuussa taas oli tavallista kovempi, ranskalaisen Seguin'in mukaan koettaa Extractum Cannabis Indicae'ta.
Näin alkaa jännittävä potilaskertomus yli sadan
vuoden takaa.
Esityksen mukaan poliisi voisi oikeudessa salata henkilöllisyytensä
Sisäministeriön ehdotus on herättänyt ankaraa arvostelua
Rikollisjärjestöön soluttautuneelle poliisille ehdotetaan oikeutta tehdä rikoksia.
Tämä on peitetoiminnan onnistumisen kannalta joissain tapauksissa välttämätöntä, sillä muuten soluttautuneen poliisin turvallisuus voisi pahimmassa tapauksessa vaarantua.
Näin ehdotusta perustelee poliisilain uudistusta valmistellut sisäministeriön työryhmä.
Työryhmä ehdottaa poliisille jälleen merkittäviä valtuuksien lisäyksiä. Monet työryhmän ehdotukset ovat jo ehtineet herättää ankaraa arvostelua.
Nykyinen laki ei salli rikollisjärjestöön soluttautuneen poliisin osallistuvan minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan. Tämä olisi työryhmän mielestä edelleenkin pääsääntö.
Lakiin kuitenkin lisättäisiin säännös, jonka mukaan poliisi voisi tehdä rikoksen, jos se on välttämätöntä ja puolustettavaa törkeiden rikosten estämiseksi, selvittämiseksi tai paljastamiseksi. Lisäksi rikollisen teon on oltava välttämätön poliisin turvallisuudelle aiheutuneen vakavan vaaran torjumiseksi.
Perustelujen mukaan nykyiset pykälät eivät anna poliisille mahdollisuutta selvittää esimerkiksi rikollisorganisaatioiden rakennetta. Sen vuoksi usein saadaan vain pikkutekijät oikeuden eteen, mutta pomoporras pääsee livahtamaan vastuusta.
Tähän saataisiin muutos, jos poliisi voisi olla mukana vaikkapa huumelastin kuljetuksen järjestelyissä.
Poliisi ei kuitenkaan saisi yllyttää ketään rikokseen. Myös kaikki väkivaltarikokset olisivat kiellettyjä.
Peitetoiminnan onnistuminen edellyttää työryhmän mielestä myös muita muutoksia lakiin.
Peitetoiminnassa tai valeostajana toimineelle poliisille pitäisi antaa mahdollisuus todistaa nimettömänä, jos avoin todistaminen vaarantaisi hänen turvallisuutensa. Rikoksesta syytetty ei siis saisi missään vaiheessa tietää, kuka häntä vastaan todistaa.
Tämä ehdotus sisältyi jo työryhmän ensimmäiseen, tammikuussa jätettyyn luonnokseen. Suppealla lausuntokierroksella se sai täystyrmäyksen sekä oikeusministeriöstä että eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä.
Oikeusministeriö muistutti, että myös se on miettinyt anonyymiä todistelua osana todistajien suojelua. Oikeusministeriö kuitenkin päätyi siihen, ettei Suomessa ole riittäviä perusteita ryhtyä käyttämään nimettömiä todistajia.
Nimettömien todistajien käyttö on ongelmallista syytetyn oikeusturvan kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) onkin jaellut siitä moitteita muun muassa Hollannille. EIT on päätöksissään korostanut, että nimettömiä todistajia kuultaessa on muistettava tietyt vähimmäisvaatimukset.
Ensinnäkään nimettömän todistajan lausunto ei saa olla ainoa eikä ratkaiseva todiste. Lisäksi todistajan henkilöllisyyden on oltava tuomarin tiedossa. Syytetyllä puolestaan pitää olla oikeus esittää kysymyksiä todistajalle.
Oikeusministeriö painotti lausunnossaan, että kyse on periaatteellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Tällaisesta oikeudenkäynnin todisteluun liittyvästä seikasta ei siten voida säätää poliisilaissa, vaan mahdolliset säännökset kuuluisivat oikeudenkäymiskaareen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sisäministeriö on oikeusministeriön mielestä astunut naapurin tontille.
Poliisilakia koskevat asiat kuuluvat sisäministeriölle, mutta oikeudenkäymiskaarta koskevat muutokset valmistellaan oikeusministeriössä.
Myös apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio korosti lausunnossaan, että anonyymissä todistelussa on kyse periaatteellisesti erittäin merkittävästä ratkaisusta. Hän pitää "ehdottoman hylättävänä" sitä, että näin suuri muutos onnistuisi vain poliisilain vaitiolosäännöstä muuttamalla.
Oikeusministeriön ja Raution mielipiteet kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Sisäministeriö pysyy ehdotuksensa takana myös lakiluonnoksen kakkosversiossa. Se lähti tiistaina lausuntokierrokselle.
Kolmas suuri kiistakysymys liittyy poliisin kuunteluoikeuksien laventamiseen.
Ehdotuksen mukaan poliisi voisi kuunnella tietyissä tapauksissa puhelinta jo ennen kuin ketään edes epäiltäisiin rikoksesta. Nykyisen lain mukaan kuuntelu saadaan aloittaa vasta, kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta.
Ehdotuksen mukaan uusia kuunteluvaltuuksia voitaisiin käyttää tilanteissa, joissa jonkun voidaan "perustellusti olettaa" syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen.
Tietokulma
Poliisille ehdotetaan lisävaltuuksia
- Poliisilain uudistamista valmistellut työryhmä ehdottaa muun muassa seuraavia muutoksia:
- Poliisi voisi peitetoiminnassa tehdä rikoksen, jos se olisi välttämätöntä ja puolustettavaa vakavan rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Väkivaltarikokset olisivat kuitenkin kiellettyjä.
- Poliisin tekemiä rikoksia valvoisi valtakunnansyyttäjänvirasto.
- Rikollisjärjestöön soluttautunut tai valeostajana toiminut poliisi voisi salata henkilöllisyytensä myös oikeudessa.
- Poliisi voisi kuunnella puhelinta, vaikka ketään ei vielä epäillä rikoksesta. Kuuntelu voitaisiin aloittaa, jos jonkun voisi perustellusti olettaa syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen. Siten esimerkiksi ulkomaisista tiedustelulähteistä saatu vihitieto voisi johtaa kuunteluun.
- Poliisi voisi ostaa rikollisilta vaikkapa näyte-erän huumelastista. Nykyisin ostaminen on kiellettyä, vain ostotarjouksen saa tehdä.
- Valeosto laajenisi koskemaan myös varkauksia.
- Vinkkimiehille voisi maksaa palkkioita verottomasti.
Alkoholin väärinkäyttö on edelleen suurin ongelma, suonensisäiset huumeet hyvin harvinaisia yliopistolla
Korkeakouluopiskelijoiden huumekokeilut ovat lisääntyneet viime vuosina. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön ylilääkärin Aira Virtalan mukaan kokeilut ovat lisääntyneet vuonna 2000 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen jälkeen. Tutkimuksessa miehistä joka neljäs ja naisista joka kuudes oli ainakin joskus kokeillut jotain laitonta huumetta. Virtala perustaa näkemyksensä terveydenhoitajien kanssa käymiinsä keskusteluihin.
Varsinainen huumeidenkäyttö sen sijaan ei ole lisääntynyt. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan miehistä runsaat kuusi prosenttia oli käyttänyt kannabista useammin kuin neljä kertaa, naisista vajaat viisi prosenttia.
Kannabis opiskelijoiden huume
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan eniten kannabista käyttivät taideopiskelijat,joista 15 prosenttia oli käyttänyt sitä yli neljä kertaa. Yllättäen toiseksi yleisin käyttäjäryhmä oli kauppakorkeakoulussa opiskelevat miehet,joiden kannabiksenkäyttö oli melkein yhtä yleistä. Boheemeina pidetyt humanistit ja yhteiskuntatieteilijät jäivät kauas näistä luvuista. Vähiten kannabista käyttäviä oli lääketieteellisissä ja matemaattis-luonnontieteellisissä tiedekunnissa, joissa sitä oli yli neljä kertaa käyttänyt noin 3,5. Koko Suomen väestöön verrattuna korkeakouluopiskelijat käyttävät enemmän kannabista ja vähemmän muita laittomia huumeita.
Jaska käyttää kannabista rentoutuakseen
Tampereen yliopiston opiskelija Jaska, 25, (nimi muutettu) on käyttänyt kannabista melko säännöllisesti noin kuuden vuoden ajan. Pilven polttaminen on hänelle tapa rentoutua ja päästä irti arkisista paineista.
"Ei tarvitse lähteä hakemaan extreme-kokemuksia muualta."
Ensimmäisen kerran hän tutustui aineeseen joskus festareilla.
"Jostain sitä lätkää siihen tupsahti.Johdonmukaisin tapa päästä siitä eroon oli polttaa se."
Jaska käyttää kannabista keskimäärin noin kerran viikossa, elämäntilanteesta riippuen välillä useammin,välillä harvemmin. Vaikka Jaska pitääkin itseään tapariippuvaisena pilvenpolttoon, hän pitää kannabiksen käyttöään sopivana.
"Käytön lisääminen voisi alkaa vaikuttaa muihin juttuihin, koska pilvenpoltto aika lailla nollaa keskittymiskyvyn, ja liiallinen käyttö passivoi. Kai sitä käyttöä voisi vähentääkin, jos eteen ilmaantuisi jotain motivoivaa tekemistä."
Jaskan alkoholinkäyttöön pilvenpoltto ei suuremmin ole
vaikuttanut. Hän pitää viinanjuontia ja kannabiksenkäyttöä
erillisinä asioina, jotka eivät vaikuta toisiinsa.
Suomi sai kokeiltavakseen kaksi erilaista pikatestiä
Testattava pitää näytetikkua suussaan kolme minuuttia
Poliisi koettaa löytää liikenteestä 250 kuljettajaa, joita epäillään huumeissa ajamisesta, ja jotka suostuvat lähtemään huumeiden sylkitestaukseen. Osallistuminen on vapaaehtoista, ja poliisi tarjoaa mahdollisuutta "tieteen tekemiseen", jos sillä on vahva epäily kuljettajan huumeiden käytöstä.
Testaus liittyy laajaan niin sanottuun Rosita 2 -hankkeeseen, jossa EU ja Yhdysvallat pyrkivät yhdessä arvioimaan huumeiden tunnistamisen pikatestilaitteistoja ja niiden käyttökelpoisuutta käytännön tilanteissa liikenteessä.
Huumekuskeja pyritään löytämään liikenteestä Uudellamaalla ja Tampereen seudulla toukokuusta lähtien. Poliisi toivoo löytävänsä testattavat 250 tapausta vuoden loppuun mennessä.
Kuka tahansa ei siis testattavaksi joudu, sillä testiin ryhdytään vasta, kun kuljettajan käyttäytymisessä on jotain huumeiden käytöstä kertovaa.
Suostumisella ei ole vaikutusta mahdolliseen rikosoikeudelliseen seuraamukseen, mutta oikeudessa sylkitestin tulosta ei käytetä todisteena testattavaa vastaan, poliisi sanoo.
Testi tehdään Intercept-nimisellä välineellä. Testattava harjaa hammasharjan näköisellä tikulla posken ja ikenen väliä edestakaisin ja pitää tikkua suussaan kolme minuuttia.
Sitten tikku suljetaan putkeen ja näyte viedään laboratorioon, jossa tulosta verrataan verikokeen tulokseen.
Samassa hankkeessa Suomen osalle on tullut toisenkin laitteen käyttökelpoisuuden selvittäminen. Drugwipe-niminen laite kertoo tuloksen muutamassa minuutissa.
Tämän laitteen koekäyttö rinnastuu puhalluskokeeseen, joten sen ottamiseen ei tarvita suostumusta.
Laitteen näytteenottimella pyyhitään testattavan kieltä edestakaisin, jolloin sylki imeytyy näytteenottotyynyyn. Sen jälkeen poliisi yhdistää laitteen palaset yhteen, ja tulos näkyy parin toimenpiteen jälkeen erilaisina viivoina.
Kumpikin laite on vasta alustava pikatesti ja seulontaväline, joilla etsitään ne kuljettajat, joista otetaan verinäytteet ja tehdään tarkemmat laboratoriotutkimukset.
Rosita 2 -hankkeen on määrä päättyä ensi
vuoden loppuun mennessä. Perimmäisenä tarkoituksena on löytää
laite, jota voitaisiin käyttää huumekuskien seulomiseen
siinä missä alkometriä rattijuoppojen löytämiseksi.
Kuljettajien sylkitestaus aloitetaan toukokuussa. Poliisi haluaa kokeilla käytännössä pikatestilaitteistojen tarkkuutta ja toimivuutta.
Poliisi ryhtyy testaamaan kuljettajien huumeidenkäyttöä sylkitesteillä toukokuussa. Sylkinäyte otetaan kuljettajilta, joiden poliisi epäilee käyttäneen huumeita.
Pikatestaus rinnastetaan alkometrillä tehtävään puhalluskokeeseen. Poliisi ottaa näytteen kuljettajan kielen pinnalta. Tulos on luettavissa raskaustestiä muistuttavan testilaitteen näytöltä muutaman minuutin kuluttua. Kentällä tehtävän pikatestin jälkeen kuljettajilta pyydetään sylkinäyte myös laboratoriotutkimuksia varten, jotta pikatestin luotettavuus voidaan selvittää.
Poliisilla on ollut Suomessa jo jonkin aikaa käytössä muutamia sylkitestauslaitteita. Niiden testausaika on kuitenkin ollut suhteellisen pitkä: puolisen tuntia. Lisäksi laitteiden käyttö on koettu hankalaksi.
Rutiininomaisesti puhallusratsioiden tavoin testiä tuskin tullaan ikinä käyttämään.
- Jos puhallutamme 20 kuljettajaa, emme ota heiltä kaikilta sylkinäytettä. Huumetesti tehdään vain silloin, kun syntyy epäily siitä, että kuljettaja on käyttänyt huumeita, ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriön poliisiosastolta selventää.
Sylkitestilaitteita koekäytetään pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Huumeiden sylkitestaus liittyy kansainväliseen projektiin, jossa arvioidaan pikatestien luotettavuutta.
Suomen lisäksi hankkeessa on mukana viisi EU-maata. Projektiin
osallistuu myös Yhdysvallat.
Kaikkien ohikulkijoiden alistaminen huumekoiran tarkastuksille ei ole apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä laillista. Jonkan mukaan Helsingin poliisi venytti lain rajoja turhan paljon, kun se laittoi huumekoiran nuuhkimaan ohi kulkevia ihmisiä Ruoholahden metroasemalla. Heinäkuussa 2002 tehdyn ratsian tarkoituksena oli valvoa järjestystä Kaapelitehtaalla pidetyssä Koneisto-festivaalissa.
Asiasta kanteli Jonkalle festivaaleille matkalla ollut mies. Poliisi oli pysäyttänyt miehen metroasemalla ja tutkinut hänen taskunsa ja vaatteensa. Mieheltä ei löytynyt luvattomia aineita.
Jonkan mielestä on epäselvää, onko poliisilla ylipäänsä oikeutta nuuskituttaa kaikki yleisellä paikalla liikkuvat ihmiset huumekoiralla.
Sisäministeriön poliisiosaston mielestä ongelmaa ei ole, sillä ihmisten perusoikeuksiin ei kovin paljon puututa.
"Poliisiosasto ei sinänsä näe ongelmallisena toimintatapana tämän kaltaista ratsiatyyppistä toimintaa, vaikkei sitä ole suoranaisesti säännelty lainsäädännössä poliisin yksittäisenä toimivaltuutena."
Jonkka näkee kuitenkin ongelmia. Laissa on säädetty, milloin vankiloissa voidaan käyttää koiraa turvatarkastuksissa. "On epäjohdonmukaista, jos katsotaan rangaistuslaitoksen alueella liikkuvien henkilöiden tarkastamisen koiran avulla edellyttävän yksityisyyden loukkauksen vuoksi tähän oikeuttavaa nimenomaista lainsäännöstä, mutta yleisellä paikalla suoritettavien vastaavien, kehen tahansa kohdistuvien tarkastusten katsottaisiin olevan mahdollisia ilman nimenomaista laintasoista toimivaltasäännöstä."
Poliisiosasto viittasi poliisilain säännökseen, jonka mukaan poliisin tehtäviin kuuluu muun muassa rikosten ennaltaehkäisy. Tämä säännös ei Jonkan mukaan ole kuitenkaan mikään toimivaltasäännös.
"Poliisilain ensimmäisessä pykälässä määritellään ainoastaan se tehtäväpiiri, jonka puitteissa poliisi voi käyttää sille poliisilaissa annettuja valtuuksia. Se, että jokin asia on annettu poliisin tehtäväksi, ei vielä luo poliisille toimivaltaa tehtävän suorittamiseen. Sinänsä hyväksytyt tavoitteet, kuten huumerikollisuuden torjuminen, eivät oikeuta poikkeamaan keskeisistä oikeusvaltioperiaatteista."
Helsingin poliisi perusteli huumekoiran käyttöä sillä, että poliisilain perusteella poliisi voi tarkastaa ihmisiä yleisötilaisuuteen osallistuvien turvallisuuden varmistamiseksi.
Jonkka piti poliisin tulkintaa ongelmallisena. Lain esitöissä
puhutaan räjähteistä ja muista välittömästi
vaarallisista aineista. Jonkan mielestä huumekoirien käyttämiselle
ei ole tällä hetkellä laillista pohjaa.
Oikeuskansleri vaatii lainsäädännöltä tukea huumekoirilla tehtyihin tarkastuksiin, joiden hän pelkää loukkaavan perusoikeuksia.
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka arvostelee yleisellä paikalla huumekoirilla tehtyjä tarkastuksia, joiden oikeutus on hänen mukaansa epäselvä.
Jonkan mukaan huumekoiran avulla yleisellä paikalla tehtäviä kehen tahansa kohdistuvia tarkastuksia voidaan ilman nimenomaista lainsäännöstä pitää perusoikeusnäkökulmasta arveluttavina. Tämä johtuu siitä, että tarkastuksella voidaan puuttua ainakin jonkin verran tarkastuksen kohteeksi joutuvan perusoikeuksiin, lähinnä yksityisyyteen ja tapauskohtaisesti myös henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Jos tällaisia tarkastuksia halutaan käyttää yhtenä poliisin toiminnan muotona, tulisi toiminnalla olla selvä lainsäädännöstä saatava tuki.
Asia tuli oikeuskanslerinvirastossa tutkittavaksi erään henkilön kanneltua poliisin suorittamasta huumevalvonnasta Kaapelitehtaalla heinäkuussa 2002 järjestetyn Koneisto-festivaalin yhteydessä. Selvityksen perusteella poliisi oli antanut huumekoiran tarkastaa kaikki Ruoholahden metroasemalla tuolloin liikkuneet henkilöt riippumatta siitä, olivatko he menossa festivaaleille.
Apulaisoikeuskanslerin mielestä se, että kysymys on kaikkiin
tasapuolisesti kohdistuvasta "ratsiatyyppisestä" valvonnasta, ei sellaisenaan
oikeuta loukkaamaan yksityisyyttä ilman tähän oikeuttavaa
sääntöä. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan
käytön tulee perustua lakiin, eikä sinänsä hyväksyttävä
tavoite oikeuta poikkeamaan tästä periaatteesta.
Nuorten alkoholimyrkytysten epäillään lisääntyvän Turussa kevään edetessä jai ilmojen lämmetessä. Ennusmerkit näkyvät jo sammumisten määrässä niin nuorten päihdepoliklinikan asiakaskunnassa kuin poliisin kenttätyössä.
Viranomaisten mukaan huolestuttavaa on erityisesti se, että yhä useampi alaikäinen turkulaisnuori hankkii humalansa juomalla väkeviä, kun aiemmin juotiin lähinnä olutta.
Sairaanhoitaja Satu Hildén Turun päihdepoliklinikalta kertoo kohdanneensa työssään nyt nuoria, jotka juovat väkeviä samalla vauhdilla kuin keskiolutta. Aivan kuin juomilla ei olisi mitään eroa.
- Erityisen vaarallista tämä on tytöille, jotka vähäpukeisina liikkuvat jokirannassa. Kun he sammuvat, heille voidaan tehdä ihan mitä vaan, Hildén varoittaa.
Hildén on huolissaan myös monien vanhempien asenteista.
- Monet vanhemmat ajattelevat, että on parempi juoda kuin käyttää huumeita. Mutta vain harva kokeilee ensimmäisen kerran huumeita selvin päin. Kyllä niitä kokeillaan yleensä humalassa.
Myös alkoholin ja pillereiden sekakäyttö on yleistä
nuorten keskuudessa. Nuorille kelpaavat kaikki katukaupassa olevat subutexista
rauhoittaviin reseptilääkkeisiin.
Turussa rehottaa joka vuosi vaatehuoneissa satoja hamppuja. Poliisi löytää useimmat niistä vihjeiden perusteella. Samalla löydetään supertehokkaita lamppuja, joita käytetään kannabiksen kasvattamisessa. Ne löytävät harvoin tien takaisin oikealle omistajalleen.
- Kallein takavarikoimamme anastettu lamppu maksaa kolmisen tuhatta euroa, kertoo rikosylikonstaapeli Tommi Laaksonen.
- Lamppuja katosi yhdessä vaiheessa kasvihuoneista, nyt niitä viedään esimerkiksi rakennustyömailta ja urheilukentiltä.
- Mukana on varmasti myös moni rakennusten tai komeiden puiden valaisuun käytetty lamppu.
Tommi Laaksosen esittelemään kokoelmaan kuuluu jopa katulamppuja. Ne viedään pylväiden päästä ja kytketään useimmiten vaatehuoneisiin.
- Vaatehuoneet vuorataan heijastavalla metallifoliolla. Niinpä harva viljelijä alkaakaan satuilla poliisille, että kannabikset ovat muka koristekasveina, Laaksonen sanoo.
Turussa takavarikoitiin viime vuonna 257 kannabiskasvia. Suurin osa niistä kasvatettiin omaan tai kaverien käyttöön. Jos huoneistossa on yli viisi kasvia, kyse on ilmeisesti kaupasta.
Huumausainerikoksesta rangaistaan sakolla tai enintään kahden vuoden vankeudella.
Aikaisemmin poliisi myi takavarikoidut lamput huutokaupassa. Kun huomattiin, että samat kaverit ostivat ne halvalla samaan käyttöön, niitä alettiin romuttaa.
- On sääli pistää romuksi 2 000-5 000 euron hintaisia lamppuja, Tommi Laaksonen sanoo.
Lampuista aiheutuu myös vaaraa. Ne on usein kytketty harrastajamaisesti
ja niihin koskeminen voi viedä elämän. Poliisillekin niiden
irrottaminen on haaste. Lisäksi kuumat lamput aiheuttavat ahtaassa
tilassa palovaaran. Poliisi toivoo, että tämäntyyppisiä
valaisimia kadottaneet ottaisivat yhteyttä arkipäivisin numeroon
281 5336.
Lahden poliisi paljastanut useita kotiviljelmiä
Huumerikollisuudella on monet kasvot. Ammattimaisten levitysorganisaatioiden rinnalla toimii hampunviljelijöitä, joille huumeet ovat enemmän elämäntapa kuin bisnes. Kotiviljelmien määrä on Lahden poliisin mukaan noussut selvästi. Esimerkiksi viime viikolla löydettiin Hollolasta yli 40 kasvin pienoisplantaasi.
Marihuanaa tuottava Cannabis sativa eli hamppu kasvaa ja kukoistaa pimennetyissä pesuhuoneissa sekä vaatehuoneissa sivullisten katseilta suojassa.
Tietotaidon ja välineistön hyvä saatavuus edistää viljelyn suosiota. Alan taitaja hoivaa istutuksiaan valaisimilla, lannoitteilla ja jopa automaattisilla kastelujärjestelmillä.
Lahden poliisin huumerikostoimiston vanhempi rikoskonstaapeli Matti Tiainen arvioi sadolla olevan menekkiä.
- Hamppukasvin kukan THC-pitoisuus on voimakas, usein voimakkaampi kuin hasiksessa.
Kannabiksen kasvattajalle "ruohon" polttaminen on lähinnä maailmankatsomuksellinen asia. Hän ei myy huumetta rikastuakseen, vaan kattaakseen viljelykulut.
Raakaa kauppaa
Toisen kestosuosikin eli amfetamiinin takaa paljastuu erilainen maailma. Huumeen myynti on raakaa bisnestä kovalla katteella, ja ostot rahoitetaan muilla rikoksilla. Kauppa noudattelee normaalin kaupan lakeja. Asiakas saa aineensa halvemmalla, jos tavarantoimittaja tuo suuria eriä maahan suoraan ja ilman hintaa nostavia välittäjäportaita.
Amfetamiini tulee maahan 50-90 prosentin vahvuisena. Loppukäyttäjälle päätyessään se on kuitenkin laimennettu noin 20 prosenttiin. Nyt vankilaan suljetulla Rogues Gallery -jengillä oli poliisin mukaan Lahdessa markkinajohtajan asema. Tyhjiö täyttyi kuitenkin nopeasti, kun tilalle tuli pienempiä yrittäjiä.
Joka paikassa
Erilaiset huumausaineet liikkuvat usein erilaisissa paikoissa. Ekstaasi on ravintolahuumetta, hasis ja lääkkeet kirjaimellisesti katukauppaa ja amfetamiinia myydään asunnoista.
- Tutkinnassa on tullut sellainen olo, että huumeita saa joka paikasta, luonnehtii vanhempi rikoskonstaapeli Tiainen.
Eri myyjillä on eri hinnat jos kohta myös tuotteet ovat eritasoisia.
Kauppiaalle huono laatu tietää huonoa mainetta. Alimman portaan
myyjä on samalla käyttäjä, jolla on tyypillisesti omaisuusrikostaustaa.
Rahan ohella myyjä huolii maksuksi varastettua
tavaraa, jolle löytyy kysyntää eteenpäin.
Koukkuun jäävän ostajan osa on ankea. Jos luotto menee, niin aine on hankittava millä tahansa hinnalla sieltä, mistä sen vielä saa. Ostovoimaa ylläpidetään varkauksilla.
Amfetamiini, hasis ja marihuana hallitsevat myyntiä. Subutex-lääkettä ja ekstaasia liikkuu samoin, mutta kokaiini, heroiini ja LSD ovat pysyneet Lahdessa harvinaisuuksina.
Tiukkaa puurtamista
Huumetutkijan työ kysyy sitoutumista. Silloin kun iso juttu käy kuumana, niin töitä paiskitaan aamuvarhaisesta iltamyöhään. Suuret tapaukset paljastetaan pitkään kestävällä urakoinnilla. Virkavalta seuraa vastapuolen liikkeitä eri tietolähteistä ja valitsee sopivan kohteen, jota aletaan penkoa.
Tiedustelu ja tarkkailu edeltävät varsinaista esitutkintaa. Kun tutkinta alkaa, tulevat pakkokeinot kuvaan mukaan: puhelinkuuntelu, kotietsinnät, takavarikot ja vangitsemiset.
Aika kohteen valinnasta syytteen lukemiseen on Lahdessa noin puoli vuotta. Urakkaa ei venytetä määrättömiin.
- On oltava selkeästi määritelty takaraja, kävi miten kävi, huomauttaa rikoskomisario Kari Kajala Lahden poliisista.
Viime vuonna Lahden kihlakunnan poliisin alueella paljastui 440 huumerikosta.
Niistä törkeitä oli noin kymmenesosa.
Espoon poliisi on saanut valmiiksi suuren hasisjutun esitutkinnan. Poliisi epäilee, että maahan olisi 2003 tuotu tuhat kiloa hasista. Takavarikkoon on saatu 120 kiloa.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Ari Karvonen arvioi, että aineet oli tarkoitettu Suomen markkinoille. Jutussa on vangittuna yksi mies. Häntä epäillään törkeästä huumerikoksesta.
Takavarikoitu erä löytyi rekasta Nurmijärvellä viime lokakuussa. Lastiksi oli merkitty huonekaluja. Rekka oli tullut Keski-Euroopasta Hangon sataman kautta Suomeen. Jutun jäljille päästiin tullin ja poliisin tutkimusten avulla.
Poliisi arvioi, että lasteja olisi takavarikoidun erän lisäksi
kuusi.
Savonlinnan poliisi löysi viikonvaihteen tutkinnassa kaksi huoneistoa,
joissa kasvatettiin kannabista. Samalla selvisi edellisenä viikonloppuna
tehty kellarikomeromurto, jonka yhteydessä varastettiin alkoholipitoisia
aineita. Osa varastetusta omaisuudesta on saatu takaisin. Jutuissa on epäiltynä
kaksi paikkakuntalaista miestä ja yksi nainen. Tutkinnan yhteydessä
löydettiin myös joitakin kymmeniä ulkomailta hankittuja
hormoniampulleja, jotka oli hankittu ilmeisesti kehonrakennukseen. STT
Seurannassa olleet miehet jäivät kiinni huumeen kätköpaikalta
Espoon poliisi on paljastanut huumeliigan, jonka epäillään levittäneen lähes kymmenen kiloa hasista pääkaupunkiseudulle viime vuoden aikana. Huumeliiga oli poliisin tarkkailussa jo jonkin aikaa, mutta tutkimukset saivat vauhtia tammikuun alussa, kun poliisi yllätti huumekätkölle menneet kaksi miestä metsästä Pohjois-Espoossa.
Miehet kaivoivat routaisesta maasta hasispaketit esiin, kun poliisit tulivat ja iskivät. Miehet eivät tehneet pidätettäessä vastarintaa. Kotietsinnöissä poliisi on takavarikoinut lisäksi 35 000 euroa, jotka epäillään hankitun huumekaupoilla.
Poliisi epäilee huumeiden välityksestä seitsemää, noin 20-vuotiasta nuorta. Yksi epäillyistä on nainen. Epäillyt ovat poliisille entuudestaan tuttuja.
Tutkinnan aikana viisi epäillyistä on ollut vangittuina, mutta yhtä lukuun ottamatta heidät on laskettu vapaalle jalalle.
Kymmeniä asiakkaita
Poliisi epäilee huumeliigan levittäneen hasista yhteensä noin kahdeksan kiloa.
- Hasista on myyty Espoon lisäksi Lohjan seudulle sekä Porvooseen, sanoo rikoskomisario Ari Karvonen Espoon poliisista.
Kuinka suuri asiakaskunta liigalla on ollut, siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta määrä nousee Karvosen mukaan joka tapauksessa kymmeniin. Tutkinnassa ei ole selvinnyt, mistä hasis oli maahan tuotu, mutta pääasiassa hasis salakuljetetaan Suomeen Espanjasta ja Hollannista. Karvosen mukaan hasikselle on markkinoita pääkaupunkiseudulla vaikka kuinka paljon.
- Kilon juttuja tulee nykyään esille jatkuvasti. Se kertoo siitä, että käyttäjiä on runsaasti.
Karvonen pitää hyvin huolestuttavana sitä, että nuorten suhtautuminen hasikseen on muuttunut.
- Hasiksen käyttämistä ei koeta enää samalla lailla rikolliseksi toiminnaksi kuin joskus aikaisemmin.
Poliisi saa hasisjutun tutkimukset lähiaikoina päätökseen
ja esitutkinta-aineisto on lähdössä syyttäjälle.
Kolmisenkymmentä vuotta sitten Kööpenhaminassa kourallinen hippejä tunkeutui tyhjilleen jätettyyn Christianshavnin laivastotukikohtaan. Heidän tarkoituksenaan oli saada lapsilleen tilaa leikkiä, sekä jotain vihreää katseltavaa.
Tällä hetkellä vallatulla alueella elää noin 850 asukasta. He ovat yhdessä järjestäytymällä saaneet aikaiseksi muun muassa sadevedellä toimivan pyykkituvan, postin, rakennustoimiston, elokuvateatterin sekä jätehuollon. Lisäksi alueella on useita kahviloita, baareja sekä ravintoloita herkullisine kulttuurianteineen.
Saavun Christianiaan uudelleenavatusta portista, jättäen kaupungin aamuruuhkan ulkopuolelle. Tarina kertoo portin muinaiseksi sulkemisen syyksi rosvot, jotka väijyivät pimeällä kadulla yksinäisiä ohikulkijoita. Lopulta christianialaiset levottomuuksiin kyllästyneinä sulkivat läpikulun. Nyt rauhoittuneelle sisäänkäynnille on rakennettu leikkikenttä, jonka kupeessa uutuuttaan hohtaa koripalloaitaus.
Kiidän mukulakivisen Pusher Streetin lävitse herättäen räminälläni kojuissaan päivystävät aamunkankeat hasiskauppiaat eli pusherit. 300 metriä pitkälle kadunpätkälle on keskitetty koko alueen vapaa hasiksenmyynti. Huurua hengittävät, vapaana kuljeksivat koirat aloittelevat sosiaalisesti kiireisen päivänsä merkkailemalla reviireitään. Ilma tuntuu seisovan, ja ainoa metelin aiheuttaja olen minä.
Grønsagen lukee suurella talon päädyssä hippimäiseen tyyliin. Vastassa on yhdeksän työpäivä vihanneskaupassa, jossa harjoitetaan ravintolatoimintaa myymättä jääneiden kasvisten voimalla. Siirtelen keskelle lattiaa kasaantuneen tavaratilauksen laatikoita päästäkseni keittiön puolelle.
Rakennus on ollut aikoinaan ammusvarasto, nykyään tilassa vallitsee rennompi tunnelma. Kamiinaan on sytytetty tuli, mutta silti sisällä on koleaa. Uskon, että asiaa edesauttavat seinän kattavien ikkunoiden haljenneet ruudut. Hengitän edelleen huurua.
Työpaikoilla ei ole pomoja saatikka alaisia. Asioista päätetään yhteisvoimin. Lisäksi jokaisen tulee saada yhtä paljon palkkaa. Christianian yhteisö veloittaa tiloista vuokraa sekä korvausta vedestä ja sähköstä. Tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan taata jokaisen osallistujan toimeentulo. Kerran kuukaudessa tai tarpeen tullen Grønsagenin työntekijät kokoontuvat keskustelemaan käytännön asioista.
Aamu keittiön puolella on hektinen. Ruuan on oltava valmista kahteentoista mennessä, koska monet alueen työntekijät ovat asiakkaitamme. Kun kermaperunat sekä kookosriisi ovat hävinneet tiskiltä, minulla on tauko. Katson ikkunasta ulos naapurikahvilan terassille. Lähellä olevassa pöydässä istuu nuoria poikia ja hasissätkä kiertää ringissä. Arvioin vanhimman olevan noin 16-vuotias. He leikkivät kovaa jätkää ja vitsailevat toisilleen.
Kahvilan penkeillä on kirjava kokoelma erilaisia kulkijoita. Yhden pöydän täyttävät ruotsalaiset turistimummot, ja seuraavassa istuu afrikkalaisia rastamiehiä. Kaikki näyttävät sopivan yhdelle terassille.
Vähintään kerran kuussa Tanskan poliisi tekee ratsian Pusher Streetille. Poliisiautojen pillit kuuluvat kaukaa, ja ihmisillä on aikaa häipyä alueelta. Myös koirat tietävät suuntansa oma-aloitteisesti. Mellakkavarusteiset poliisit ovat nyt taas sulkeneet alueen, ja uteliaat ihmiset kokoontuvat kaupan eteen katsomaan poliisien toimia. Tungoksen läpi ratsastaa kaksi tyttöä poneilla. He suuntaavat ratsunsa kohti hevostalleja.
Ratsian takia en onnistu hakemaan pyykkejä Pusher Streetillä sijaitsevasta pesutuvasta. Sen sijaan polkaisen pyörälläni lähimpään supermarkettiin. Ostan kuusi pakettia sika-nauta-jauhelihaa sekä pekonia seuraavaa päivää varten. Lihapyörykät ovat monen duunarin mieleen. Päivittäinen ostosreissu ei ylpeile vaihtoehtoisuudellaan.
Tanskassa on tällä hetkellä vallassa konservatiivinen hallitus, joka on julkistanut Christianian normalisointiaikataulun. Samanaikaisesti arkkitehdit voivat osallistua netissä suunnittelukilpailuun alueen uudelleenrakentamista varten. Miniyhteiskunta on 35 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee Kööpenhaminan keskustan läheisyydessä.
Tämän takia Tanskan valtio on yrittänyt vuosien varrella useasti ottaa rahallisesti kiehtovan alueen viralliseen huostaansa. Tällä kertaa christianialaiset oli määrä tyhjentää asunnoistaan jo tammikuussa, jolloin hallituksen mukaan rakennuksia oli tarkoitus ruveta uudistamaan.
Sisukkaat christianialaiset eivät silti näytä pakkaavaan muuttokuormiaan. Sen sijaan he rakentavat ylpeinä kierrätysmateriaaleista talojaan, kunnostavat puutarhoja ja päällystävät teitä. Viime aikoina myös useat valokuvaajat ja taidemaalarit ovat tehneet yhteisöstä oman tukikohtansa.
Päivän päätteeksi kun olen siivonnut keittiön sotkut, kerään väsyneen olemukseni palaset saunaan uudelleenkoottavaksi.
Auringonlaskun jälkeen pimeille kaduille virtaa kapakan ikkunasta mitä rikkainta latinomusiikkia, yhtä iloisesti kuin seinien sisäpuolella ekokalja kulautetaan railakkaan naurun johdattelemana kurkkuun.
Christianian sauna on kaikkien tapahtumien alku sekä loppu. Sinne mennään työpäivän jälkeen rentoutumaan. Selät pestään kaikesta ulkopuolella kertyneestä sonnasta. Saunassa synnytetään uusia ideoita ja herätetään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Lauteilla käydään kuumaa keskustelua päivänpolitiikasta sekä jaetaan huolenaiheet. Lapsilla on hauskaa lämpimällä lattialla vesileikkien parissa.
Christiania elää omaa materialisoitunutta utopiaansa, vaikka
välillä on vaikea uskoa silmiään. Kukaan ei voi sanoa,
miltä huominen näyttää, joten se on rakennettava itse.
Poliisi tutkii jo noin kymmenkuntaa Etelä-Suomessa paljastunutta huumelaboratoriota. Keskusrikospoliisi epäilee, että niissä on valmistettu tai yritetty valmistaa amfetamiinia ja ekstaasia.
Takavarikoituja huumeita
Tv-uutisten mukaan rikolliset hankkivat huumeiden valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita usein tekaistujen yhtiöiden nimiin joko ulkomailta tai lääketeollisuuden yrityksiltä Suomesta.
Eritasoisia huumausainelaboratorioita on löytynyt monen eri tyypin paikoista yksityisasunnoista aina yliopisto-opiskelijoiden koteihin.
Tutkinnoissa on takavarikoitu joitakin kiloja huumeita ja tutkittu paljastuneiden laboratorioiden ainejäämiä. Keskusrikospoliisin varastossa onkin jo laatikoittain takavarikoituja kemikaaleja ja välineitä, joita on käytetty huumeiden valmistukseen.
Huumeiden valmistuskemikaaleja myös salakuljetetaan Suomeen ulkomailta - usein Virosta.
Poliisin mukaan esimerkiksi amfetamiinisalakuljetukset tehdään nykyään entistä useammin siten, että huumausaine kuljetetaan rajojen yli nestemäisenä emäksenä, joka vasta Suomessa saostetaan valkoiseksi jauheeksi.
Euroopassa paljastuu vuosittain satakunta suurta huumetehdasta, mutta Suomessa paljastuneista tapauksista voidaan puhua vasta marginaali-ilmiönä.
Huumelaboratoriot ovat kuitenkin aina suuria riskejä myös
ympäristölleen. Huumausaineiden valmistamisessa vapautuu höyryjä,
jotka ovat vaarallisia kaikille - niin valmistajille itselleen kuin naapureillekin.
Tilastokeskuksen keräämästä laajasta kyselyaineistosta ovat Stakesin tutkijat jälleen koonneet yhteen kuvan suomalaisten huume- ja päihdeasenteista. Suomalaisten asenteita huumeita ja huumepolitiikkaan on tutkittu 1990-luvun alusta saakka, minkä takia asenteiden muutoksesta on tarjolla vertailukelpoista aineistoa.
Vertailu on mielenkiintoista siksi, että suomalaisen huumepolitiikan yksi päätavoite on ollut kielteisten asenteiden luominen kansalaisten keskuuteen. Tästä tutkimuksessa todetaankin suoraan:
Tulokset osoittavat, että kannabis erotetaan kansalaisten riskikäsityksissä selvästi muista huumausaineista. Tulosten perusteella vaikuttaa siis siltä, että kannabiksen kokeilun kohdalla väestön kielteisten asenteiden ylläpidossa on epäonnistuttu. (s. 43)
Ainut asia, jossa riskiarviot ovat lientyneet, on suhtautuminen kannabiksen kokeiluun. Niiden osuus, jotka katsoivat, että kannabiksen kokeiluun kerran tai kaksi sisältyy enintään vähäinen riski tai ei lainkaan riskiä, lisääntyi vuosien 1996 ja 2002 välillä 26 prosentista 34 prosenttiin. (47)
1970- ja 1980-luvulla syntyneistä vastaajista 52 prosenttia piti vuonna 2002 kannabiskokeilujen riskejä enintään vähäisinä, kun vastaava osuus 1960-luvulla syntyneillä oli 34 prosenttia ja laski siitä edelleen tätä vanhempien keskuudessa. (48)
Kannabisasenteiden muutoksen merkitystä korostaa vielä se, että se on tapahtunut ilmapiirissä, jossa suomalaisten suhtautuminen tupakointiin ja humalajuomiseen on muuttunut kriittisemmäksi. (51)
Varmin tieto tuttava- ja ystäväpiiristä
Erityisesti suhtautuminen kannabikseen on tiiviisti yhteydessä siihen, onko henkilöllä huumeita käyttäviä ystäviä tai tuttavia. (50)
Asenteiden muutosta tarkastellessaan tutkimuksessa päädytään siihen, että kaikesta propagandasta ja valistuksesta huolimatta ihmiset muodostavat käsityksiään kokemusten kautta. Huumeongelma koetaan kaikista pahimpana siellä, missä sitä ei ole, ja nämä ihmiset ovat myös taipuvaisia näkemään huumeongelman isompana kuin alkoholiongelma. (42)
Erityisesti suhtautuminen kannabikseen on tiiviisti yhteydessä siihen, onko henkilöllä huumeita käyttäviä ystäviä tai tuttavia. Huumeiden käyttäjiä henkilökohtaisesti tuntevista vastaajista noin 40 prosenttia piti kannabiksen kokeilemisesta aiheutuvia riskejä enintään vähäisinä, kun niillä, jotka eivät tunteneet huumeiden käyttäjiä, vastaava osuus jäi 20 prosentin tietämille. Huumeita itse kokeilleista kannabiksen kokeilun riskit enintään vähäisiksi arvioi runsaat 80 prosenttia. (50)
Merkille pantavaa kuitenkin on, että nuorimmissa ikäryhmissä säännöllisen kannabiksen käytön ja tupakoinnin riskiarviot ovat samalla tasolla. Ekstaasin, amfetamiinin ja heroiinin säännöllisen käytön riskit arvioi suuriksi yli 90% vastaajista; olemattomina tai vähäisinä niitä ei pitänyt juuri kukaan. (44)
Nuoremmalla sukupolvella alkaa olla sen verran paljon kannabiksen käyttäjiä ystäväpiirissä, että he näkevät käytännön seuraukset. Tätä kautta käytön yleistyessä myös käsitykset siitä muuttuvat enemmän kuin millään virallisella valituksella voidaan pitää yllä.
Käytön dekriminalisointi
Perinteisessä valistuksessa kannabiksen käytön salliminen on kielletty sillä perusteella, että se lisäisi yhden päihteen muiden joukkoon ja kasaisi täten ongelmia. Tämä kanta ei ole ollut kestävä muiden maiden kokemusten perusteella, kun sekä tupakan että alkoholin kulutus on laskenut siellä, missä kannabiksen käyttö on lisääntynyt.
Myös Stakesin tutkimus tukee valistuksen kritiikkiä: tutkimuksessa todetaan, että huumeiden käytön dekriminalisointi ei aiheuttaisi kovinkaan dramaattista uusien käyttäjien vyöryä. (45)
Todellisuudessahan kieltolaista huolimatta kokeilunhaluisten on ollut suhteellisen helppo löytää kannabista. Puolet kannabista aikaisemmin kokeilleista oli sitä mieltä, että uudet kokeilut eivät heitä kiinnosta, vaikka ne eivät enää olisi laittomiakaan. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet kannabista, vajaa neljä prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut kokeilemaan sitä, jos se ei olisi laitonta. (45)
Britannia opettaa
Vastaavanlaisia koko väestön asennetutkimuksia huumeista ja huumepolitiikasta on tehty harvoissa maissa ja yhdeksi vertailukohteeksi tutkimuksessa otetaan Britannia.
Suomalaisten asenteissa ja mielipiteissä on nähtävissä sama kaava: suhtautuminen kannabikseen on lientynyt samalla, kun asennoituminen koviin huumeisiin on pysynyt erittäin torjuvana. Suomalaisten suhtautuminen kannabikseen on kuitenkin edelleen selvästi kriittisempää kuin brittien. Suomessa kannabismielipiteiden muutos on ollut Isoa-Britanniaa selkeämmin sukupolvi-ilmiö, joka on rajoittunut lähinnä 1970- ja 1980-luvulla syntyneisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Jos suhtautuminen kannabikseen tulevien sukupolvien keskuudessa muotoutuu samaan tapaan, saattaa kannabisasenteiden vapaamielistyminen jatkua edelleen myös Suomessa. Tähän suuntaan viittaa englantilaistutkimuksen havainto, jonka mukaan ajatus siitä, että suhtautuminen huumeisiin tiukkenisi iän myötä nuorten siirryttyä työ- ja perhe-elämän vastuisiin ja rutiineihin (niin kutsuttu life-cycle-efekti), ei pitänyt kannabiksen kohdalla paikkaansa. (50)
Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää HS:n ja TS:n pääkirjoitusten hysteerinen äänensävy: ne ovat hyödyntäneet ja ruokkineet irrationaalista puolta huumeongelmasta. Ainoa asia, mitä tutkimuksessa voisi kritisoida on nimittää kielteinen suhtautuminen kannabikseen "kriittiseksi" kun se näyttää kritiikittömyydeltä tiedotusvälineiden isällisen kieltolakikoneistoa kannattavan mielipidevallan edessä.
Yllättävää kriittisyyttä löytyy sen sijaan suomalaisten asenteissa kontrollijärjestelmää kohtaan. Ylipäänsä kontrollikoneisto koetaan legitiiminä, mutta ankaria rangaistuksia kannattaa vain alle puolet vastanneista ja peräti 15% kyseenalaistaa niiden vaikutuksen huumeongelman ratkaisussa.
1990-luvulla Suomeen tulleet ns. haittojen vähentämiseen pyrkivät toimintamallit saavat hivenen yllättäen suomalaisten tuen, vaikka tätä politiikkaa aikoinaan kritisoitiin ankarasti kriminaalikontrollia edustavien piirien taholta. Kaikki tämä kertoo siitä, että muutos on mahdollista myös huumepolitiikassa.
Kannabiskokeilujen riskit nuorten mielestä pieniä
Asenteet tupakointiin ja humalajuomiseen kiristyivät
Nuorten suhtautuminen kannabiskokeiluihin on lieventynyt. Noin puolet alle 35-vuotiaista pitää kannabiksen kokeilun riskejä vähäisinä tai olemattomina.
Toisaalta nuorten asenteet tupakointiin ja humalajuomiseen ovat tiukentuneet, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen kertoo.
"Nuorten, alle 35-vuotiaiden asennoituminen kannabiskokeiluun on selvästi lieventynyt vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Tosin kannabiksen säännölliseen käyttöön suhtaudutaan edelleenkin huomattavasti pidättyvämmin. Alle 35-vuotiaistakin vain yksi kymmenestä pitää säännöllisen käytön riskejä vähäisenä", Hakkarainen sanoo.
Kun vielä 1996 kaikenikäisistä vastaajista vain neljännes piti kannabiksen kokeilun riskejä vähäisinä tai olemattomina, niin nyt sitä mieltä oli jo 34 prosenttia vastaajista.
Suomessa asenteiden muutos on sukupolvi-ilmiö toisin kuin Britanniasssa. Siellä suhtautuminen kannabikseen on vapaamielistynyt kaikissa ikä-ryhmissä.
Asenteiden lieventyminen rajoittuu Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla syntyneisiin.
Viidennes alle 25-vuotiaista arvioi myös ekstaasin kokeilun riskit vähäisiksi.
Kannabiksen ja ekstaasin säännöllistä käyttöä nuoret pitivät kuitenkin riskialttiina. Heroiiniin kaikenikäiset suhtautuvat hyvin torjuvasti.
"Kannabiskokeilut lisääntyivät selvästi 1990-luvulla ja se näkyy myös asenteissa. Kannabista kokeilleet pitävät riskejä vähäisinä ja kertovat kokemuksistaan myös kavereilleen. Myös niiden nuorten asenteet ovat lievemmät, joiden tuttavapiirissä on kannabista kokeilleita", Hakkarainen sanoo.
Tupakan riskeistä kertova valistus sen sijaan on mennyt hyvin perille. Vuonna 1996 vielä kolmisenkymmentä prosenttia vastaajista katsoi, että askillisen sauhuttelu päivässä ei ole mikään suuri terveysriski. Nyt sitä mieltä on enää alle kymmenen prosenttia.
Hakkaraisen mukaan tutkimus vahvistaa sen, että suomalaiset tukevat vallitsevaa huumepolitiikkaa, eikä huumeiden laillistaminen saa kansalta juurikaan kannatusta.
Suomalaisten huoli huumeongelmasta on myös jatkuvasti lisääntynyt. Noin 40 prosenttia vastaajista pelkäsi joutuvansa väkivällan kohteeksi huumeiden vuoksi.
"Kun moni nuori on kokeillut huumeita ja yli puolella on ystäviä, jotka ovat kokeilleet tai käyttäneet huumeita, tämä asettaa uusia haasteita valistukselle", Hakkarainen sanoo.
Stakesin tutkimuksessa haastateltiin 4053 satunnaisotannalla valittua 15-69-vuotiasta. Kysely tehtiin 2002 ja vastausprosentti oli 63. Vastaavia tutkimuksia tehtiin 1990-luvulla parin vuoden välein.
Valitettava muutos huumeasenteissa
Kansalaisten suhtautumisessa lieviin huumeisiin on tapahtunut huolestuttava muutos. Stakesin tutkimuksen mukaan tupakan ja alkoholin säännöllisen käytön riskit mielletään suuremmiksi kuin kannabiksen kokeilu. Niiden osuus, jotka katsovat, että kannabiksen kokeiluun sisältyy enintään vähäinen riski tai ei riskiä ollenkaan, lisääntyi vuosien 1996 ja 2002 välillä 26 prosentista 34 prosenttiin.
Tulos kertoo, että huumekokeilun vaaroja ei tiedosteta tarpeeksi. Mikä tahansa huume, myös kannabistuotteet, aiheuttaa riippuvuutta ja johtaa usein kovempien aineiden käyttöön. Tutkimus osoittaa, että yhä useampi ymmärtää tupakan ja alkoholin haitallisuuden. Sama ymmärrys on saatava koskemaan kaikkia huumeita.
Lohdullista on se, että hyvin harva olisi valmis kokeilemaan lieviä huumeita, jos niiden käyttö olisi laillista. Asenteet kovia huumeita kohtaan ovat myös pysyneet tiukkoina.
Tutkimus antaa huumeidenvastaista työtä tekeville mielenkiintoista tietoa. Lähes jokainen vastaaja uskoo lapsi- ja nuorisotyön estävän tehokkaimmin huumeiden pariin joutumisen. Sen sijaan esimerkiksi ankarien rangaistusten pelkoon ei usko kuin alle puolet vastaajista. Poliisin toimintaa pitää tärkeänä kaksi kolmasosaa.
Huumeista ja niiden vaikutuksista saa tietoa monista lähteistä. Yllättävää on, että internetin merkitys tietolähteenä arvioitiin vähäiseksi. Tiedotusvälineet, koulut ja koti mielletään tärkeimmiksi, ja myös ystävien ja tuttavien osuus on merkittävä.
Huumeongelma kasvoi räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Se on edelleen suuri yhteiskunnallinen ongelma, jonka vakavuus ei näytä nuorille selvinneen. Tarvitaan entistä tehokkaampaa valistusta korostamaan myös mietojen huumeiden käytön haitallisuutta.
Huolestuttava asennemuutos
Nuorten päihdeasenteissa on tapahtumassa huolestuttavaa eriytymistä. Tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat kääntyneet lievään laskuun, kun taas suhtautuminen huumeisiin on yhä suvaitsevaisempaa.
Viime viikolla julkistettu Stakesin valtakunnallinen kouluterveyskysely kertoo, että viidennes varsinaissuomalaisista peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista polttaa tupakkaa päivittäin. Yhtä suuri osa nuorista juo itsensä tukkihumalaan vähintään kerran viikossa.
Tilannetta sinällään ei voi parhaalla tahdollakaan pitää hyvänä, vaikka juopottelu on parissa vuodessa vähentynyt kahdeksan ja savuttelu kolme prosenttiyksikköä. Nuorten terveyttä ajatellen päihteiden käyttö on edelleen aivan liian yleistä ja rajua. Kun 14-vuotiaalla viinan juonti kuuluu normaalina osana viikonloppuun, asiat ovat kaikkea muuta kuin oikealla tolalla.
Toisenlaista huolen aihetta antaa Tilastokeskuksen kyselyaineiston pohjalta tehty tutkimus, jonka tuloksia vedetään yhteen Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehden tuoreessa numerossa. Sen mukaan lähes puolet alle 35-vuotiaista pitää kannabiksen ja muiden niin sanottujen lievien huumeiden kokeilua riskittömänä. Synteettisen ekstaasi-huumeen kokeilun vaarat arvioi vähäisiksi joka viides alle 25-vuotias.
Asenteiden vapaamielistyminen on tutkijoiden mukaan sukupolvi-ilmiö, joka rajoittuu 1970- ja 1980-luvuilla syntyneisiin ikäluokkiin. On kuitenkin vaara, että parikolmekymppisten esimerkki leviää nuorempiin ikäryhmiin. Harhaiset käsitykset kannabis-tuotteiden riskittömyydestä "krapulattomana" vaihtoehtona lankeavat koulunuorten keskuudessa epäilemättä otolliseen maaperään.
Valistuksen virittämistä sen ymmärtämiseksi, ettei vaaratonta huumetta ole olemassakaan, pitää jatkaa. Askel marihuanan polttamisesta heroiinin kaltaisiin koviin huumeisiin on käytännössä usein pelottavan lyhyt.
Kovien huumeiden käyttö on ollut Suomessa näihin asti
suhteellisen vähäisten. Afganistanista ja muualta Keski-Aasiasta
alkavan kansainvälisen huumekaupan pelätään vastaisuudessa
pyrkivän käyttämään Suomea kauttakulkureittinä,
mikä tietää olennaista muutosta myös täkäläisten
markkinoiden tarjontaan.
Savonlinnan poliisi löysi viikonvaihteen tutkinnassa kaksi huoneistoa,
joissa kasvatettiin kannabista. Samalla selvisi edellisenä viikonloppuna
tehty kellarikomeromurto, jonka yhteydessä varastettiin alkoholipitoisia
aineita. Osa varastetusta omaisuudesta on saatu takaisin. Jutuissa on epäiltynä
kaksi paikkakuntalaista miestä ja yksi nainen. Tutkinnan yhteydessä
löydettiin myös joitakin kymmeniä ulkomailta hankittuja
hormoniampulleja, jotka oli hankittu ilmeisesti
kehonrakennukseen. STT
Seurannassa olleet miehet jäivät kiinni huumeen kätköpaikalta
Espoon poliisi on paljastanut huumeliigan, jonka epäillään levittäneen lähes kymmenen kiloa hasista pääkaupunkiseudulle viime vuoden aikana. Huumeliiga oli poliisin tarkkailussa jo jonkin aikaa, mutta tutkimukset saivat vauhtia tammikuun alussa, kun poliisi yllätti huumekätkölle menneet kaksi miestä metsästä Pohjois-Espoossa.
Miehet kaivoivat routaisesta maasta hasispaketit esiin, kun poliisit tulivat ja iskivät. Miehet eivät tehneet pidätettäessä vastarintaa. Kotietsinnöissä poliisi on takavarikoinut lisäksi 35 000 euroa, jotka epäillään hankitun huumekaupoilla.
Poliisi epäilee huumeiden välityksestä seitsemää, noin 20-vuotiasta nuorta. Yksi epäillyistä on nainen. Epäillyt ovat poliisille entuudestaan tuttuja.
Tutkinnan aikana viisi epäillyistä on ollut vangittuina, mutta yhtä lukuun ottamatta heidät on laskettu vapaalle jalalle.
Kymmeniä asiakkaita
Poliisi epäilee huumeliigan levittäneen hasista yhteensä noin kahdeksan kiloa.
- Hasista on myyty Espoon lisäksi Lohjan seudulle sekä Porvooseen, sanoo rikoskomisario Ari Karvonen Espoon poliisista.
Kuinka suuri asiakaskunta liigalla on ollut, siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta määrä nousee Karvosen mukaan joka tapauksessa kymmeniin. Tutkinnassa ei ole selvinnyt, mistä hasis oli maahan tuotu, mutta pääasiassa hasis salakuljetetaan Suomeen Espanjasta ja Hollannista. Karvosen mukaan hasikselle on markkinoita pääkaupunkiseudulla vaikka kuinka paljon.
- Kilon juttuja tulee nykyään esille jatkuvasti. Se kertoo siitä, että käyttäjiä on runsaasti.
Karvonen pitää hyvin huolestuttavana sitä, että nuorten suhtautuminen hasikseen on muuttunut.
- Hasiksen käyttämistä ei koeta enää samalla lailla rikolliseksi toiminnaksi kuin joskus aikaisemmin.
Poliisi saa hasisjutun tutkimukset lähiaikoina päätökseen
ja esitutkinta-aineisto on lähdössä syyttäjälle.
Poliisi tutkii jo noin kymmenkuntaa Etelä-Suomessa paljastunutta huumelaboratoriota. Keskusrikospoliisi epäilee, että niissä on valmistettu tai yritetty valmistaa amfetamiinia ja ekstaasia.
Tv-uutisten mukaan rikolliset hankkivat huumeiden valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita usein tekaistujen yhtiöiden nimiin joko ulkomailta tai lääketeollisuuden yrityksiltä Suomesta.
Eritasoisia huumausainelaboratorioita on löytynyt monen eri tyypin paikoista yksityisasunnoista aina yliopisto-opiskelijoiden koteihin.
Tutkinnoissa on takavarikoitu joitakin kiloja huumeita ja tutkittu paljastuneiden laboratorioiden ainejäämiä. Keskusrikospoliisin varastossa onkin jo laatikoittain takavarikoituja kemikaaleja ja välineitä, joita on käytetty huumeiden valmistukseen.
Huumeiden valmistuskemikaaleja myös salakuljetetaan Suomeen ulkomailta - usein Virosta.
Poliisin mukaan esimerkiksi amfetamiinisalakuljetukset tehdään nykyään entistä useammin siten, että huumausaine kuljetetaan rajojen yli nestemäisenä emäksenä, joka vasta Suomessa saostetaan valkoiseksi jauheeksi.
Euroopassa paljastuu vuosittain satakunta suurta huumetehdasta, mutta Suomessa paljastuneista tapauksista voidaan puhua vasta marginaali-ilmiönä.
Huumelaboratoriot ovat kuitenkin aina suuria riskejä myös ympäristölleen. Huumausaineiden valmistamisessa vapautuu höyryjä, jotka ovat vaarallisia kaikille - niin valmistajille itselleen kuin naapureillekin.
Huumausainerikokset lisääntyivät, törkeiden rikosten määrä ennallaan
Poliisin ja Tullin rekisteröimien huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna noin kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Viime vuonna nousi erityisesti huumausaineiden käyttörikosten määrä, mutta törkeiden huumausainerikosten määrä pysyi lähes ennallaan. Voimakkaimmin huumausainerikokset lisääntyivät Etelä-Suomen läänissä, jossa myös törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin edellisvuotta enemmän.
Huumausainetakavarikoissa oli suurin lisäys huumausaineeksi luokiteltavan Subutexin takavarikkomäärässä. Subutex-tabletteja saatiin viime vuonna takavarikkoon 37 284 kappaletta, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2002.
Muista Suomessa takavarikkoon saaduista aineista kasvoivat marihuanan, kannabiksen, kokaiinin ja katin määrät. Marihuanaa takavarikoitiin 45,3 kiloa (32 kg v. 2002), kannabiskasveja 8 801 kpl ja muuta kannabista 20,4 kiloa (6 385 kpl ja 15,5 kg v. 2002), kokaiinia 1,1 kiloa (0,5 kg v. 2002) ja katia 1 900 kiloa (1 050 kg v. 2002).
Sen sijaan hasista, heroiinia, amfetamiinia ja ekstaasia takavarikoitiin edellisvuotta vähemmän. Hasista takavarikoitiin viime vuonna 423,1 kg (482 kg v. 2002), heroiinia 1,6 kiloa (3 kg), amfetamiinia 114,6 kiloa (129 kg) ja ekstaasitabletteja 35 216 kappaletta (45 100 kpl).
Lainvalvontaviranomaisten kansainvälisen yhteistyön tuloksena ulkomailla saatiin takavarikkoon merkittäviä määriä Suomen markkinoille tarkoitettuja huumeita.
Subutexia haetaan Ranskasta ja Virosta
Subutexin käyttäjät hakevat ainetta Ranskan lisäksi Virosta, missä sitä saa helposti apteekista virolaisten lääkärien määräyksillä. Myös kuriirit tuovat ainetta Virosta. Suurimittaista Subutexin levitystä on esiintynyt Suomessa muiden huumausaineiden, kuten amfetamiinin ja kannabistuotteitten levityksen yhteydessä.
Ekstaasin tuotanto keskittyy Eurooppaan, mistä sitä kuljetetaan suuria määriä eri puolille maailmaa. Euroopassa ekstaasin tuotantoa on erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa sekä Liettuassa, Puolassa, Tshekissä ja Virossa. Suomeen ekstaasia salakuljetetaan sekä Virosta että Keski-Euroopan maista.
Sekoittamoita löydetty Suomessa
Synteettisten huumausaineiden valmistukseen liittyvää toimintaa selvitettiin viime vuonna Suomessa kymmenkunnassa tapauksessa. Osassa oli kysymys sekoittamoista, osassa suunnitelmista aineiden valmistamiseksi. Kyse oli yleensä pienimuotoisesta yksittäisestä toiminnasta.
Huomattavin tapaus oli virolaisten johtama sekoittamo. Lopputuotteista oli kyse myös keväällä paljastetussa Rohypnol-valmistamossa, josta tuotetta markkinoitiin pääasiassa ulkomaille. Synteettisten huumausaineiden valmistaminen on Virossa edelleen niin turvallista ja edullista, että tuotantoa ei yleensä kannata siirtää loppuyhdistämistä lukuun ottamatta Suomeen.
Virolaiset rikollisryhmät keskeisessä asemassa
Virolaisilla rikollisryhmillä on merkittävä rooli lähes kaikkien huumeiden salakuljetuksessa Suomeen. Espanjassa toimivat virolais- ja venäläisryhmät ovat luoneet kokaiinin salakuljetusverkoston, joka välittää ainetta suoraan Etelä-Amerikasta Pohjois-Euroopan ja Venäjän markkinoille.
Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät kiinnijäämisriskin vähentämiseksi erilaisia salakuljetusreittejä. Viron ja Suomen välisen meriyhteyden lisäksi huumeita salakuljetetaan Virosta erityisesti Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta Suomeen. Ruotsin kautta huumausaineita tulee Suomeen myös maitse Haaparannan ja Tornion kautta.
Venäjän vakava huumausainetilanne uhkaa Suomea
Suomen rikollisuustilanteeseen vaikuttavia keskuksia Venäjällä ovat Pietarin lisäksi Sortavala, Kostamus, Petroskoi, Kantalahti ja Muurmansk. Erityisesti Muurmanskin ja Kantalahden alueet ovat huumausainekaupan kannalta kiinnostavia, vaikka huomattavia takavarikkoja ei Suomessa ole tehty.
Huumausaineita salakuljetetaan Venäjältä Suomeen myös Laatokan ja Äänisen alueilta, erityisesti Sortavalasta ja Kostamuksesta. Venäläiset viranomaiset takavarikoivat viime vuonna Pietarissa noin kilon kokaiinia, joka oli venäläisten mukaan tarkoitettu Petroskoin kautta Suomen ja Ruotsin markkinoille.
Murrot lääkeaineiden säilytystiloihin lisääntyivät
Murrot ja murtoyritykset huumaavia lääkevalmisteita säilyttäviin tiloihin lisääntyivät noin 20 prosenttia edellisvuodesta, 123:sta 148:aan. Onnistuneiden murtokeikkojen kohteena olivat aiempaakin useammin apteekkien sijasta terveydenhoitopalveluja tarjoavat laitokset, terveyskeskukset ym. vastaavat tilat.
Apteekit ovat tehostaneet murtosuojaustaan, ja siksi tekijät turvautuivat
muihin kohteisiin. Apteekkeihin kohdistuneet murrot ovat vähentyneet
erityisen paljon Helsingissä ja Etelä-Suomen läänissä,
kun sen sijaan Länsi-Suomen läänissä apteekkeihin kohdistuneet
murrot lisääntyivät edellisvuoden selvän pudotuksen
jälkeen.
Vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa ollut Markus Drake, 27, tuomittiin eilen 90 euron sakkoihin vuoden takaisesta huumesätkän polttelusta vihreiden vaalimökin luona Helsingissä.
Tuomio perustui Ylioppilaslehden haastatteluun ja jutun kirjoittaneen
toimittajan havaintoihin.
Tulli, poliisi ja rajavartiosto perustavat tiedustelukeskuksia
Tullin ja poliisin Suomessa paljastamien huumerikosten samoin kuin takavarikoitujen huumeiden lukumäärät pysyivät 2003 liki entisellä tasolla.
Sen sijaan Suomeen liittyvät huumetakavarikot ulkomailla jatkoivat kasvuaan kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Monia aineita takavarikoitiin viime vuonna selvästi enemmän rajojen ulkopuolella kuin täällä.
Esimerkiksi ekstaasia löydettiin neljässä Saksassa ja Ruotsissa paljastuneessa tapauksessa enemmän kuin Suomessa yhteensä koko vuonna.
Hasiksen kohdalla pelkästään yksi Espanjassa onnistunut 750 kilon takavarikko oli lähes kaksinkertainen verrattuna Suomen koko lukuun.
Tullin tutkintapäällikön Esko Hirvosen mukaan tilastot kuvaavat sekä huumerikollisuuden järjestäytymistä ja kansainvälistymistä että viranomaisten yhteistyön kasvua.
Suuri osa Suomeen tulevista huumeista kulkee virolaisten rikollisryhmien kautta.
"Työnjako on yhä selkeämpää. Virolaiset hankkivat aineet maailmalta ja kuljettavat ne Suomeen ja täällä kotimaiset ryhmät levittävät ne", Hirvonen sanoo.
Kaikkia eriä ei kuitenkaan kannata pysäyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
"Organisaatioiden paljastamiseksi meidän täytyy kiinnittää huomiota myös rajoilta sisämaahan, koska huumeet johtavat meidät järjestöjen luo."
Viron liittyessä vappuna EU:n jäseneksi tullin pistokokeet Suomen ja Viron välisellä EU:n sisärajalla jäävät pois.
"Vastaisuudessa tullin toiminta perustuu etukäteistietoon ja profilointiin", Hirvonen kertoo.
Samalla poliisi, tulli ja rajavartiosto tiivistävät yhteistyötään.
Ne ryhtyvät perustamaan vielä tänä vuonna yhteisiä
rikostiedusteluun ja -analyysiin erikoistuvia keskuksia.
Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta sanoo, että talousrikosten tutkintaan tarvitaan sata uutta tutkijaa. Aamulehden haastattelema Ranta pelkää selvittämättömien talousrikosten myötä korruption yleistyvän Suomessa. Tutkittavia juttuja on kertynyt reilusti pari tuhatta.
Ruuhkan takia esimerkiksi verottaja jättää jo osan huijauksista ilmoittamatta poliisille. Ranta uskoo, että tämä johtaa siihen, että talousrikollisuudesta tulee hyväksyttyä piilorikollisuutta.
Ranta huomauttaa, että tänä vuonna selvittämättömien juttujen määrä on kasvanut viime vuosien keskiarvosta, joka on ollut noin 1 500 juttua.
Viimeksi helmikuussa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, että
Helsingin poliisilaitoksen talousrikostutkinta on liian hidasta ja viivästykset
ovat jo perus- ja ihmisoikeuksien kannalta kestämättömiä.
(tämä uutinen julkaistaan kotimaan osastolla esimerkkinä suomalaisten tiedotusvälineiden irrationaalisesta uutisoinnista huumekysymyksestä)
Nigerialaiset pyörittävät maailmalla laitonta huumekauppaa, kertoi Itävallan liittovaltion poliisin johtaja Herwig Haidinger viikonvaihteessa. Hänen mukaansa nigerialaisten käsissä on 80 prosenttia huumekaupasta. Haidinger lainasi lehtihaastattelussa tietoja EU:n yhteiseltä poliisilta Europolilta.
Hänen mukaansa koulutus tulevaa huumekauppiaan uraa varten alkaa jo nuorena, jolloin henkilö valitaan erityistehtäviä varten.
Valittujen on opiskeltava yliopistoissa oikeus- tai taloustieteitä.
Sen jälkeen heidät siirretään muun muassa Eurooppaan,
jossa he
esittäytyvät laillisina liikemiehinä.
Kopteripoliisi Heikki Seppä siirtyi sisäministeriön poliisiosastolle
Työpöytä Pasilan poliisitalossa on vielä putsaamatta. Tieto nimityksestä tuli Sepälle viime viikolla kesken Floridaan suuntautuneen kongressimatkan.
Harjoituksen aiheena olivat huumeet ja liikenneturvallisuus. Maailmalla huumeet nakertavat liikenneturvallisuuden perusteita yhä laajemmin.
Sepän mukaan tilanne Suomessa on hyvällä tolalla, niin juridisesti kuin poliisin toimintavaltuuksienkin osalta. Suomessa huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen rinnastuu nykyisin rattijuopumukseksi.
Suurimmat ongelmat liittyvät huumeiden testaamiseen. Tähän asti huumekuljettajan tilaa ei välttämättä ole luotettavasti kyetty tienpuolessa toteamaan. "Silmät ovat seisseet päässä, mutta mittarit ovat näyttäneet pyöreää nollaa", Seppä kiteyttää.
Nyt poliisin käyttöön on saatu useampi sata uudenlaista testeriä.
"Uusi testeri on antanut hyvät tulokset keskeisille Suomessa liikkuneille
huumeille sekä lääkkeille. "Uudet kertakäyttöiset
laitteet otetaan koekäyttöön Helsingin seudulla ja Tampereella.
Mikäli tulokset osoittautuvat hyviksi, käyttöä laajennetaan.
Suomen Kannabisyhdistyksen päivystysnumerossa ei turhia hötkyillä. Haastateltavia saattaa kyllä löytyä, mutta päivystäjä on äärimmäisen huolestunut siitä, onko kellään aikaa vastailla. Elämä on niin kiireistä.
"Meidän elämässä on kato muutakin kuin kannabis", päivystäjä murahtaa.
Yhdistyksen puheenjohtajan Timo Larmelan mielestä kannabis on kuitenkin niin tärkeä asia, että sen puolustamiseen voi uhrata vapaa-aikaansa.
"Poliisin kannabiksen käyttäjiin kohdistamista vainotoimenpiteistä on ollut ihmisille niin paljon käytännön haittaa, että katsoimme tarvitsevamme oman yhdistyksen", jo 70-luvulta lähtien kannabiksen kanssa tekemisissä ollut Larmela sanoo.
Hänen mukaansa poliisi on aiheuttanut "vainoillaan" viattomille tupruttelijoille kohtuuttomia vaikeuksia, kuten potkuja ja avioeroja.
"On älytöntä, että poliisi tuhlaa resurssejaan vaikkapa marihuanan kotikasvattajiin. Kannabiksen käyttäjien sijaan kannattaisi kohdistaa voimavarat kovien aineiden, kuten heroiinin tai amfetamiinin torjumiseen."
Larmelan mukaan kannabiksen kriminalisoituna pitäminen on älytöntä jo siksi, että hakiessaan annoksensa hämäriltä markkinoilta käyttäjä joutuu väistämättä tekemisiin rikollismaailman kanssa, "ja tulee samalla tukeneeksi kansainvälisiä rikollisjärjestöjä".
"Markkinan laillistaminen antaisi ihmisille mahdollisuuden ostaa kannabista valvotuista paikoista, laatu olisi taattu ja kosketus alamaailmaan vältettäisiin."
Mutta miksi jointti? Miksei kännejä?
"Jos poltat jointin, olet vain muutaman tunnin kevyessä, aistikokemuksia syventävässä tilassa ja sitten olet aivan normaali. Jos viinaa ottaa kunnolla, on työkyvytön vielä seuraavanakin päivänä, ja tulee näitä muitakin lieveilmiöitä kuten aggressiivisuutta."
Porttiteoria on Larmelan mukaan totta, "mutta portti on itse aiheutettu". Toisin sanoen Larmela uskoo, että kannabiksen kautta huumekoukkuun kulkeutuva ihminen sairastuisi joka tapauksessa johonkin riippuvuuteen, kannabista tai ei.
Larmelan mukaan Kannabisyhdistys on saanut yhteiskunnallisia asenteita lientymään toimintansa aikana. Poliisikin ymmärtää jo usein jättää satunnaiset polttelijat rauhaan.
"Lasten opettajat kiittelivät, että meidän lapset saavat
varmasti asiallista huumevalistusta kotona."
Turun käräjäoikeus on tuominnut huumausainerikoksesta 45 päiväksi ehdolliseen vankeuteen turkulaismiehen, jonka olohuoneesta paljastui viime toukokuussa kymmeniä hamppukasveja.
Poliisi luonnehti 1981 syntyneen opiskelijan viritelmää korkeatasoiseksi, sillä se oli varustettu hehkulampuin, puhaltimin, kastelulaittein ja viljelmää kontrolloi digitaalinen lämpöjärjestelmä. Mies oli rakentanut olohuoneeseensa erillisen kasvihuoneen, jossa hamppukasvit olivat jätesäkkeihin tehdyissä ruukuissa ja nurkkaus oli vielä vuorattu foliolla lämmön kohottamiseksi.
Kasvien suuri määrä viittasi aineen myyntiin. Puolustuksen mukaan mies kasvatteli hamppuja omaan käyttöönsä eikä niin lievästä teosta voinut määrätä kuin sakkoja. Käräjäoikeus katsoi suuren määrän takia ehdollisen vankeuden aiheelliseksi ja tukeutui tässä korkeimman oikeuden ratkaisuun, jossa korkeintaan kaksitoista kasvia vielä voitiin sovittaa sakolla.
Turun huumerikosyksikön päällikön, rikoskomisario Veli-Matti Soikkelin mukaan Turussa paljastuu kuukausittain yksi tai kaksi hamppuviljelmää ja vuodessa muutamia kymmeniä. Viljely on jatkunut viime vuodet tasaisena. Marihuanan ja hasiksen kasvattajat ovat yleensä 20-40-vuotiaita miehiä, jotka kasvattavat aineita omaan käyttöön. Yleensä he ovat myös omaksuneet miedot poltettavat huumausaineet osaksi elämäntapaansa.
- Kasvua varten tehdyt viritelmät ovat koko ajan parantuneet. Kova veden ja sähkön kulutus lämpölamppuineen ja jäähdytysjärjestelmineen asunnossa on eräissä tapauksissa johtanut siihen, että taloyhtiössä on alettu ihmetellä asiaa ja lopulta viljelmä on paljastunut. Korkea lämpö vaarantaa koko talon turvallisuutta, Soikkeli totesi.
Hehkulamppuja laittomiin viljelmiin on hankittu paitsi kasvihuoneilta,
myös eräiden yritysten pihavaloista ja jopa kiipeämällä
korkeisiin valaisinpylväisiin lampun irrottamiseksi.
Finola hamppuöljyn menestys maailmalla ei ole vielä saanut suomalaisia tiedotusvälineitä innostumaan aiheesta mutta kehitys jatkuu siitäkin huolimatta, mistä esimerkkinä tämä Kuopiossa järjestetty hamppukoulutustilaisuus:
Osaava Luomuketju hanke järjestää yhteistyössä
Kuopion yliopiston Farmaseuttisen kemianlaitoksen kanssa 23. - 24.2 kaksipäiväisen
kurssin hampun viljelystä ja käytöstä elintarvikkeena.
Ensimmäinen päivä on seminaaripäivä. Toisena päivänä
kokeilemme käytännössä luomuhampun käyttöä
ruoanvalmistuksessa.
Aikaa ja rahaa säästyy
VTT on kehittänyt edullisen pikatestin lääke-, huumaus- ja dopingaineiden väärinkäytön toteamiseksi. Pienten molekyylien nopeaan ja tarkkaan määrittämiseen soveltuva testi antaa tuloksen muutamassa minuutissa esimerkiksi syljestä. Testi on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Toisin kuin tähän asti, testillä pystytään erottamaan tarkasti hyvin samankaltaiset aineet toisistaan.
Testinäyte voi olla esimerkiksi verta, sylkeä tai virtsaa. Määrityksen voi tehdä myös elintarvikkeista, teollisuuden prosessilinjalta, ympäristönäytteistä ja kohteista, joissa esimerkiksi hormonien kaltaisista yhdisteistä voi olla haittaa. Testillä on mahdollista tunnistaa yhdestä näytteestä useita erilaisia yhdisteitä, esimerkiksi mitata kaikkien yleisimpien huumausaineiden käyttö yhdellä mittauksella. Testi soveltuu hyvin esimerkiksi liikenneratsioihin.
VTT:n kehittämässä testissä oleellisena osana ovat vasta-aineet, jotka tuotetaan uudella menetelmällä bakteereissa. Näin ollen eläinkokeita ei enää tarvita vasta-aineiden tuottoon. Menetelmä mahdollistaa vasta-aineiden tuottamisen elimistölle vaarallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä vastaan nopeasti ja edullisesti.
Huumetestiä on kokeiltu toistaiseksi morfiinin määrittämiseen syljestä. Mitattavalta henkilöltä otetaan sylkinäyte koeputkeen, jossa ovat valmiina vaadittavat vasta-aineet ja muut tarvittavat kemikaalit. Näyteputki sekoitetaan ja analysoidaan välittömästi kannettavalla laitteella. Jos testin antama tulos on positiivinen, kyseinen henkilö lähetetään veritestiin tuloksen varmistamiseksi.
VTT on aloittanut yhteistyön mittausmenetelmän ja -laitteiston kehittäjien kanssa.
Hanketta on rahoittanut VTT:n lisäksi mm. Tekes.